Kolmen kyynärän Jumala

Gunnar Pärseterin saarnassa Lahdessa Juhannusseuroissa 22.6. 2009 antaa mielestäni ymmärtää, että oppi kolmen kyynärän Jumalasta elää ja voi hyvin Kiirunassa.

Jotta kukaan ei luulisi, että kyseessä on ulkopuolisen lumiukon keksimää tulkintaa ja väärää ymmärrystä, käännän tähän alkuperäistä keskustelua aiheesta Warrn H. Hepokosken erinomaisesta tutkielmasta lestadiolaisen herätyksen alkuvaiheista.

Käännöksestä käy ilmi keskustelun aihe Välitalon ja Raattamaan aikaan ja mihin silloin päädyttiin.


---
Syntien tunnustamisen merkityksen painottaminen johti monet uskomaan, että Jumala toimii ainoastaan puhutun sanan kautta ja että synnit annetaan anteeksi ainoastaan henkilökohtaisen synninpäästön kautta.

Tämä näkemys sai nimekseen "kolmen kyynärän Jumala" - oppi, joka tarkoittaa että Jumala on vain kolme kyynärän pituinen, eli ihmisen pituinen.

Välitalo kirjoittaa elämänkerrassaan:

Vuodesta 1869 ryhdyttiin saarnaamaan seurakunnassamme, että Pyhä Henki toimii ainoastaan saarnatun sanan kautta.

Veljeni Olli, yhdessä pastorin ja muiden kanssa, vastusti tätä oppia, mutta minä pysyin niiden kannassa, joita pidettiin pylväinä ja uskopin että he olivat oikeassa.

Kun koulunopettaja Raattamaa vieraili täällä, hän selitti ja puhui Pyhän Hengen vaikutusesta Sanan kautta jota luetaan ja saarnataan ja sakramenttien kautta, ja sovelsi Raamatun opetusta heränneiden kokemuksiin.

Silloin minäkin ymmärsin tämän erehdyksen, mutta en vielä pyytänyt sitä anteeksi, koska odotin että muutkin tulisivat syntisiksi.

Kiistaa kesti monta vuotta seurakunnasssamme kunnes Raattamaa lujasti vaati että käytöstä jätetään kokonaan pois ilmaus "Pyhä Henki ei toimi kirjoitetun sanan kautta".

Sen jälkeen sitä ei ole julkisesti opetettu.

E. Välitalo, “Heräyksistä Lapissa. Elämäkertoja 5. Eerikki Juhonpoika Välitalo,” Kristillinen Kuukauslehti, No. 10, 1882, ss. 157- 158.



Ylinenpää väittää kirjoituksessaan että Yli-Torniossa pidetyssä saarnassa noin kaksi vuotta 1875 "suurten jumalanpalvelusten" jälkeen Raattamaa syyttää Hani-Pietiä siitä, että tämä olisi tuonut "kolmen kyynärän Jumalan" opin Torniojoki laaksoon Kittilästä.

Kun eräs nainen, Ahven-Elsa Kittilästä, pahastui tästä ja koki että Hanhi-Pietiä painostettiin, Raattamaan sanotaan sanoneen terävään äänensävyyn "emme me painosta Peitiä, mutta Pietin tulee tehdä parannus vioistaan ja saada syntinsä anteeksi, aivan kuten Raattamaankin."

Ylinenpää jatkaa:

Otimme sitten esiin monia Raamatun kohtia, jotka selvästi osoittavat kuinka Jumala toimii sekä kirjoitetun että saarnatun sanan ja Pyhän Henkensä kautta, sillä Jumalan suuruus on mittaamaton. Hän sanoi myös, ettei syntien tunnustamista saa asettaa perustukseksi, että uskon saarnaaminen on arvokkaampaa kuin syntien tunnustamisen saarnaaminen ja että jokainen kristitty, nainenkin, riittää ottamaan tunnustuksen vastaan.


Ylinenpään kertomusta vastaan näyttäisi olevan pastori Elile A. Aunon kirje 23. kesäkuuta 1945 Oiva Virkkalalle, jonka mukaan Hanhivaara sanoi Aunolle että hän oli luvannut "suurissa seuroissa" 1875 lopettavansa opetuksen, jonka mukaan ainoastaan saarnattu sana toimii.

Oli tämän kanssa miten oli, ainakin Välitalon kuvaus Raattamaan vierailusta Kittilään on vahvistettu vuonna 1878 kirjoitetussa Raattamaan omassa kirjeessä, jossa hän sanoo:

"olen juuri tullut Kittilästä ja olimme yhdessä kaikkien Kittilän seudun opettajien kanssa ja jossa sanonta että Pyhä Henki ei toimi kirjoitetun sanan kautta seurakunnan ulkopuolella, kuten jotkut olivat sanoneet, poistettiin opetuksesta.

He tyytyivät tähän kun sanoin että Jumalan viisauden määrää me emme kykene mittaamaan.

Todellakin, hän johti viisaita miehiä idästä Beetlehemiin.

O. Virkkala, Alkulähteille. Lestadiolaisen uudenheräyksen synty ja luonne (Lappeenranta: 1945), s. 27.

6. helmikuuta 1878 Raattamaan kirje M. Fogmanille, Kirjeet ja kirjoitukset, s. 197.



Kirjoittanut: Rami

KOLMEN KYYNÄRÄN OPPI:
(Teologia ja kirkko 1956, n:o 1, ss.15) Varsinaisena liikkeenä ”kolmen kyynärän Jumala”-oppi esiintyi Kittilässä v. 1869. Silloin alettiin julkisesti opettaa, että Jumalan vaikutus rajoittuu…kolmen kyynärän eli ihmismitan piiriin. Uskoon tultuaankin ihminen jatkuvasti tarvitsee veljien välitystä lähestyessään Taivaallista Isää. Sattuvasti kuvaa Samuli Paulaharju tätä ihmisjumalointia: ”Oli yhden ajan semmoinen se heijän oppinsa, ettei saanut rukoilla muuta kuin toisen kristityn kautta. Siinä se Jumala oli olemassa toisessa kristityssä, ja sen kautta piti ja sai häntä lähestyä.”
Raattamaa ei hyväksynyt tätä Kittilän miesten opetusta, joka ei ollut Raamatun mukainen. Hj. Westesonin mukaan Raatamaa vetosi kahteen Raamatun kohtaan kumotessaan mainitun harha-opin
”Sanokaahan minulle, veljeni, oliko Pyhä Henki vai pahako, joka johdatti viisaat miehet pakanuuden pimeydestä Betlehemin valkeuteen. Oliko se Pyhä vai paha henki, mikä herätti heissä kaipuun saada nähdä juutalaisten äsken syntyneen kuninkaan, jonka tähteä he olivat nähneet ja seuranneet?

Tai sanokaahan veljet, Pyhä Henkikö se oli vai paha, joka puhui Korneliukselle: ”Kornelius, sinun rukouksesi ja almusi ovat nousseet Jumalan tykö ja ovat Hänen muistossaan. Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan Siimonia, jota myös Pietariksi kutsutaan. Minkä tähden te siitä vaittelette? Ettekö tiedä, että niin kuin Jumala on mittaamaton, samoin on Hänen Henkensä vaikutuksen ala myös mittaamaton. Jumala on kaikista kansoista ja kielistä ja kaikista valtakunnista kokoava laumansa. Jumalan Henki vaikuttaa ja kokoo tosin myös ulkopuolella seurakuntaa, mutta pelastus ja vanhurskaus ovat olemassa vain oven sisäpuolella…”(Lapin profeetan oppilaita, Porvoo 1925, s. 40. Ks myös H. Jussila: Kutsujan armo. Oulu 1948, ss.123)

Kirjoittanut: Patu

Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotta tietäisitte ja uskoisitte. 1Joh 5:13

Kuulkaa te kiihkoilijat, kuinka apostoli sanoo kirjoittavansa. Kirjoitusta se on, sitä mitä kirjoitetaan paperille. He taas väittävät: Henki se on, joka kaikkea merkitsee. Johannes sanoo: minä kirjoitan. Aivan varmasti hän puhuu kirjaimista, joita hän piirtää paperille sitä tarkoittaen, että he tietäisivät ja noudattaisivat sitä. Kirje on keino ja väline jonka avulla me pääsemme tietoon ja uskoon. Näin apostoli Roomalaiskirjeessäkin puhuu "Raamatun lohdutuksesta ( Room.15:4). Henki kyllä lohduttaa, mutta hän lohduttaa Raamattua käyttäen. Tahtoessaan hylätä välineet jotkut hylkäävät ulkonaisen sanan. Mutta jois pyhä Raamattu saa tällaista aikaan, kuinka paljon enemmän elävä sana!.. jatkuu
ML 1Joh. selitystä



Johannes sanoo evankeliuminsa lopulla: "Tämän olen kirjoittanut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessään." Me jäämme tähän yksinkertaiseen sanaan, että Kristus on tullut, sen todistuksen tähden, että hän tulee Raamatun ja saarnatun todistuksen kautta."Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta" (2Tim3:16) ja se voi "tehdä sinut viisaaksi". Samoin toisessa kohdassa:" Lue ahkerasti"(1Tim4:13). Mistä syystä apostoli käskee näin jos meillä on vain kuollut kirjan?
ML 1Joh. selitystä