kierrellessäni siellä hieman silmiini osui 26.7. Tampereen piispan mielipide Aamulehden sisäsivulla.
Piispa Matti Repo otti kantaa keskusteluun uskontokasvatuksesta.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) oli aiemmin antanut lausunnon, joka ymmärrettiin oman uskonnon opetuksen korvaamisella yleisellä uskontotiedolla.
Suomessa "Kirkollisasioihin liittyvät tehtävät ja henkilöt
Opetusministeriö valmistelee mm. kirkollisasioita, uskonnonvapautta ja hautaustoimea koskevaa lainsäädäntöä, jolla turvataan edellytykset uskonnollisten yhdyskuntien toiminnalle. Kirkollisasioihin liittyviä tehtäviä hoitaa opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla kehittämisyksikkö." (OPM sivut)
Suomen Ortodoksisten Opettajain liitto SOOLI tarttui Virkkusen esittämään asiaan ja lähetti opetusministerille asiaa koskevan lehdistötiedotteen.
Keskustelua on seurattu SOOLin sivuilla www.sooli.fi/keskustelu.html.
Opetusministeri Henna Maria Virkkunen vastasi SOOLin lehditötiedotteeseen 5.8.2009 seuraavasti:
"Itse asiassa en ole tehnyt minkäänlaista "avausta" uskonnonopetuksesta, joten asian voi pistää vaikkapa noiden helteiden piikkiin.
Toimittaja kysyi juttuunsa, pitäisikö uskonnopetus korvata yhteisellä uskontotiedolla. Sanoin että voihan sitä pohtia, mutta itse en näe suurta tarvetta muuttaa nykyistä uskonnonopetusta.
Sen verran tutuksi ovat tulleet nämä nykyiset uutiskäytännöt, etten ollut ollenkaan yllättynyt otsikosta, jonka mukaan esitin yhteistä uskontotietoa.
Mutta ihan hyvää keskustelua aiheesta on syntynyt, ja olen saanut paljon mielipiteitä asiasta. Toki meillä työskentelee parhaillaan perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman uudistusta pohjustava työryhmä, joka tekee syksyllä 2010 esityksen kaikista oppiaineista, uskonto mukaanlukien."
Piispan kannanotto Aamulehdessä 26.7. siis osui silmiini. Teksti on rauhallinen ja arvokas kristillisen uskon opetuksen puolustus ja sisältää mm. seuraavan perusajatuksen:
"Uskontokasvatus ei tee ihmisestä ennakkoluuloista, vaan asia on päinvastoin: siellä, missä uskonnolle ei anneta arvoa eikä ymmärretä sen kokonaisvaltaista luonnetta, ei kunnioiteta kenenkään vakaumusta. Ilman oman uskonnon tuntemista on tuloksena kulttuurista pinnallisuutta, opillista sekaannusta ja alttiutta uskoa mitä tahansa."
Lukiessani piispan mielipidettä omituinen pikku kello alkoi soida hälyttävästi korvissani.
Teksti oli, kuten sanottu, harkittua ja asiallista, kielellisesti hiottua ja kohdistui suoraan esillä olevaan aiheeseen, suomalaisten koululaisten uskontokasvatukseen ja sen tulevaisuuteen.
Piispa Matti Revon Aamlehden kirjoitusta lukiessani sain kuitenkin vaikutelman korkea-arvoisesta viranomaisesta, Opetusministeriön kanssa läheisessä suhteessa olevan evankelis-luterilaisen kirkon hallinnon johtajan mietteistä.
Koko kirjoituksessa ei ollut yhtään ainoaa viittausta Raamattuun.
Mieleen tulisi oitis esimerkiksi Jeesuksen sanat:
Ja he toit henen tygens Lapsia/ ette hen heihin rupeis. Nin Opetuslapset nuchtelit heite/ iotca nijte edhestoit.
Coska nyt JESUS sen näki/ närckestyi hen/ Ja sanoi heille/ Sallicat lasten tulla minun tyken/ ia elkette kieldekö heite Sille että sencaltaisten ombi JUMALAN Waldakunda.
Totisesta mine sanon teille/ Jocainen quin JUMALAN Waldakunda ei ota ninquin Lapsi/ ei hen swingan sinne sisellemene.
Ja hen otti heidhet sylijns/ ia pani kätens heidhen pälens/ ia siugnasi heijet.
Markus 10:13-16 Agricola 1548
Jos Jumalan Sana ei ole hovikelpoinen piispan puheenvuorossa valtiovallalle, johan on markkinat!
omallako asiallamme me olemme, suomalaisen uskontokasvatuksen ja kristillisen kirkon opetuksen kanssa?
kyllä tämä on Herran Jeesuksen pelikenttä - Hänelle suomalaiset kastetut lapset kuuluvat ja Hän johtaa taistelua näiden lasten kasvatuksesta, joka on vanhempien, kummien, kirkon ja koulun yhteinen ja siunattu tehtävä.
jossain määrin on myös oireellista, että opetusministeri Henna Virkkusen pakotti perumaan puheitaan Suomen ortodoksisten opettajain liitto.
Ortodokseilla kun on tuota kokemusta valtiovallan syleilystä.
lakisääteinen, taloudellisesti vakaa, demokraattinen ja mukavan turvallinen ... vai onko sittenkään?
välillä kynnet vilahtavat näkyviin.
kirkon selkäranka ei ole hienoiksi viilatuissa lausunnoissa vaan Jumalan Sanassa, joka on elävä ja voimallinen.
nimimerkki mama:
"Ilman oman uskonnon tuntemista..." (repo)
Ei kai mikään uskonto voi olla omaa, jos ei sitä edes tunne.
Miksi kastetaan, jos ei huolehdita opetuksesta?
mikko:
olen samaa mieltä.
yhteiskunnan ylläpitämän koululaitoksen sekularisoituminen edellyttää kastavan kirkon opetustoimen huomattavaa tehostamista ja asettamista vaatimukseksi. uudenlaista kirkon jäsenten kristillisestä kasvatuksesta huolehtimista kun äiti-yhteiskunta haluaa estää Jeesuksen luokse tulemisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti