Olenko minä veljeni vartija?

Kain surmaa Abelin. Gustave Doré (1832-1883)

Ja Adam tunsi emäntänsä Hevan, ja hän tuli raskaaksi, ja synnytti Kainin, ja sanoi: minulla on mies Herra.

Ja taas hän synnytti hänen veljensä Habelin. Ja Habel tuli lampuriksi , mutta Kain peltomieheksi.

Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, että Kain uhrasi Herralle lahjan maan hedelmistä.

Ja Habel myös uhrasi laumansa esikoisista, ja heidän lihavuudestansa. Ja Herra katsoi (leppyisesti) Habelin ja hänen uhrinsa puoleen. Mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei hän (leppyisesti) katsonut: silloin Kain vihastui sangen kovin, ja hänen hahmonsa muuttui.

Niin Herra sanoi Kainille:
miksis olet vihainen? Ja miksi hahmos muuttuu? Eikö se niin ole? jos hyvin teet niin syntis anteeksi annetaan; ja jolles hyvin tee, niin synti väijyy oven edessä, ja hänen himonsa on sinun tykös, vaan hallitse sinä häntä.

Ja Kain puhui veljensä Habelin kanssa. Ja tapahtui heidän kedolla ollessansa, että Kain karkasi veljensä Habelin päälle, ja tappoi hänen.

Niin Herra sanoi Kainille:
kussa on Habel sinun veljes?

hän vastasi:
en minä tiedä: olenko minä veljeni vartia?


1 Ms 4:1-9 Biblia 1776



kristillinen opetus perisynnistä juontaa osittain tästä kertomuksesta aivan ihmisen vaiheiden alusta.

ensimmäiset ihmiset, Aadam (heprean adama, punertava maa) ja Eeva (heprean havva, elämä) on karkoitettu onnelasta, koska he eivät sitä yhtäkään ainoaa Jumalan käskyä noudattaneet.

Avioparina he nyt makaavat yhdessä ja Eeva tulee raskaaksi ja yhdeksän kuukauden odotusajan jälkeen synnyttää pojan. ("viisaat kysyvät" oliko Aatamilla napa. Kainilla nyt ainakin oli...)



Nimenantamista ei suoraan mainita, mutta se tulee äidin tahdosta pikemmin kuin isän.

alkukielessä ajatuksena on että Kain nimi tulee heprean sanasta qana, saada.

Eeva sanoo nimittäin synnyttämästään pojasta qain

קניתי אישׁ את־יהוה
qaniti ish et adonai

lause on hyvin erikoinen.
alkutekstissä on lähempänä Biblian käännöstä: minulla on mies Herra.

mutta on sana sanalta käännettynä vielä sitäkin hurjempi:

synnytin miehen JHVH


Jumalan nimi herpeaksi, jhvh, tetragrammi joka Moosekselle vasta ilmoitettiin "minä olen"

Mannisen käännös ja KR 1992 sanovat sen näin leppoisasti etten sanoisi vesittäen:

Eeva sanoi: "Minä olen Herran avulla saanut poikalapsen."


ihmiskunnan esiäiti tulee raskaaksi (heprean sana, tulla raskaaksi) Jumalan luomasta ihmisestä, Aadamista.

Hän ei ole neitsyt, kuten Jeesuksen äiti, Maria, joka tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä.

mutta Eeva sanoo "sain miehen, Herran" eli tarkasti "sain miehen, JHVH"

asia on aivan selvä mielestäni, sillä objektin merkkinä on tuo lyhyt heprean sana "et"

Eeva sanoo "sain miehen Jumalan"



Esikoispojan syntymän jälkeen Eeva synnyttää vielä paljon lapsia.

Kertomus jatkuu yksinkertaisesti

Ja taas hän synnytti hänen veljensä Habelin.

Ja Habel tuli lampuriksi, mutta Kain peltomieheksi.

ותסף ללדת את־אחיו את־הבל ויהי־הבל רעה צאן וקין היה עבד אדמה׃


omituinen nimi Abel

se on heprean hevel, habel joka tarkoittaa tyhjyys, tarkoituksettomuus, väliaikainen ja on usein adverbina

Israelilainen pop tähti Rita laulaa haikean ja suosituksi tulleen pettyneen rakkauden laulun, jossa suhde mieheen osoittautuu haval havalim - "turhuuksien turhuus", hukkaan heitetty aika.


alkutekstissä kieli on raikasta ja kivaa

Kainista (qain) tulee "oved adamah" eli maatyöläinen, maanviljelijä

se kuulostaa hieman myös "oved adamah" Aadamin työläinen, Aatamin orja.

Abel sen sijaan on "roe zon" eli "karjan katsoja", paimentolainen

muistamme että Israelin historian alkuvaiheissa Abraham ja hänen jälkeläisensä olivat paimentolaisia kun taas Kanaanilaiset olivat maanviljelijöitä.

olisiko kertomuksessa Kainin vaiheista vähän sitäkin maustetta, että näin ne kaupunkilaiset...


Ja tapahtui muutamain päiväin perästä, että Kain uhrasi Herralle lahjan maan hedelmistä.

ja näin se alkaa

uhraaminen!

ויהי מקץ ימים ויבא קין מפרי האדמה מנחה ליהוה׃



ja tapahtui "miqaz jamim" - "päivien lopulla, äärellä"

että Kain toi "maan hedelmistä" (mipere adamah) uhrilahjan JHVH

Tooran tutkijat erottavat kaksi tärkeää lähdettä 1 Mooseksen kirjan tauastalla kertomuksessa käytetyn Jumalan nimen perusteella, Elohim on ns Elohisti eli E lähde ja JHVH on ns Jahvisti eli J lähde.

näiden kahden suhteen tutkiminen on ollut aikanaan tieteellisen Raamatun tutkimuksen ensimmäisiä askelia 1800-luvun loppupuolelta alkaen.



Kain on ihan kiltti poika, uskonnollinen ihminen, ja ilman sen kummempia selityksiä hänen kerrotaan tuovan Herralle uhrilahjan

מנחה
minha - uhrilahja, lahja, vapaaehtoinen anti

maan hedelmät varmaat tarkoittavat maanviljelijän sadon ensimmäisiä pikemmin kuin puiden hedelmiä.

Myös Abel on kiltti poika ja tuo hänkin, pikkuveli, esikoispojan tavoin lahjan Herralle.

חלב
helev - karjan parasta rasvaa, parasta osaa lampaista ja vuohista (lehmät ja sonnit tulevat kuvaan varmaan myöhemmin, pikkukarjasta lienee kysymys)

sama minha, uhrilahja sana on käytössä myös lampurin tuomista rasvoista.



mutta mitä ihmettä

saman äidin ja isän pojat, veljekset, vanhempi ja nuorempi veli, toinen maanviljelijä, toinen karjanhoitaja.

ei pitäisi geeneissä olla mitään eroa! paratiisi siellä ihan nurkan takana, vaan ei ole sinne paluuta.

kuten isänsä Aadam, Kain otsansa hiessä viljelee maata, joka kasvaa ohdakkeita ja orjantappuroita.

Abel surmaa lampaan ja kaapii sen rasvaa.

molemmat uhrit ilmeisesti poltetaan kivistä kootulla alttarilla ja siirretään näin ihmisten maailmasta Herran luokse. (alttaria ja tulta ei mainita tosin)

samojen vanhempien lapset, esikoinen ja nuorempi veli, ja kuitenkin Herra on puolueellinen.


Ja Herra katsoi (leppyisesti) Habelin ja hänen uhrinsa puoleen.

Mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen ei hän (leppyisesti) katsonut

וישׁע יהוה אל־הבל ואל־מנחתו
vaijesha adonai al havel ve al minhato

sha'ah - katsoa, ottaa huomioon, tarkata

eli kirjaimellisesti "ja Herra katsoi Abeliin ja hänen uhriinsa"

"mutta Kainiin ja hänen uhriinsa Herra ei katsonut"

olisiko savun nousu kohti taivasta tai painuminen pitkin penkerettä tästä ollut merkkinä, kuten taiteessa usein kuvataan?


ויחר לקין מאד ויפלו פניו

vajjakhar leqain meod

khara - hehkua, kuumeta, tulistua, kiivastua, suuttua
meod - paljon, kovasti

nykysuomeksi
"Kain tosiaan veti herneen nenäänsä"

ja voimme nähdä kasvojensa punertuvan, hehkuvan suuttumuksesta.


vajjaflu panaiv

nafal pudota

"kasvonsa putosivat"


Kertomus ei mitenkään selitä, miksi maanviljelijän uhriin Herra ei katsonut.

mutta Kain tunsi sen ja ymmärsi ja esikoinen kerrassaan raivostui.

ja taas, ikäänkuin ei miehen sieluntilasta mitään tietäisi (paratiisissa ikäänkuin ei tietäisi missä olet ihminen)

"Herra sanoi Kainille: miksis olet vihainen? Ja miksi hahmos muuttuu?"

tyhmä kysymys?



Herra ei jää odottamaan vastausta vaan jatkaa merkillisin sanoin

"Eikö se niin ole? jos hyvin teet niin syntis anteeksi annetaan; ja jolles hyvin tee, niin synti väijyy oven edessä, ja hänen himonsa on sinun tykös, vaan hallitse sinä häntä."

varhaista lakia ja evankeliumia? Ei ihan, Biblian käännös koettaa auttaa, sillä hepreankieli on varsin ytimekästä, mutta tässä ei ole "syntis anteeksi annetaan":

הלוא אם־תיטיב שׂאת

seat - nostetaan, kohotetaan, arvostetaan

"Eikö, jos hyvää hyväksytään"

"Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi"
KR 1992



erikoinen on myös tuo jatko

ואם לא תיטיב לפתח חטאת רבץ
petah - ovi
hatta - synti
rabaz - väijyy, kuin eläin kaikki neljä jalkaa koukussa, vaanii

"jos et-hyvää ovella synti vaanii"

"mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa"
KR 1992

Ajatus on että jos teet hyvää niin okay, mutta jos et tee hyvää (ei sanota että teet pahaa) niin johan synti on väijymässä (sydämen) ovella.

kun jättää tekemättä hyvää, tulee synnin kiusaus



ואליך תשׁוקתו ואתה תמשׁל־בו׃

vealekha teshuqto
sinuun on sen kaipaus, tahto, halu

veatta temashel bo
ja sinä hallitse sitä


siellä ovella on joku kolkuttamassa, noita-akka tuomassa sadun prinsessalle omenaa.

tämä joku, synti, oikein haluaa ja suorastaan himoaa Kainia, joka ei hyvää tee.

Hallitse sinä sitä! pidä itsesi kurissa.



kuten laulussa lauletaan

"hillitse himosi, hallitse halusi, sillä hetken hurmio voi olla elämäsi turmio"
DJ Konnat 1992



Kain on vaiti ja jatkon tiedämme, miten se synnin ulkona pitäminen ja himojen ja halujen hillintä ihmisen pojalta onnistui.

"Ja Kain puhui veljensä Habelin kanssa. Ja tapahtui heidän kedolla ollessansa, että Kain karkasi veljensä Habelin päälle, ja tappoi hänen."

mitä lienevät keskustelleet, veljekset kuin ilvekset.

Kain sanoi veljelleen Abelille: "Lähde mukaani." Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet.
1 Ms 4:8 KR 1992



ja taas tietämätöntä esittäen Herra tekee tyhmän kysymyksen

"Niin Herra sanoi Kainille: kussa on Habel sinun veljes?"

olisiko tässä ollut vielä joku mahdollisuus?

mutta Kain, esikoinen, valehtelee Jumalalle härskisti päin naamaa

"hän vastasi: en minä tiedä: olenko minä veljeni vartia?"


ויאמר לא ידעתי השׁמר אחי אנכי
vaijomer lo jadati. hashamer akhi anoki

ja sanoi "en tiedä. vartija veljenikö minä?"

Am I my brother's keeper?

Olenko minä veljeni vartija?



Kain valehtelee Jumalalle härskisti päin naamaa "en tiedä" ja jatkaa sitten kylmästi

"olenko minä veljeni vartija?"

tämä voisi sisältää ajatuksen, että veljeni on aikuinen mies, katsokoon itse eteensä, tietää mitä tekee, ei kuulu minulle, en ole hänestä vastuussa kenellekään.

ja paljon muuta.

miksi kertomuksen Kain sanoo näin Jumalalle?

ajatuksella ehkä "mitä Sinä minua häiritset veljeni asioilla? ei kuulu minulle enkä tiedä hänestä mitään"


Esikoislestadiolaisuudessa on tärkeällä paikalla tämä kertomus, enkä oikein hyvin tunne koko tarinaa.

myös guest viittaa siihen huoltoaseman puolella, tai oikeastaan siihen, miten tämä kertomus on esillä heprealaiskirjeessä.

Heprealaiskirje tutkii temppeliä, uhreja, veren vuodatusta syntien anteeksiantamiseksi.

Kain kertomus jatkuu verestä puhuen



Ja hän sanoi:
mitäs tehnyt olet? veljes veren ääni huutaa minun tyköni maasta.

Ja nyt kirottu ole sinä: (kirottu) maan päältä, joka avasi suunsa ottamaan veljes verta sinun kädestäs. Koskas maata viljelet, niin ei pidä sen tästedes sinulle väkeänsä antaman; kulkian ja pakenevaisen pitää sinun oleman maan päällä.

1 Ms 4:10-12 Biblia 1776



ויאמר מה עשׂית קול דמי אחיך צעקים אלי מן־האדמה

vaijomar mah asita. qol dame akhika zoaqim elai min ha adamah

ja sanoi: "mitä teit? veljesi veren ääni huutaa minulle maasta"

ei vain joku vainajan sielu kuiskaa jostain hautausmaan varjosta, vaan veljen veri huutaa maasta Jumalalle


Oi verivelkojen kaupunkeja!

Veljessodan kauhut yhä muistamme Suomessa, Varkauden murhat, junaratojen vartijoiden surmat, suomalaiset vankileirit suomalaisille.

verivelka

se huutaa maasta Jumalan puoleen ja maksun aika tulee. kaikki nämä asiat on selvitettävä vaikka sadan vuodenkin jälkeen.

oi verivelkojen kaupunkeja!

oi sinua, veljesi murhaaja.



joka näin kylmäverisesti ja valheellisesti tappaa oman veljensä, äitinsä lapsen, surmaa melko helposti myös serkun tai pikkuserkun kaiman.

synti väijyy ja vaanii Aadamin ja Eevan lapsen sydämen ovella.

Ei esivalta turhaan miekkaa kanna.

päivälehdet taas tänään kertovat, kuinka poliisi on onnistunut selvittämään murhatapauksia Suomessa ja vanhojakin juttuja on saatu ratkaistua.

Israelissa on juuri poliisi ottanut kiinni juutalaisen terroristin 12 vuotta sitten tehtyjen murhien tähden.



Mutta Heprealaiskirje katsoo asiaa toisella tavoin

kirjoittaja kuulee Abelin maahan vuodatetun veren huudon.

mutta hänellä on mielessä eräs toinen Abel, veli, jonka oma kansa, sukulaiset, julmasti murhauttivat ja verensä vuodattivat maahan Golgatalla.


Niin hirmuinen sen näky oli, että Moseskin sanoi: minä olen hämmästyksissä ja vapisen.


Vaan te olette käyneet Zionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelitten joukon tykö, Yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö, Ja uuden Testamentin välimiehen Jesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Abelin (veri).


Hep 12:21-24 Biblia 1776



jos sinä sydämessäsi uskot ja olet vakuuttunut, että heprealaiskirje puhuu tässä esikoislestadiolaisesta herätysliikkeestä...

niin olen kerrankin sanaton...

etevä tuo sielunvihollinen

vaan Kainin kertomuksessa Raamattu ei syytä käärmettä

kyse on ihmisestä, Aatamin ja Eevan lapsesta.



Kun sielu huoleen havahtuu
ja kilvoitella pyytää,
maailma häntä kummeksuu
ja häväistystä syytää.
Ken Vapahtajan tunnustaa,
sen puhdas maine katoaa,
sen kunniaksi syödään.

Loukkaus hänen tiensä on
maailman oppineille
ja käytöksensä arvoton
sen tapaintuomareille.
Vaan Kristustakin moititaan
ja syytetään ja ruoskitaan
ja vasten suuta Iyödään.

Ei kukaan saata vaeltaa
rauhassa kaitaa tietä,
ei aikaa tyyntä, leppoisaa
hän häiriöttä vietä.
Kain iskee yhä vihassaan
ja Aabel yhä surmataan.
Ei vaino ole uutta.


Sauluskin, kirjanoppinut,
hengessään sokeana
Jeesusta vastaan taistellut,
vihansa vimmaamana
vangitsi Herran seuraajat,
surmaankin syöksi muutamat.
Voi mielen kataluutta!

Kun tahraa herjaajien suu
Jumalan valtakuntaa,
ja Herran kansaan kohdistuu
vain pilkkaa, halveksuntaa:
Jeesukseen silloin katsokaa,
muistakaa uutta maailmaa
ja iankaikkisuutta.

Arkkivirsi vuodelta 1827
Siionin virret 143