 |
| Juha Hyrsky kuva Kotimaa24 |
Sain tilaisuuden myös henkilökohtaisesti keskustella Juha Hyrskyn kanssa Palestiinassa. Hän on viettänyt useita kuukausia Yattan seudulla Hebronin eteläpuolella, missä parhaillaan on käynnissä avoin konflikti israelilaisten uudisasukkaiden ja palestiinalaisten paimenten välillä. Tämä hiljainen kamppailu palestiinalaisten karkoittamiseksi on herättänyt sekä paikallisen median että kansainvälisen yhteisön huomion.
Musta Raamattu
Keskustelun kuluessa kerroin havaintojani Raamatun Jumalasta. Harvoin asiasta puhun, koska olen nähnyt, miten vaikeasta aiheesta on kyse. "Raamatun mustat puolet" johtivat esimerkiksi professori Heikki Räisäsen ateismiin. "Ei Jumala voi tällaista sanoa" vie loogisesti ajatukseen "ei tämä ole Jumalan sanaa vaan ihmisten".
Maa-alueen merkitys uskonnossa
Aihe on hyvin vaikea ymmärtää siksi, että missään muussa uskonnossa konkreettisella maa-alueella ei ole keskeistä merkitystä sillä tavoin kuin Luvatulla Maalla on juutalaisille. Juutalaisuuteen pohjautuu kaksi suurta maailmanuskontoa, kristinusko ja islam. Molemmat ovat täysin globaaleja, eivätkä ne ole sidottuja tiettyyn maa-alueeseen, rakennukseen tai paikkaan vaikka pyhiä paikkoja molemmilla on paljon Vatikaanista Mekkaan.
Nainen sanoi: "Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa."Juutalaisuudessa Luvattu maa on ratkaisevan tärkeä. Diasporassa he ovat eläneet kaikkialla maailmassa Välimeren maiden ilmaston rytmissä juhliaan viettäen. He odottavat luvatun Messiaan saapuvan tiettyyn paikkaan - Jerusalemin temppeliin - kun Hänen aikansa lopultakin on saapua kansansa luo. Tämän tulon valmistelu on tärkeää ja ajankohtaista Luvatun maan valtaajille, jotka löytävät Raamatusta maanvaltauksen käsikirjan ja luvan - tai pikemmin käskyn - kansanmurhaan.
Jeesus vastasi: "Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. Tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
Joh 4:19-24
Juutalaista, kristillistä ja islamilaista terrorismia tutkivat heprealaisen yliopiston asiantuntijat erottavat yksilön ajattelussa uskonnollisen vakaumuksen, jossa odotetaan tulevia tapahtumia ja uskonnollisen vakaumuksen, jossa henkilö kokee olevansa osallinen näiden tapahtumien toteutumiseen.
Toisin kuin muun Mooseksen lain kohdalla, Raamatun ja modernin juutalaisen välillä ei ole lähes 3000 vuoden rabbiinisen tulkinnan aitauksia. Länsirannan rabbit tulkitsevat Joosuaa ja Tuomarien kirjaa suoraan ja löytävät sieltä kaikenlaisia ideoita heille luvatuilla alueilla asuvien käsittelyyn.
Huomattakoon, että Raamatun Luvatussa maassa ei ole kyse vain Israelin hallitsemista alueista sekä Länsirannasta ja Gazan alueesta vaan myös nykyisestä brittien imperiumin mahtikäskyllä luodusta Jordanian valtiosta.
Raamatussa on jopa ilmaus Egyptin purosta (Wadi el Arish, eikä Niili) Eufratiin ulottuvasta valtiosta Egyptin ja Assyrian välissä.
Valoisa ratkaisu?
Hyrsky kuunteli kärsivällisesti synkkää puhettani Haagin kansainvälisen tuomioistuimen ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vastaisista kohdista Raamatussa, mutta on työstänyt vaikeaan asiaan oman valoisan ratkaisunsa, jonka hän muotoilee blogissaan näin:
Se lähtee sellaisesta raamatun tulkinnasta, missä Abrahamille luvattu maa on luvattu Abrahamin jälkeläisille sillä ehdolla, että siellä vallitsee oikeudenmukaisuus ja kunnioitus Jumalan tahtoa kohtaan ja ihmisten välillä. Jos joku uskoo Israelin nykyisen valtion olevan "luvatun maan" ainoa omistaja, hänen tulee ymmärtää, että omistus velvoittaa noudattamaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden sääntöjä. Pettäminen, valehtelu, byrokraattinen kieroilu, alistaminen, maiden ryöstö ja rikollisten suojelu ei kuulu "luvatun maan" omistajan oikeuksiin. "Luvattu maa" on monien Abrahamin perillisten yhteinen projekti.Kuka voisi moista Raamatun tulkintaa moittia?
Juha Hyrsky 27.11. 2013 Kotimaa24
Ikävä kyllä, Juha Hyrskyn valoisa tulkinta Luvatusta maasta vääristää Raamatun omaa rajua sanomaa, joka on sytyttänyt tuleen Lähi-idän ja on uhkaamassa maailmanrauhaa.
Ei ihme, että jotkut juutalaiset ovat sanoneet "Herra, mitä jos valitsisit välillä jonkun toisen kansan?"
Mikko: lämmin kiitos ystävällisistä sanoistasi ja henkilökohtaisesta opastuksesta Pyhän maan historiaan ja ajatusmaailmaan Rockefeller Museumissa ja kodissasi Betlehemissä. On totta,että ajatuksesi olivat hämmentäviä, koska ne iskeytyivät niin monen asian ytimeen.
VastaaPoistaEhkä olen valinnut lavean tien Raamatuntulkinnan mutta se on ainakin osittain hyvin tietoinen valinta. Kesäkuussa teimme vaimoni kanssa matkan Pyreneille sen Ranskan puoleiseen kataarimaahan,missä kiersimme muistoja ajasta, jolloin valinta jumalakuvan suhteen oli hengenvaarallinen asia. Dualismi kataarien tapaan omaksuttuna oli yksi tapa ratkaista valon ja pimeyden ongelma kristinuskossa. Oma tapani ei ehkä johda "valaistujen" yhteisroviolle samaan tyyliin kuin he siihen syöksyivät tappiolle jäätyään Montsegurin piirityksen jälkeen vuonna 1244. Ehkä haluan tietoisesti ottaa etäisyyttä tuohon "mustaan" jumalaan? Haluan ehkä uskoa, että se on minun mieleni heijaste samaan tyyliin kuin uskontokriitikot esittävät mutta miksi silloin rakkauden Jumala olisi yhtään muuta kuin heijaste sekin? Mutta minun uskoni on, mitä onkin, lahjaa ja juurrutettu muuhun kuin omiin valintoihini. Sen kanssa minun on elettävä ja kuoltava.
Hyvää joulun odotusta sinulle ja perheellesi!
Ammut isolla mörssärillä takaisin, pidän siitä!
PoistaLuvallasi nostin osan vakavasta kommentistasi omaksi tekstiksi, jossa se näkyy paremmin ja voin kommentoida kuvin ja linkein.
http://mikkol-miettii.blogspot.com/2013/11/juha-hyrsky-ja-kataarit.html
" Luvattu maa Aabrahamin perillisten yhteinen projekti"
VastaaPoistaTätä ajatusta voisi miettiä edelleen myös 1 Kun 3: 16-27 kertomuksen taustaa vasten.
16 Noihin aikoihin kuninkaan puheille tuli kaksi porttoa. He astuivat hänen eteensä, 17 ja toinen heistä sanoi: "Herrani, kuule minua! Minä ja tuo nainen asumme samassa talossa. Hän oli läsnä, kun minä synnytin lapsen. 18 Ja kun oli kulunut kaksi päivää siitä kun minä synnytin, silloin myös tuo nainen sai lapsen. Me olimme kahden, talossa ei ollut ketään muuta. 19 Tuon naisen poika kuoli yöllä, hän oli nukkuessaan tukahduttanut sen. 20 Silloin hän nousi keskellä yötä ja otti poikani minun vierestäni. Minä nukuin, ja niin hän pani lapsen viereensä makaamaan ja asetti kuolleen poikansa minun viereeni. 21 Kun aamulla nousin imettämään poikaani, se oli kuollut. Minä tutkin silloin lapsen tarkoin, eikä se ollut minun synnyttämäni poika!" 22 Toinen nainen sanoi: "Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!" Toinen vastasi: "Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!" Näin he riitelivät kuninkaan edessä.
Poista23 Kuningas sanoi: "Tämä nainen väittää, että elävä poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on toisen ja elävä hänen." 24 "Hakekaa minulle miekka", kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen. 25 Hän antoi käskyn: "Halkaiskaa elävä lapsi kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen toiselle." 26 Silloin rakkaus lapseen pani elävän pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle: "Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata sitä!" Mutta toinen sanoi: "Ei minulle eikä sinulle. Halkaiskaa vain!" 27 Silloin kuningas lausui: "Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää tappako sitä. Hän on lapsen äiti."
28 Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein.
Kummalle osapuolelle siis kuuluisi luvatun maan (lapsen) omistusoikeus?
VastaaPoistaTässä tapauksessa kummallakin "äidillä" on oikeus?
Ei epäoikeus vastaan oikeus vaan oikeus vastaan oikeus... mikä olisi Salomonin tuomion päätös?
Kumman osapuolen voisi olettaa "lapsen" tähden olevan valmis luopumaan omistusoikeudestaan?