ilmeisesti mikään virallinen taho ei ole kertonut, miksi Odd Minde ja muut pitivät niin susimaisen vaarallisena saarnaaja Risto Blomin tutkimusta "Jumalan lapseksi. Käsitys uudestisyntymisestä esikoislestadiolaisessa julistuksessa" (2001).
olen kuullut mainittavaksi, että huolta on herättänyt sen osoittaminen, että julistuksessa on erilaisia painotuksia ja saarnaajat saattavat selittää asian eri tavoin.
minua on ruvennut kuitenkin hirvittämään, että hyvin ymmärrettävän erilaisuuden sijasta ongelma onkin paljon suurempi.
he kaikki selittävät uudestisyntymisen väärin.
nimimerkki lainaa keskustelujen puolelta Hilja Aaltosen Päiväkirjaa 19.11.
"Eilen kerroin eräästä yöllisestä puhuttelusta, johon Herrani koulussa olen joutunut. Silloin hiljaisella yövuoteellani minulle tehtiin leikkaus hengellisessä keskikorvassani ja tunsin, kuinka saastainen sydän pestiin Jeesuksen verellä.
Tunsin, että minun hengellinen ylpeyteni, tuomitseva mieleni, paremmuuteni ja kaikki vaivannäköni Jumalan pellolla, joista olin kunniamerkkejä elämääni ostellut, paloivat kuin rohtimet.
Herran jaloissa kolkutti hätääntynyt syntinen.
Kun ristin salaisuus aukesi armosta, niin Kolossalaiskirje tuli rakkaaksi.
Olen lukenut sen alusta loppuun ja lopusta alkuun. Siinä on tuo ihana sana:
"Kristus teissä, kirkkauden toivo."
Ristin salaisuus on ihmeellinen salaisuus, johon meidät on talletettu ja nostettu sinä päivänä, jolloin olemme uudessa syntymisessä tulleet Jumalan lapsiksi Golgatan ristin juurella.
Silloin meidät leimattiin sillä taivaallisella aatelismerkillä, Jumalan lapsen merkillä, josta vakuudeksi Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia, niin kuin Paavali kalliisti ja ihanasti sanoo."
Hilja Aaltonen Päivähartauskirja
Päivä 1999
Hän on toiminut yli 60 vuotta evankelistana.
syntynyt 27.9. 1907 Multialla ja elää ilmeisesti edelleen Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa - 102 vuoden ikäisenä.
jos tämä olisi jonkun Hilja Aaltosen omaa ainutlaatuista uskonnollista kokemusta, en sanoisi yhtikäs mitään.
mutta kun samankaltaisesta kokemuksesta kertoo hyvin syvästi "uskova" pastori Nils Viklund.
no, eihän tässä nyt ole kysymys Lapin vanhasta viklundilaisesta herätyksestä.
mutta kun samankaltaisesta kokemuksesta kertoo Lapin herätykselle niin rakas Antti Erkki Pietinpoika, Pietin Antti.
mutta kun samankaltaisesta kokemuksesta kertoo Lapin pasuuna, Lars Levi Laestadius.
hmmm...
kovin mielelläni kuulisin sinun ja muiden ajatuksia sen sijaan, että tuota itse yksin kehittelisin.
todella hienot nuo Hilja Aaltosen tekstit jotka toit nettiruukkuun.
Hiljalle on ominaista se, että näiden kokemusten jälkeen Herra laittoi hänet töihin.
Tämä on mielestäni kristityn perustava tuntomerkki - hänet on pantu töihin Herran elopelloilla. Kuka mitäkin ojaa kaiveleen, toiset salaojaa, toiset paskaojaa...
sellainen uudestisyntyneenä itseään pitävä, jolle Herra Jeesus ei ole löytänyt toimistoapulaisen töitä tai muuta ... hmmm
Kirjoittanut: mjoalmme
Kiitos,että Hilja Aaltonen tuotiin tänne.
Hän on tehnyt työtä minunkin sydämeni pellolla.
Kirjoittanut: Haamul
Hilja Aaltonen on muuten kertonut saaneensa profetian, että vielä hänen elinaikanaan Suomeen tulisi suuri herätys. Mielenkiintoista, että hän on sanonut sen herätyksen alkavan "isosta kirkosta". Sehän lienee meidän ev.lut.kirkkomme.
Kirjoittanut: immata
Kuulin hänen 100v. haastattelunsa radiosta. Hän sanoi, että herätys alkaa Luterilaisesta kirkosta.
Kirjoittanut: MikkoL
Amen, tapahtukoon niin!
Kirjoittanut: Haamul
"Ristin salaisuus on ihmeellinen salaisuus, johon meidät on talletettu ja nostettu sinä päivänä, jolloin olemme uudessa syntymisessä tulleet Jumalan lapsiksi Golgatan ristin juurella. Silloin meidät leimattiin sillä taivaallisella aatelismerkillä, Jumalan lapsen merkillä, josta vakuudeksi Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia, niin kuin Paavali kalliisti ja ihanasti sanoo." (Hilja Aaltonen)
Hilja Aaltonen puhuu uudestisyntymisestä näin kalliisti ja ihanasti, eikä tähän voikaan sanoa muuta kuin aamen.
Mutta nyt kysyn: mahtuvatko ihan pienet lapset merkittäviksi Jumalan lapsen merkillä, tuossa Hilja Aaltosenkin kuvailemassa Vapahtajan Kasteessa - ja voiko pienten lasten henki todistaa yhdessä Pyhän Hengen kanssa heille heidän olemisestaan Isän lapsia?
Voivatko vain aikuiset tai vähintäänkin varhaisnuoren ikään tulleet uudestisyntyä - kuten jotkut opettavat?
Mielestäni yo. kysymyksen voi asettaa näinkin: tarvitsevatko lapset Jeesusta? Eli tarvitsevatko he Häntä, joka on tullut ihmiskunnalle ihmisenä elämisensä, kärsimisensä ja kuolemansa kautta Ylösnousemukseksi ja Elämäksi?
Vastaus on mielestäni päivänselvä. Ja silti niin moni näkee tämän asian toisin.
Kirjoittanut: mama
Mua jotenkin hämmentää aina keskustelut uudestisyntymisestä.
Tuntuu, ettei ole ihan yhteismitallisia nuo määritteet, millä sitä määritellään.
Ja jokainen on niin kauhean varma oman määrittelynsä oikeudesta.
Raamattu niin kovin vähän tästä puhuu.
Olisikohan se tarkoitettukin mysteeriksi ja sellaiseksi, mitä ei pitäisi mennä määrittämään sen tarkemmin.
Voisiko olla niin, että jokaisen lapsen syntymä on omanlaisensa?
Minusta tuntuu hyvältä ajatella, että uudestisyntymä on kasteessa.
Vaan millä nimellä sitten nimitetään noita erilaisia vaiheita, uskonelämässämme, ei liene riidan paikka.
Uskovan elämässä on joskus pitkiäkin erämaakausia, kun tuntuu, että Jumala on kuollut, tai vähintään selkänsä kääntänyt.
On monenmoista vaihetta, joiden aikataulut ja ajoitukset eivät ole meistä itsestämme kiinni.
Miksi siis määrittelisimme asioita, jotka ovat meidän käsityskykymme ulkopuolella, mysteereitä? Pyhiä mysteerejä.
Joo. Ei ole näissä kysymyksissä tosiaan, mitään arvoa toisen ihmisen ajatuksilla.
Sinun, enkä kenenkään muunkaan ihmisen, ajatusten varaan laske uuttasyntymistäni.
Ja toivon, ettei kukaan muukaan niin tekisi.
Kuten tuossa yllä taisin jo mainita, Raamattu ei tästä paljon puhu. Ja olen oppinut niissä asioissa luottamaan siihen, että sillä on tarkoituksensa, ettei se siitä paljon puhu.
Ei siis mennä itse täyttämään sinne sitä, mikä sieltä mielestämme puuttuu ja rakentelemaan omia a, b, c, d, e tai 1, 2, 3, 4 systeemejä.
Kirjoittanut: Haamul
Toisaalta... koko Raamattuhan puhuu uudestisyntymisestä!
Vainajat nousevat maan tomusta vain ja ainoastaan Vapahtajan Kasteen ansiosta... tuon taivaallisen sateen, jota ilman maa ei mitään hedelmää tuotakaan.
Kaste Vapahtajan nimeen tarkoittaakin juuri sitä taivaallista Kastetta, joka on vihmonut maata Golgatalla.
Esim. Jes. 26 luku puhuu asiasta mielestäni harvinaisen selkeästi.
Kristuksen veren kasteesta syntynyt vaimo on kristillinen seurakunta. Jeesuksen veren punaama Kaste huutaa parempia kuin Abelin veri: Herätkää ja riemuitkaa, te, jotka tomussa makaatte!
Mies ja nainen luotiin Jumalan kuvaksi. Luomiskertomus, jonka mukaan nainen tehtiin miehen kylkiluusta, on myös vertauskuva, joka kertoo, miten uusi elämä on syntynyt Kristuksen kylkihaavan kautta. Kristus on se Kallio, jonka kyljestä Jumalan lapset on lohkaistu, kaivos-onkalo, josta heidät on kaivettu (ks. Jes. 51:1).
Eli jo luomiskertomukseen, Raamatun alkulehdille, kätkeytyy evankeliumi: Kasteessa on uudestisyntymisemme paikka.
Kirjoittanut: MikkoL
Raamattu antaa ymmärtää, myös Nikodemus keskustelu, että ihminen syntyy uudestaan vedestä ja Hengestä.
Jeesus sanoo, että tuuli puhaltaa missä tahtoo - niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.
tämä ilmavuus, Jumalan vapaus tehdä mitä tahtoo, on jotenkin hämmentävää.
Haamulin opetuksessa on tärkeä tuo luottamus, joka raamatullisesti tulee asettaa sekä lapsikasteen että aikuiskasteen kohdalla pois omasta itsestä, omista ratkaisuista, omista edellytyksistä, omasta kelpaamisesta, ristiinnaulittuun.
aivan kuin pieni lapsi, saamme aikuisinakin uskoa siihen, että minut on kastettu Kristuksen kuolemaan ja saan vanhurskauden kastepuvun lahjana ilman mitään omaa ansiotani.
Luterilainen kirkko ei suinkaan jätä asiaa siihen, että lapsi kastetaan.
se velvoittaa vanhemmat ja kummit huolehtimaan siitä, että tälle lapselle opetetaan, mitä kaste merkitsee - pitämään kaikki, mitä Jeesus on käskenyt meidän pitää!
tämä on muodollisesti esillä konfirmaatiossa, jossa jo varttuneemmalta nuorelta kysytään, "tahtooko hän itse" olla kastettu.
tämä näkökohta, henkilökohtaisen uskon syntyminen ja kasvaminen Jumalan Sanan saarnan, lain ja evankeliumin ja sakramenttien alla, on olennainen osa Raamatun opetusta.
näin tulemme tuohon, mistä mama kauniisti sanoi, jokaisen ihmisen elämäntarinan erilaisuuteen.
kaavamaisuuden vaatimus on asettumista Jumalan Hengen tielle ihmisen likaisin kourin ja järkemme valossa.
"ooks sä uskos niinkuin mä, häh?"
Jeesus sanoo tämän aivan selvästi Markuksen evankeliumiin lisätyssä lopussa, jossa on kastekäsky toisessa muodossa
Hän sanoi heille:
"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.
Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.
Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä.
He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat."
joka uskoo ja saa kasteen, se pelastuu kadotuksesta.
mutta joka ei usko, tuomitaan kadotukseen.
loputtomasti on tästä sanasta järkeilty
"usko vaan, et tarvitse kastetta"
lestadiolainen käsitys kasteen sakramentin turhuudesta
"usko ensin, sitten vasta kaste"
helluntailainen käsitys aikuiskasteesta, vaikka olisi lapsena jo kastettu.
kokonaisia kirkkokuntia, kristillisiä lahkoja ja verisiä toistemme uskonvainoja olemme me ihmiset tästäkin ihanasta sanasta onnistuneet kehittelemään.
koska se jää tarkoituksellisesti jotenkin suuntaa antavaksi, eikä lakipykäläksi.
olennaista tässä kristillisyydessä on Jeesuksen oma toiminta kunkin ihmisen kohdalla.
erilaisten vaiheiden, elämänkohtaloiden, sisäisen kehityksen, ratkaisujen ja ratkaisematta jättämisten kautta kunkin ihmisen jumalasuhde kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan.
tai sitten ei kasva eikä kehity vaan jää oraalle tai kerrassaan kuolee.
niinkuin Jeesuksen vertauksessa kylväjästä ja erilaisista pelloista.
kutsumme näitä etsikkoajoiksi ja niihin voi kuulua myös Jeesuksen erityinen kutsu tiettyyn tehtävään.
Hilja Aaltonen todistaa kauniisti samaa, mitä jokainen uudestisyntynyt kristitty, myös Haamul, on saanut kokea.
on erityinen aika, jolloin Jeesus tekee työtä kohdallamme ja taistelemme sisimmässämme mahdollisesti monien pirujen kanssa, jotka eivät halua, että tulemme lähemmäs Jeesusta.
voi olla tuhlaajapoikaa tai tyttöä, voi olla eksynyttä, vakavasti sairastunutta, ammatinvalinnan edessä olevaa, avioliiton kriisissä olevaa, läheisen kuoleman vaurioittamaa...
elämä on rikas ja syvä.
ratkaisevaa siinä tilanteessa ei ole joskus saatu lapsikaste tai aikuiskaste, oman uskon vahvuus tai heikkous, esikoisten parannussaarnan ymmärtäminen omalle kohdalle, Pyhän Hengen voimallinen kaste...
ratkaisevaa on uskon kuuliaisuus Jeesukselle, joka koputtaa, kolkuttaa ovelle, kutsuu seuraansa.
siinä on aina tuo kohtelias "tahdotko?"
koska Herramme ja Jumalamme ei lähes ikinä koskaan milloinkaan jyrää ylitsemme (paitsi poikkeustilanteissa, kuten Saulus Tarsolaisen)
aina voimme rikkaan miehen tavoin murheellisina kääntyä pois, sanoa "odota Jeesus vielä viisi vuotta" tai yksinkertaisesti "ei kiitos, anna Jeesus tuo homma jollekin toiselle"
olin varsin iloinen siitä, että norppa tahtoi keskusteluihin tuoda Hilja Aaltosen henkilökohtaisen todistuksen siitä, kuinka hän joutui Herran leikkauspöydälle.
Kertomus on täysin ja läpeensä Kristus-keskeinen.
Uudestisyntymisessä, tuossa Jumalan teossa, tapahtuu juuri tuo, mistä Hilja kertoo
"Kristus meissä, kirkkauden toivo"
Voimme taas järkeillä, että eikö meidät ole täysin puettu Kristukseen jo vauvana kasteessa?
On toki.
Ihminen syntyy uudestaan Jeesuksen keskustelussa Nikodemuksen kanssa vedestä ja Hengestä.
Voimme taas järkeillä, että eikö meille annettu Pyhä Henki kun meidät kastettiin.
Annettiin toki.
nuh - kone siis pelaa - luterilainen lapsikaste pelastaa jokaisen pulliaisen tehtynä tekona, ex opera operato?
NJET!
näin ei luterilainen kirkko opeta (paitsi harhaoppiset papit).
vaan sen herjaajat noin väittävät.
Jumalan puolelta lahja on valmis
uusi liitto on täydellinen
siihen ei ole mitään lisättävää.
kastettu pienokainen on taivasvalmis, kastettu aikuinen on taivasvalmis
Jumalan lahja on täydellinen eikä siitä puutu mitään.
Liitto?
hetkinen, eikös liittoon tarvita kaksi osapuolta?
avioliittoa ei voi itsensä kanssa solmia - ainakaan vielä...
NATO sotilasliitto käsittää useampia osapuolia
kauppaliitto, lentokuljetusalan liitto
Uusi liitto Jumalan ja ihmisen välillä.
Vanha liitto kesti kyllä, mutta natisi liitoksissaan Israelin kansan epäuskon, epäjumalanpalveluksen ja taivaaseen asti huutavien syntien tähden.
Uusi liitto natisee liitoksissaan niin monen kastetun ihmisen elämässä.
miten kurjaa se olisikaan!
Jumala sanoisi "sinut on kastettu - etköhän pärjäile"
Ei suinkaan!
Vaan Jeesus on ihan siinä ja sanoo "sinut on kastettu minun valtakuntaani - minä tahdon elää sinussa, tulla yhdeksi lihaksi kanssasi, osoittaa sinulle rakkauttani, johdattaa sinua tehtävissäni ja työssäni Jumalan valtakunnassa, pukea sinut viisaudella, voimalla, rakkaudella, kaikella lahjalla ja armolahjalla mitä tarvitset."
Uusi liitto on sitä varten, että eläisimme uuden liiton elämää, jota Kristus elää meissä!
ei omassa vaan
Jumalan Pojan uskossa
järki tätä ei käsitä, uskon salaisuuksia, vaan ne on otettava uskossa vastaan.
kirjoitin, että pelkään että esikoislestadiolaiset saarnaajat opettavat väärin uudestisyntymisestä.
milloin, rakas essu, sinun tulee kuunnella tarkkaavaisesti ja arvostella opetusta Raamatun pyhän Sanan valossa?
aina!
ja kun huomaat, että opetus uudestisyntymisestä onkin kaavamaista armonjärjestyksen opetusta perinteiseen tapaan, sitä kuinka aito Kiirunan saarna saa ihmisen synnintuntoon ja sitten ihminen "käsittää armon"
voi sylvi.
huuda silloin Kristusta avuksi itsellesi, saarnaajalle ja näille ihmisille, joita perkele harhaan johtaa!
tältä pohjalta, Nikodemus keskustelun taustalta ja oikein ymmärretyn sakramenttien salaisuuden pohjalta, on esikoislestadiolaisen saarnaajan mahdollista helposti korjata vikaan mennyttä opetustaan.
kurssin tarkistus on sikäli aiheellista, että irtautuessaan Raamatusta, Jumalan Sanasta, opetus uudestisyntymisestä lakkaa olemasta Hyvän Paimenen ääni ja on sen sijaan perkeleen ääni saarnaajan suusta.
Kirjoittanut: Haamul
Kristuksen kylkihaava - eihän se vihmonut paljasta vettä.
Siinähän on kokonainen SANA. Kristus, joka antoi Henkensä, että me saamme elää.
Kirjoittanut: MikkoL
tämä on raamatullista ja aidosti esikoislestadiolaista opetusta uudestisyntymisestä seuroja kuunteleville Jumalan lapsille:
meidät on kaikki luterilaisen ja ortodoksisen ja katolisen kirkon jäsenet kastettu pieninä lapsian kristillisessä kasteessa Kristuksen kuolemaan.
myös sinut, vaikka et sitä itse muista. isäsi ja äitisi ja kummisi kantoivat sinut kastettavaksi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja sinulle annettiin ristinmerkki todistukseksi siitä, että Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki syntisi annetaan sinulle anteeksi, Pyhä Henki, jota ilman kukaan ei voi olla kristitty, uusi elämä Kristuksessa, kaikki taivaan aarteet. Sinut puettiin Kristukseen.
pyhässä kasteessa Jumala on tehnyt uuden liiton sinun kanssasi, etkä enää ole Mooseksen lain alainen orja, vaan Jumalan lapsi, jonka lihasydämeen Jumalan tahto on kirjoitettu Hengen kirjaimin.
Kirjoittanut: mama
"Kristus meissä, kirkkauden toivo"
Onkohan niin, että on kuitenkin paljon uskovia, jotka eivät tajua, että Kristus meissä elää ihan oikeasti?
Ajattelevat Hänet jonnekin taivaisiin, kuten taisit mikko joskus sanoa, kuin isoäiti, rukoilemaan lastenlastensa puolesta.
Ei siis ole henilökohtaista Jeesuksen tuntemusta.
On tietoa, joka perustuu kirjoituksiin, vaan on jotenkin jäänyt hämärään koko kaveri.
liittoon tarvitaan kuitenkin kaksi osapuolta.
Jumala on antanut sinulle ainoan Poikansa, Kristuksen, ja Hänessä kaiken muun lahjaksi
et voi yhtään sitä lahjaa ansaita katumuksen kyynelilläsi, parannuksen teollasi, hyvällä vaelluksellasi tai uskosi kirkkaudella ja voimalla.
Jumalan liitto on vakaa, vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta Hänen rauhanliittonsa kanssasi ei horju.
Kirjoittanut: mama
(oh väliin oli tietystikin ehtinyt vaikka mitä. kun en ehtinyt lähettää ennenkuin piti singahtaa.)
Kirjoittanut: MikkoL
ehkä et, rakas kuulija, kuitenkaan koe tätä todeksi omalla kohdallasi, ja kaipaat syvempää, täyteläisempää yhteyttä Jumalaan.
meidän syntimme erottavat meidät Jumalasta.
toki Jeesus on kaikkien ihmisten synnin maksanut Golgatan keskimmäisellä ristillä, aivan vihoviimeistä syntiä myöten, tuskan hiellään, kärsimyksellään sovittanut maailman Jumalan kanssa.
Näin Raamattu todistaa.
mutta Pyhä Henki kirkastaa sinulle Sanan saarnassa, että vaikka olet kastettu ja Jumalan lapsi uudessa liitossa, näitä syntejä on kertynyt ja nämä hidastavat kulkuasi.
maailmallisuus on päässyt sydämeen, ja huomaat että et suinkaan rakasta Jumalaa, vaan tahdot paeta Häntä, etsiä pimeyttä ja pimeyden tekoja. Sillä me Aadamin ja Eevan lapset olemme sellaisia, kapinassa Luojaamme vastaan ja pimeyden enkeliruhtinaan hallitsemassa maailmassa, joka on valehtelija ja murhaaja ja tuon kapinan johtaja.
näet kuinka epäusko valtaa sydämesi, onkohan tämä Jumalan Sana ollenkaan totta, tarkoittaakohan se mitä sanoo, en jaksa tuota uskoa, että ruumis kerran nousisi haudasta, että Jumala välittäisi minusta, että Jeesus olisi henkilökohtainen Jumalani ja Herrani.
näet velttoutta tehdä Jumalan tarkoittamaa työtä, laiskuutta ja hengellistä itsekkyyttä.
tässä meidän kristillisyydessämme saarnaajat ja lähetysmiehet ja vanhimmat on asetettu julistamaan lakia, joka kutsuu Jumalan kastettuja lapsia parannukseen ja elämän uudistukseen.
mutta enemmän kuin se!
meidät on asetettu julistamaan Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veristä evankeliumia, että synnit totisesti annetaan anteeksi!
kysyt sydämessäsi, rakas seuravieras, oletko uudestisyntynyt, oletko oikein uskomassa.
Raamattu ei neuvo katsomaan omaa sydäntäsi ja sen pimeyttä, sysimustia seiniä ja kaikkea sitä saastaa ja iljettävää ja pahaa, mitä sieltä loputtomasti löytyy.
Näinhän Herramme Jeesus itse kuvaa ihmisen sydäntä.
Raamatut neuvovat meitä nostamaan katseemme vaskikäärmeeseen, ristiinnaulittuun Herraan Jeesukseen, joka on kaiken sen sovittanut, miten Jumalan tahtoa olet rikkonut ja kaiken sen velkasi maksanut, joka voisi sinut kadottaa.
Odota Herraa!
uudessa syntymässä vedestä ja Hengestä, Kristus itse asettuu asumaan sydämeesi
voit sanoa apostoli Paavalin tavoin "en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa"
ja "Kristus teissä, kirkkauden toivo"
ei oma kilvoituksesi, parannuksen tekosi, uskosi, vaan yksin Kristus.
näin julistaessaan saarnaaja jättää uudestisyntymisen ihmeen, salaisuuden, Pyhän Hengen työksi ihmisessä, eikä pistä sormiaan siihen sekaan.
näin julistaessaan saarnaaja voi julistaa niin hirmuisen ankaraa lain saarnaa, kuin vain koko olemuksestaan löytyy Jumalan Sanan voimassa.
alistaen myös itsensä saman saarnan alle.
näin julistaessaan saarnaaja ei voi muuta kuin luottaa siihen uuteen liittoon, jonka Jumala itse on tehnyt ihmisen kanssa Jeesuksessa Kristuksessa.
poissa ovat ihmisten omat ansiot, oma vanhurskaus ja luuloteltu usko ja uudestisyntyminen jonkin ihmisten tekemän järjestyksen mukaan.
Jumalan Sana tekee työnsä, kun saarnaaja antautuu Hänen palvelukseensa.
kokemuksesta monet saarnaajat tietävät, ja tunnemme tapauksia esikoislestadiolaisuudenkin lähihistoriasta, missä Jeesus keskeinen aidosti ja puhtaasti Jumalan Sanaa julistava, sakramentit oikein ymmärtävä saarnaaja joutuu vihollisen hyökkäysten kohteeksi.
kukaan meistä ei ole täydellinen ja paljon löytää kokenut yleinen syyttäjä kuiskuteltavaa toisten kristittyjen korviin, millainen tämä saarnaaja on!
voit olla varma, että ei vain maailma vaan myös oman lammaslauman valhevehntä Siionissa käyvät tällaisen julistajan päälle.
ei julistuksen - koetetaan unohtaa se!
vaan julistajan.
voi mennä uraputki poikki.
voi kääntyä selät.
parempi siis inhimillisesti ajatellen on noudattaa firman sääntöjä!
tahtoo tuo keskustelu aina mennä tuohon "lapsikaste pelastaa" - muuta ei tarvita, harhaan.
tiedämme kaikki, että sinäkään Haamul et sitä edusta, sen enempää kuin meidän luterilainen kirkkommekaan, ortodoksia tai roomalaiskatolinen kirkko!
olen hieman kirjoittanut nettiruukkuun aiheesta kadottava perisynti.
sinä olet kirjoittanut aiheesta kaikki maailman viattomat lapset pelastuvat taivaaseen.
nyt on esillä Hilja Aaltosen todistus siitä, mitä hänelle tapahtui.
ajattelinkin, että jännä että otat sen esille. Se on nimittäin täysin Kristus-keskeinen.
"Tunsin, että minun hengellinen ylpeyteni, tuomitseva mieleni, paremmuuteni ja kaikki vaivannäköni Jumalan pellolla, joista olin kunniamerkkejä elämääni ostellut, paloivat kuin rohtimet.
Herran jaloissa kolkutti hätääntynyt syntinen.
Kun ristin salaisuus aukesi armosta, niin Kolossalaiskirje tuli rakkaaksi. Olen lukenut sen alusta loppuun ja lopusta alkuun. Siinä on tuo ihana sana: "Kristus teissä, kirkkauden toivo."
Ristin salaisuus on ihmeellinen salaisuus, johon meidät on talletettu ja nostettu sinä päivänä, jolloin olemme uudessa syntymisessä tulleet Jumalan lapsiksi Golgatan ristin juurella.
Silloin meidät leimattiin sillä taivaallisella aatelismerkillä, Jumalan lapsen merkillä, josta vakuudeksi Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia, niin kuin Paavali kalliisti ja ihanasti sanoo."
ristin salaisuus!
ei tämä ole jotain järjen päättelemää armojärjestystä.
Hilja Aaltonen kertoo kokemuksistaan Golgatan ristin luona, uudestisyntymisestä Jumalan lapseksi ja Hengen sinetistä.
Kasteesta hän ei tässä puhu.
tämä Kristuksen suuri lahja ihmiskunnalle kun jakaa meidät välittömästi eri leireihin.
vaan mitä muuta kaste on, kuin Kristuksen kuolemaan kastamista!
kirjoittanut mama
Tarkoituksena on, että meiltä palaisi poroiksi kaikki omat rakennelmamme. Tarkoituksena on, että tuon oman pöyhkeyden, oman jumaluuden aiheuttama keskikorvan tulehdus saataisiin hoidettua pois mahdollisimman monilta.
Ja että mahdollisimman moni pääsisi kokemaan juuri tuota ristin salaisuutta, mitä Hilja niin hienosti kuvaa. Sinäkin, .
"Kristus meissä, kirkkauden toivo."
"...saataisiin hoidettua pois mahdollisimman monilta."
...että Jeesus saisi hoitaa...
Kirjoittanut: MikkoL
"Pelastuksessa ei ole sellaista mystiikkaa ja sellaisia salaisuuksia, ettei kuka tahansa voisi niitä ymmärtää."
minusta on jotenkin niin ikävää tämä meininki.
koen että tarkoitat todella hyvää sydämestäsi ja olet vilpitön kaikessa mitä kirjoitat. niin mielelläni sanoisin ei vain Aamen vaan myös Halleluja!
miksi pahoitit mielesi että Hiljan tekstejä lainasin tänne koko maailman luettavaksi?
ihmettelin kyllä, että niitä esiin toit, mutta sehän on riemullisen syvällistä hengellistä tekstiä, josta kaikki ovat täälläkin antaneet hyvän todistuksen.
annat meidän tuossa ymmärtää, että ymmärrät pelastuksen asian alusta loppuun, eikä siinä ole mitään salaista tai vaikeatajuista.
tiedät varmaan, että tuo on aivan vastoin pyhän Raamatun ilmoitusta.
"Vaan hän teki kaikki hyvin oikialla ajalla, ja antoi heidän sydämensä kaivata, mitä maailmassa tapahtuu; sillä ei ihminen taida löytää sitä työtä, jota Jumala tekee, ei alkua eikä loppua."
Saarnaaja 3:11 Biblia 1776
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan,
mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.
Saarnaaja 3:11 KR 1992
Kirjoittanut: mama
On tää hurjaa, miten erilainen voi suhtautumisemme ja uskomme olla!
Minusta pelastuksessa ei ole mitään, mikä kävisi järkeen.
Enkä kertakaikkiaan voi ymmärtää pelastustani.
Minusta se on täynnään mysteerejä. Siinä ei ole mitään järkeä, että olen pelastettu, tällaisenaan. Vaan silti saan uskoa niin ja elää sitä todeksi.
Järkeisuskoon helposti haksahtaa, kun se on lihalle paljon mieluisampaa. Emme halua antaa Jumalan olla Jumala. Mieluusti otamme Jumalalta vallan itsellemme ja järkeistämme uskomme. Teemme Jumalasta taskukokoisen.
Kirjoittanut: mama
Tuot hyvin esille tuossa edellä tuon järkeisuskon pohjimmaisen ajatuksen: Voidakseen pelastua, täytyy ymmärtää.
Ja voidakseen ymmärtää, täytyy luoda sääntöjä ja systeemejä, jotka ovat järkeen sovitettavia ja vieläpä noudatettavissa. (tunnustat, otat vastaan...)
Jumalaa ei tarvita, Jeesuksesta puhumattakaan.
Kirjoittanut: immata
En yhtään ymmärrä ajatustasi. Hiljan todistus on todella helmi, miksi se ei saisi hohtaa tälläkin puolella?
Kirjoittanut: mama
On ihan hyvä juttu, että noin avoimesti tuot ajatuksesi esille. Olet tuskin ainoa näissä seurapiireissä, joka ajattelee tavallasi.
Siksi on hyvä, että jokainen voi tahollaan punnita, mitä tarkoittavat nuo monesti niin hurskailta ja raamatullisilta kuulostavat lauseet ja sanonnat, mitä matkan aikana on mukaan tarttunut.
Tosin palstan aiheesta, uudestisyntymisestä olemme taas aika kaukana. Jälleen kerran miettimässä, norpan maailmaa ja mielipiteitä.
Kirjoittanut: immata
En ole huomannut mainitsemaasi aseena käyttämistä. Koetko, että ase osoittaa sinua kohti?
Etkö voi tuntea iloa Hiljan aarteen jakamisesta meille ja muille lukijoille.
Kirjoittanut: mama
se huomattiin että Hilja mainitsee korvat, mutta et tainnut ymmärtää, mitä Hilja sillä tarkoittaa.
Etkä tainnut ymmärtää, miten ne korvat korjaantuu.
Lueppa se Hiljan aamunavaus, niin huomaat.
Ei siinä ole kyse ollenkaan korvien korjaamisesta, niinkuin tunnut sen ymmärtävän.
Siinä on kysymys Kristuksesta
Hiljan tekstien tarkoitushakuisesta käytöstä, eri tarkoitukseen kuin mihin ne on kirjoitettu, puheenollen...
Onkohan sulla huono päivä tänään - sammakkopäivä? Mulla niitä joskus on ja silloin on silleen, että aina kun avaa suunsa, tuntuu kuin sammakko pullahtaisi ulos.
Tuo ylläoleva todistuksesi hieman helpottaa minuakin. Tunnustat siis jakavasi omaa ymmärrystäsi ja omasta kunniastasi olet huolissasi. Tämä on kyllä ihan väärä palta silloin kirjoitella.
Näillä palstoilla on tarkoitus kirkastaa Kristusta ja Jumalan kunniaa.
Silloin painuu oma kunnia maan rakoon ja sillä ei ole mitään merkitystä. Näiltä palstoilta ei kukaan voi kerätä itselleen kunniaa. Sitä pyrkimystä toki on havaittavissa.
Kirjoittanut: mjoalmme
Tsot tsot:ollaanpa taas sovinnossa.
Ostin tänään kirjan Hilja Aaltosesta
"Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa".
Aloin lukea ja suosittelen kaikille.
Kiitos Jumalalle ,että hän synnyttää uudesti meitä ja että saa syntyä uudesti voimakkaseen Jumal elämään kun synnit ensin on annettu anteeksi,tämä ihanaa elämää monien suurenmoisien kokemusten kanssa ja olla elävän vesien virroissa,miten kiitettäväää ja suloista tämä on ja sydän alkaa laulaa ja ylistämään elämän antajaa ja enempi ilo ja riemu voiman kanssa tulee elämään ,kiitos ja siunausta,keijo södertälje
VastaaPoistaIhminen uudesti syntyy seurakuntaan, mutta tänään se onkin sitten eri juttu saako hän kokonaan kasteen sen jälkeen? Jumalan valtakunta on sisällisesti lapsissaan, mutta tuleeko Hän koskaan esiin, jos paikkansa ja tehtävänsä on ihmisten määräämä?
VastaaPoistaNämä ovat sangen perustavia kysymyksiä.
Poista