perjantai 7. lokakuuta 2011

Kristuksen kirkko, avioliitto ja kansanedustajien aloite

Eduskuntatalo (ref)

Syyskuun lopulla julkisuuteen tuli aloite Suomen avioliittolainsäädännön muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Johannes Ijäs uutisoi asiasta eKotimaassa mm. näin:

"Viisi kansanedustajaa jätti tänään (28.9. 2011) aloitteen tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi. Sen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Kirkoille jäisi oikeus päättää, keitä se vihkii."

"Lakiehdotuksen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Rekisteröityä parisuhdetta sen sijaan ei voisi enää solmia, joten se lakkaisi instituutiona. Vanhat rekisteröidyt parisuhteet jäisivät kuitenkin voimaan, ellei niitä pari muuta niitä ilmoittamalla avioliitoksi. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa olevat säädökset parisuhdeinstituution vaihtamisesta kumottaisiin."

"Samaa sukupuolta olevat parit voisivat lakialoitteen mukaan ottaa avioituessaan yhteisen sukunimen. Samaa sukupuolta olevilla olisi myös oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon."

"Lakialoitteen laatineen ryhmän puheenjohtajana on Lasse Männistö (kok.). Muut jäsenet ovat Silvia Modig (vas.), Susanna Huovinen (sd.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Astrid Thors (r.). Työryhmän jäsenet painottivat voimakkaasti ajavansa yhdenvertaisuutta."
(Johannes Ijäs)


Liberté, égalité, fraternité
"Yhdenvertaisuus lain edessä" myös kysymyksessä sukupuolisten vähemmistöjen tasa-arvosta modernissa Euroopassa ja Suomessa.

Ranskan vallankumouksen aallot ovat yltäneet Suomeen ja luoneet uudenlaista arvopohjaa, johon sisältyy voimakas näkemys valtiovallan oikeutetusta roolista kansalaisten elämässä yhteisen hyvän valvojana ja kaikenlaisen sorron ja vihapuheen ja eriarvoisuuden torjujana. Nyt tämä arvomaailma on saanut muotoa viiden ministerin kirjoittamassa aloitteessa, jonka mukaan perinteinen suomalainen avioliitto syrjii seksuaalisesti poikkeavia vähemmistöjä. (saako näin nyky-suomessa enää sanoa: poikkeava?)


Haaste Kristuksen kirkolle Suomessa
Yhtenäiskulttuuri on hajonnut ja Suomen tasavallassa vaikuttaa monenlaisia arvomaailmoita ja niiden valtaa käyttäviä tai tavoittelevia edustajia tuttujen perinteisten valtaryhmien rinnalla ja tilalla. Myöskään puoluerajat eivät samalla tavalla yhdistä yhteiskunnan arvoja ja rakenteita rukkaavia kansanedustajia entiseen tapaan, ja on hankala sanoa mitä "demarit ajattelevat" tai "onko Kokoomus yhä koti, isänmaa, uskonto" puolue...

Lainsäädäntö ei ole ainoastaan olemassaolevien realiteettien ja arvojen heijastamista Eduskunnassa, vaan se on myös kansakunnan elämää ja arkea tuleviasuudesa ohjaavaa toimintaa.

Ylösnoussut Kristus lähetti seuraajansa maailmaan tekemään kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan "kastamalla ja opettamalla".  Avioliiton rakenteen ja olemuksen julkinen pohdinta SETA:n hengessä johtaa tietenkin siihen, että Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on sekä tilaisuus että velvollisuus opettaa kastettua ja kastamatontakin pakanuudessa elävää väestöä kristillisen avioliiton perusteista ja merkityksestä.

Ydinkysymys on siinä, mitä opetetaan käytännön tasolla vihkimisen ja siunaamisen kautta asiasta avioliitto?

Luin kerrassaan silmiäni hieraisten ja varmuudeksi kahteen kolmeen kertaan sanoiko työryhmä todella, että "kirkolle jäisi oikeus päättää, ketä se vihkii".

Täällä Israelissa on tuohon uskomattomaan asenteeseen tehokas sana - hutzpa!



Kirkon kaksi vaihtoehtoa

A. Muuttuvaan maailmaan mukautuminen
Suomen ev.. lut. kirkko voi piankin tapahtuvan valtiollisen lainsäädännön muutoksen jälkeen piispainkokouksen aloitteesta ja kirkolliskokousten päätöksin muuttaa myös omaa käytäntöään kirkollisen avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen suhteen.

Omaksua kirkon päätöksenteon perustaksi Ranskan vallankumouksen huikeat Liberté, égalité, fraternité  ja luopua vanhentuneista muinaisiin Raamatun kirjoituksiin liittyvistä tavoista ja perinteistä.

Tämä on todennäköisesti se tie, jonka kansankirkko tulee valitsemaan ja näin kirkkomme näissä kaikkein tärkeimmissä asioissa, kirkollisten toimitusten suorittamisessa, pysyy virtaviivaisena ja sulavana, aikamme uuudistuvaan monikulttuuriseen ja moniuskontoiseen ja osin uskonnottomaan sivistykseen olennaisena osana kuuluvana.

Ei mikään vanhanaikainen vastarannan kiiski, joka kuuntelisi pyhän Raamatun sanaa

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. "
Room 12:1-2



B. Muuttuvassa maailmassa, mutta ei maailmasta

Etuoikeutettujen aatelisten metsästysretki kaupungilla
(ref)

Ranskan vallankumouksen ymmärtämiseksi ei riitä vain Valistuksen syvällisiin ja hienoihin ajatuksiin tutustuminen, vaan on muistettava myös tuon Euroopan sydämessä sykkivän frankkien jälkeläisten valtakunnan Ancien Régime

Oivalsin tuon aikakauden kauhut vasta henkilökohtaisesti, kun kävin läpi hugenotti Amadeen matkan kaleeriorjuuteen Kristuksen kanssa. Ranskan itsevaltias kuningas, aatelisto ja monin tavoin sokea Ranskan katolinen kirkko pitivät yllä yli kahdensadan vuoden ajan yllä sellaista hallitusta, joka auttaa ymmärtämään Suuren Vallankumouksen syvän vihan Kristusta ja hänen virallisia seuraajiaan sekä kuninkuutta kohtaan. Vihaan ja katkeruuteen oli todellakin aihetta!

Suomessakaan ei Talvisodan ihme, joka yhdisti kapitalistit ja kommunistit isänmaata puolustamaan eivätkä myös Jatkosodassa eturintamilla liikkuneet sotilaspapit täysin onnistuneet pyyhkimään pois vanhan yhtenäiskulttuurin kirkkoherrojen herruutta ja pappien pohjatonta säkkiä. Punainen viiva tuli usein ylitettyä ja hinta oli kallis Veljessodassa, jossa moni kirkkoherra Valkeakosken papin ohella pääsi hengestään vihaisella tavalla.

Ymmärtääkseni Ranskan vallankumouksen lähimmät perilliset aikamme politiikassa kuuluvat vasemmistoon ja vihreisiin (moniavioisuuden kannatus) ja suuren kommunistisen vallankumouksenkin muistot yhä elävät joidenkin poliittikkojen arvomaailmassa Stalinista ja hänen pyöveleistään huolimatta.


Kaksineuvoisuus
Käytännössä taistelu käydään kirkkolain ja säädösten maailmassa siinä, pidetäänkö kiinni seksuaalisesta avioliitosta, joka on miehen ja naisen liitto, vai luovutaanko tästä raamatullisesta opetuksesta Raamatun alkusivulla.

Homopari ei voi yhtyä. Se on teknisesti mahdotonta.
(dildot eivät ole sama asia, eikä anaalinen seksi, orgasmin voi toki toiselle antaa)

Homopari ei voi lisääntyä ja täyttää maata.
(adoptio ei ole sama asia kuin miehen siittiön ja naisen munasolun kohtaaminen)

Sen tähden jo luontokin opettaa, kukat, mehiläiset, tuuli ja viljapelto, mies ja nais taatelit, leijonat, kissat ja hevoset ja aasit (ja muulit) että uskollinen parisuhde miehen ja naisen välillä on yhteiskunnan suojeltava asia.


Taistelurintama
Kristillisen avioliiton suojaamiseen muuttuvassa valtakunnassa tarvitaan nuo kaksi mahtavaa kirkon asetta, Jumalan Sana ja rukous.

Suomen ev.lut. kirkko voi opettaa kansaamme avioliiton pyhyydestä, raamatullisesta ihmiskuvasta "mieheksi ja naiseksi" ja tutkia sitä, mikä on "Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä" (Rm 12:2).

Tämä ei suinkaan sulje pois uudenlaista kristillistä seksuaalisten vähemmistöjen parissa työskentelmistä, esimerkiksi uskollisten ja siveiden parisuhteiden puolesta rukoilemista ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kaikinpuolista tukemista elämässä, että myös he saisivat tulla oman enemmistön rukouksemme tavoin lähemmäs Jeesusta Kristusta.

Mutta kristillisen avioliittokäsityksen suojaaminen nuorilta ja ylpeiltä ministereiltä, jotka valtansa lumoissa ovat valmiit suomaan "kirkolle oikeuden päättää..." kuten Neuvostoliiton komissaarit aikoinaan ja muut ateistit, jotka hallitsivat Venäjän ortodoksista kirkkoa.

On merkittävää, että samaa sukupuolta olevien ihmisten asia on tullut esiin ja heitä tahdotaan tukea ja suojella ja torjua SETA:n hengessä kaikenlainen syrjintä ja vihapuhe.

Esimerkiksi se, että apostoli Paavali jyrkästi tuomitsee homoseksuaalisen käyttäytymisen... kohta näiden Jumalan Sanan kohtien saarnaaminen on varmaan laitonta uudessa uljaassa tasa-arvoisessa ja ah niin tasapäisen harmaassa Suomessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti