maanantai 17. elokuuta 2009

Pyhän Hengen kaste

hengellisen laulun sanat "ei riitä jos sulta mä kerran, sun kasteesi siunatun sain" voivat nostaa meillä karusti pystyyn luterilaisia niskakarvoja.

eikö muka kaste riitä!

lause koskee uskonelämän hermoon ja mieleemme nousevat monet Raamatun, etenkin apostoli Paavalin opetukset kasteesta ja niiden sisältöä selvittävät katekismuksen kohdat.

Pyhä Henki, uudestisyntyminen, armolahjat, kaikki taivaan aarteet annetaan kasteessa ilmaiseksi lahjaksi, jota ei voi mitenkään ihminen omilla päätöksillään, ratkaisuillaan tai parannuksen teoillaan ansaita.

Kasteen lahja on armolahja. Täydellinen ja lopullinen.

Miten sitten joku voi hurskaasti laulaa "ei riitä jos sulta mä kerran, sun kasteesi siunatun sain"?


Monet esikoiset ja helluntailaiset ja muut kristityt ajattelevat, että tässä on ongelmana kastettavan ikä.

Jos suurten kirkkojen tapaan kristityt perheet tuovat myös ihan pikkaraiset lapset kastettaviksi ja uskovat vanhempien ja kummien huoleksi kristillisen kasvatuksen, ehkä se ei ole niinkuin Herra Jeesus tarkoitti

Ehkä tarvitaan sittenkin ihmisen puolelta tuo pelastuksen armon vastaanottava usko, jolla ihminen tarttuu Jumalan lahjoihin ja saa ne omikseen.

sillä ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle.

esikoiset ratkaisevat asian siten, että kirkon kaste on "pikku kaste", eräänlainen sisältöä vailla oleva siunaus, jolla ei ole loppujen lopuksi ihmeempää merkitystä.

tärkeä on henkilökohtainen armojärjestys, kuten rovasti opetti, ettei usko jää peruukkiin vaan huipentuu synnin tunnustuksen ja ripin antamaan "isoon kasteeseen", todelliseen herätykseen ja todelliseen henkilökohtaisen jumalasuhteen syntymiseen.

ilman tätä, mieluiten oikeiden saarnaajien, antamaa riittiä, ihminen on vain luulouskossa.

helluntailaiset taas ratkaisvat asian siten, että uskoon tuleva on kastettava uudelleen. lapsena saadulla kasteella ei ole mitään todellista merkitystä.


mistä kenkä siis puristaa?

tarkkaillaan elämän muutosta, uskonelämän laatua ja luonnetta ja ihmisten kokemuksia.

Karesuvanto oli toki täynnä kastettuja kristittyjä, jotka oli luterilaisen kirkon opetuksen ja käytännön mukaan kastettu.

hurskaita kristittyjä viinan myyjiä ja huoraajia.

ei mitään elämän muutosta, parannusta, uskonelämän henkilökohtaisuutta, luottamusta pyhän ristin salaisuuteen, Jumalan vaatimaa elämän uudistusta ja pyhitystä.

pelkkää synkkää maailman menoa tämän maailman ruhtinaan joukoissa ja vailla todellista elävää pelastavaa uskoa.

näinhän on tänäkin päivänä. sen enempää toisia tuomitsematta voimme sanoa, että suomalaisesta kristikansasta suuri osa on kastettuja pakanoita, joille Jumalan Sana on outo ja Jeesus vieras ja joille pelastuksen asiat ovat semmottia tuonpuoleisia, jotka lähinnä kirkollisissa juhlissa arvokkaasti ja säädetyllä tavalla hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

kasteella ei näytä olevan mitään merkitystä tai tehoa.



laulun säe jatkuu kuitenkin näin

Ei riitä, jos kerran Sulta, Sun kasteesi siunatun sain.
Mä tarvitsen uutta tulta, uutta armoa matkallain.

mä tarvitsen uutta tulta, uutta armoa
matkallain

nämä kasteen pohtijat, essut helluntaialaiset ja muut, eivät vain omasta päästään ole keksineet asioita.

he lukevat pyhää Raamattua ja siellä on aivan selvästi sanottu, että kasteella ja Pyhällä Hengellä ja tulella on paljonkin tekemistä keskenään.

ei vain kielikuvina, vaan todellisuudessa, kyse on roihuavasta tulesta, joka polttaa kaiken turhan tieltään.

tulikaste, Henki kaste, ovat ilmaisuja, joita usein kuulee.



Minä tulin sytyttämään tulta maan päälle, ja mitä minä tahdon, vaan että se jo palais?

Mutta minun pitää kasteella kastettaman, ja kuinka minä ahdistetaan siihenasti että se täytetään?



Luukas 12:49-50 Biblia 1776


Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,

Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.

Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.

Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.

Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,

Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.

Markus 6:1-11 Biblia 1776


Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.

Silloin tuli Jesus Galileasta Jordaniin Johanneksen tykö, kastettaa häneltä;

Mutta Johannes kielsi häneltä, sanoen: minä tarvitsen sinulta kastettaa, ja sinä tulet minun tyköni?

Niin vastasi Jesus ja sanoi hänelle: salli nyt; sillä näin meidän sopii kaikkea vanhurskautta täyttää. Ja hän salli hänen.

Kuin Jesus kastettu oli, astui hän kohta ylös vedestä: ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas, niinkuin kyyhkyisen, ja tulevan hänen päällensä,

Ja katso, ääni taivaasta sanoi: tämä on se minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.


Matteus 3:11-17 Biblia 1776


nämä tutut kertomukset ovat monien saarnojen taustalla.

ajatus on "Johanneksen kaste", pelkkä vesikaste ilman sen henkilökohtaisempaa uskonelämää ja ilman mitään synnytystuskia ja kipuja ja armonjärjestystä, naperon kastaminen lämpimällä vedellä hänen ehkä suloisesti nukkuessaan valkoinen kastepuku yllä.

sen sijaan lattialla synnintunnossa kieriskelevä herännyt Lapin yössä, seuratuvassa syntejään itkevä roima mies, aralla tunnolla parannusta etsivä nuori tyttö tai vanhus sairaalassa.

todellista, henkilökohtaista, elävää uskoa - tämä on se tulikaste, josta Jeesus puhui, tämän täytyy olla se Hengen kaste.

vesikaste on semmoinen siunaus vaan, jonkinlaiseen odotustilaan asettaminen eikä mikään oikea Pyhän Hengen kaste.



kun Pyhä Henki vuodatettiin ensimmäisenä helluntaina, opetuslapset kokivat tuulen huminaa ja liekit laskeutuivat heidän ylleen.

ei kyyhkysparvi vaan ikäänkuin tulen lieskoja nähtiin.

näin toteutui se, mitä Jeesuksen lähtiessä oli sanottu - odottakaa sen lupauksen täyttymistä!

näin toteutuivat Jeesuksen sanat - en minä jätä teitä yksin, minä tulen teidän luoksenne.

minä lähetän Puolustajan.


molempi parempi

lapsikaste on pätevä, täydellinen ja lopullinen ja siinä annetaan kaikki taivaan tavarat kitsastelematta omaksi.

tätä kastetta ei tarvitse eikä saa turhentaa menemällä myöhemmin taas kasteelle.

tässä vedetään kastealtaan äärellä kirkkokuntien rajoja.

mutta on Pyhän Hengen kaste, on tulikaste, on liekki joka sytyttää kylmän, epäuskoisen ja maailmallisen Jumalaa pakenevan kastetun kristityn sydämen polttavaan roihuun.

tämä ei ole jotain mukavaa tietoutta, että armojärjestyksen mukaisesti minulla on nyt asiat kunnossa ja taivas odottaa.

tämä ei ole jotain sekavaa höpertämistä, jonka ystävät tulkitsevat kielilläpuhumisen apostoliseksi lahjaksi ja vaadituksi merkiksi oikealle kasteelle Siionissa.

tämä on palavaa rakkautta Ylösnousseeseen Herraan Jeesukseen Kristukseen.

palavaa rakkautta, joka polttaa kaiken turhan tieltään ja jolle kaikki oma hurskaus on kauhistus.

vain yksin Jeesus



tämä lampussa palava öljy, tämä vuorella kirkkaasti loistava kaupunki, tämä uskon loimuava liekki ei voi jäädä muilta näkemättä.

toiset sitä pakenevat, toisia se vetää luokseen ja kutsuu kyselemään "miten minä voisin saada elämääni ja uskooni vauhtia ja voimaa, iloa ja kiitollisuutta, tarkoitusta ja päivittäistä seikkailua Taivaan valtakunnan liekkimeressä"



molempi parempi

vaan huolimatta siitä, kuinka tulikasteesta puhutaan, on paljon hartaita kristittyjä, jotka vetävät hiekkaan rajan paljaalla isolla varpaallaan.

tähän asti.

tähän asti tätä uskon elämää.

enhän minä nyt voi heittäytyä ihan toisen voiman hallintaan, kyyhkysen tai tulenliekkien, tottelemaan Mestaria kaikessa.

ihmiselle on annettu järki sentähden että hän sitä käyttäisi.

minun uskonelämäni kulkee näissä puitteissa, ne riittävät minulle, tämä ies on minulle sovelias ja en ole sen huonompi kuin tuo naapurin Lissu tai Pekka, jotka myös ovat kristittyjä järki päässä.

hihhuleiden aika on ohi lestadiolaisuudessa ja järki on saanut sille kuuluvan arvon!


tämä ei ole jokin kaavamainen armäjärjestys, jota iltaseuoirssa puidaan.

tämä on Jeesuksen kohtaaminen.

"tahdotko sinä seurata minua"

ja ihminen tietää, että samoin kuin Pietari parka, hänkin on valinnan edessä, että joku toinen vyöttää ja joku toinen ottaa elämän ruorin ja jonkun toisen tietä lähdetään kulkemaan.

yhdeksän filmitähteä kymmenestä vastaa kieltäen.

"Kiitos vain Jeesus ihan kaikesta siitä, mitä olet minulle antanut elämäni aikana. Olet ihmeellinen pelastaja ja taivaan aarteiden jakaja. minut on kastettu ja olen saanut parannuksen armon ja asiat ovat meidän kotonamme hyvin. Lycka till työllesi ihmiskunnan pelastamiseksi synnin ja kuoleman voittamisessa ja perkeleen töiden tekemisessä tyhjiksi!"

ja niin Jeesus matkaa jatkaansa. en tiedä, ehkä hieman huokaisten?

eloa on paljon, työmiehiä vähän


sillä ei Hengen kastetta, tulikastetta ole tarkoitettu meille iltanuotion makkaranpaistoon.

että meillä olisi sisäisesti hyvempi olo ja naapuritkin näkisivät silmien loiston ja sädehtivän pyhimyskehän hiuksillamme.

kutsu Hengen täyteyteen, liekkimereen, on kutsu työhön Herran elovainioilla.

kyse on omasta elämästäsi kristittynä perheesi ja rakkaidesi parissa ja näkymättömän Herran Jeesuksen huolesta Isän antaman valtakunnan asioista, sillä aika on lyhyt.


onhan se hienoa illalla rukouspiirin läheisyydessä puhua kielillä kun kaveri vielä sanomaa tulkitsee ja se kaikkia puhuttelee.

mutta tarkoitus ei ole leirinuotiolla omien inkkareiden kanssa lämmittely, vaan valmistautuminen arkeen kylmän maailman yössä ja siellä epätoivoisena harhailevien määkivien eksyneiden lampaiden löytäminen.

onhan se mahtavaa kuulla profetiaa mitä on totta ja mitä pian varmaan tapahtuu maailman markkinoilla.

mutta kyse ei ole taivaallisesta uutistoimiston raportista vaan valmistautumisesta työhön hukkuvien ihmisten pelastamiseksi.


Hengen voimaa sitä tarvitaan
Hengen voimaa yhä uudestaan
Jumalan kansa vyöttäydy voimaan, Hengen voimaan pyhän Karitsan.



Tule, Pyhä Henki, tänne,
laskeudu taivaasta alas
meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.

Tule, köyhäin apu,
tule, lahjain antaja,
tule, sielun kirkkaus,
sinä paras lohduttaja,
sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.

Töissä sinä olet lepo,
helteessä virvoitus,
murheessa lohdutus.

Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,
täytä uskollistesi sydämet.

Ilman sinun voimaasi ei ole mitään viatonta.

Pese se, mikä saastainen on,
kastele se, mikä kuiva on,
paranna, mikä haavoitettu on,
pehmitä, mikä kova on,
lämmitä, mikä kylmä on,
etsi kaikkia eksyneitä.

Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat,
pyhät lahjasi.

Anna uskon vahvistusta,
anna autuas loppu,
anna iäinen ilo.
Aamen.

Missale Aboense

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti