perjantai 28. helmikuuta 2014

Totuus ja valhe - Kirkkokansan raamattupäivä 1.3. 2014

Kallion kirkossa pidettäville raamattupäiville ilmoitettu ohjelma on rakenteellisesti ristiriitainen - totuuden ja valheen tutkiminen uskon vahvistamiseksi.
Järjestyksessään neljännen Kirkkokansan raamattupäivän teemana on Totuus ja valhe. Raamattupäivänä poraudumme vaikeisiin, ajankohtaisiin teemoihin, mutta ennen kaikkea etsimme uskollemme vahvistusta Jumalan sanasta ja sen keskeisimmästä sisällöstä evankeliumista.
Suuri ilon aihe on silti uuden hengellisen laulukirjan juhlallinen julkaiseminen!

OHJELMA:

10.00 Avaussanat Teemu Laajasalo
10.15 Totuus ja valhe kirkossa Timo Junkkaala
11.00 Totuus ja valhe Jeesuksesta Leif Nummela
12.00 Lounastauko
13.00 Totuus ja valhe eettisissä kysymyksissä Ville Auvinen
13.45 Totuus ja valhe lähetystyössä Pekka Mäkipää
14.30 Kahvitauko
15.15 Totuus ja valhe mediassa Vuokko Vänskä
16.00 Uuden hengellisen laulukirjan Viisikielisen julkistamisjuhla

Miksi totuutta ei täällä muka kuulla?
Kun tavoitteena on uskon vahvistaminen etsitään varmuutta, ei totuutta.

Uumoilen, että kukin alle tunnin ajan saanut puhuja kokee vastuulliseksi tehtäväkseen läsnäolevan seurakunnan uskon vahvistamisen ja evankeliumin keskeisen sisällön julkituomisen.

Toisin sanoen tuttua ja turvallista tavaraa.


TOTUUSKAUPPA
Saatoin tuskin uskoa silmiäni, kun näin liikkeen nimen: TOTUUSKAUPPA.

Myyjä oli kohtelias. Millaisen totuuden olin ajatellut hankkia: kokototuuden vai osatotuuden? Minä halusin luonnollisesti kokototuuden. Minulle eivät kelvanneet itsepetokset, puolustelut ja selittelyt. Halusin vain selvän ja yksinkertaisen totuuden. Niinpä myyjä viittasi minut tulemaan liikkeen toiselle puolelle.

Siellä toinen myyjä näytti hintalappua. "Hyvä herra, tämä on aika kallis." "Mitä se maksaa?" kysyin. Olin päättänyt saada koko totuuden, maksoi mitä maksoi. "Se maksaa turvallisuutenne, herra", kuului vastaus.

Poistuin kaupasta murheellisin sydämin. Tarvitsin yhä järkkymättömien uskomusteni suomaa turvallisuutta.
Anthony de Mello Kuuletko linnun laulun? (Kirjapaja 2008) 


Rukous
Isä, Poika ja Pyhä Henki, rukoilemme Totuuden Hengen armollista läsnäoloa Kallion kirkossa Kirkkokansan raamattupäivänä 1.3. 2014.
Aamen


8 kommenttia:

  1. "Uumoilen, että kukin alle tunnin ajan saanut puhuja kokee vastuulliseksi tehtäväkseen läsnäolevan seurakunnan uskon vahvistamisen ja evankeliumin keskeisen sisällön julkituomisen."

    Täh? Uskon heikentämiseenkö ja evankeliumin keskeisen sisällön salaamiseenko puhujien pitäisi pyrkiä?

    Totuuskysymyksiin liittyy toki olennaisesti varmuuskysymykset. Jos totuus on olemassa, pitää päästä selvyyteen siitä, mikä totuus on. Mielellään mahdollisimman suurella varmuudella.

    Usko on luottamusta totuuteen, luottamusta myös näkymättömään. Uskoa siihenkin, mitä ei nähdä.

    Uskoa silloinkin, vaikka Mikon mielestä asia olisi toisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et tainnut viitsiä lukea, mitä kirjoitin.

      Tällaista se tahtoo olla, totuudesta viis...

      Poista
    2. Mikä kohta kirjoituksessani oli mielestäsi epätotta? Ja miltä osin?

      Poista
    3. Anthony de Mellon tapa ilmaista asioita kielikuvin ja vertauksin edellyttää avautuakseen pysähtymistä hetkeksi. Kardinaali Ratzinger tunnetusti suhtautui intialaiseen munkkiin sangen varautuneesti.
      Totuuskauppa on mielestäni hänen vahvimpia kuviaan, koska siinä tuodaan niin rajusti näkyviin perimmäinen turvallisuudenkaipuumme. Tämä ei rajoitu vain uskonnollisiin uskoviin.
      Kun turvallisuus asetetaan heti lähtökohdaksi, ei totuuskaupan sisähuoneeseen ole asiaa.

      Poista
    4. Et tainnut viitsiä lukea, mitä kirjoitin.

      Tällaista se tahtoo olla, totuudesta viis... epäilen kuitenkin, että asia johtuisi niinkään turvallisuudenpelosta. Enemmän kai vaan siitä, että ei viitsi kommentoida sellaisia asioita, mitä toinen kysyy. Suomalainen puhuu, kun ei kysytä. Ja vastaa eri kysymykseen kuin mitä toinen kysyy.

      Poista
    5. Kallion kirkossa tapahtuma etenee tänään, ja vilpitön rukouksemme on Pyhän Hengen armollinen läsnäolo tapahtumassa.

      Tästä kuitenkin olemme samaa mieltä, vaikka de Mellon syvällisen allegorian totuudellisuus ei sinua puhuttelisikaan.

      Poista
  2. Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala totesi, että "kirkkomme puhuu paljon rakkaudesta ja vähän totuudesta, mutta se on vaarassa menettää molemmat".

    Kotimaa24 uutisesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä hyvä tiivistys tapahtumasta:
      http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4241/kirkkokansan_raamattupaiva_miksi_konnat_eivat_loyda_kirkostamme_jumalaaa

      Kiinnostavia puheenvuoroja. Ja erikoinen tilanne tosiaan, jos uskoon tulevat vangit Suomessa löytävät uskon muista kirkkokunnista kuin luterilaisesta kirkosta. Näin siitä huolimatta, vaikka ilmeisesti vain luterilaisella kirkolla on vankilapastoreita.

      Poista