Jeesus on

Palava pensas

Abrahamin lapset oppivat vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa oppimaan Jumalaansa entistä paremmin.

Heimojumala, kotijumala, kutsuu Abrahamin lähtemään isänsä kodista ja kotimaasta Urista Harranin kautta kauas länteen asumaan muukalaisena siellä, minne hänet johdatetaan.

Suuria ja mahtavia jumalia on hänen aikansa Lähi-idässä yhtä paljon kuin Intiassa tänään.

Hän palvelee Jumalaa, mutta toisin kuin islam opettaa, ei ole lainkaan varmaa Raamatun perusteella, että Abraham ja hänen sukunsa uskoivat vain yhteen Jumalaan.

Islam opettaa, että Abraham on ensimmäinen monoteisti - yhden Jumalan palvelija, ja arvostavat häntä ensimmäisenä muslimina.

Varmaan Abrahamin, tai Ibrahimin kuten arabiaksi häntä kutsutaan, Jumalan ystävä - el khalil - vetosi jo kauan sitten myös yksinkertaisella elämäntyylillään, paimentolaisen vaelluksellaan telttansa naruja siirrellen paikkakunnalta toiselle muutettaessa.

Mistään Jumalan ilmestymisestä ei Abrahamin kohdalla ole kyse, vaan yksinkertaisesta, tuttavallisesta ja syvällisestä keskustelusta, Jumalan Sana tulee hänelle ja vieraileekin Mamren tammistossa nykyisen Hebronin kaupungin lähellä.



Kun Serug oli elänyt 30 vuotta, hänelle syntyi Nahor. 23 Nahorin syntymän jälkeen Serug eli vielä 200 vuotta, ja hänelle syntyi lisää poikia ja tyttä- riä.

Kun Nahor oli elänyt 29 vuotta, hänelle syntyi Terah. 25 Terahin syntymän jälkeen Nahor eli vielä 119 vuotta, ja hänelle syntyi lisää poikia ja tyttä- riä.

Kun Terah oli elänyt 70 vuotta, hänelle syntyivät Abram, Nahor ja Haran.

Tämä on luettelo Terahin jälkeläisistä.

Terahille syntyivät Abram, Nahor ja Haran,

ja Haranille syntyi Loot. Haran kuoli ennen isäänsä Terahia synnyinmaassaan Kaldean Urissa.

Abram ja Nahor ottivat itselleen vaimot. Abramin vaimon nimi oli Sarai, ja Nahorin vaimo oli Milka, Haranin tytär.

Haran oli Milkan ja Jiskan isä.

Sarai oli hedelmätön, hän ei saanut lasta.

Terah otti mukaansa poikansa Abramin, poikansa Haranin pojan Lootin sekä Abramin vaimon Sarain ja lähti kulkemaan heidän kanssaan Kaldean Urista Kanaaninmaan suuntaan.

Tultuaan Harraniin he jäivät sinne asumaan. Terah eli kaikkiaan 205 vuotta ja kuoli Harranissa.


1 Ms 11:22-31 KR 1992



kun näin Abrahamista alkaen asiaa katsomme, näemme että

Abrahamin sukuluettelo tulee heti Baabelin tornin rakentamisen jälkeen. Torni on Mesopotamian ziqqurrat, joita siellä rakennettiin taivaan portteina jo kolmannella vuosituhannella eKr.

Enuma Elish jumalan ziqqurrat oli kuuluisa kautta Kaksoisvirtainmaan.

joten Abrahamin aika on jossain siellä 2400-1900 ennen Jeesuksen Kristuksen syntymää.



Jumalan valittu kansa on yhä tänään hyvin tietoinen arvokkaasta sukuperästään - Abrahamin ja Saaran pojasta Iisakista he kaikki juontavat juurensa.

meni siksi hiukan nikotteluksi, kun noin 30 vuotias nuori mies Jeesus jutteli heille aivan mielipuolista asiaa:



Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: "Sinä olet samarialainen, ja sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?"

Jeesus vastasi:
"Ei minussa ole pahaa henkeä. Minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua. Itse en kysy kunniaani, mutta on toinen, joka kysyy ja tuomitsee. Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa."

Juutalaiset sanoivat hänelle:
"Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: 'Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.'

Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? Hän on kuollut, ja niin ovat kuolleet myös profeetat. Mikä sinä luulet olevasi?"



Jeesus vastasi:
"Jos minä itse kirkastan kunniaani, se kunnia ei ole minkään arvoinen. Mutta minun kunniani kirkastaa Isä, hän, jota te sanotte omaksi Jumalaksenne. Te ette ole oppineet tuntemaan häntä, mutta minä tunnen hänet.

Jos sanoisin, etten tunne, olisin valehtelija niin kuin te. Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan. Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi."

Juutalaiset sanoivat hänelle:
"Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!"

Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin."

Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.


Joh 8:48-59 KR 1992



Jumalan Sana tulee luontevasti Abrahamille, ja yhtä luontevasti hän on sille kuuliainen vaikka hän jättää kaiken tutun ja turvallisen Harranissa ja lähtee outona ja muukalaisena vieraaseen maahan.

huomasimme 1 Ms 11 kohdassa, että jo hänen isänsä Tehar oli alkanut reissun sumerilaisten Ur kaupungista kohti Kanaanin maata. Mutta reissu pysähtyi Harranin seudulle.



Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."

Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan.

Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen.

Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat.

Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

1 Ms 12:1-5 KR 1992



"Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne."

voihan sen noinkin lyhyesti sanoa - koululainen ei ainekirjoituksessa tuosta paljon pisteitä kyllä keräisi. yli tuhannen kilometrin matka kamelein ja aasein, eikä sen kummempaa sattunut...

erityisesti mainitaan Harranissa hankitut orjat - näillä oli myös Herran "kultasormen" kosketuksen tähden oma pieni roolinsa tämän maailman kansojen historiassa.

Sarain orjattaresta Hagarista näet ovat ismaelilaiset syntyisin, johon arabikansat juontavat syntyjuurensa.

juutalaiset ja arabit ovat näin serkkuja.



mutkatonta ja suoraa on Jumalan ja Abramin suhde edelleen:



Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti.

Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset.

Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan."

Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle.

Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa.

Sieltä Abram siirtyi paikasta toiseen etelään Negeviin päin.


Abram ja hänen väkensä saattoivat Mooren tammella, suuren pyhän puun luona, tai Beetelissä kutsua Jumalaa kanaanilaispohjaisella nimellä El.

heprean Elohim (Jumala) ja arabian Allah (Jumala) tulevat tästä.

Esimerkiksi El-roi, Jumala näkee.

Bet-el on "Elin temppeli"

(suomalaisten käyttämä sana Jumala tullee jostain sanskriitin taustalta, sanasta "juma")

Sen sijaan Iisakin sitomisesta kertovassa kohdassa on paljon myöhäisempi Jumalan nimi, joka ilmaistiin vasta Moosekselle, kuten tulemme kohta näkemään.

Moria vuori eli Jumala näkee on mor-ja.



myöhemmin Jumalan kansa, Abrahamin lapset, tunnistavat itsensä kantaisien eli patriarkkojen ja heidän puolisoidensa eli matriarkkojen jälkeläisiksi.

Tavallinen ilmaus on silloin, että he palvelevat samaa oikeastaan nimeltä tuntematonta Jumalaa, kuin isät ja äidit.

Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.

Isien Jumala, ehkä muinoin "El avot", oli varmaan monille silloin yksi monien joukossa - tätä kutsutaan uskontohistoriassa nimellä monolatria.

se tarkoittaa, että vaikka uskotaan moniin jumaliin niin kuitenkin palvotaan vain yhtä.

voimme siis väittää, että Jumalan valittu kansa ei koskaan ole ollut polyteistinen - monen eri jumalan palvoja - paitsi langetessaan omasta uskonnostaan pakanoiden jumalia palvomaan (kuten tapahtui).

ensin monolatria
sitten, paljon myöhemmin profeettojen ja pakkosiirtolaisuuden aikana, monoteismi.

hyvänen aika, meidän Jumalamme on ainoa... kaikki nuo muut eivät ole jumalia.



Ja Moses kaitsi appensa Jetron Midianin papin lampaita: ja hän ajoi lampaat taamma korpeen, ja tuli Jumalan vuoren Horebin tykö.

Ja Herran enkeli näkyi hänelle pensaasta, tulen liekissä: ja hän näki, ja katso, pensas paloi tulesta, ja ei kuitenkaan kulunut.

Ja Moses sanoi: minä käyn tuonne, ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala ylös?

Koska Herra näki hänen menevän katsomaan, huusi Jumala häntä pensaasta, ja sanoi:
Moses, Moses.

Hän vastasi:
tässä minä olen.

Hän sanoi:
älä lähesty tänne; riisu kenkäs jalvoistas; sillä paikka, jossas seisot, on pyhä maa.

Ja hän vielä sanoi:
Minä olen sinun isäs Jumala, Abrahamin Jumala, Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala.

Ja Moses peitti kasvonsa; sillä hän pelkäsi katsoa Jumalan päälle.


2 Ms 3:1-6 Biblia 1776



Näin ollaan tulossa Israelin lasten kansallisen ja uskonnollisen elämän taitekohtaan. Moses-boy lähetetään vanhemman veljensä, puhetaitoisen Aaronin kanssa Siinain karusta autiomaasta Egyptiin hakemaan Jaakobin lapset sieltä pois faaraon orjuudesta.

Koko Jumalan luoman ihmiskunnan ja Hänen välillään ollaan siirtymässä uuteen aikakauteen - sekasorron ajasta lain aikaan.

kohta on Siinain vuori jylisevä - mutta nyt palaa pensas kulumatta ja paljsajalkinen Mooses on ihmeissään.

40 vuotta on hän paimentanut Siinain graniittivuorten välisissä laaksoissa pikkukarjaa ja seurannut kaikesta syrjässä miten ruoho kasvaa ja lakastuu.

näiden kahden välillä, Jumalan ja Mooseksen, käydyssä keskustelussa Jumala kertoo Jetron vävypojalle nimensä.


Moses sanoi Jumalalle: katso, koska minä tulen Israelin lasten tykö, ja sanon heille: teidän isäinne Jumala on minun lähettänyt teidän tykönne, ja he sanovat minulle: mikä hänen nimensä on? Mitä minun pitää heille sanoman?

Sanoi Jumala Mosekselle:
Minä olen se kuin minä olen.

Ja sanoi: niin pitää sinun sanoman Israelin lapsille:
Minä olen lähetti minun teidän tykönne.

2 Ms 3:13-14 Biblia 1776



eli?

"Minä olen" lähetti minut teidän luoksenne.



koska juutalaiset eivät vahingossakaan lausu Jumalan nimeä, tetragrammia j-h-v-h, se on vokalisoitu heprealaisessa Raamatussa sanan "Herra" eli Adonai vokaalein. Tästä tulee vanhassa englantilaisessa käännöksessä oleva nimi Jehova.



Jumala on
Pyhä Henki on
Jeesus on Jumalasta syntynyt

Kaikki luotu on luotua, eikä ole itsestään olemassa.

"Olemista" ei ole luoduilla kuin annettuna.

Kun "oleminen" otetaan pois, luotua ei sitten ole.



asiaa on hiukan funtsattu muuallakin kuin juutalaisuudessa ja kristinuskossa.

filosofiassa olemisen pohtimista kutsutaan kreikkalaisella nimellä ontologia. 400-luvulla eKr. elänyt Parmenides on sen ensimmäisiä tunnettuja edustajia.

Mooses eli yli 800 vuotta ennen tätä kaveria...

(on myös moderni filosofian haara, joka pohtii olemassaolon merkitystä, eksistentialismi.)



en yritäkään pähkinänkuoressa tässä hahmotella olemista, kuten Parmenides siitä runossaan kertoo...

aihe on tavattoman syvällinen ja uppoaa aivan sinne koko länsimaisen sivilisaation juuriin.

todennäköisesti jokainen nettiruukun lukija on tämän "olemisen" ajattelun vaikutuspiirissä, moni varmaan sitä itse tietämättä.

Parmesan juusto taitaa olla meille hieman tutumpi asia kuin tuo filosofi, Parmenides, ja ontologia.


niin, sellainen on Jumalan nimi, "Minä olen" ettei sen merkitystä ole vielä saatu kirjoihin eikä kansiin merkittyä.

Heprealainen nimi on juutalaisille niin pyhä, että se lausuttiin ainoastaan Jom Kippurin aikaan temppelissä, siis Suuren sovituspäivän aikaan, ja kansa oli silloin kasvoillaan maassa.

tänään, jos Jumalan heprealainen nimi vahingossa on esimerkiksi jonkin sanomalehden valokuvassa, tätä lehteä ei saa heittää roskiin vaan se pitää juhlallisesti polttaa.

Kairon genizzaan koottiin sukupolvien ajan käytöstä poistetut pyhä kirjoitukset, joissa tämä "Minä olen" nimi on esillä.

joten ei ihme, että Jeesus liippasi kuolemaa ennen aikojaan:


Juutalaiset sanoivat hänelle:
"Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!"

Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin."

Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.

Jeesus sanoi heille:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut".
Joh 8:58 KR 1938


vaan oikein tuo on käännetty Bibliassa

Jesus sanoi heille:
totisesti, totisesti sanon minä teille: ennenkuin Abraham olikaan, olen minä.

"Minä olen"


εἶπεν αὐτοῖς ᾿Ιησοῦς· ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, πρὶν ᾿Αβραὰμ γενέσθαι ἐγὼ εἰμί.


Biblian käännöksestä ei ole epäilyksen häivääkään:


ego eimi

εἰμί
eimi
yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi. Olen olemassa.

sen voi kääntää

olin
olen
olen oleva



Johannes tervehtii Aasian maakunnan seitsemää seurakuntaa.

Armoa ja rauhaa teille häneltä, joka on, joka oli ja joka on tuleva, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, ja Jeesukselta Kristukselta, luotettavalta todistajalta, joka on esikoisena noussut kuolleista ja on maailman kuninkaiden hallitsija!

Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme, hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen.

-- Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat. Näin on käyvä. Aamen.

"Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.


Ilm 1:4-8 KR 1992