mine kolin

Saamelaisnuoria rippikouloun konfirmaatioon menossa

mite teme Pavali oikke hepettää Gal 2:19?

"mine kolin" - jos hänny kole nin kuink ihmees hän viel kirijottaa.

onko teme hamukirijotusta?

ei mies joka koli kirijota mittee

makkaa arkussaan hauassa ja mätänöö ja marot syövet

mite teme on "mine kolin"?

puhhuu läpiä päähäns teme Pavali?


(käytän tässä harvinasita itä-kolttien Lingonsuon murretta. se on niin harvinaista, ettei yksikään koltta tietääkseni ole sitä koskaan puhunut.)



ekonomi Risto Retee on tukkinu esujen sarnoja vuosien matkaan ja totennu tieteellisest etä teme teema "mine kolin" on hyven ussein sarnajien aihena.

RR kerto kirjasessaan, ete essuin vanhemmat ja kummit ussein jutustaa siitä, et "mine kolin" joten ei mulla oo paljon oman hurskautukseni eten tekemist.

vastaansanottavasti RR myöski näykki, et kalatalaiskirjen synkeä vesti inhimisen kyvyst vaeltaa Jumalan tahon mukkaan puhutaan ihan solkanaan.

temen aijan noriso sanos, et essujen saarnois Pavali rulaa.



Mutta mine olen Lain cautta Laista poiskoollut/ ette mine Jumalasa eleisin/ Mine olen Christusen cansa ristinnaulittu.

Mutta mine elen/ waicka en nyt mine/ Waan Christus quitengi minussa elepi. Sille iota mine nyt elen Lihassa/ sen mine elen Jumalan Poian Uskossa/ Joca ombi minua racastanut/ ia Itze henens minun edesteni vlosannoi.

Em mine poishylke Jumalan Armo. Sille ios Wanhurskaus Laista tule/ Nin on Christus Huckan coollut.


Gal 2:19-21 KR 1548


on se näil sionin retkil niin iso ilo nehde neite essuja, kun silmäns loistaa riemust ja laulelloo

mine elen, waicka en nyt mine, Waan Christus quitengi minussa elepi.

sielun siit oikke heree ja virkoo ylistään Jumaloo, ku neite onnellissii nekkee pitkin seuratuppii.


Waan Christus quitengi minussa elepi!


no sain Saivonmutkast jo pallautetta et se Risto Retee ei oo kuin yksi pienmusta osma joka metsätokkiin kristityitä ajjoo.

ettei se noin mee et mine kolin.

Kristus se koli ja haudattihin ja istupi siel Isän oikial puolel.

mine elen!

ja mine kuntelen ko "vanhat kokeneet kristityt tietää, mikä vie uskon, siispä noudatetaan niitä neuvoja, ettei usko lähde
niijja tietysti lapinvanhimmat"

niin se Saivonmutkan viesti meni et hen elee ja voipi hyvin ja seuraapi kristillisyyten neuvoja autuuteksi.

ei ole ollenkahan onkelmaa, muka kollut?

en kehannu sannoo, et sie teet Kristukset kumileimaisen vaan omalle opilles.

vaan ois ehken pitäny sannoo, ku tää osma on niin kamalan kavala

Kirjoittanut: Patu

Ei järjellä voi käsittää eikä tutkia kristillisyyden kalliita asioita, ei edes Risto Retee, vaikka onkin maailmankuulu ja ansioitunut tiedemies. Tämän kristillisyyden ymmärtämiseen tarvitaan asuvainen Pyhä Henki, joka on vain niillä jotka ovat hengen ja elämän saaneet esikoisten seurakunnasta ja kuuliaisina lapsina kristillisyyden neuvoille ja opetuksille siinä vaeltaa.

Siksi tässä siunatussa kristillisyydessä on aina neuvottu välttämään korkeiden koulujen käymistä, varsinkin teologiaa, joka vain kasvattaa omaa ymmärrystä ja viisautta ja johtaa pois yksinkertaisesta uskomisesta. Ei Jeesus turhaan iloinnut hengessä siitä, että tämä kallis kristillisyys on ilmoitettu pienille ja yksinkertaisille. Mariakin ylisti sitä että halvat ja yksinkertaiset saavat Jumalan armon mutta viisaat ja ymmärtäväiset Jumala jättää tyhjiksi.


Kirjoittanut: MikkoL

aamen, oikein todistat Patu, miten saatana taitavasti nöyryyteen pukeutuvalla ylpeydellä Jumalan lapsia johtaa pimeyteen.


Galatalaiskirjeen tutkiminen kaiketi herätti närää Lahdessa.

mutta Herra ravitsee kaarneen pojatkin, jotka nälkäänsä huutavat.

eikö sitten lapsiaan, jotka Elämän leipää hamuavat?


Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.

Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.

Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.

Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.

Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.

Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.

Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;

Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;

Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.



Psalttari 147:1-9 Biblia 1776



kuka on se esikoisten saarnaaja ja lähetysmies, joka Jumalan lasten avunhuutoa kuullessaan nuhtelee heiltä ja paiskaa oven kiinni - ette te ole meikäläisiä eikä teille kuulu Jumalan kansan eväs?

ei varmasti tässä ole Jumalan asettamassa tehtävässä vaan rumahinen on saanut painiotteen tällaisen sokean ja pahan paimenen niskasta, oikein puoli-nelssonin.

jos hänen omat lapsensa pyytävät leipää, kuka on se saarnaaja, joka antaa kiven?

jos hänen omat lapsensa pyytävät kalaa, kuka on se lähetysmies, joka antaa käärmeen?

paljoa enemmin siis Jumala antaa kaikkea hyvää niille, jotka sitä Häneltä pyytävät.

vaikka "viran puolesta" ruksan ovea vahtivat kiviä ja käärmeitä tarjoilisivatkin.


"Unohtaako vaimo lapsukaisensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? ja vaikka hän unohtais, niin en minä kuitenkaan sinua unohda." Jes 45:19

vaikka emoseurakunta sinut hylkäisi, Jumala ei sinua hylkää, kun Häntä avuksi huudat.



autuas se päivä, kun esikoisten saarnaaja ja lähetysmies ja vanhin avaa suunsa ja alkaa opettaa

"Mutta mine elen, waicka en nyt mine, Waan Christus quitengi minussa elepi."

se on oleva kuin syvästä unesta heräämistä

isien perinnäissääntöihin turvaavasta nukutusliikkeestä paadutuspiikkeineen tulee silloin taas herätysliike.

elävä armon Herran taimitarha, nuori porotokka Lapin tuntureille, viinipuun tuore hedelmiä kantava oksa.

Waan Christus quitengi minussa elepi

Kristus meissä - kirkkauden toivo!
Kol 1:27



Jos te muutoin uskossa pysytte perustettuna ja vahvana ja horjumattomana evankeliumin toivosta, jonka te kuulitte, joka on saarnattu kaikkein luontokappalten edessä, jotka taivaan alla ovat; jonka palveliaksi minä Paavali tullut olen,

Joka nyt minun vaivoistani iloitsen, jotka minä kärsin teidän edestänne, ja täytän Kristuksen kärsimiset minun lihassani hänen ruumiinsa edestä, joka on seurakunta,

Jonka palveliaksi minä tullut olen Jumalan toimituksen jälkeen, joka minulle teidän kohtaanne annettu on, täyttämään Jumalan sanaa;

Sitä salaisuutta, joka ijankaikkisesta ja sukukunnista on salattu ollut, mutta nyt hänen pyhillensä ilmoitettu,

Joille Jumala tahtoi sen julistaa, mikä tämän salaisuuden kunniallinen rikkaus pakanain seassa on, joka on Kristus teissä, kunnian toivo,

Jonka me ilmoitamme, ja kaikkia ihmisiä neuvomme, ja kaikkia ihmisiä kaikkinaisessa viisaudessa opetamme, että me jokaisen ihmisen Kristuksessa Jesuksessa täydelliseksi saattaisimme:

Jota minä myös ahkeroitsen ja hänen vaikutuksensa jälkeen kilvoittelen, joka minussa väkevästi vaikuttaa.


Kol 1:23-29 Biblia 1776


oikein tekisi mieli haastaa kaikkein vähäisimpänä ja viimeisenä pidettyä pikkuruisimman ruksan saarnaajaa - ota saarnan tekstiksi


"Mutta mine elen waicka en nyt mine Waan Christus quitengi minussa elepi.

Sille iota mine nyt elen Lihassa sen mine elen Jumalan Poian Uskossa Joca ombi minua racastanut ia Itze henens minun edesteni vlosannoi."

ja katso, minne Pyhä Henki saarnaasi vie!

silloin tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa, mistä Herramme sanoo:

"Mutta monda ensimeist tuleuat wimeisixi ia wimeiset ensimeisixi."

Matteus 19:30 KR 1548


ei ole lupa saarnaa kirjoittaa, mutta toki saat koko viikon rukouksessa Jumalan Sanaa tutkia.

ja vaikka joku kieltäisi, tutki sitä syvemmin.


mieti tätä

"Sille iota mine nyt elen Lihassa sen mine elen Jumalan Poian Uskossa Joca ombi minua racastanut ia Itze henens minun edesteni vlosannoi."


tässä ei sanota

"mine elen uskossa"

kun jatkuvasti saa kuulla seuroissa miten tätä oman uskon häilyvää lamppua tulee hoitaa ettei se sammu maailman synteihin ja kiusauksiin ja koreuden viettelyksiin.

huh mitä ihmiskeskeistä saastaa saarnaajien suusta oksentuukaan seuraväen päälle ahdistaen ja peittäen Kristuksen.


Raamatussa on näet ei ole kirjoitettuna tässä kohti että minä elen omassa uskossani

vaan

mine elen Jumalan Poian Uskossa


sitä uskoa ei oma liha, lihallisen maailmallisen mielen koreus, synti, perkele ja kuolema voita.

Jumalan Poian usko on voittanut maailman!

ja on sinun, kun Christus elepi sinussa



hänet jos hukkaat, Kristuksen, sitten on kaikki mennyt, vaikka kuinka hurskaasti ja tämän kristillisyyden neuvojen mukaan eläisit ja kaiken täyttäisit, mitä Kiiruna neuvoo täyttämään.

js Kristuksen hukkaat on kaikki hukassa

esikoisuus ilman Kristusta on tyhjä perinneliike, jossa tuuli saarnaajien huulia lepsuttelloo

Kristus meissä, kirkkauden toivo!


mitään muuta toivoa ei ole maan alla, maan päällä eikä taivaassa.

Jeesus Kristus!

elämä Jumalan Poian Uskossa on elämää isolla eellä, ei mitään oman hurskauden lampun lasin putsailua.