Hegel
G.W.F. Hegel 1831 kuva wikimedia |
Luokittelun (Aristoteles) lisäksi molempien ajattelussa ajassa tapahtuvalla prosessilla on ratkaiseva merkitys. Marxille dialektinen prosessi oli tärkeämpi kuin Darwinille, koska häntä Hegelin tavoin kiinnosti käytännön poliittinen tilanne ja jännitteet, dialektiikka. Hegelin teorian taustallahan on hänen näkemänsä Ranskan vallankumous, joka mullisti kaiken.
Darwinille olivat keskeisiä kerrostumien synty prosessien tuloksena ja elämän historiassa näkyvä kehitys, elämän puu (1837).
Darwin
Charles Darwin 1868 kuva wikimedia |
Lajit synnyttävien prosessien ratkaisevaksi tekijäksi Darwin asetti luonnonvalinnan. Tämä näkyy hänen luonnontieteen ja länsimaisen maailmankatsomuksen mullistaneen kirjansa nimessä
On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life.
Oxford 1859
Marx
Karl Marx 1882 kuva wikimedia |
Das Kapital, Kritik der politischen Ökonomie Vol I
Hamburg 1867
Marxin kuoltua 1883 Friedrich Engels julkaisi osat II (1885) ja III (1894) Marxin nimissä.
Määrittelyä
Darwinisti on kehitysbiologian edustaja, joka asettaa luonnonvalinnan tutkimuksensa peruspilariksi.
Marksilainen on yhteiskuntatieteiden edustaja, joka asettaa pääoman tutkimuksensa peruspilariksi.
Luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden kehittyessä ja tiedon kasvaessa on edelleen tutkijoita, jotka pitäytyvät näiden 1800-luvulla eläneiden uraauurtavien ajattelijoiden työhön.
Darwinistinen kehitysbiologi ajaa tämän määritelmän mukaan kaiken luonnonvalinnan muottiin. Kun jokin elämän tai eliön kehitysvaihe voidaan kuvata olemassaolontaistelun termein, se on tieteellisesti hyväksyttävä näissä piireissä.
Marksilainen yhteiskuntatieteilijä käyttää yhteisön valtarakenteita, hierarkiaa ja omistussuhteita tärkeänä työkalunaan sosiologian, antropologian, etnografian, arkeologian ja muiden ihmisyhteisöjen tutkimuksessa.
Tutkijan vapaus!
Darwinismista vapautunut kehitysbiologian tutkija tarkkailee tehtyjä löytöjä, havaintoja ja monien eri tutkimusalojen työn tuloksia muodostaessaan teoriaa elämän kehityksen vaiheista. Luonnonvalinta on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa selitysmalli.
Marksilaisuudesta vapautunut yhteiskuntatieteilijä pitää kyllä pääomaa, omistussuhteita ja yhteiskunnan luokkarakennetta merkittävänä, mutta edustaa ihmiskunnan todellisen historian tavatonta moninaisuutta ja monimutkaisuutta yrittämättä ahtaa kaikkea samaan poliittisesti väkevään muottiin.
Miksiköhän marxsilainen darwinismi oli aikoinaan yleistä? Suomessakin oli monta tällaista yhdessä vaiheessa biologian professorina.
VastaaPoistaNäillä kahdella aatevirtauksella on yhteiset juuret, joten yhdistelmä on jouheva.
PoistaOlisi mielenkiintoista kuulla mainitsemiesi professoreiden nimiä.
Maailmalla tunnettuja marxilaisia evoluutiobiologeja ovat olleet mm. Stephen Jay Gould ja Richard Lewontin. Suomessa suuntausta edusti biologian professoreista aikoinaan mm. Petter Portin. Mutta marxilaisuus aikoinaan yliopistoissa vastaan muuallakin, kuten vaikkapa sosiaalipsykologian historiikissa todetaan:
VastaaPoista"Suomalaisen opiskelijaradikalismin stalinistinen neuvostosuuntaus näkyi jo lukuvuoden 1972–1973 tutkintovaatimuksissa. Uutta yhteiskunnallista eurooppalaista sosiaalipsykologiaa edustavan Israelin ja Tajfelin teoksen The context of social psychology ohella vaatimuksiin oli ilmestynyt approbaturiin Porshnevin Social psychology and history ja cum laudeen Spirkinin Teoria joka uudistaa maailmaa. Seuraavana vuonna saatiin cum laudeen jo marksilais-leniniläisen filosofian perusteetkin. Rainion paluu eduskunnasta vuonna 1979 poisti ne sitten vaatimuksista."
http://www.psykologia.fi/uusin-numero/otteita-lehdesta/137-psykologiassa-tapahtuu/261-sosiaalipsykologia-50-vuotta
Kiitos näistä arvokkaista viitteistä, hyödynsin niitä tekstin engl versiossa.
PoistaOn totta, että akateemisessa maailmassa marksilaiset virtaukset liittyvät myös yleiseen kulttuuriin ja poliittiseen ilmapiiriin, kurssikirjoista aina professuurin myöntämisiin asti.
wikipedia kertoo:
PoistaPetter Erik Portin (s. 12. joulukuuta 1940 Kruunupyy) on suomalainen geneetikko ja Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori.
Portinilta on ilmestynyt muun muassa yleistajuinen genetiikan oppikirja Ne geenit! Ne geenit! (2006). Biologian sanakirjasta hän on saanut yhdessä muiden kirjoittajien kanssa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2002. Tieteellisen tuotantonsa lisäksi Portin on myös julkaissut tieteenfilosofisia mietekokoelmia ja runoteoksia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Portin
Erittäin mielenkiintoiselta näyttävät hänen kirjojensa nimet
Apollodoros, keskusteluja tieteestä, taiteesta, kulttuurista, kasvatuksesta ja uskonnosta, 1996
Pikkuapollo, mietteitä tieteestä, taiteesta, kulttuurista, kasvatuksesta ja uskonnosta, 1992
ja tietenkin
Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.): Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa. Turku: Kirja-Aurora, 2008