lauantai 14. joulukuuta 2013

Kirkosta eroava tuhoutuu?

Heprealaiskirje varottaa vakavasti luopumisesta uskosta, joka näkyy oman seurakuntakokouksen jättämisenä - mikä nykyajan Suomessa vastaa kirkosta eroamista liittymättä mihinkään muuhun kristilliseen yhteisöön.

Hep 10:39 on käännetty vuoden 1992 Kirkkoraamatussa näin
"Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa."

Vuoden 1938 Kirkkoraamattu käänsi jakeen näin:
"Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi."

Eroavuuksia käännöksissä
Käännösten välillä on hienovaraisia ja kuitenkin merkittäviä eroja.
- 1992 luopuvat ja joutuvat tuhoon
- 1938 vetäytyvät pois omaksi kadotukseseen
... "kadotus" sanaa 1992 käännöskomitea on ehkä pitänyt vanhahtavana ja valinnut sen sijaan "tuhoutua"

- 1992 uskovat ja pelastavat sielunsa 
- 1938 uskovat sielunsa pelastukseksi
... uudempi käännös on hyvin selkeä - pelastat sielusi uskomalla. Mutta onko tämä Heprealaiskirjeen sanoma uskosta, kuin jotain omatekoista pelastumista?


Alkuteksti
ημεις δε ουκ εσμεν υποστολης εις απωλειαν αλλα πιστεως εις περιποιησιν ψυχης

uskosta luopuvista - pois vetäytyvistä - käytetään sanaa hypostoles 
kadotus - tuho sana on apoleian

uskovat ovat pisteos 
sielun pelastus on peripoiesin psykhes

kieliopillinen rakenne toistuu Emme ole A eis B vaan C eis D

Hep 10:39 sovellutus voi siis olla näin:
Kirkosta eroavat ilmaisevat luopuvansa uskosta kadotuksekseen (tuhotumisekseen), kun taas kirkkoon kuuluvat ilmaisevat uskovansa pelastuksekseen. 


Pelastuskysymys?
Huikean individualismin aikana yksilö voi kysyä, miksi kuuluminen johonkin uskonyhteisöön olisi minulle pelastuskysymys? Usko on yksityisasia, voinhan minä uskoa vaikka en kuuluisi mihinkään kristilliseen yhteisöön. Liittyikö Osmo Tiililä muka johonkin kirkkoon eroamisensa jälkeen? Seppo A. Teinonen erosi kirkosta ja liittyi katoliseen kirkkoon.

Kysytty tätä on ennenkin.

Kirkkoisä Kyprianus opetti, että kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. "Jolla ei ole kirkkoa äitinä, sillä ei voi olla Jumalaa isänä."

Tässä lienee paljon sekavuutta moniarvoisessa nyky-Suomessa, individualismin ja omien teiden testaamisen aikana.

Kirkossa tulisi kuulua Hyvän Paimenen ääni, joka tässä tapauksessa ei ole mitenkään mukava: "tahdottoko tekin mennä pois?"

Lähtemällä pois Jumalan Sanan saarnan, sakramenttien, kristittyjen yhteisön maailmasta Jeesuksen nimeen kastettu katkaisee yhteytensä totiseen viinipuuhun, elämän lähteeseen, ystävyytensä Jumalan Pojan kanssa ja tuhoutuu.

Samalla kirkossa kuuluu Hyvän Paimenen kutsu "tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon."


2 kommenttia:

  1. Mulla on käytössä "Suomen kansalle raamattu" v.2013
    Käännös kuuluu näin:. , jotka vetäytyvät pois ja joutuvat kadotukseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.

    Olen miettinyt eroanko kirkosta vai ei. Mitä toit esille asioita oli hyvä, pani mut miettimään. Kyllä tarvitaan uskovia kirkoissa vaikka saatana riehuu siellä, muuten Kari Mäkinen voitti 11 äänellä piispanvaalissa Miikka Ruokkosen. Luku 11 kuvaa tuomiota.

    Jos eroan kirkosta, syynä on raha. Kun olen töissä maksan veroa noin 300 euroa vuodessa, on aika iso raha. Mieluummin panisin rahat köyhille kuin hienoihin kirkkorakennuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pertti, monenlaista liikkuu mielessäsi tämän aiheen tiimoilla.

      Tärkeä on pysyä Kristuksen kirkon yhteydessä. Jos eroat luterilaisista ja liityt Vapaakirkkoon tai ortodokseihin, asia on aivan ok.

      Sen sijaan jos eroat Suomen ev.lut. kirkosta rahan takia tai muusta syystä, etkä liity mihinkään muuhun kirkkoon, kannattaa ottaa hyvin vakavasti pyhän Raamatun varoitus "älkää laiminlyökö seurakuntakokoustanne".

      Poista