Kristuksen kirkko, avioliitto ja kansanedustajien aloite

Eduskuntatalo (ref)

Syyskuun lopulla julkisuuteen tuli aloite Suomen avioliittolainsäädännön muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Johannes Ijäs uutisoi asiasta eKotimaassa mm. näin:

"Viisi kansanedustajaa jätti tänään (28.9. 2011) aloitteen tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi. Sen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Kirkoille jäisi oikeus päättää, keitä se vihkii."

"Lakiehdotuksen mukaan avioliitto voitaisiin solmia myös samaa sukupuolta olevien parien kesken. Rekisteröityä parisuhdetta sen sijaan ei voisi enää solmia, joten se lakkaisi instituutiona. Vanhat rekisteröidyt parisuhteet jäisivät kuitenkin voimaan, ellei niitä pari muuta niitä ilmoittamalla avioliitoksi. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa olevat säädökset parisuhdeinstituution vaihtamisesta kumottaisiin."

"Samaa sukupuolta olevat parit voisivat lakialoitteen mukaan ottaa avioituessaan yhteisen sukunimen. Samaa sukupuolta olevilla olisi myös oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon."

"Lakialoitteen laatineen ryhmän puheenjohtajana on Lasse Männistö (kok.). Muut jäsenet ovat Silvia Modig (vas.), Susanna Huovinen (sd.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Astrid Thors (r.). Työryhmän jäsenet painottivat voimakkaasti ajavansa yhdenvertaisuutta."
(Johannes Ijäs)


Liberté, égalité, fraternité
"Yhdenvertaisuus lain edessä" myös kysymyksessä sukupuolisten vähemmistöjen tasa-arvosta modernissa Euroopassa ja Suomessa.

Ranskan vallankumouksen aallot ovat yltäneet Suomeen ja luoneet uudenlaista arvopohjaa, johon sisältyy voimakas näkemys valtiovallan oikeutetusta roolista kansalaisten elämässä yhteisen hyvän valvojana ja kaikenlaisen sorron ja vihapuheen ja eriarvoisuuden torjujana. Nyt tämä arvomaailma on saanut muotoa viiden ministerin kirjoittamassa aloitteessa, jonka mukaan perinteinen suomalainen avioliitto syrjii seksuaalisesti poikkeavia vähemmistöjä. (saako näin nyky-suomessa enää sanoa: poikkeava?)


Haaste Kristuksen kirkolle Suomessa
Yhtenäiskulttuuri on hajonnut ja Suomen tasavallassa vaikuttaa monenlaisia arvomaailmoita ja niiden valtaa käyttäviä tai tavoittelevia edustajia tuttujen perinteisten valtaryhmien rinnalla ja tilalla. Myöskään puoluerajat eivät samalla tavalla yhdistä yhteiskunnan arvoja ja rakenteita rukkaavia kansanedustajia entiseen tapaan, ja on hankala sanoa mitä "demarit ajattelevat" tai "onko Kokoomus yhä koti, isänmaa, uskonto" puolue...

Lainsäädäntö ei ole ainoastaan olemassaolevien realiteettien ja arvojen heijastamista Eduskunnassa, vaan se on myös kansakunnan elämää ja arkea tuleviasuudesa ohjaavaa toimintaa.

Ylösnoussut Kristus lähetti seuraajansa maailmaan tekemään kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan "kastamalla ja opettamalla".  Avioliiton rakenteen ja olemuksen julkinen pohdinta SETA:n hengessä johtaa tietenkin siihen, että Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on sekä tilaisuus että velvollisuus opettaa kastettua ja kastamatontakin pakanuudessa elävää väestöä kristillisen avioliiton perusteista ja merkityksestä.

Ydinkysymys on siinä, mitä opetetaan käytännön tasolla vihkimisen ja siunaamisen kautta asiasta avioliitto?

Luin kerrassaan silmiäni hieraisten ja varmuudeksi kahteen kolmeen kertaan sanoiko työryhmä todella, että "kirkolle jäisi oikeus päättää, ketä se vihkii".

Täällä Israelissa on tuohon uskomattomaan asenteeseen tehokas sana - hutzpa!



Kirkon kaksi vaihtoehtoa

A. Muuttuvaan maailmaan mukautuminen
Suomen ev.. lut. kirkko voi piankin tapahtuvan valtiollisen lainsäädännön muutoksen jälkeen piispainkokouksen aloitteesta ja kirkolliskokousten päätöksin muuttaa myös omaa käytäntöään kirkollisen avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen suhteen.

Omaksua kirkon päätöksenteon perustaksi Ranskan vallankumouksen huikeat Liberté, égalité, fraternité  ja luopua vanhentuneista muinaisiin Raamatun kirjoituksiin liittyvistä tavoista ja perinteistä.

Tämä on todennäköisesti se tie, jonka kansankirkko tulee valitsemaan ja näin kirkkomme näissä kaikkein tärkeimmissä asioissa, kirkollisten toimitusten suorittamisessa, pysyy virtaviivaisena ja sulavana, aikamme uuudistuvaan monikulttuuriseen ja moniuskontoiseen ja osin uskonnottomaan sivistykseen olennaisena osana kuuluvana.

Ei mikään vanhanaikainen vastarannan kiiski, joka kuuntelisi pyhän Raamatun sanaa

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. "
Room 12:1-2



B. Muuttuvassa maailmassa, mutta ei maailmasta

Etuoikeutettujen aatelisten metsästysretki kaupungilla

(ref)

Ranskan vallankumouksen ymmärtämiseksi ei riitä vain Valistuksen syvällisiin ja hienoihin ajatuksiin tutustuminen, vaan on muistettava myös tuon Euroopan sydämessä sykkivän frankkien jälkeläisten valtakunnan Ancien Régime. 

Oivalsin tuon aikakauden kauhut vasta henkilökohtaisesti, kun kävin läpi hugenotti Amadeen matkan kaleeriorjuuteen Kristuksen kanssa. Ranskan itsevaltias kuningas, aatelisto ja monin tavoin sokea Ranskan katolinen kirkko pitivät yllä yli kahdensadan vuoden ajan yllä sellaista hallitusta, joka auttaa ymmärtämään Suuren Vallankumouksen syvän vihan Kristusta ja hänen virallisia seuraajiaan sekä kuninkuutta kohtaan. Vihaan ja katkeruuteen oli todellakin aihetta!

Suomessakaan ei Talvisodan ihme, joka yhdisti kapitalistit ja kommunistit isänmaata puolustamaan eivätkä myös Jatkosodassa eturintamilla liikkuneet sotilaspapit täysin onnistuneet pyyhkimään pois vanhan yhtenäiskulttuurin kirkkoherrojen herruutta ja pappien pohjatonta säkkiä. Punainen viiva tuli usein ylitettyä ja hinta oli kallis Veljessodassa, jossa moni kirkkoherra Valkeakosken papin ohella pääsi hengestään vihaisella tavalla.

Ymmärtääkseni Ranskan vallankumouksen lähimmät perilliset aikamme politiikassa kuuluvat vasemmistoon ja vihreisiin (moniavioisuuden kannatus) ja suuren kommunistisen vallankumouksenkin muistot yhä elävät joidenkin poliittikkojen arvomaailmassa Stalinista ja hänen pyöveleistään huolimatta.


Kaksineuvoisuus
Käytännössä taistelu käydään kirkkolain ja säädösten maailmassa siinä, pidetäänkö kiinni seksuaalisesta avioliitosta, joka on miehen ja naisen liitto, vai luovutaanko tästä raamatullisesta opetuksesta Raamatun alkusivulla.

Homopari ei voi yhtyä. Se on teknisesti mahdotonta.
(dildot eivät ole sama asia, eikä anaalinen seksi, orgasmin voi toki toiselle antaa)

Homopari ei voi lisääntyä ja täyttää maata.
(adoptio ei ole sama asia kuin miehen siittiön ja naisen munasolun kohtaaminen)

Sen tähden jo luontokin opettaa, kukat, mehiläiset, tuuli ja viljapelto, mies ja nais taatelit, leijonat, kissat ja hevoset ja aasit (ja muulit) että uskollinen parisuhde miehen ja naisen välillä on yhteiskunnan suojeltava asia.


Taistelurintama
Kristillisen avioliiton suojaamiseen muuttuvassa valtakunnassa tarvitaan nuo kaksi mahtavaa kirkon asetta, Jumalan Sana ja rukous.

Suomen ev.lut. kirkko voi opettaa kansaamme avioliiton pyhyydestä, raamatullisesta ihmiskuvasta "mieheksi ja naiseksi" ja tutkia sitä, mikä on "Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä" (Rm 12:2).

Tämä ei suinkaan sulje pois uudenlaista kristillistä seksuaalisten vähemmistöjen parissa työskentelmistä, esimerkiksi uskollisten ja siveiden parisuhteiden puolesta rukoilemista ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kaikinpuolista tukemista elämässä, että myös he saisivat tulla oman enemmistön rukouksemme tavoin lähemmäs Jeesusta Kristusta.

Mutta kristillisen avioliittokäsityksen suojaaminen nuorilta ja ylpeiltä ministereiltä, jotka valtansa lumoissa ovat valmiit suomaan "kirkolle oikeuden päättää..." kuten Neuvostoliiton komissaarit aikoinaan ja muut ateistit, jotka hallitsivat Venäjän ortodoksista kirkkoa.

On merkittävää, että samaa sukupuolta olevien ihmisten asia on tullut esiin ja heitä tahdotaan tukea ja suojella ja torjua SETA:n hengessä kaikenlainen syrjintä ja vihapuhe.

Esimerkiksi se, että apostoli Paavali jyrkästi tuomitsee homoseksuaalisen käyttäytymisen... kohta näiden Jumalan Sanan kohtien saarnaaminen on varmaan laitonta uudessa uljaassa tasa-arvoisessa ja ah niin tasapäisen harmaassa Suomessa!

Demokratia, naiset ja homoseksuaalisuus

Palstan nimessä ei tällä kertaa ole sanaa "Raamattu", koska oma aikamme on monin tavoin sysännyt Jumalan ilmoituksen sivuun sekä yhteiskunnassa että kirkossa.

Raamattu kuitenkin kehottaa meitä tarkastelemaan omaa aikaamme ja tutkimaan, mikä on Jumalan tahto

"Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha."

koetamme tehdä tässä niin, mutta hieman toisella tavalla kuiin on tapana esikoisuudessa - jossa usein tämä asia ymmärretään ohjeina ja listoina siitä, mikä on luvallista ja mikä on ehdottomasti syntiä.



Tasa-arvo on aikamme suomalaisessa yhteiskunnassa pyhä.

Tämä arvojen arvo näkyy kaikilla elämän aloilla kodeista ja kouluista työpaikalle ja kaikkeen yhteiskunnan elämään.

Eduskunnassa lakeja säätävät kansanedustajat korostavat kansalaisten tasa-arvoa miltei yli kaiken muun.

Eriarvoisuus on yhteiskunnallinen synti, jota ei ole kuitenkaan aivan kyetty kitkemään suomalaisuudesta.

Tasa-arvo käsitetään usein liian yksinkertaisesti samanlaisuudeksi. Kysehän on erilaisuuden hyväksymisestä ja pitämisestä saman arvoisena, ei välttämättä samanlaisena.



Tasa-arvo ei tarkoita samaa asiaa kuin demokratia.

Demokratia sana tulee kreikasta ja tarkoittaa "kansanvalta". Se on eräs yhteiskunnan hallintomuoto, jonka vaihtoehtoija ovat esimerkiksi absoluuttinen monarkia, aristokratia (ylhäisön valta) tai totalitaarinen diktatuuri (puolueen tai Mao Tse Tungin).

Demokratia nousi Euroopassa tapetille 1789-99, kun kansa nousi Ranskan vallankumouksessa barrikaadeille kuninkaan ja Ranskan katolisen kirkon "vanhaa' järjestystä" (ancien regime) vastaan.

Kansanvaltaa vaativat kansalaiset, heiluttelivat seipäitään, viikatteitaan ja talikoitaan huutaen vallankumouksen mottoa "Liberté, égalité, fraternité!"

Vapaus, tasa-arvo, veljeys!

ei enää sääty-yhteiskunnan monsieur tai madame vaan kaikki ovat tasa-arvoisia kansalaisia, citoyen ja citoyenne, osallistuen yhteisistä asioista päättämiseen.



Ranskan vallankumouksen keskeinen ja tärkeä asia oli ihmisen arvo.

Pariisin keskellä oli synkkä linna-vankila, Bastille Saint-Antoine—Number 232, Rue Saint-Antoine Bastille.

Kuninkaat, oikeuslaitos ja Ranskan katolinen kirkko käyttivät Bastillea ahkerasti vastustajien kukistamiseksi, ja siitä oli tullut ihmisarvojen polkemisen symboli.

Nyt Kairon Tahrir-aukio, Tunis, Bahrain, Tripoli,..

silloin 14. heinäkuuta 1789 Bastille Pariisissa - kansa pisti sen matalaksi ja siitä hetkestä Ranskan vallankumouksen lasketaan alkavaksi.

Kuukautta myöhemmin, elokuun 26. 1789, vallankumoukselliset antoivat julistuksen ihmisen ja kansalaisen oikeuksista Déclaration des droits de l'Homme et du Citoyen.



Ranskan julistus ihmisoikeuksista on läheistä sukua Yhdysvaltain kuuluisalle itsenäisyyden julistukselle heinäkuun 4. 1776 ja tulee samasta sylttytehtaasta - Valistusajan Euroopasta.

Tämä lause lienee tunnetuimpia englannin kielellä sanottuja asioita ja sitä on kutsuttu väkevimmäksi koskaan Amerikan historiaan vaikuttaneeksi lauseeksi.

sen kaikuja on kuultavissa kautta maailman, myös Suomessa Herran vuonna 2011.

We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal, that they are endowed by their Creator with certain unalienable Rights, that among these are Life, Liberty and the pursuit of Happiness.



Toisen maailmansodan kauhujen jälkeen perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat. Perustajavaltioiden toiveena oli, että sen avulla estettäisiin Kolmas maailmansota.

10. joulukuta 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi Pariisissa (Palais de Chaillot) asiakirjan "Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus"

Se perustuu toisaalta niihin ihmisoikeutta koskeviin ajatuksiin, jotka nostettiin esiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa 1776 ja Ranskan vallankumouksen julistuksesa 1789.

Toisen maailmansodan lopulla Liittoutuneet korostivat neljää keskeistä ihmisarvoa, jotka myös huomioitiin:

sananvapaus
kokoontumisen vapaus
vapaus pelosta
vapaus puutteesta



Kuten Raamattu sanoo, aika on paha.

kaikkea tällaista ihmisen toiselle tekemää pahaa vastaan nousee Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948, maailman kauheimman ja verisimmän sodan jälkeen;



1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.



3. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

7. artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

8. artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

10. artikla. Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

11. artikla. 1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.

2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

12. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

14. artikla. 1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

15. artikla. 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17. artikla. 1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. 2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. 3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27. artikla. 1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. 2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. 3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.



Näin siis Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

.........
Guinnesin ennätysten kirja kertoo, että mitään muuta asiakirjaa ei ole käännetty yhtä monelle eri kielle kuin tätä julistusta.

Näemme tuota lukiessamme myös, miten olennaisesti se on vaikuttanut aikamme Suomen lainsäädäntöön ja arvomaailmaan.

Ranskan vallankumous on viimeinkin tavoittanut myös Suomemme rannat!



YK julistus 1948 käyttää passiivista muotoa

jokaiselle ihmiselle "on annettu"

herää kysymys - ja tämä on sangen vakava kysymys - "kuka on antanut?"

ja ehkä moni vastaa "Yhdistyneet Kansakunnat on antanut" joka on tietenkin tyhjää sanahelinää.

Julistus ilmaisee oikeudet, jotka jokaiselle ihmiselle "on annettu" mutta edes aikamme hyvinvointi Suomessa nämä oikeudet eivät ole täysin toteutuneet.

USA:n itsenäisyysjulistuksessa 1776 sanotaan "Luoja on antanut"



miksi Luoja on pudotettu pois?

no, yhtäältä YK:n jäsenvaltioiden joukossa on monia kansoja, joiden uskonnot eivät perustu Raamattuun, esimerkiksi Kiina, Thaimaa, Intia ja Japani.

no, toisaalta kristityt ovat itse käytöksellään ja lausunnoillaan ja tuomioillaan pitäneet huolen siitä, että YK on jättänyt sanan "Luoja" pois.

eikö niin?

Ranskan ancien regime on Valois ja Bourbon sukujen hallitusaika 1400.luvulta vallankumoukseen asti.

se ei ole erityisesti kristillisen rakkauden, ihmisoikeuksien, vapauden ja tasa-arvoisuuden aikaa ja kansan reaktio kuninkaisiin ja kardinaaleihin oli koko maailmaa puistattava räjähdys.



ancien regime on mielesetäni selitys sille, että yhä tänään ranskalaiset suhtautuvat erittäin epäluuloisesti pappisvaltaan ja kristilliseen uskontoon - no ei islam paljon sen paremmin siellä pärjää -

ja esti taas äskettäin esimerkiksi Jumalan mainitsemisen Euroopan yhteisön perustavissa asiakirjoissa.

varmaan monelle aikamme ateistille ja vapaa-ajattelijalle sekularismin peruskoti Ranska on jonkinlainen uskonnollisesti neutraalin valtion ihanne.



tarkoitan tuolla edellisellä lauseella sitä, että me kristityt itse olemme monin tavoin syypäitä Kristuksen kirkon huonoon maineeseen.

sama toiminee herätysliiketasolla.



Suomen tasavalta on ehdottomasti demokraattinen valtio ja siinä monella tavalla esimerkillinen aikamme maailmassa.

Vaalit ovat ehdottomasti salaiset, vapaat ja äänioikeutetut saavat jopa jättää äänestämättä, jos siltä tuntuu.

Kansanvalta horjuttaa tarvittaessa sekä lakiasäätävää eduskuntaa että stiä toimeenpanevaa hallitusta, ministereitä ja presidenttiä.

Hallituksen toimivalta on tarkoin laissa säädetty ja presidentin valtaoikeuksien rajoittamisesta keskutellaan avoimesti.

Itsenäinen Suomi on tasa-valta ja demokratia sanan täydessä merkityksessä ja saamme tästä lahjasta kristittyinä kiittää Jumalaa.

Myös Ruotsi on aito demokratia, valtionhallintoa ja kunnallishallintoa ajatellen, samoin Norja, Tanska ja Islanti eli Pohjoismaat.



Demokratia, kansanvalta, on ulottunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Tätä ei kukaan voi kiistää, sillä seurakuntien paikallishallinnossa eli ruohonjuuritasolla, on taas ollut vapaat vaalit, joissa kansan edustajat on valittu päättämään kaikesta seurakuntaa koskevasta kirkon lakien ja asetusten ja säädösten mukaan, jotka eivät voi olla ristiriidassa valtion lakien kanssa.

demokratian ihanne toimii myös monissa herätysliikkeissä, ja ihmiset pitävät luonnollisena että - apostolien tapaan - henkilövalinnoista äänestetään ja päättäjistä päätetään yhdessä.



Kirkossa on ollut esillä myös sellainen virtaus, että kansanvaltaisuus - se että ateistinen kokoomuslainen tai kommari voi istua kirkkovaltuustossa päättämässä asioista - on vienyt kirkkomme kauemmas Raamatusta.

Kaksi asiaa ovat tätä nyt polarisoineet viime vuosikymmeninä, naisten asema kirkossa ja homoseksuaalisuus.



On niitä, jotka sanovat että pappisviran avaaminen naisille johtaa seuraavaksi keskusteluun homoparien hyväksymisestä ja avioliitosta.

Ja näin tosiaan näyttää käyneen.

Pappisvirka avattiin naisille ja syksyllä 2010 kirkolliskokous hyväksyi Turussa laillistettujen homoparien puolesta rukoilemisen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naispiispa on myös ensimmäinen piispoistamme, joka on osallistunut Sateenkaari-kansan messuun kotimaassa.

(piispa Wille Riekkinen osallistui sellaiseen jo vuosia sitten ulkkomailla)

joten Raamatulle uskolliset kristityt yhdistävät nämä kolme - demokratia (naispappiäänestys ja sen aikaiset tapahtumat) naisten kirkollinen virka (tasa-arvo) ja homoseksuaalisuuden hyväksyminen (tasa-arvo)

asia todistettu.



Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näillä kahdella asialla on syvempi keskinäinen yhteys kuin usein ajatellaan.

Kysymys ei ole halusta olla tottelemattomia Jumalalle tai pyrkimyksestä romuttaa Raamattu.

Sillä Raamattu ei yksinkertaisesti ole tässä tärkeä argumentti. Kovasti ovat komiteat etsineet sekä naisen pappisvirkaa että homoseksuaalisuutta käsiteltäessä tietä ohittaa Raamatun selkeä sanoma.

kun sellaista tietä ei ole löytynyt, on ratkaisu tehty Raamatusta huolimatta.

paine muutokseen kirkossa ja yhteiskunnassa tulee kuvaamaltani suunnalta - Ranskan vallankumouksen vapaus, tasa-arvo, veljeys! ja ihmiskunnan sopimista ihmisoikeuksien julistuksista,

arvomaailma on muuttunut ja aikamme on muuttunut.

joka tuntee Ranskan ancien regime aikaa lähemmin ymmärtää kyllä vallankumouksen lapsia.

(tosin ei heille niin hyvin käynyt, saivat Robespierren ja Maratin ja sitten Napoleon Bonaparten!)





iso kysymysmerkki on miksi feministeillä - kirkossakin - on tämä linkki naiset ja homoseksuaalisuuden hyväksyminen?

(eivät tietenkään kaikki naiset hyväksy homoseksuaalisuutta)

olisiko syy mahdollisesti siinä, että naiset ovat kokeneet sukupuoliseen identiteettiinsä kohdistuvaa syrjintää lähes koko ihmiskunnan historian ajan?



Toisaalla Nettie Stevens ja toisaalla Edmund Beecher Wilson havaitsivat vuonna 1905 että ihmisten ja muiden nisäkkäiden, eräiden hyönteisten (Drosophila) ja kasvien (Ginkgo) sukupuolisuuden määrää kromosomien yhdistelmä.

nainen on homogameettinen, hänellä on X ja X kromosomit.

mies on hetergameettinen, hänellä on X ja Y kromosomit.


linnuilla tuo on päinvastoin, niin että urosteeri ja kukkoileva kukkko ovat XX ja soitimelle ukkometsoja houkutteleva koppelo on XY.

why opposite? only God knows!



seksuaalisesta parista saamme näin kaavion

hetero
XX ja XY

homo
XX ja XX
XY ja XY



sukupuoleen kohdistuva syrjintä on paljon massiivsempaa kuin sukupuoliseen poikkeavuuteen kohdistuva syrjintä.

naisen syrjintä ei mielestäni ole uskonnon tuote vaan luonnontuote, heteromiestenhän maailma on.

mutta uskonnosta saadaan siihen tukea ja vahvistusta ja sanktioita aina iankaikkista elämääkin ajatellen, jos uskonnossa sellainen elementti on mukana.

asia on hyvin monimutkainen ja kovin yksinkertaistaen naisen syrjinnästä tässä kirjoitan, myönnän sen.



sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä kärsii noin puolet ihmiskunnasta - naispuoliset ihmiset joiden kromosomit ovat XX.

heitä sortavat miespuoliset ihmiset, joiden kromosomit ovat XY.



Ranskan vallankumoukselliset ideat ihmisarvosta eivät lähteneet kirkosta vaan humanismista, valistusajan ajattelusta,

Ranskan valistuksen ajattelijat, etenkin Voltaire (1694-1778) arvostelivat ankarin sanoin Kristuksen kirkon toimia Ranskassa, uskonnollisia vainoja, noitavainoja, papiston typeryyttä, ahneutta ja hurskastelevaa kaksinaamaisuutta.

Kirkko puolestaan nojasi kuninkaaseen ja käytti maallista valtaa pitääkseen kansan Jumalan pelossa ja kurissa.

Raamattu oli tässä aika lailla syrjässä, ihmiskunta kulki eteenpäin, aikuistui ja tahtoi jättää uskonnon taakseen edistyksen ja muutoksen tieltä.



Sorry vaan, arvon naiset, mutta Kreikkalainen demokratia piti vain vapaita miehiä ihmisinä.

naiset ja orjat olivat toinen juttu.

Toki vahvoja naisia on aina ollut, nousseet olosuhteiden yli, nostaneet heikot miehensä valtaan, hallinneet kansoja kuningattarina ja prinsessoina.

Ranskan vallankumous ei juurikaan muuttanut syvälle juurtuneita käsityksiä XX ihmisistä.

Miestenhän maailma on!



Kuningatar Victorian lähes vuosisadan hallitsemassa Enlannin imperiumissa naisen asema ei ollut kehuttava.

herrasmies, gentleman, löi vaimoaan korkeintaan pikkusormen paksuisella rottingilla, kun tämä oli mokannut tai muuten.

ei herrasmies löi sillä, mikä käteen ensimmäisenä sattui.

Huippu-demokraattisessa Suomessa on yhä tänään samasta työstä eri palkka riippuen oletko XX vai XY.



no mikä tämän sitten muutti - Suomi eräänä edelläkulkijana

nämä XX ihmiset itse.

naiset itse alkoivat surffata - sufrageetit olivat aikansa miesten ja joidenkin naisellisten naistenkin naurunaiheita

kukaan ei naura heille enää.

pidetään itsestäänselvänä että nainen on ihminen.

mutta tämä on varsin tuore tapaus, vasta 1800-luvun lopulta alkanut ymmärrys.

että nainen ei olisikaan miehen omistama objekti.

että muka naisellakin olisi sielu?



kuulen jo nettiruukunkin lukijoiden ja kirjoittajien joukossa epämääräistä kahinaa

feminismi on syvyydestä!

ja tässä ovat mukana myös esikoislestadiolaiset naiset itse.

heille on nimittäin sanottu, että pitäytymällä Jumalan luomisjärjestykseen, jossa XY hallitsee XX ihmistä, nainen on avioliitossaan onnellinen ja koti on kristitty ja hyvä.

tämä on omaksuttu luita ja ytimiä myöten, ja nainen, joka alkaa vaatia ihmisoikeuksia uhraa toisten kristtyjen naisten mielestä sillä samantien avio-onnennsa ja varmaan iankaikkisen autuutensakin, taivaspaikkansa.



kuka sitten seksuaalisesti poikkeavien ihmisoikeuksia on ajanut.

kirkko?

he itse.

SETA tarkoittaa seksuaalista tasa-arvoa.

Suomessa tämä järjestöjen kattojärjestö on saavuttanut erinomaisia tuloksia, tasavallan presidentti Tarja Halonen on järjestössä mukana antaen sille täyden tukensa.

Prosessit ovat käynnissä eri puolilla maailmaa, muistuttaen naisten vaatimaa sukupuolisen syrjinnän lopettamista.

naisten on heitä helpompi ymmärtää kuin machojen hetero XY ihmisten.

monelle kristitylle miehelle tämä aikamme ihmisten tasa-arvoilu on eräs lopunaikojen varmimmista merkeistä.



kuten palstan alussa sanoin, tässä ei otsikossa nyt ole mukana sana Raamattu.

sillä Raamattu on pitkälti tässä asiassa ollut sivussa, laitettu sivuun myös kirkossa.

kristittyjen parissa on erilaista suhtautumista naisten ihmisoikeuksiin ja myös seksuaalisiin poikkeavuuksiin on erilaista suhtautumista.

olemme kaikki hyvin perillä siitä, mitä Raamattu sanoo

naisista seurakunnassa (vaikene!)

homoseksuaalisten ihmisoikeuksista (ei oikeutta ajalliseen eikä ikuiseen elämään)

eikö niin!

Sodoma, Gomorra ja Sateenkaariperhe

Annikka Peurala ja Eija Luodes kertovat tutkielmastaan aikamme suomalaisten asenteista homo- ja lesbopareihin sosiaalihuollon alalla. Mistä se lapsi siihen sitten tupahti?

"Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia sateenkaariperheiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista eli selvittää, millaisia hyviä tai huonoja kokemuksia sateenkaariperheillä on niistä ja niiden henkilöstön suhtautumisesta heihin."

Sateenkaaren kirjossa on monta väriä, siitä tämä kansainvälinen rainbow-family nimitys.

"Tutkimukseen olemme saaneet työelämäohjausta Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtajalta Raini Vallinharjulta.

Sateenkaariperheet ry on Suomen lesbo-, bi-, trans- ja homovanhempien ja heidän lastensa oma yhdistys ja se on yksi Seta ry:n (Seksuaalinen tasa-arvo ry) jäsenjärjestöistä.

Pääsääntöisesti olemme käyttäneet työssämme Tiia Lampelan (2000) kirjassaan Sateenkaariperheen ABC-kirja esittämää määritelmää sateenkaariperheistä eli tarkoitamme termillä monenmuotoisia ja kokoisia jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille rakentuvia lapsiperheitä."



työ on huolellista jälkeä ja siinä määritellään heti kättelyssä käsitteet - mistä on kyse.

"Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat yleisesti määritelty joksikin muuksi kuin heteroseksuaaleiksi, jotka tuntevat seksuaalista mielenkiintoa toista sukupuolta kohtaan."

määritelmä sisältää kattavasti samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja bi-seksuaaliset:

"Seksuaalivähemmistöjä ovat siis homoseksuaalit (henkilöt, jotka tuntevat seksuaalista kiintymystä samaa sukupuolta kohtaan) ja myös biseksuaalit, jotka voivat kokea seksuaalista vetoa sekä miehiä että naisia kohtaan."

sekä esimerkiksi Marja-Siskon tapauksen:
"Seksuaali-identiteetti on ihmisen sisäinen kokemus siitä, ketä kohtaan hän tuntee seksuaalista ja eroottista kiintymystä. (Leinonen 2003, 7-8.) Transsukupuolisuus tarkoittaa ihmisen halua elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Oma anatominen sukupuoli yleensä on hänestä epämiellyttävä."



Sitten kuvataan aikamme suomalaista, pohjoismaista ja kansainvälistä todellisuutta - sateenkaariperhettä:

"Sateenkaariperhe sanan tarkoituksena on tuoda esille perheiden monimuotoisuus eli että perheitä on kaikissa sateenkaaren väreissä.

Tiia Lampela määrittelee kirjassaan Sateenkaariperheen ABC-kirja (2000, 7), että sateenkaariperheillä tarkoitetaan sellaisia perheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille.

Sateenkaariperheitä ovat esimerkiksi naisparien tai miesparien (lesboparin tai homoparin) perheet tai uusperheet, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheet sekä perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa.

Tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voidaan lukea sateenkaariperheisiin kuuluvaksi, mikäli vanhemmat tai toinen heistä on biseksuaali tai transsukupuolinen tai ei halua määritellä itseään perinteisillä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla."



jos oikein ymmärrän kirjoittajien tarkoituksen, perhe, jossa on useampia kuin kaksi vanhempaa edustaa moniavioisuutta?

mutta ei perinteistä moniavioisuutta siten, että yhdellä miehellä on kaksi tai - islamin lakein mukaan korkeintaan neljä - vaimoa, tai matriarkalla useampia laillisia miehiä yhtä aikaa, vaan miehiä ja naisia on epämääräinen luku jonkinlaisena yhteisönä, jossa on myös heidän lapsiaan - tai adoptoituja lapsia.

tällaista perheyksikköä ei taida minkään maan lainsäädäntö (vielä?) tuntea.



kirjoittajat jatkavat käsitteiden selvittelyään:

"Perheestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä perinteistä heteroseksuaalista ydinperhettä, joka muodostuu äidistä, isästä ja heidän yhteisten lastensa muodostamasta yksiköstä."

- jos tarkkoja ollaan, perheen lapset voivat toki olla eronneiden vanhempien aiemmasta avioliitosta tai adoptoituja.

"Ydinperheestä on jossain määrin muodostunut määräävä kulttuurinen viitekehys säätelemään sitä, miten ihmiset näkevät maailman ympärillään."

- jossain määrin? eiköhän perhe ole yhteiskunnan perustava yksikkö antropologisen tutkimuksen mukaan aivan kivikautisesta ajasta lähtien.

"Perheille tarjottavat julkiset tai kaupalliset palvelut ovat yleensä tehty ajatellen ydinperheitä."

- no joo, jostain syystä sana "perhe" ymmärretään perinteisellä tavalla.



"perheideologia" sana tulee sitten mukaan pohdintaan.

"Perheideologiat ohjaavat lainsäädäntöä ja sen soveltamista, joten Suomen laki monilta osiltaan on muodostunut palvelemaan heteroseksuaalisia ydinperheitä. (Ahola 2000, 22, 23, 29.)

Heteroparin perustaessa perhettä, heidän ei ole välttämättä tarpeen miettiä, mihin he ovat ryhtymässä. Perheille on tarjolla suvussaan, ystäväpiirissään ja ympäröivässä kulttuurissa selkeä malli siitä, mitä perhe tarkoittaa ja miten siinä eletään.

Myös sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu keskimääräistä perheellistymistä varten. (Lehtonen 2002, 48-49.)"

jostain syystä perinteinen ydinperhe koetaan luonnolliseksi ja edustaa "perheideologiaa" useimmissa kulttuureissa.

nyt tätä ideologiaa tahdotaan täydentää ja muuttaa, niin että sukupuolinen sidonnaisuus poistetaan lainsäädännön tasolla.

tämä närä voi aiheuttaa jonkinlaista närää perinteisen perheideologian edustajien keskuudessa, kuten opinnäytteen kirjoittajat toteavat.



"Tutkimuksemme tärkeä yhteistyötaho on Sateenkaariperheet ry.

Yhdistyksen avulla tutkimuksemme oli mahdollista toteutua, sillä sen tuella saimme yhteyden sateenkaariperheisiin.

Yhdistys ajaa sateenkaariperheiden asiaa ja toimii tukijärjestönä näille perheille.

Tutkimuksemme edistää myös näiden monenmuotoisten perheiden asiaa.

Yhdistys jakaa tietoa sateenkaariperheistä muun muassa internet sivujen ja esitteiden avulla sekä yhdistyksen kouluttajat puhuvat erimuotoisista perheistä erilaisissa tilanteissa."



"Sateenkaariperheet ry on Suomen lesbo-, bi-, trans- ja homovanhempien ja heidän lastensa oma yhdistys ja se on yksi Seta ry:n jäsenjärjestöistä.

Jäseninä yhdistyksessä ovat kahden naisen tai kahden miehen perheet, yhden vanhemman perheet sekä monen muotoiset uusperheet.

Lisäksi jäseninä ovat muun muassa perhettä suunnittelevia ja rakentavia, tai muuten vanhemmuudesta, huoltajuudesta ja kasvattajuudesta kiinnostuneita ihmisiä.

Sateenkaariperheet ry toimii yhteydenpito- ja keskustelufoorumina sekä välittää tietoa.

Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntöön koskien sateenkaariperheiden jäsenten ja heidän lastensa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sateenkaariperheet ry haluaa laajentaa perhe-käsitettä kattamaan perheiden todellisen moninaisuuden ja välittämään asiallista tietoa sateenkaariperheiden arkitodellisuudesta, huolista, iloista ja tarpeista. Näin yhdistys haluaa tehdä näkymättömistä perheistä näkyviä. http://www.seta.fi/rainbow.htm"



kuvattuaan tarkemmin tällaisten perheiden syntyä, taustaa, lain antamaa suojaa, opinnäytteen laatijat pohtivat sitten kohderyhmänsä - sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan - yleisiä asenteita, jotka heijastavat suomalaisen yhteiskunnan asenteita tänään sateenkaariperheitä kohtaan.

"Koska tutkimuksemme rajoittuu sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöön ja sateenkaariperheiden kokemuksiin heistä, pyrimme ainakin teoreettisessa pohjassa jättämään yhteiskunnallisen asenneilmaston suurimmaksi osaksi ulkopuolelle ja olemaan spekuloimatta sillä, kuinka paljon yleinen mielipide vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön suhtautumiseen sateenkaariperheisiin, koska emme millään muotoa pyri tätä asiaa tutkimuksessamme selvittämään tarkemmin."



Rajaus on työn kannalta tärkeä, eivätkä kirjoittajat aivan pysty siinä pysymään:

"On kuitenkin tutkimusta tarkasteltaessa muistettava, että kyseisten palvelujen henkilöstö on yksi osa yhteiskuntaa eikä yleinen asenneilmasto voi olla vaikuttamatta myös heidän työhönsä jollakin tavoin.

Osa tällaisista yleisistä asenteista tuleekin varmasti esille myös tutkimustuloksista ja tällöin näemme hyväksi sen, että ne ovat vastaajien omia kokemuksia asenteiden vaikutuksesta...

Tämän vuoksi tuomme seuraavassa esille jonkin verran nykyistä yhteiskunnallista keskustelua ja teoriaa asenteista, koska näemme vähemmistöistä puhuttaessa hyvin suureksi asiaksi sen, miten ihmiset heihin yleisimmin suhtautuvat tai millaisia stereotypioita heistä yhteiskunnassa on.

Tällaista asenneproblematiikkaa on pohdittu lyhyesti myös joissain muissa osissa työtämme."



työn laatijat ryhtyvät sitten määrittelemään, mikä on oikeaa ja mikä väärää kielenkäyttöä, eli pyrkimään eroon asenteellisista ilmauksista. Esimerkiksi

"On ongelmallista puhua käsitteistä vähemmistö ja enemmistö. Karmela Liebkind (1988) kuvaa käsitteitä vaikeiksi, koska niiden avulla pohditaan arvojärjestyksen, statuksen ja lukumäärän yhdistymistä.

Useimmiten käytämme sanaa enemmistö mittana, johon vähemmistöjä verrataan, koska ne ovat jotenkin erikoisia.

Vaikka vähemmistöt usein ovat vaikeassa asemassa, ei tule kuitenkaan ajatella, että vähemmistöjen edustajat haluaisivat olla osa enemmistöä, kuten yhteiskunnassa usein ajatellaan.

Usein vähemmistöt pyrkivät aktiivisesti vaatimaan oikeuksiaan ja heidän oma identiteettinsä ja elämäntapansa ovat hyvin voimakkaita, kuten on esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla.

Näiden vähemmistöjen äänen kuulumista estävät kuitenkin muun muassa yhteiskunnalliset stereotypiat, joiden uskotaan olevan tosia ja myös se, että heitä ei haluta kuulla ja vaikka kuultaisiinkin, asioista lopulta kuitenkin vaietaan. (Lehtonen 1996, 44-46.)"



"Oikeassa kielenkäytössä" romukoppaan joutaa myös ajatus miehestä ja naisesta:

"Niin suomalaisessa kuin muissakin länsimaisissa yhteiskunnissa vallitsee ajatus siitä, että sukupuolia on vain kaksi, hetero nainen ja hetero mies.

Tämä ns. heteronormatiivisuus sulkee pois muut vaihtoehdot, mikä on valitettavasti aistittavissa yhä edelleen yleisessä yhteiskunnallisessa ajattelussa.

Heteronormatiivisuus on yleensä automaatio ja näin ajatellaan muun muassa siksi, että siihen on totuttu.

Hetero-käsitteen vastakohtaa pidetään usein huonompana tai epäsuotavana ja tästä vastakohdasta myös helposti luodaan monenlaisia stereotyyppisiä mielikuvia, jotka haittaavat asioiden todellisen ymmärtämisen ja pohtimisen käynnistymistä yhteiskunnallisesti."



"Tällaisia stereotypioita ovat muun muassa seuraavat asiat: terveys,- kauneus- tai kulttuurialalla olevien miesten ajatellaan olevan homoja ja voimakkaasti miesvaltaisilla ja niin sanotusti työväenluokkaisilla aloilla työskentelevien naisten ajatellaan olevan lesboja.

Tällaiset yhteiskunnalliset vääristyneet ajatukset haittaavat esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä ja edesauttavat yhteiskunnallisten vääristyneiden käsitysten syntymistä. (Lehtonen 2002, 14-16.)"



tämän korjatun kielenkäytön taustalla on kirjoittajilla lainauksia tohtori Jukka Lehtoselta, joka väitteli aiheesta Helsingissä vuonna 2002.

# Lehtonen, J. 1996. Seksuaalivähemmistöt koulussa. Helsinki: Seta-julkaisujen osa 6.

# Lehtonen, J. 2002. Työntekijöiden moninaisuus ja työntekijöiden heteronormatiivisuus. Teoksessa Lehtonen, J. (toim.). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Saarijärvi: Gummerrus. 9-18.



Opinnäyte on huolellisesti harkittu ja toteutettu, ja antaa hyvää yleiskuvaa siitä, missä yhteiskunnallisen tutkimuksen ja ajattelun kohdalla joillain suunnilla mennään.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan valitseminen tutkimuskohteeksi on erinomainen idea, koska nämä ovat päivittäin työnsä puolesta tekemisissä monenlaisten perheiden ja yksilöiden kanssa.

Tutkijat ymmärtävät heidän edustavan kansaamme ja sen kulttuuria, kieltä ja asenteita, vaikka tämä ei varsinaisesti ole heidän tutkimuksensa kohde.

Välittömästi tämän yleisen asenteellisen tauastan mukana kuvaan tulee myös sellainen ilmiö, kuin uskonto, uskonnolliset käsitykset ja uskonnollispohjaiset asenteet.

vaikka perhe on maallinen yhteiskunnallinen instituutio ja lakien suojaama ja määrittelemä, siihen useimmissa kulttuureissa liittyy myös vahva uskonnollinen leima esimerkiksi avioliiton solmimisen yhteydessä.



"Myös Raamatun, uskonnon ja historian kautta on yhteiskuntaamme syntynyt edellä kuvatun kaltaisia myyttejä, joihin on nykyään vaikea vaikuttaa.

Suomen ekumeeninen sateenkaariryhmä Arcus nostaa pohdinnoissaan yhdeksi suurimmaksi raamatullisen myytin luojaksi kertomuksen Sodomasta ja sen tuhosta (1.Moos. 19:1-29), josta on tullut jossain määrin homouden synkkä symboli.
(http://www.seta.fi/arcus)

Muitakin vastaavia historiallisia ja uskonnollisia myyttejä on ja muun muassa niiden vaikutuksesta homoseksuaalisuuteen liittyy voimakkaasti rikos-, synti- ja sairausleima.

Nykyään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen leimautumista on lisännyt se, että niiden julkinen kuva on muodostunut lähinnä negatiivisista asioista kuten aids:sta, perheen aseman vaarantumisesta ja Raamatun kielloista ja synneistä. (Lehtonen 1996, 45-47.)

Viimeksi mainitusta keskusteltiin Suomessa paljon muun muassa valmisteltaessa lakia rekisteröidystä parisuhteesta."



Näin siis Raamattu nostetaan esiin - muita mainintoja Raamatusta ei opinnäytteessä ole, yleiset asenteet, uskonnolliset tai muut, eivät ole työn varsinainen aihe.

Sodoma ja Gomorra on valokeilassa, ja Raamatun kertomusta pidetään homouden synkkänä leimaajana vaikeasti torjuttavan.

Mutta hyvä yritys on käynnissä kitkeä tämä Raamatun kertomus pois Suomen kansan sydämestä ja maamme lainsäätäjien asenteista.

Uusi uljas maailma on tulossa,
jossa ei enää ole "miehiä ja naisia" vaan ollaan sukupuolineutraaleja

jossa ei enää ole miehiä ja naisia vaan erilaisia sukupuolisen kiintymyksen variaatioita

jos keisari Caligula saattoi tehdä hevosesta senaattorin, miksei joku voisi olla avioliitossa koiransa tai kissansa kanssa?

jossa eivät uskonnolliset myytit enää varjosta asenteita, eikä kukaan ota vakavasti Raamattua kieltoineen ja käskyineen.



Kristittyjen piirissä toimii tuon opinnäytteen laatijoiden mainitsema ryhmä, Arcus:

Arcus - Ekumeeninen sateenkaariryhmä 1997-

Kokoamme kirkkojen työntekijöinä toimivia ja muuten kirkkojen toiminnassa mukana olevina seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Arcus toimii monella tasolla:

* Kuukausittain Helsingissä kokoontuva ja jatkuvassa sähköpostiyhteydessä oleva toimintaryhmä, johon kaikki Arcuksen jäsenet ovat tervetulleita.
* Maanlaajuinen verkosto, joka on pääasiassa sähköpostitse yhteydessä toimintaryhmän kanssa.
* Arcuksen piirissä on jo noin sata eri puolilla Suomea asuvaa naista ja miestä.
* Osallistumme sateenkaarimessujen viettoon Helsingin Tuomiokirkon kappelissa kerran kuussa. Messuista vastaa Kallion seurakunta.
* Olemme kirkoista tai järjestöistä riippumaton ryhmä, mutta pidämme yhteyksiä Suomen kirkkoihin sekä lisäksi muun muassa niihin kytköksissä oleviin ammatti- ym. järjestöihin, YHTEYS-liikkeeseen, SETAan ja sen kristillisiin järjestöihin sekä kansainvälisiin kristillisiin homo- ja lesbojärjestöihin


...............
oli muuten vänkä huomata, että Eija Luodeksen ja Annikka Peuralan hienon tutkielman johdannossa kiitetään kauniisti työn ohjaajia ja

"Lisäksi kiitämme vanhempiamme, sisariamme, poikaystäviämme ja ystäviämme saamastamme kannustuksesta ja siitä, että jaksoitte kuunnella sekä hyvinä että huonoina hetkinä työmme edetessä."