"Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita."
"Hopeat, kullat Herran on"
kuulemme ehkä virren säkeistön vain tuohon asti ja nyökkäämme
"on se hyvä että Herralla on hopeaa ja kultaa.
on minullakin pankkitilillä talletuskorolla yli 72.000 euroa ja - kiitos Herran - sijoitukset tuottavat ja Bemarissa on uudet talvirenkaat. onhan se paljon turvallisempaa näillä keleillä. pistin uuden GPS laitteenkin.
Herralla on millä jyllätä.
ja on antanut armossaan minullekin!"
vaan ups.
mitkä näpistävät sormet, mikä röykeys.
virsi näet jatkuu
"päiväni myös ovat Herran."
hetkinen, sanoi putkinen...
väittääkö virren runoilija, öykkäri ja tomppeli Hans Utbø, että minun pankkitililläni olevat ahkeralla työllä ja säästäväisyydellä hankitut eurot eivät ole minun vaan minun Jumalani?"
virren säkeistön alku tarkoittaakin
"myös minun hopeani ja kultani ovat Herran"
auts!
missä sitten on vanhuuden turvani, jos minun oikea Herrani ja Jumalani, mammona, otetaan pois?
Muuan korkeassa asemassa oleva mies kysyi Jeesukselta:
"Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän?"
Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.
Käskyt sinä tiedät: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi."
"Kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen", vastasi mies.
Tämän kuullessaan Jeesus sanoi:
"Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua."
Kun mies kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas.
Nähdessään sen Jeesus sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan!
Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
"Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät kuulijat.
Jeesus vastasi: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle."
Luukas 18:18-27 KR 1992
älä huoli, vauras uskova isäntä tai emäntä.
Jeesus tuskin takavarikoi sinulta omaisuuttaan - varottaa vain luottamasta siihen ja sitä palvomasta.
mutta kerran Hän kysyy lainaansa!
"Hopeat, kullat Herran on,
päiväni myös ovat Herran.
Aika kun saapuu tuomion,
lainaansa kysyy hän kerran.
Auta siis käymään tietäsi,
niin kuin sen kuljit, Herrani,
palvellen matkalla muita."
olet elävän Jumalan palvelija, et jonkun kultin orja tai kuolleen mammonan palvelija.
tulkoon siis kukkarosi myös herätykseen!
lähtekööt lainaksi Herralta saamasi eurot ja sentit ahkeraan työhön Jumalan valtakunnassa
siellä missä on
janoisia
orpoja ja leskiä
vankeja
sairaita ja kuolevia
epätoivoisia
syntisiä
löydät niille kyllä hommia!
ja koska sinun Jumalasi elää - Hän voi itse kertoa sinulle mitä ja missä tarttee.
kerronpa taas yhden esimerkin (olen ehkä kertonut jo monta kertaa...)
siitä on jo kauan, mutta jäi pysyvästi mieleeni.
Olin Rovaniemellä Lapin Ilmatorjuntarykmentissä Someroharjun kasarmialueella ja istuin sen viihtyisässä Lottien ylläpitämässä Sotkussa.
Avasin saamani kirjeen.
En ollut koskaan kokenut moista aikaisemmin. Kirje oli Sanansaattajien pyyntö saada taloudellista tukea johonkin. Varmaan olivat postittaneet monille kiertokirjeen.
Jeesus sanoi minulle "mene, ota kaikki talletuksesi pankista ja pane ne tuolle tilille".
meinas tulla hikka.
hiljaisena poikana menin kämppään ja sanoin "Herra, tää on pikkusen iso juttu mulle. Voisitko varmistaa, että näin on tahtosi?"
Avasin Raamattuni ja siinä luki
Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."
Markus 11:3 KR 1938
No.
Tein kuten käskettiin - hyppäsin fillarin selkään - muistan vielä hyvin kuinka ajelin Someronharjulta valtatietä 4 Ounasjoen sillan ylitin ja kuinka oli harmaata ja sateista.
siihen aikaan sitä pankkia kutsuttiin Yhdyspankiksi.
Sanansaattajat ei toki paljon tuosta hyötynyt. Sotilaspojan säästöt...
Mutta minulle se oli pikkusen paljon, kaikki maallinen mammonani.
kerron tämän omakohtaisen hauskan muiston vain alleviivatakseni sitä, että omaisuutesi Hoitaja pystyy niin tahtoessaan antamaan kristillisyyden neuvoja, kuinka Hänen eurojaan ja senttejään käytät.
kuuliaisuus on parempi kuin uhri.
taisin olla minä vähän kuin se köyhä leski - joka pisti muutaman rovon, kaikkensa - mutta tottelin aluksi sangen vastahakoisesti ja harmitellen...
sitten kun tili oli tyhjä olo oli jotenkin rauhallinen ja iloinen.
kuuliaisuus Herralle - jolle nämä hopeat ja kullat kuitenkin kuuluvat, samoin aikani, työni, kaikkeni - minun Herrani ja Jumalani elää.
pilaan ehkä sinulta vähän iloa, kun kerron mitä sitten tapahtui - vai odotas, kerronko sittenkään?
enpä taida kertoa!
Kiitospsalmi 100 (KR 1992)
Iloitse, maa!
Kohottakaa riemuhuuto Herralle!
Palvelkaa häntä iloiten,
tulkaa hänen eteensä riemuiten.
Tietäkää, että Herra on Jumala.
Hän on meidät luonut,
ja hänen me olemme,
hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Tulkaa hänen porteilleen kiittäen,
hänen esipihoilleen ylistystä laulaen.
Kiittäkää häntä, ylistäkää hänen nimeään.
Hyvä on Herra! Iäti kestää hänen armonsa, hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
Palvelkaa Herraa iloiten,
tulkaa hänen eteensä riemuiten!
näin kun jälkiviisaana noita toilauksiani katselen, niin ymmärrän hyvin, ettei Herra Jeesus niistä mummon markoista niin...
Hän tiesi - minä en edes aavistanut - minne minut meinaa lähettää ja että joudun sanomaan hyvästit kaikelle sille ajalliselle turvallisuudelle, jota isänmaani kansalaisilleen tarjoaa. semmonen pieni opetus, että hommat on Hänellä kyllä hanskassa.
samalla tavoin sinä, Jeesuksen oma, saatat kohdata merkillisiä vaatimuksia tai kehotuksia ja raapia päätäsi kukkarosi tilanteesta tai jostain muusta tilanteesta.
kantsii kysyä elävän Jumalasi mielipidettä, varmistusta, ohjausta että kuulit oikein.
Hän etsii kuuliaisuutta.
me emme voi hurskaasti vaan sanoa että "olemme syntisiä, emme kuuliaisia"
ja kulkea omia teitämme Hänestä piittaamatta.
minun Herrani ja Jumalani.
sinun Herrasi ja Jumalasi.
Hän ei tykkää siitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti