Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämän veden virta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämän veden virta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Elämä

Karitsan kunnioittaminen
Gentin alttaritaulu. Jan van Eyck (1432)

Viheriöivä luonto elää, taivaalla kaartelevat linnut elävät, me jotka tätä kirjoitamme ja luemme elämme.

Kukaan ei tiedä, mitä elämä syvimmiltään on - se on ihmiskunnan tieteen suurimpia arvoituksia.

Kaikki tietävät, mitä elämä on ja osaavat erottaa kuolleen mätänevän linnun raadon elävästä siivekkäästä visertelijästä.

Elämää ei kyetä tekemään keinotekoisesti - vain elämä synnyttää elämää, kaksineuvoisesti tai joskus yksineuvoisesti.

Eeva, Havva, on elämän äiti ja ihmiskunta elää sukupolvesta toiseen kantaen koko elämän historiaa olemuksessaan.

Tästä syystä ei ole Yksi vain kaikki se elämä, joka meitä luonnossa ympäröi ja josta olemme osallisia, vaan kaikki elämä koko maailmankaikkeudessa on Yksi.

Koska vain elämä synnyttää elämää.

Iankaikkinen elämä ei ole sen kummempaa kuin ajallinen elämä - sitä samaa elämää. Vain se astia, jossa uusi elämä on on erilainen, kuolematon, tämän kuolevan ruumiimme sijasta.

Jos sinä elät iankaikkisesti, sinä elät iankaikkisesti - se, elämä mitä sinussa on ei koskaan kuole.

Jos sinä kuolet iankaikkisesti, sinä kuolet iankaikkisesti - se mitä olet on olemassa ikuisesti ilman elämää. Vaikka tämä ruumiisi kuolee ja maatuu, et sinä itse mihinkään katoa.

Nämä ajatukset nousevat Raamatusta - vai nousevatko!



KASVIT KASVAVAT (elävät)

Jumala sanoi:
"Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä."
Ja niin tapahtui.
1 Ms 1:11


ELÄVIÄ OLENTOJA
Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." 21 Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit.
Jumala näki, että niin oli hyvä.
1 Ms 1:20-21



Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit.
Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.
1 Ms 1:24-25


IHMINEN LISÄÄNTYY (elämä jatkuu)

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."
1 Ms 1:27-28


ELÄMÄN KIERTOKULKU (kuolema)

Kaikki ensin vegetaristeina!

Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne.

Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit."
Niin tapahtui.
1 Ms 1:29-30



Maasta olet sinä tullut, ihminen

"Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat."
1 Ms 3:19



Elämän äiti, Havva

Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti.
1 Ms 3:20


Eläinten kuolema
Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin.
1 Ms 3:21



ONGELMA: ELÄMÄ ILMAN KUOLEMAA

Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!"


RATKAISU; KARKOITUS ELÄMÄN PUUTARHASTA

Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty.

Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä.
1 Ms 3:22-24



LIHAN SYÖNTI VAAN EI VEREN

Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille:
"Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. Kaikki villieläimet ja taivaan linnut, kaikki maan päällä liikkuvat eläimet ja meren kalat pelkäävät ja säikkyvät teitä; ne on annettu teidän valtaanne. Teidän ravintonanne olkoot kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.

Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä.

Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tilille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren.

-- Joka ihmisen veren vuodattaa,
hänen verensä on ihminen vuodattava,
sillä omaksi kuvakseen
Jumala teki ihmisen.

Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, lisääntykää ja levitkää yli maan."
1 Ms 9:1-7



VERI ON ELÄMÄNVOIMA

Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä.
1 Ms 9:4

Tähän Nooan liiton sanaan myös Jerusalemin apostolien kokous vetosi:

Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."
Apt 15:28-29



Ainoastansa älkäät syökö lihaa, jossa vielä on veri itsessänsä:
1 Ms 9:4 Biblia 1776

Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.
1 Ms 9:4 KR 1933

But flesh with the life thereof, which is the blood thereof, shall ye not eat.
Gen 9:4 KJV



אך־בשׂר בנפשׁו דמו לא תאכלו׃

al bashar benafsho damo lo tokhlu

liha jossa sen nefesh verensä älkää syökö

...
Sana nefesh on käännetty KR 1992 paratiisikertomuksessa "elävä olento"

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen (nishmat haim). Näin ihmisestä tuli elävä olento (nefesh).
1 Ms 2:7


Nooan liitossa ei tehdä eroa ihmisen ja muun luomakunnan elämän (nefesh) kanssa vaan se on veressä.

Merkillinen kirja tämä Raamattu, ei mikään aapeesee-kirja, tosta vaan hyllyltä että noin se on.

pistää miettimään.

elämän isoja asioita.



amerikkalaiset ovat pohtineet Nooan liittoa, nefesh ja elämä asiaa. Jehovan todistajat ovat päätyneet siihen, että koska elämä ja sielukin on veressä, ihmisen verta ei saa vaihtaa.

tästä tulee sellainen hankaluus lääketieteen kanssa, että verenluovutus ja toisen ihmisen veren saaminen joutuvat ristiriitaan
uskonnollisen vakaumuksen kanssa.

Juutalaiset eivät syö eläinten verta eivätkä etenkään uskonnolliset syö eläintä, joka on surmattu ilman, että siitä on ensin veri laskettu pois.

Samoin muslimit, rituaalinen uskonnollisesti perusteltu teurastamainen kuuluu uskontoonsa.

Kuuluisi kaiketi kristityillekin ellei Paavali olisi mennyt lihan vapauksillaan pilaamaan hyvää lähetyskirjettä...

Mutta juutalaiset ja muslimit eivät torju tietääkseni verenluovutusta ja antavat leikkauspotilaan tai onnettomuuden uhin saada toisen ihmisen verta.



Ortodoksiset kristityt eivät ilmeisesti syö verta, noudattaen Jerusalemin apostolisen lähetyskirjeen ohjetta.



MOOSEKSEN LAKI

"Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta.

Veressä on elävän olennon elämänvoima.

Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen.

Sen tähden minä sanon israelilaisille: yksikään teistä ei saa syödä verta, eikä sitä myöskään saa syödä kukaan teidän keskuudessanne asuva siirtolainen.



"Kun joku israelilainen tai heidän keskuudessaan asuva siirtolainen pyydystää syötäväksi kelpaavan eläimen tai linnun, hänen tulee valuttaa sen veri maahan ja peittää veri hiekalla, sillä veressä on jokaisen elävän olennon elämänvoima.

Siksi minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään elävän olennon verta, sillä veressä on sen elämänvoima.

Jokainen, joka syö verta, on poistettava kansansa keskuudesta.



"Jos joku, olipa hän israelilainen tai siirtolainen, syö itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön; hän on epäpuhdas iltaan saakka. Sitten hän on jälleen puhdas. Mutta ellei hän pese vaatteitaan ja peseydy, hän jää syynalaiseksi."


3 Ms 17:10-15 KR 1992



Paavali meni sanomaan kaiken lihakaupassa myytävän puhtaaksi...

muuten kaiketi lännessäkin verensyönnin välttäminen olisi yleisenä käytäntönä.



Mooseksen lain kiellolla on 3. Mooseksenkirja 17 perusteluna tuo, mitä on suomennettu KR 1992:

"veressä on elämänvoima"

Lisäksi verensyömisen kieltoa perustellaan sovitusuhrilla

"Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen."

"verssä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen"


kyseessä on sama sana "nefesh", joka esiintyy - kuten aiemmin näimme - toisessa luomiskertomuksessa ja Nooan liitossa.



Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä. Pyhäkkönä oli teltta, jonka etumaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät. Tätä osaa nimitettiin "pyhäksi".

Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta käytettiin nimeä "kaikkeinpyhin". Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystetty. Arkussa oli kultainen, mannaa sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton taulut. Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjosivat syntien sovituspaikkaa.

Kaikkea tätä ei nyt ole tarpeen selittää yksityiskohtaisesti.



Näin siis on kaikki järjestetty.

Teltan etuhuoneessa käyvät papit päivittäin toimittaessaan jumalanpalvelusta.

Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit.

Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan.

Tämä kaikki kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan, mutta jumalanpalvelukseen osallistuvan omatunto ei niistä puhdistu, ne eivät tee häntä täydelliseksi.

Samalla tavoin kuin määräruoat ja määräjuomat ja erilaiset pesut nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin ja pätevät ainoastaan siihen asti, kun pysyvä järjestys astuu voimaan.


Kristus, meitä odottavan hyvän ylipappi, on kuitenkin jo tullut. Hän on kulkenut suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, jota ei ole tehty ihmiskäsin ja joka siis ei kuulu tähän luomakuntaan.

Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä.

Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.

Jos jo pukkien ja härkien veri ja saastuneiden päälle vihmottava hiehon tuhka puhdistaa ihmisen ulkonaisiin menoihin kelvolliseksi, kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri!

Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.



Sitä varten Kristus on tullut uuden liiton välittäjäksi, että hänen kuolemansa vapauttaisi kaikki ensimmäisen liiton aikana tapahtuneista rikkomuksista ja että kutsutut niin saisivat heille luvatun iankaikkisen perinnön.

Liitto on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen.

Testamenttihan astuu voimaan vasta sen tekijän kuoltua; tekijänsä eläessä sitä ei voida koskaan panna täytäntöön.

Siksi ei ensimmäistäkään liittoa voitu vahvistaa ilman verta.

Luettuaan kansalle lain käskyt Mooses otti sonnien ja pukkien verta sekä vettä, punaista villaa ja iisopinvarsia ja vihmoi lain kirjan ja koko kansan sanoen: "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt."

Samalla tavoin hän vihmoi verta teltan ja kaikkien jumalanpalveluksessa käytettävien esineiden päälle.

Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta.



Kun siis taivaan todellisuuden kuvat on näin puhdistettava, tulee itse todellisuus puhdistaa paremmin uhrein.

Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme.

Hänen tarkoituksenaan ei myöskään ole antaa uhriaan toistuvasti, niin kuin tavallinen ylipappi kerran vuodessa vie kaikkeinpyhimpään verta, joka ei ole hänen omaansa.

Muutoinhan Kristuksen olisi pitänyt kärsiä kuolema monet kerrat maailman luomisesta lähtien.

Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan.

Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle.

Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat.

Hep 9 KR 1992



Veri, elämänvoima (nefesh)

Rituaalinen puhtaus

Kaikkein pyhin

Kristuksen veri

Sovitus

Ylimmäinen pappi

... melkoisen syvällistä tekstiä tämä Heprealaiskirjeen yhdeksäs luku

... jossa myös mainitaan, että jokaisen ihmisen on kuoleman jälkeen tultava tuomiolle elämästään tässä ajassa



"Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin"
Johannes Kastaja

"Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit"
Heprealaiskirje (Apollos?)

"Ja on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita"
Uskontunnustukset

"ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat."
Heprealaiskirje (Apollos?)


kantsii siis odottaa Jeesuksen paluuta!

Maranata!

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Temppelistä lähtevä virta

Mies vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä. Sitä virtasi purona temppelin itäpäädystä -- julkisivuhan oli itään -- ja tultuaan esiin lähellä rakennuksen eteläkulmaa puro jatkoi matkaansa alttarin eteläpuolitse itään päin.

Mies vei minut sitten pohjoisportin kautta ulos ja edelleen ulkomuurin kulman ympäri portille, joka on itään päin, ja minä näin, että puro tuli siellä esiin portin eteläpuolelta.

Mies lähti nyt kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora, ja hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti.

Hän mittasi taas tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki, ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan yli, ja vesi ulottui lanteisiin.

Vielä hän mittasi tuhat kyynärää, ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla.

Mies sanoi minulle: "Näetkö, ihminen?" Sitten hän lähti takaisin ja johdatti minua pitkin virran rantaa.

Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

Mies sanoi minulle:

"Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi.

Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään.

Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä.

Mutta rantojen soissa ja lammikoissa vesi ei makeudu -- ne jäävät entiselleen, jotta saataisiin suolaa.

"Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.


Hes 47:1-12 KR 1992



kirjoitan tätä juuri Hesekielin kuvaamalla alueella ja kuljen päivittäin noita reittejä.

Vanhan kaupungin temppelialue on Kidronin laakson reunalla ja laaksosta alkaa nousu Öljyvuorelle. Tämä oli meidän Herrallemme Jeesukselle Kristukselle rakasta seutua - Hän viipyi Öljyvuoren oliivipuiden keskellä öisin rukoillen Getsemanen luona. Betania, Martan ja Marian ja Lasaruksen kotikylä on vuoren etelärinteellä.

Kun mies vie Hesekielin näyssä temppelin pohjoisportista ulos, he tulevat melkein Rockefeller museon kulmalle, ja kääntyvät siitä alas Kidronin laaksoon, johon näyn temppelistä lähtevä virta ensin tulee.

Kidronin laakso jatkuu alempana Kuninkaan puutarhojen (Jesaja, Ahas) ja Rogelin lähteen (kuninkaiden voitelun paikka) ohi kohti mahtavaa laaksoa, jolla on nykyään nimi Wadi en-Nar, Tulen laakso.

Siellä kulkevat palestiinalaiset autot Beetlehemistä Ramallaan, kun eivät saa nykyään enää ajaa juutalaisalueiden ja Jerusalemin kautta suoraan. Autotie mutkittelee hurjassa laskussa laakson pohjalle. Voi hyvin silmissään nähdä, miten tässä on jo vuolas virta - niinkuin muinoin esihistoriallisina aikoina, kun vesi tuon laakson teki.



Juudean autiomaassa, Jerusalemin ja Kuolleen meren välillä (Johannes Kastajan kotiseutua) laaksosta tulee todellinen kiemurteleva rotko, jonka reunat ovat paikoin 100 metrin korkeudella ja pohjalla on pimeää ja viileää.

Rotko syöksyy sitten Kuolleen meren alueelle maapallon pintakuoren syvimpään kohtaan noin 400 metriä merenpinnan alapuolella. (Kalifornian kuuluisa Kuolemanlaakso, Death Valley, on vain n 74m merenpinnan alapuolella)

Koska Kuolleesta merestä ei lähde mihinkään laskujokia, sinne kertyvä vesi haihtuu kuin isossa 80 km pitkässä ja 30 km leveässä haihdutuskattilassa. Suolat jäävät veteen.

Niinkuin Niilo Tarvajärvi aikoinaan sanoi "suolaa suolaa, enemmän suolaa"

Kuolleessa meressä on eteläosissa jopa 30% suolaa, niin että ihminenkin kelluu siinä kuin korkki vaikka ei osaisi uida. Suolavesi ja UV säteilyltä suojaava 400 m ilmakerros tekevät seudusta etenkin psoriasis potilaille suotuisan, myös astmaatikoille, ja esim Saksan valtio maksaa heille terveysmatkoja sinne, Kuolleen meren suoloista tehtyjä kauneusvoiteita myydään siellä Suomessakin.



Hesekielin mainitsema En Gedi on Kuolleen meren keskiosissa sen länsirannalla paratiisimainen puutarha, johon tulee raikasta vettä. Etelässä olivat Sodoma ja Gomorra muinoin. Moni matkaaja on En Gedin kylpylässä uinut ja saanut ehkä mustaa "mutahoitoa" kavereiltaan.

Kuolleen meren itäpuolella ovat Moabin vuoret (Ruutin kotimaa) ja etelämpänä alkaa Eesaun punertava Edomin vuorimaa.

Korkean suolapitoisuuden tähden pohjoisessa Jordanin laskussa mereen joutuvat kalat kuolevat välittömästi.

Hesekielin näyssä tämä ainutlaatuinen luonnonihme muuttuu. Jerusalemista asti noin 20 km päästä tulee niin paljon vettä, että meren suolatasapaino muuttuu ja siellä on yhtä paljon erilaisia kalalajeja kuin Välimeressä (Suuri meri)

Muinoin alueella on ollut kaloja, niitä voi yhä "kalastaa" Sodoman suolavuoren kerrostumista, jotka ovat pursuneet muinaisen Lisan järven pohjasta ja jonka ohuiden kerrostumien välissä voi löytää kalan fossiilin. (Lootin vaimo kertomus liittynee tähän vuoreen - siellä on yhä nykyään monia ihmisen näköisiä eroosion luomia muodostumia)



"Meren rannalla seisoo kalastajia vieri vieressä, En-Gedistä En-Eglaimiin on verkkoja kuivumassa, ja erilaisia kaloja on viljalti, yhtä monia lajeja kuin Suuressameressä."

näyssä uudesta Israelista Hesekiel kertoo tällaista.

asia on kiehtonut aikamme israelilaisia ja jo sionistisen liikkeen perustava hahmo, itävaltalainen lehtimies Theodor Hertzl, kiinnitti huomiota tähän Hesekielin näkyyn.

Hän ehdotti - ja asiaa on useamman kerran sitten virallisesti valtion toimesta pohdittu - että Välimerestä rakennettaisiin kanava Kuolleeseen mereen.

Näin voitaisiin hyödyntää vesivoimaa tuon 400 metrin putouksen verran.

Vaihtoehtona on ollut kanavan rakentaminen Punaisesta merestä, Akaban lahdelta ja Eilatista Kuolleen meren eteläpäähän.

hanke on niin suuri ja kallis ja käsittää sen verran paljon maanomistukseen liittyviä ongelmia (suorin tie olisi Gazan tuntumasta, ilman välissä olevia Juudean vuoria) että siihen ei ole ryhdytty.



Temppelistä lähtevä virta on ihmeellinen. Vasta paluumatkalla Wadi en-Narissa virran reunalla kulkiessaan Hesekiel huomaa, miten Juudean autiomaassa tämän virran luona kasvaa monenlaisia kasveja ja puita!

nykyäänhän tuon laakson alue on hyvin kuivaa ja kuollutta, mitä nyt hieman ruohoa sadeaikana siellä kasvaa ja kaisloja harvojen vesilähteistä syntyneiden purojen varsilla

""Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?" kysyi Jeesus pohtiessaan Johannes Kastajaa Mt 11:8

Sen sijaan Hesekiel näkee hyvin rikkaan kasvuston virran äärellä.

Todellakin, Ein Gedissä missä on runsasvetinen lähde (Daavidin lähde) kasvaa aivan paratiisimainen puutarha.

En Gedin balsami oli hyvin terveellinen ja rannalla olevan pienen kaupungin "sotasalalaisuus" josta ei saanut ulkopuolisille kertoa. Rockefeller museon sisällä on En Gedistä tuotu synagoogan lattiamosaiikki, jossa tuo kielto mainitaan.



Hesekielin kuvaus uudesta Israelista jatkuu sitten käskyyn Luvatun maan uudelleen jakamisesta perintöosaksi Israelin heimoille ja heidän parissaan asuville muukalaisille.

Edellisissä luvuissa on kuvattu uusi Jerusalemin temppeli ja annetaan määräyksiä siellä toimitettavista uhreista.

Mitä profeetta siis kuvaa?

Hesekiel näkee asioita Kebar-joen varrella nykyisessä Irakissa, pakkosiirtolaisuudessa.

"Oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä, ja minä olin pakkosiirtolaisten keskuudessa Kebarjoen varrella. Silloin taivaat aukenivat, ja minä näin näkyjä, jotka Jumala oli lähettänyt.

Oli kuukauden viides päivä, kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi. Silloin tuli Herran sana Hesekielille, papille, Busin pojalle, Kaldean maassa Kebarjoen varrella. Siellä häneen tarttui Herran käsi."
Hes 1:1-3 KR 1992



monet tutkijat luonnollisesti sijoittavat Hesekielin kirjan pakkosiirtolaisuuden maailmaan ja kuvaukseksi siitä, mitä näkijä näkee tapahtuvan kun kansa saa palata kotimaahansa. Joka sitten tapahtuikin Kyyroksen mahtikäskyllä, kun persialaiset antoivat valtaamillaan alueilla asuvien assyrialaisten ja babylonialaisten pakkosiirtolaisten palata koteihinsa.

Kuolleet luut, uusi temppeli, maan jako...

mutta ...



koska niin paljon Hesekielin kirjan näyistä ei toteutunut eikä Serubbabelin temppelistäkään lähtenyt mitään virtaa eikä kuollut meri herännyt eloon eikä...

Juutalaisen kansan katseet ovat siirtyneet eteenpäin ja tuon "pienen pakkosiirtolaisuuden" näyt ovat siirtyneet "suuren pakkosiirtolaisuuden" näyiksi.

kun Jumala hajotti juutalaisen kansan kaikkialle maailmaan, diasporaan, jota kesti 2000 vuotta.

Hesekiel oli rohkaisemassa --- tänä vuonna täällä, ensi vuonna Jerusalemissa.

ja ikiaikojen Jumala on uskollinen, täällä Jerusalemissa he jylläävät tänään, vaikkei kukaan olisi uskonut vielä 100 vuotta sitten.

Hesekielistä on tullut uuden Israelin profeetta ja kuten kerroin, se on inspiroinut väkevästi juutalaisen kansallisliikkeen, sionismin, johtajia ja kansaa.



Ilmestyskirja on Raamatun kruunu.

Se vetää yhteen kultaisia ja hopeisia lankoja sekä Vanhasta että Uudesta testamentista ihmeelliseksi Jeesuksen näyksi, jonka Hän antoi Johannekselle Patmos vuorella.

Hesekielin uusi Jerusalem ja temppelin virta ovat mukana Ilmestyskirjan viimeisillä sivuilla, mutta millaiseen loistoon ne siellä nousevatkaan!


Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden.

Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa.

He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä.

Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.

He hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti.


Ilm 22:1-5 KR 1992


Kristallivirta

Kristallikirkkaan virran rantaa,
valkeat joukot riemuin käy.
Palmuja voiton laulain kantavat he,
Kyyneltä yhtään siell´ ei näy.
Sinne mä kaipaan joukkoon autuaiden,
Luo Jeesuksen ja enkelten.

Alhoissa maan nyt kuljen vielä,
Taipale jalkaa uuvuttaa.
Kristallivirran kaukaa välkkyvän nään,
Katseeni sinne kiiruhtaa.
Rannalla sen on ihmeinen elonpuu,
Kalvosta virran heijastuu.

Siellä saan nähdä kasvot Herran,
Kirkkaudessa, loistossaan.
Silloin en muista kyynelpolkujani,
Häntä kun yksin katson vaan.
Oi, Jeesus johda, kanna, vie perille.
Kristallivirran rannalle.

Siellä mä uusin kielin kiitän,
Kirkkaana siellä kannel soi.
Kauas on jääneet päivät taistelujen,
Herra kun kaiken uudeks loi.
Elämän virran kirkkaan äyräillä saan
Yhtyä lauluun valtavaan.

sanat: Helli Kaikkonen,
alkuper. ukrainalainen kansansävelmä
(Viimeisen kerran katson Dnjebriin)

Merja Poukkula laulaa Kristallivirran