Voimme ajatella hyvin erikoista tilannetta. Kissa on suljettu teräksestä tehtyyn laatikkoon, jossa on seuraavanlainen laite, johon se ei pysty koskemaan:
Geiger mittarin sisällä on hieman radioaktiivista ainetta, niin vähän että ehkä tunnin kuluessa yksi atomi halkeaa, mutta samalla todennäköisyydellä tuon tunnin aikana ei yhtään atomia halkea. Jos atomi halkeaa, Geiger mittari niksahtaa ja vapauttaa vasaran, joka rikkoo pienen pullon jossa on hydrosyanidi happoa.
Jos tämä laatikko jätetään itsekseen tunnin ajaksi, voimme sanoa että kissa on edelleen elossa, jos yksikään atomi ei ole hajonnut.
Järjestelmän Psi funktio ilmaisisi tämän siten, että laatikossa on yhtä aikaa elävä ja kuollut kissa (anteeksi tämä ilmaus) sekoittuneena toisiina yhtä suurina osina.
Tällaisissa tapauksissa atomitason epätietoisuus on siirretty makrotason epätietoisuudeksi, jota voidaan suoraan havainnoida. Tämä estää meitä naivisti hyväksymästä "hämärää mallia" todellisuuden kuvaamiseksi. On eri asia, onko meillä valokuva jota otettaessa kamera on tärähtänyt ja kuva ei ole tarkennettu vai onko meillä terävä valokuva pilvistä ja sumusta.
Erwin Schrödinger "The Present Situation in Quantum Mechanics" 1935
Toistan vielä omin sanoin tuon ajatusleikin.
Elävä kissa on siis suljettu teräksiseen laatikkoon, jossa on sisällä pieni pullo nopeasti tappavaa myrkkyä.
Tämän pullon päälle on kiinnitetty vasara. Vasaran laukaisin on kiinnitetty radioaktiivista säteilyä tunnistavaan geiger-mittariin, jonka sisällä on hyvin pieni määrä radioaktiivista ainetta.
Tunnin aikana on mahdollista että jokin atomi halkeaa ja siitä lähtenyt energia laukaisee vasaran ja syanidi tappaa kissan siihen paikkaan.
Mutta yhtä mahdollista on, että tuon tunnin aikana yhtään atomia ei hajoa ja kissa koisii tyytyväisenä kehräten.
Kissa ei itse voi mitenkään koskea tuohon laitteeseen, vaan on täysin sen sisällä olevan radioaktiivisen aineen hajoamisen varassa.
Schrödingerin kissa on järjestelmän kannalta yhtä aikaa elävä ja kuollut.
Tiede ja usko?
no kaikkea ne tiedemiehet uskoo, kissa, joka on yhtä aikaa elossa ja kuollut?
mitä hölynpölyä tämä on?
mitä tällä on minkään kanssa tekemistä, etenkään raamattupiirissä?
ihan varmasti saamme uskoa että monet ihmiset ovat päässeet kotiin Jeesuksen luokse koskaan kuulematta Schrödingerin kissasta vuodelta 1935.
Vaikea uskoa, mutta tämä kissa-laatikko ajatusleikki on sittemmin noussut kansainvälisen tieteellisen olemassolomme perustavimpien asioiden tutkimuksen perustavaraksi.
Tänään tämä kissa on kaiken kvanttifysiikan tulkinnan koetinkivi.
Miten kvanttifysiikan teoria pärjää Schrödingerin kissan kanssa osoittaa tulkinnan erityispiirtet, mallin vahvuudet ja myös heikkoudet.
melkoinen kissa siis!
Itävaltalaisella kaverilla on tosi komea nimi Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (1887-1961).
Erwin syntyi 12. elokuuta 1887 Wienissä. Hänen isänsä Rudolf Schrödinger oli katolinen ja äitinsä Georgine Emilia Brenda Bauer luterilainen. Äidin puolelta suku oli vahvasti englantilainen, joten Erwin oppi pikkulapsesta alkaen kotonaan sekä saksan että englannin kielen.
Hengellisesti ajatellen Erwinin elämään teki syvimmän vaikutuksen saksalainen filosofi Arthur Schopenhauer (1788-1860), joka on pessimistinen ateisti ja erittäin selkeä ajattelija.
Erwin luki nuorena ahnaasti Schopenhaueria ja tämän vaikutuksesta oli syvästi kiinnostunut filosofian ohella Intian uskonnoista, etenkin 900-luvulla jKr kehittyneestä Venantasta.
Tämä on vanhaan intialaiseen Veda kirjallisuuteen pohjautuva oppi, jossa ihminen löytää itsestään yhä uusia totuuksia ja ymmärtää lopulta olevansa yhtä kaiken perustana olevan todellisuuden kanssa (Brahman).
Uskonto perustuu kahteen ajatukseen
1. ihminen on jumalallinen
2. ihmisen elämän tarkoitus on toteutua niin, että ihminen on jumalallinen
Opetetaan että kuka tahansa voi Vedantan kautta saavuttaa kosmisen yhteyden todellisuuteen, jota ei voi sanoin ilmaista.
Intian sanskriitissa
veda tarkoittaa "tieto"
anta tarkoittaa "huippu, täydellisyys"
toisin sanoen ihminen saavuttaa jumalallisuuden täyteytensä tietämällä, oivaltamalla.
Itävaltalainen kristittyjen vanhempien lapsi, huippunerokas fyysikko, haluaa päästä yhteyteen itsensä kanssa ja sitä kautta koko universumin perustodellisuuteen.
me kristityt saattaisimme tyhminä kutsua tuota Jumalan ikäväksi.
mutta mites Vedanta ohjaa sitten tuon nimettömän, persoonattoman kaiken olevaisen perustan, Brahman luokse?
ei kovin järkevästi, sorry vaan. Ei vain mietiskellen omaa napaa ja sen eri piirteitä.
Vedanta usko nimittäin on Uttarā Mīmāṃsā (myöhempi energia, korkeampi energia) joka on hyvin lähellä Purvā Mīmāṃsā (aiempi energia)
mites tätä energiaa sitten ammennetaan?
Ensinnäkin tutkimme Veda kirjallisuuden mantroissa olevia tuli-uhreja.
Tutkimme myös Brahmanas kirjoissa olevia selitykisä Veda rituaaleihin.
Erityisesti tutkimme Āraṇyakas kirjoja (metsäkirjoja) Upanishads kirjoituksia, jotka ovat Vedantan piirissä tuotettuja ja joita yhä laaditaan.
Että näin Erwin.
Tarina ei kerro mitä isä ja äiti poikansa hengellisistä harrastuksista pitivät.
Erwin sai 1920 vaimokseen Annemarie Bertelin.
Huippulahjakas kaverimme nousi uraputkessa nopeasti yliopistomaailmassa ja päätyi 1921 Zürichi nyliopistoon Sveitsiin.
Viisi vuotta myöhemmin, 1926, Erwin Schrödinger julkaisi pienen kirjoituksen tieteellisessä julkaisusarjassa Annalen der Physik.
Kirjoituksen nimi on "Quantisierung als Eigenwertproblem" ja se käsittelee kvanttifysiikan aaltoteoriaa ajasta riippumattomassa tilassa. Matemaattinen kaavio antaa oikeita energiaarvoja vety-atomin tapaisen (eigenenergy).
Mitä sitten? kysyt ehkä jo kärsimättömästi.
Erwinin artikkelia 1926 pidetään eräänä 1900-luvun tieteen huikeimpana saavutuksena, joka aiheutti vallankumouksen kvanttifysiikassa, ja sen mukana kaikessa fysiikassa ja kemiassa.
Hän sai tästä 1933 Nobelin fysiikan palkinnon.
1935 hän kirjoitti kissasta laatikossa.
mutta näin illan mietteenä uudelleen, mitä tällä elävällä-kuolleella kissalla on tekemistä nettiruukun raamattupiirin kanssa.
eihän tuota kieltä edes voi ymmärtää ja mistä se luulee kirjoittavansa?
mikä ihmeen ajaton tila? kvanttifysiikka, kuka sitä tarvitsee pelastuakseen?
ja vielä iljettävää Schopenhauerin ateismia ja intialaista sekauskontoa joka jumaloi ihmistä?
juu, voi olla ehkä sinulle ja minulle outoa asiaa.
mutta kun nämä kvantit ovat meidän Jumalamme luomia.
mukava niistä on jotain tietää, että ei uskoamme pääse Vedanta tyypit horjuttamaan.
kaadamme maahan kaikki muurit, joita nostetaan Jumalan tuntemista vastaan.
kaikille kissojen ystäville - ja heitä on paljon - tiedoksi, että atomifyysikot eivät suinkaan ole surmanneet yhtään kissaa tässä yhtyedessä.
kyseessä on puhtaasti ajatusleikki. Erwin tahtoo selventää 1930-luvulla vallalla olleen ns. Kööpenhaminan tulkinnan arvosteluaan siirtämällä kvanttifysiikan atomitason tapahtumia helpommin ymmärrettävään kieliasuun.
Schrödinger tahtoo kertoa, että Köpiksen tulkinnan mukaan tuo kissa on järjestelmälle samaan aikaan elävä ja kuollut. Mikä on tietenkin mahdottomuus. Mutta vain avaamalla tuo laatikko nähdään, onko kissa elossa vai ei.
Erwin keskusteli asiasta kirjeitse Albert Einsteinin kanssa, joka oli käyttänyt vähemmän dramaattista kielikuvaa - Kööpenhaminan tulkinnan mukaan ruutitynnyri on yhtä aikaa kunnossa ja räjähtänyt tuusan nuuskaksi.
kvantit ovat atomin sisäisiä partikkeleita, pienen pieniä varauksia joissa on valtava voima - kysy vaikka Hiroshiman asukkailta.
eivät tiedemiehet sitä keksineet vaan huolellinen tutkimus ja matemaattinen pohdinta johti heidät viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä tajuamaan, että atomin sisäisten partikkeleiden sijainti on epävarma. emme pysty sanomaan tarkasti missä joku elektroni viuhahtelee tietyllä hetkellä.
sen sijaan kvanttimekaniikka, joka näitä pieniä hiukkasia tutkii, sanoo että atomin hiukkasten sallittu tila jollain hetkellä on tietynlainen todennäköisyys.
"kvantti supertila" (quantum superposition) määrittää tämän sallitun tilan matemaattisesti.
siellä Suomessa on kesä ja kaikki toivovat loma-ajalleen kauniita ilmoja. Valtaisan Nokia konsernin kurssit sahaavat vähän sinne tänne.
jotkut lahjakkuudet ehkä tykkäävät tilastotieteestä, mutta useimmille meistä se on ufo-juttua, ja toivomme vain jotenkin selviävämme tentistä tai kokeista muistamalla olennaisia kaavoja. ehkä muistamme kouluajoilta jotain...
jos sateen todennäköisyys on 0.4 ja Nokian kurssien kääntyminen nousuun 0.3, mikä on todennäköisyys että alkaa sataa ja Nokian kurssit kääntyvät nousuun?
kerromme todennäköisyydet: 0.4 x 0.3 = 0.12.
kvanttimekaniikassa atomin tilojen todennäköisyydet lasketaan aivan samalla tavalla.
paitsi - ja tämä on vähän iso paitsi - tavallisten meille tuttujen numeroiden sijasta siellä käytetään komplekseja numeroita.
näissä on todellinen, reaalinen osa ja irreaalinen osa i joka on mahdoton luku, -1 neliöjuuri.
a + bi
näillä numeroilla suoritetun tilastoinnin tuloksia sanotaan "amalgaameiksi" eikä tutuiksi "todennäköisyyksiksi"
"kvantti supertila" sanoo, että atomien tiloja tulee ilmaista amalgaameilla, joita käsitellään tavallisen tilastolaskennan tapaan.
no mikäs siinä, käsitelkää vaan, sanomme ryhtymättä vastarintaan.
mutta tästä tulee huikea seuraus atomien todellisuuden suhteen:
koska tilanteesta riippuen amalgaami voi olla positiivinen tai negatiivinen, kvanttifysiikka toteaa että jos on useampia kuin yksi mahdollinen tila, sen todennäköisyys vähenee.
hmmm
talonpoikaisjärki sanoisi meille että jos noppapelissä on saavutettava 1,3,5 niin onnistumisen todennäköisyys on suurempi kuin jos olisi saavutettava vain 6.
kun atomia tarkastellaan mikroskoopilla, todennäköisyystilat vaihtelevat, kun niihin käytetään amplitudeja.
tästä syystä atomifyysikot ovat esittäneet erilaisia tulkintoja.
näiden asioiden ymmärtäminen johti melkolailla hämmäsyttävään tulokseen.
Albert Einstein kertoo suhteellisuusteoriassa, että aika on kaiken olevaisen neljäs ulottuvuus.
jos atomin tilan (quantum superposition) todennäköisyyksissä tarkastellaan irreaalisen ajan näkökulmasta, niin järjestelmä tasapainottuu.
siis jos kaiken aineen, energian pohjalla tapahtuu jatkuvaa liikettä ajassa eteenpäin ja taaksepäin (aika on negatiivinen tai positiivinen) matematiikka alkaa luistaa.
huh...
jos hiukkastasolla todennäköisyydet amalgamien ja irreaalisen ajan kanssa alkavat mennä tosi hassuiksi, niin miksi meidän oma todellisuutemme Sir Isaac Newtonin klassisen fysiikan kanssa on niin selkeästi yksilinjaista, aika etenee ja kappaleet ovat nätisti yhdessä paikassa ja yhdessä paikassa ja liikkeessä tietyllä hetkellä?
1933 Nobelin palkinnon saanut Erwin Schrödinger estitti 1935 tuon kuulisaksi tulleen kissansa tämän ongelman hahmottamiseksi.
kvanttifyysikot kuvaavat asiaa seuraavalla tavalla
kvanttien supertila johtaa moniin havainnoitaviin seurauksiin, kuten esimerkiksi sähköaallon interferenssin huippuihin kahden-raon kokeessa. kuitenkin se on läsnä kaikissa mittakaavoissa ja sen poistamisen mekanismit voivat olla filosofisia, kuten Kööpenhaminan tulkinnassa, tai fyysisiä.
Jos kahteen havaittavaan liittyvät operaattorit eivät kommnikoi, niillä ei ole samanaikaisia eigen-tiloja ja ne noudattavat Heisenbergin epävarmuus prinsiippiä. Sellainen tila, jossa yhdellä havaittavista on määritelty arvo on suhteessa toisen havaittavan moniin eri supertiloihin.
nyt ymmärrämme mitä Erwin ajaa takaa ajatusleikillään kissasta.
milloin tuo epävarmuus atomihiukkasten tilasta lakkaa ja tiedämme missä havaintomme kohde sillä hetkellä on ajassa ja paikassa?
eli milloin laatikko avataan ja todetaan, onko kissamme elossa vai kuollut myrkkykaasuun?
jos kissa on elossa, se muistaa vain olevansa elossa eikä tiedä olleensa elävän ja kuolleen kissan sekasotku.
Albert Einstein oivalsi välittömästi, miten tärkeä tämä kissa on ja kirjoitti Erwinille 1950
"Olet ainoa aikamme fyysikko Lauen rinnalla, joka ymmärrät että emme voi ohittaa todellisuutta, jos tahdomme olla rehellisiä. Useimmat heistä eivät ymmärrä, miten vaarallista peliä he pelaavat todellisuuden kanssa - ikäänkuin se olisi jotain riippumatonta, siitä mitä voidaan kokeellisesti todeta. Heidän tulkintansa hienoin torjunta on sinun järjestelmäsi atomi - amplifier - ruuti - kissa laatikossa, jossa systeemin psi-funktio käsittää sekä kissan että sen räjäytettynä kappaleiksi. Kukaan ei todella epäile että kissan läsnäolo tai poissaolo on havainnoinnista riippumatonta."
asia ei suinkaan jäänyt tuohon. kvanttifysiikka on ihmiskunnan suurimpia seikkailuja olemassaolon ytimeen ja sen tutkimiseen uhrataan suunnattomia taloudellisia varoja, kuten nämä Euroopan ja Yhdysvaltain tuoreimmat atomikiihdyttimet kertovat.
kalleimpia laitteita, mitä koskaan on tehty ihmiskunnan tieteen historiassa. tiedonhaluiset ihmiset tahtovat todella päästä asioiden ytimeen.
Erityisen mielenkiintoinen on tulkinta, jonka antoi vuonna 1972 amerikkalainen atomifyysikko
Hugh Everett III (1930-1982).
Hugh sanoi, että tuo Schrödingerin kissa on yhtä aikaa elävä ja kuollut - mutta kahdessa eri universumissa.
Kun laatikko avataan - tuo kriittinen hetki - riippuu missä maailmankaikkeudessa avaaja elää. Toisessa oleva näkee kuolleen, toisessa oleva näkee elävän kissan.
ja kumpikin kissa ja kumpikin laatikon avaaja on yksi ja sama kissa ja yksi ja sama ihminen.
nämä eri maailmoissa olevat eivät tiedä toisesta maailmasta mitään.
älä sano pyh! tutkimus jatkuu ja tieteen kirkkaimmat aivot miettivät asiaa sangen vakavasti käyttäen matematiikkaa ja filosofiaa apunaan.
onko tällä kissamirrillä mitään käytännön merkitystä?
oh... olemme vasta homman alussa.
kvanttitilojen tuktimuksen perusteella on rakennettu ensimmäisiä kokeellisia kvantti-tietokoneita, joissa tieto tallennetaan "supertilaan".
onko homma tärkeä?
sivistykansat, Suomi mukaanlukien, tukevat kvantti-tietokoneiden kehittämistä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta kuumaksi perunaksi jutun tekee, että projekteissa ovat vahvasti mukana eri maiden sotilaalliset organisaatiot ja puolustusministeriöt....
perästä kuuluu, sanoi torven tekijä.
toinen sotilaita erityisesti kiinnostava asia on - joka varmaan tihkuu sitten pankkeihin ja vakuutuslaitoksiin ja lopulta kotiläppäreihin - on kvantti kryptografia.
vitsi on siinä, että kahden Schrödignerin laatikon sisällä olevat kissat tietätät, onko toinen elossa vai kuollut, 1 vai 0.
ja vain he. on täysin mahdotonta kenenkään muun tietää näiden atomien tilaa.
näin kvanttifysiikan avulla voidaan luoda salasanoja, jotka ovat tosi luotettavia.
niissä on vielä se vitsi, että ne tietävät heti, jos joku yrittää avata salasanan. kvanttimekaniikan mukaan jokainen yritys saada tietoa kvantin tilasta häiritsee sitä ja muuttaa tilan.
tätä turvallisuusavainta käyttävät tietokoneet voivat heti sanoa, onko linjoilla pikkulintuja eli onko kommunikointi turvallista.
tähän mennessä pisin etäisyys on 20 km kuitukaapelia Cambridgen yliopiston ja Toshiba yhtiön yhteisyönä.
Sveitsin valtio lähetti Geneven vaalitulokset 2007 kvantti-kryptografian avulla.
lokakuussa 2008 testattiin Wienissä maailman ensimmäinen kvantti-verkko jossa oli kuusi asemaa 200 km säteellä.
katin kontit!
pelkään että tämä paljolti wikipediaan ja muuhun Internet tietoon perustuva palstani on hieman liian pitkä Rauhan Siteen artikkeliksi.
mutta ehkä jonain päivänä Rauhan Side saadaan verkkoon ja sinne on mahdollisuus sijoittaa laajempiakin kirjoituksi.
ja ottaa vastaan avointa iloista palautetta esimerkiksi pääkirjoitukseen tiedon ja uskon suhteesta.
obskurantismin nostaminen kristilliseksi hyveeksi ei näet ole meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen asialle kunniaksi.
Lähi-idän villikissa on kotikissan lähin sukulainen
kissa vieköön!
on ihmisiä, joille on riittänyt Erkki Tantun mainion piirroksen mukainen peruskoulutus - "rippikoulu ja rokotus"
ei Taivaan Isä vaadi kvanttifysiikan peruskurssia niiltä, joita Pojan valtakuntaan kutsutaan.
Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan. Jes. 35:9
mutta sitten on ihmisiä, jotka jaksavat kahlata tällaisen palstan läpi, ymmärtävät mistä siinä puhutaan ja voivat korjatakin virheitäni ja erehdyksiäni ja täydentää tietämättömyyttäni.
todennäköisesti myös Rauhan Siteen toimituskunta ja päätoimittaja.
opettajiksi pyrkivillä on erityinen vastuu.
ehkä Schrödingerin kissat eivät laskeudu kaikkien sydämelle olemassaolomme ytimien tuktimisen alkaessa kiinnostaa.
mutta torjua tällaisen tiedon hankkiminen jotenkin uskon vastaisena on synti.
"konstit on monet", sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki.
ajattelen erityisesti esikoislestadiolaisen herätyksen piirissä kasvavaa nuorisoa.
jos eletään perheessä, jossa otetaan vakavasti tuollainen obskurantismi, jota 3-2009 tosissaan edustaa, saatetaan aiheuttaa iankaikkista vahinkoa sielulle.
essuperheessä on korkeaotsainen lapsi, joka nelivuotiaana osasi kertomataulun ja kuusivuotiaana auttoi isää veroilmoituksen täyttämisessä.
kaksitoistavuotiaana hän alkaa vastustamattomalla voimalla hän alkaa tutkia kvanttimekaniikan perustana olevaa irreaalisten numeroiden tilastointia, amalgameja, kun kaverit pelaavat jalkapalloa pihalla (ei lentopalloa, Nilivaaran kirje kieltää sen)
eikö ole aivan mahdollista, että tiedon torjuminen uskon nimissä saattaa vierottaa tämän poitsun esikoislestadiolaisista piireistä, kun hän vielä hieman itsenäistyy ja varttuu?
Jumala on etevä matemaatikko.
Hän on tuolle imaginaariselle poitsulle antanut huomattavat matemaattiset lahjat, ja niitä käyttäen kaverimme silmät aukeavat ja kirkastuvat, kun hän alkaa oivaltaa atomiytimen huikean matematiikan olemusta, värejä ja äärettömyyttä.
mikä viisaus täällä onkaan!
ja sitten PH nimessä tulee saarnaaja ja möläyttää, ettei tuolla ole mitään arvoa. taivaaseen kulkee tie, jossa ylpeiy tiedolla on syntiä ja paras vaan olla tietämättä mistään mitään ettei paha maailma tapa uskoa sydämestä.
apostoli Paavali - tuo nöyrä teltankutoja - ei malta itseään vaan oikein huudahtaa
"Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!"
Room 11:33 KR 1992
Sillä Jumala on kaikki epäuskon alle sulkenut, että hän kaikkia armahtais.
Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?
Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.
Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja hänessä ovat kaikki: hänelle olkoon kunnia ijankaikkisesti, amen!
Room 11:32-36 Biblia 1776
Psalmi sabbatina veisattava.
Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
Psalmi 92:1-6 Biblia 1776
מה־גדלו מעשׂיך יהוה מאד עמקו מחשׁבתיך
erityisesti minua puhuttelee tuon Jumalan ylistyslaulun jae 6
"kuinka syvät sinun ajatuksesi"
sillä hepreaksi tuossa käytetään sanaa mahshava, ajatus, laskeminen, josta tulee nykyheprean sana "tietokone"
kissa vieköön, kyllä sul on silmät!
lopuksi vielä kissoista - elävistä.
Jumala on luonut aivan ihmeelliseksi tämän ihmiskunnan suosituimman lemmikkieläimen (niitä taitaa olla yli 600 miljoonaa ihmisten kodeissa ympäri maailmaa)
eikä mikään mitätön luomisteko ole tämä, jolle ihminen on suomessa antanut nimeksi kissa (olisko tuo hieman sen ääntelystä tuleva? vai siitä, että se tykkää kuulla kiss kiss).
kissojen tiedetään pyydystävän yli 1000 eri lajia ruoakseen. ne puhuvat monella tavoin äännellen pehmeästä kehräämisestä ja vihaisesta sihinästä himokkaaseen kuutamolaulun mongerrukseen yössä, joka on kuin lapsen itkua.
se osaa ilmaista tunteitaan liikkeillään ja käytöksellään, ja kaikki kissan omistajat tietävät, milloin hänen ylhäisyytensä on loukkaantunut jostain huonosta kohtelusta ja milloin olisi aika paijata.
on ehkä väärin sanoa "kissan omistaja"
koiralla on omistajansa
kissa omistaa emäntänsä, joka häntä auliisti palvelee kaikessa
kissat ovat erittäin älykkäitä, osaavat avata oven tai repiä uuden auton takapenkin nahkaan komeita naarmuja.
niiden olemuksessa on jotain taianomaista, telepaattista, jonka ihminen vaistoaa ja joka luo mukavaa ilmapiiriä kotiin.
keskiajalla kissoihin liittyi paljon taikauskoa ja ne koettiin etenkin noitien seuralaisiksi.
vieläkin tänään kansa muistaa että musta kissa meni tien yli...
kissa voi elää 15-20 vuotta ja on näin pitkäaikainen seuralainen, joka tietää talon tavat.
ja sieltä aivan alusta asti Jumala on antanut nämä seuraksemme, siivoamaan pihan hiiristä ja rotista ja kehräämään sylissämme.
vanhimmat kesyn kissanluut kun on löydetty Lähi-idän asutuksista noin 9000 eKr ja villikissa yli 130.000 vuotta sitten.
kissaa ei mainita lainkaan Raamatussa.
siellä on vain kissapöllö, joka on ihan eri juttu!
no, joku viihtyy Schrödingerin kissan ajatuskuvioissa ja ihmettelee Jumalan luomistekojen ihmeellistä matematiikkaa ja syvyyttä.
toinen istuu ilta-auringossa ja ihmettelee Jumalan luomistekojen ihmeellistä viisautta kissan nuollessa tassujaan ja sukiessa sangen siististi korviaan.
mutta kuten apostoli sanoo, viimeiset ajat ovat vaikeita, sillä silloin on paljon tomppeleita ja öykkäreitä.
valitaan me suhtautumisemme tietoon ja uskoon ihan toisin!
eli Psalmi 92 sanoin
Psalmi sabbatina veisattava.
Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.