Sodoma, Gomorra ja Sateenkaariperhe

Annikka Peurala ja Eija Luodes kertovat tutkielmastaan aikamme suomalaisten asenteista homo- ja lesbopareihin sosiaalihuollon alalla. Mistä se lapsi siihen sitten tupahti?

"Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia sateenkaariperheiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista eli selvittää, millaisia hyviä tai huonoja kokemuksia sateenkaariperheillä on niistä ja niiden henkilöstön suhtautumisesta heihin."

Sateenkaaren kirjossa on monta väriä, siitä tämä kansainvälinen rainbow-family nimitys.

"Tutkimukseen olemme saaneet työelämäohjausta Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtajalta Raini Vallinharjulta.

Sateenkaariperheet ry on Suomen lesbo-, bi-, trans- ja homovanhempien ja heidän lastensa oma yhdistys ja se on yksi Seta ry:n (Seksuaalinen tasa-arvo ry) jäsenjärjestöistä.

Pääsääntöisesti olemme käyttäneet työssämme Tiia Lampelan (2000) kirjassaan Sateenkaariperheen ABC-kirja esittämää määritelmää sateenkaariperheistä eli tarkoitamme termillä monenmuotoisia ja kokoisia jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille rakentuvia lapsiperheitä."



työ on huolellista jälkeä ja siinä määritellään heti kättelyssä käsitteet - mistä on kyse.

"Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat yleisesti määritelty joksikin muuksi kuin heteroseksuaaleiksi, jotka tuntevat seksuaalista mielenkiintoa toista sukupuolta kohtaan."

määritelmä sisältää kattavasti samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja bi-seksuaaliset:

"Seksuaalivähemmistöjä ovat siis homoseksuaalit (henkilöt, jotka tuntevat seksuaalista kiintymystä samaa sukupuolta kohtaan) ja myös biseksuaalit, jotka voivat kokea seksuaalista vetoa sekä miehiä että naisia kohtaan."

sekä esimerkiksi Marja-Siskon tapauksen:
"Seksuaali-identiteetti on ihmisen sisäinen kokemus siitä, ketä kohtaan hän tuntee seksuaalista ja eroottista kiintymystä. (Leinonen 2003, 7-8.) Transsukupuolisuus tarkoittaa ihmisen halua elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Oma anatominen sukupuoli yleensä on hänestä epämiellyttävä."



Sitten kuvataan aikamme suomalaista, pohjoismaista ja kansainvälistä todellisuutta - sateenkaariperhettä:

"Sateenkaariperhe sanan tarkoituksena on tuoda esille perheiden monimuotoisuus eli että perheitä on kaikissa sateenkaaren väreissä.

Tiia Lampela määrittelee kirjassaan Sateenkaariperheen ABC-kirja (2000, 7), että sateenkaariperheillä tarkoitetaan sellaisia perheitä, jotka rakentuvat jonkin muun kuin heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille.

Sateenkaariperheitä ovat esimerkiksi naisparien tai miesparien (lesboparin tai homoparin) perheet tai uusperheet, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheet sekä perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa.

Tavanomaisen muotoinen heteroparin perhe voidaan lukea sateenkaariperheisiin kuuluvaksi, mikäli vanhemmat tai toinen heistä on biseksuaali tai transsukupuolinen tai ei halua määritellä itseään perinteisillä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavilla sanoilla."



jos oikein ymmärrän kirjoittajien tarkoituksen, perhe, jossa on useampia kuin kaksi vanhempaa edustaa moniavioisuutta?

mutta ei perinteistä moniavioisuutta siten, että yhdellä miehellä on kaksi tai - islamin lakein mukaan korkeintaan neljä - vaimoa, tai matriarkalla useampia laillisia miehiä yhtä aikaa, vaan miehiä ja naisia on epämääräinen luku jonkinlaisena yhteisönä, jossa on myös heidän lapsiaan - tai adoptoituja lapsia.

tällaista perheyksikköä ei taida minkään maan lainsäädäntö (vielä?) tuntea.



kirjoittajat jatkavat käsitteiden selvittelyään:

"Perheestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä perinteistä heteroseksuaalista ydinperhettä, joka muodostuu äidistä, isästä ja heidän yhteisten lastensa muodostamasta yksiköstä."

- jos tarkkoja ollaan, perheen lapset voivat toki olla eronneiden vanhempien aiemmasta avioliitosta tai adoptoituja.

"Ydinperheestä on jossain määrin muodostunut määräävä kulttuurinen viitekehys säätelemään sitä, miten ihmiset näkevät maailman ympärillään."

- jossain määrin? eiköhän perhe ole yhteiskunnan perustava yksikkö antropologisen tutkimuksen mukaan aivan kivikautisesta ajasta lähtien.

"Perheille tarjottavat julkiset tai kaupalliset palvelut ovat yleensä tehty ajatellen ydinperheitä."

- no joo, jostain syystä sana "perhe" ymmärretään perinteisellä tavalla.



"perheideologia" sana tulee sitten mukaan pohdintaan.

"Perheideologiat ohjaavat lainsäädäntöä ja sen soveltamista, joten Suomen laki monilta osiltaan on muodostunut palvelemaan heteroseksuaalisia ydinperheitä. (Ahola 2000, 22, 23, 29.)

Heteroparin perustaessa perhettä, heidän ei ole välttämättä tarpeen miettiä, mihin he ovat ryhtymässä. Perheille on tarjolla suvussaan, ystäväpiirissään ja ympäröivässä kulttuurissa selkeä malli siitä, mitä perhe tarkoittaa ja miten siinä eletään.

Myös sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu keskimääräistä perheellistymistä varten. (Lehtonen 2002, 48-49.)"

jostain syystä perinteinen ydinperhe koetaan luonnolliseksi ja edustaa "perheideologiaa" useimmissa kulttuureissa.

nyt tätä ideologiaa tahdotaan täydentää ja muuttaa, niin että sukupuolinen sidonnaisuus poistetaan lainsäädännön tasolla.

tämä närä voi aiheuttaa jonkinlaista närää perinteisen perheideologian edustajien keskuudessa, kuten opinnäytteen kirjoittajat toteavat.



"Tutkimuksemme tärkeä yhteistyötaho on Sateenkaariperheet ry.

Yhdistyksen avulla tutkimuksemme oli mahdollista toteutua, sillä sen tuella saimme yhteyden sateenkaariperheisiin.

Yhdistys ajaa sateenkaariperheiden asiaa ja toimii tukijärjestönä näille perheille.

Tutkimuksemme edistää myös näiden monenmuotoisten perheiden asiaa.

Yhdistys jakaa tietoa sateenkaariperheistä muun muassa internet sivujen ja esitteiden avulla sekä yhdistyksen kouluttajat puhuvat erimuotoisista perheistä erilaisissa tilanteissa."



"Sateenkaariperheet ry on Suomen lesbo-, bi-, trans- ja homovanhempien ja heidän lastensa oma yhdistys ja se on yksi Seta ry:n jäsenjärjestöistä.

Jäseninä yhdistyksessä ovat kahden naisen tai kahden miehen perheet, yhden vanhemman perheet sekä monen muotoiset uusperheet.

Lisäksi jäseninä ovat muun muassa perhettä suunnittelevia ja rakentavia, tai muuten vanhemmuudesta, huoltajuudesta ja kasvattajuudesta kiinnostuneita ihmisiä.

Sateenkaariperheet ry toimii yhteydenpito- ja keskustelufoorumina sekä välittää tietoa.

Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntöön koskien sateenkaariperheiden jäsenten ja heidän lastensa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sateenkaariperheet ry haluaa laajentaa perhe-käsitettä kattamaan perheiden todellisen moninaisuuden ja välittämään asiallista tietoa sateenkaariperheiden arkitodellisuudesta, huolista, iloista ja tarpeista. Näin yhdistys haluaa tehdä näkymättömistä perheistä näkyviä. http://www.seta.fi/rainbow.htm"



kuvattuaan tarkemmin tällaisten perheiden syntyä, taustaa, lain antamaa suojaa, opinnäytteen laatijat pohtivat sitten kohderyhmänsä - sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan - yleisiä asenteita, jotka heijastavat suomalaisen yhteiskunnan asenteita tänään sateenkaariperheitä kohtaan.

"Koska tutkimuksemme rajoittuu sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöön ja sateenkaariperheiden kokemuksiin heistä, pyrimme ainakin teoreettisessa pohjassa jättämään yhteiskunnallisen asenneilmaston suurimmaksi osaksi ulkopuolelle ja olemaan spekuloimatta sillä, kuinka paljon yleinen mielipide vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön suhtautumiseen sateenkaariperheisiin, koska emme millään muotoa pyri tätä asiaa tutkimuksessamme selvittämään tarkemmin."



Rajaus on työn kannalta tärkeä, eivätkä kirjoittajat aivan pysty siinä pysymään:

"On kuitenkin tutkimusta tarkasteltaessa muistettava, että kyseisten palvelujen henkilöstö on yksi osa yhteiskuntaa eikä yleinen asenneilmasto voi olla vaikuttamatta myös heidän työhönsä jollakin tavoin.

Osa tällaisista yleisistä asenteista tuleekin varmasti esille myös tutkimustuloksista ja tällöin näemme hyväksi sen, että ne ovat vastaajien omia kokemuksia asenteiden vaikutuksesta...

Tämän vuoksi tuomme seuraavassa esille jonkin verran nykyistä yhteiskunnallista keskustelua ja teoriaa asenteista, koska näemme vähemmistöistä puhuttaessa hyvin suureksi asiaksi sen, miten ihmiset heihin yleisimmin suhtautuvat tai millaisia stereotypioita heistä yhteiskunnassa on.

Tällaista asenneproblematiikkaa on pohdittu lyhyesti myös joissain muissa osissa työtämme."



työn laatijat ryhtyvät sitten määrittelemään, mikä on oikeaa ja mikä väärää kielenkäyttöä, eli pyrkimään eroon asenteellisista ilmauksista. Esimerkiksi

"On ongelmallista puhua käsitteistä vähemmistö ja enemmistö. Karmela Liebkind (1988) kuvaa käsitteitä vaikeiksi, koska niiden avulla pohditaan arvojärjestyksen, statuksen ja lukumäärän yhdistymistä.

Useimmiten käytämme sanaa enemmistö mittana, johon vähemmistöjä verrataan, koska ne ovat jotenkin erikoisia.

Vaikka vähemmistöt usein ovat vaikeassa asemassa, ei tule kuitenkaan ajatella, että vähemmistöjen edustajat haluaisivat olla osa enemmistöä, kuten yhteiskunnassa usein ajatellaan.

Usein vähemmistöt pyrkivät aktiivisesti vaatimaan oikeuksiaan ja heidän oma identiteettinsä ja elämäntapansa ovat hyvin voimakkaita, kuten on esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla.

Näiden vähemmistöjen äänen kuulumista estävät kuitenkin muun muassa yhteiskunnalliset stereotypiat, joiden uskotaan olevan tosia ja myös se, että heitä ei haluta kuulla ja vaikka kuultaisiinkin, asioista lopulta kuitenkin vaietaan. (Lehtonen 1996, 44-46.)"



"Oikeassa kielenkäytössä" romukoppaan joutaa myös ajatus miehestä ja naisesta:

"Niin suomalaisessa kuin muissakin länsimaisissa yhteiskunnissa vallitsee ajatus siitä, että sukupuolia on vain kaksi, hetero nainen ja hetero mies.

Tämä ns. heteronormatiivisuus sulkee pois muut vaihtoehdot, mikä on valitettavasti aistittavissa yhä edelleen yleisessä yhteiskunnallisessa ajattelussa.

Heteronormatiivisuus on yleensä automaatio ja näin ajatellaan muun muassa siksi, että siihen on totuttu.

Hetero-käsitteen vastakohtaa pidetään usein huonompana tai epäsuotavana ja tästä vastakohdasta myös helposti luodaan monenlaisia stereotyyppisiä mielikuvia, jotka haittaavat asioiden todellisen ymmärtämisen ja pohtimisen käynnistymistä yhteiskunnallisesti."



"Tällaisia stereotypioita ovat muun muassa seuraavat asiat: terveys,- kauneus- tai kulttuurialalla olevien miesten ajatellaan olevan homoja ja voimakkaasti miesvaltaisilla ja niin sanotusti työväenluokkaisilla aloilla työskentelevien naisten ajatellaan olevan lesboja.

Tällaiset yhteiskunnalliset vääristyneet ajatukset haittaavat esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä ja edesauttavat yhteiskunnallisten vääristyneiden käsitysten syntymistä. (Lehtonen 2002, 14-16.)"



tämän korjatun kielenkäytön taustalla on kirjoittajilla lainauksia tohtori Jukka Lehtoselta, joka väitteli aiheesta Helsingissä vuonna 2002.

# Lehtonen, J. 1996. Seksuaalivähemmistöt koulussa. Helsinki: Seta-julkaisujen osa 6.

# Lehtonen, J. 2002. Työntekijöiden moninaisuus ja työntekijöiden heteronormatiivisuus. Teoksessa Lehtonen, J. (toim.). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Saarijärvi: Gummerrus. 9-18.



Opinnäyte on huolellisesti harkittu ja toteutettu, ja antaa hyvää yleiskuvaa siitä, missä yhteiskunnallisen tutkimuksen ja ajattelun kohdalla joillain suunnilla mennään.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan valitseminen tutkimuskohteeksi on erinomainen idea, koska nämä ovat päivittäin työnsä puolesta tekemisissä monenlaisten perheiden ja yksilöiden kanssa.

Tutkijat ymmärtävät heidän edustavan kansaamme ja sen kulttuuria, kieltä ja asenteita, vaikka tämä ei varsinaisesti ole heidän tutkimuksensa kohde.

Välittömästi tämän yleisen asenteellisen tauastan mukana kuvaan tulee myös sellainen ilmiö, kuin uskonto, uskonnolliset käsitykset ja uskonnollispohjaiset asenteet.

vaikka perhe on maallinen yhteiskunnallinen instituutio ja lakien suojaama ja määrittelemä, siihen useimmissa kulttuureissa liittyy myös vahva uskonnollinen leima esimerkiksi avioliiton solmimisen yhteydessä.



"Myös Raamatun, uskonnon ja historian kautta on yhteiskuntaamme syntynyt edellä kuvatun kaltaisia myyttejä, joihin on nykyään vaikea vaikuttaa.

Suomen ekumeeninen sateenkaariryhmä Arcus nostaa pohdinnoissaan yhdeksi suurimmaksi raamatullisen myytin luojaksi kertomuksen Sodomasta ja sen tuhosta (1.Moos. 19:1-29), josta on tullut jossain määrin homouden synkkä symboli.
(http://www.seta.fi/arcus)

Muitakin vastaavia historiallisia ja uskonnollisia myyttejä on ja muun muassa niiden vaikutuksesta homoseksuaalisuuteen liittyy voimakkaasti rikos-, synti- ja sairausleima.

Nykyään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen leimautumista on lisännyt se, että niiden julkinen kuva on muodostunut lähinnä negatiivisista asioista kuten aids:sta, perheen aseman vaarantumisesta ja Raamatun kielloista ja synneistä. (Lehtonen 1996, 45-47.)

Viimeksi mainitusta keskusteltiin Suomessa paljon muun muassa valmisteltaessa lakia rekisteröidystä parisuhteesta."



Näin siis Raamattu nostetaan esiin - muita mainintoja Raamatusta ei opinnäytteessä ole, yleiset asenteet, uskonnolliset tai muut, eivät ole työn varsinainen aihe.

Sodoma ja Gomorra on valokeilassa, ja Raamatun kertomusta pidetään homouden synkkänä leimaajana vaikeasti torjuttavan.

Mutta hyvä yritys on käynnissä kitkeä tämä Raamatun kertomus pois Suomen kansan sydämestä ja maamme lainsäätäjien asenteista.

Uusi uljas maailma on tulossa,
jossa ei enää ole "miehiä ja naisia" vaan ollaan sukupuolineutraaleja

jossa ei enää ole miehiä ja naisia vaan erilaisia sukupuolisen kiintymyksen variaatioita

jos keisari Caligula saattoi tehdä hevosesta senaattorin, miksei joku voisi olla avioliitossa koiransa tai kissansa kanssa?

jossa eivät uskonnolliset myytit enää varjosta asenteita, eikä kukaan ota vakavasti Raamattua kieltoineen ja käskyineen.



Kristittyjen piirissä toimii tuon opinnäytteen laatijoiden mainitsema ryhmä, Arcus:

Arcus - Ekumeeninen sateenkaariryhmä 1997-

Kokoamme kirkkojen työntekijöinä toimivia ja muuten kirkkojen toiminnassa mukana olevina seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Arcus toimii monella tasolla:

* Kuukausittain Helsingissä kokoontuva ja jatkuvassa sähköpostiyhteydessä oleva toimintaryhmä, johon kaikki Arcuksen jäsenet ovat tervetulleita.
* Maanlaajuinen verkosto, joka on pääasiassa sähköpostitse yhteydessä toimintaryhmän kanssa.
* Arcuksen piirissä on jo noin sata eri puolilla Suomea asuvaa naista ja miestä.
* Osallistumme sateenkaarimessujen viettoon Helsingin Tuomiokirkon kappelissa kerran kuussa. Messuista vastaa Kallion seurakunta.
* Olemme kirkoista tai järjestöistä riippumaton ryhmä, mutta pidämme yhteyksiä Suomen kirkkoihin sekä lisäksi muun muassa niihin kytköksissä oleviin ammatti- ym. järjestöihin, YHTEYS-liikkeeseen, SETAan ja sen kristillisiin järjestöihin sekä kansainvälisiin kristillisiin homo- ja lesbojärjestöihin


...............
oli muuten vänkä huomata, että Eija Luodeksen ja Annikka Peuralan hienon tutkielman johdannossa kiitetään kauniisti työn ohjaajia ja

"Lisäksi kiitämme vanhempiamme, sisariamme, poikaystäviämme ja ystäviämme saamastamme kannustuksesta ja siitä, että jaksoitte kuunnella sekä hyvinä että huonoina hetkinä työmme edetessä."