Mikään hyssyttely ja uskonnollinen hyminä ei tässä auta. "onhan Jumala rakkaus"
on toki
mutta millainen rakkaus!
Aatami ja Eeva rikkoivat sen yhden ainoan käskyn. Kävivät omenavarkaissa.
Rangaistus on maastakarkoitus, ankara elämä karuissa oloissa ja kunniaton kuolema.
Israelin kansa hylkäsi Messiaansa.
Rangaistus oli heidän valtakuntansa täydellinen, raaka ja pohjamutiin asti ulottuva tuhoaminen Rooman sotakoneiston jalkoihin.
Perheen isä on Jeesuksen rakas, evankelioiva, laulaja, neljän lapsen isä. Talvisella tiellä pieni ohitusvirhe, ja vastaantuleva auto lopettaa elämänsä kesken kaiken.
Koneen kappaleita löytyi merestä. (Guardian)Oikein mukava Matti Meikäläinen, hyväntahtoinen, ei tekisi kärpäsellekään pahaa.
Ei tykännyt rippikoulusta, ei kirkon menoista, erosi sieltä ja lähti elämään omaa elämäänsä.
Tuomiona elävältä polttaminen. Ikuisesti.
Kaikkensa Jeesukselle antanut ihminen, ent. Saulus Tarsolainen, kiertää telttojan kutoen maasta toiseen ansaiten elatuksensa ettei olisi rasituksena nuorille seurakunnille.
Tekee lähetystyötä yötä päivää, on milloin kivitettynä, milloin raipalla piiskattuna neljäkymmentä kertaa yhtä vaille,
Päättää elämänsä vankilassa, josta viedään ulos ja roomalaisella miekalla lyödään pää pois.
Kuningas Daavid alkaa epäillä, mahtaako sotilasvoima riittää ja antaa tehdä väestönlaskennan kaupungissa.
Jumala suuttuu, ettei Daavid luota häneen ja kysyy profeetan kautta "rangaistus on tuleva, tahdotko joutua ihmisten käsiin vai Herran käsiin"
viisaasti Daavid valitsee Jumalan rangaistuksen - sillä ihmisen käsiin on ikävä jäädä.
Ja niin Herran enkeli kulkee pitkin poikin Israelin maata ja tappaa ihmisiä, lapsia, vanhuksia, miehiä, naisia. Silmittömästi, kuin rutto.
Ja Herran viha taas julmistui Israelia vastaan ja hän kehoitti Davidin heidän keskellensä, sanoen: mene ja lue Israel ja Juuda. Ja kuningas sanoi Joabille sodanpäämiehellensä: mene nyt kaikkein Israelin sukukuntain ympäri, ruveten Danista BerSebaan asti, ja lue kansa, että minä tietäisin kansan paljouden. Joab sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas enetköön siihen kansaan sata kertaa sen verran kuin siinä nyt on, että herrani kuninkaan silmät sen näkisivät; mutta mitä iloa on herrallani kuninkaalla siitä asiasta? Mutta kuninkaan sana vahvistui Joabia ja sodanpäämiehiä vastaan. Niin Joab ja sotajoukon päämiehet menivät kuninkaan tyköä lukemaan Israelin kansaa. Ja Joab antoi kuninkaalle kansan luvun, ja Israelissa oli kahdeksansataa tuhatta vahvaa miekan ulosvetävää sotamiestä; mutta Juudassa oli viisisataa tuhatta miestä. Ja Davidin sydän tykytti sitte kuin kansa luettu oli, ja David sanoi Herralle: minä olen sangen suuresti syntiä tehnyt, että minä sen tein. Herra, käännä nyt palvelias pahateko pois; sillä minä olen tehnyt sangen tyhmästi. Ja kuin David huomeneltain nousi, tuli Herran sana prophetan Gadin Davidin näkiän tykö, sanoen: Mene ja puhu Davidille: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees; valitse itselles niistä yksi, jonka minä sinulle teen. Gad tuli Davidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotkos että nälkä tulee seitsemäksi ajastajaksi maakunnalles, taikka ettäs kolme kuukautta pakenet vihamiestes edellä ja he ajavat sinua takaa, eli että rutto on kolme päivää sinun maallas? Niin ota nyt vaari, ja katso, mitä minä hänelle vastaan, joka minun lähetti. David sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus; mutta salli meidän langeta Herran käsiin, sillä Herran armo on suuri. En minä tahdo langeta ihmisten käsiin. Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, ruveten aamulla niin määrättyyn aikaan asti; ja kansaa kuoli Danista niin BerSebaan asti, seitsemänkymmentä tuhatta miestä. Ja kuin enkeli ojensi kätensä Jerusalemin ylitse, kadottaaksensa häntä, niin Herra katui sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa hävitti: kyllä jo on; pidä nyt kätes alallansa. Ja Herran enkeli oli Araunan Jebusilaisen riihen tykönä. Kuin David näki enkelin, joka kansaa löi, sanoi hän Herralle: katso, minä olen syntiä tehnyt ja minä olen sen pahan tehnyt: mitä nämät lampaat ovat tehneet? Anna siis kätes olla minua vastaan ja minun isäni huonetta vastaan. Ja sinä päivänä tuli Gad Davidin tykö ja sanoi hänelle: mene ja rakenna Herralle alttari Jebusilaisen Araunan riiheen. Ja David meni kohta niinkuin Gad sanoi ja Herra oli käskenyt.
Otteita 2 Sam 24 Biblia 1776
Tiedät varmaan, mikä tämä Araunan puimatanner, Araunan riihi jebusilaisten kaupungissa on?
Se on se paikka, johon kuningas Salomo rakensi temppelin.
se paikka, jossa Ylimmäinen pappimme kerran opetti.
Jerusalemin temppeli.
Näin se sai alkunsa 2 Sam 24 mukaan.
Mutta peljättävä meidän Jumalamme on.
Ehkä sanot, puhut Vanhan testamentin Jumalasta, puhut luonnon ja ihmisen elämän ankaruudesta, onnettomuuksista ja vastoinkäymisistä.
Mutta meillä on Uuden testamentin Jumala.
hmmm...
oletkohan lukenut Uutta testamenttiasi, mitä Jumala antoi tapahtua ja tahtoi tapahtuvaksi rakkaalle, ainoalle Pojalleen?
Meidän Jumalamme on Pyhä ja sangen peljättävä.
Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa niin, että noudatamme Hänen käskyjään.
Ei niistä kymmenestä käskystä yhtäkään ole peruttu.
"Jos te rakastatte minua, niin pitäkäät minun käskyni."
Jeesus
Johannes 14:15 Biblia 1776
Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
Jaak 2:19 Biblia 1776
koetin joskus saada nettiruukun porukoita katsomaan kiikarilla yötaivasta. Siellä on Andromedan galaksi harmaana sumupilvenä näkyvissä.
Näitä meidän kovia kohtaloitamme ajatellessani, vaikkapa nyt Espanjan kuumetta tai jos tämä sikainfluenssa rupeaa tosissaan tappamaan - siihen ei ole mitään puolustusta eikä sitä voi edes välttää.. uuden ajan rutto siitä silloin tulee - toivottavasti ei
niin
näitä miettiessäni katselen kuvia, joita on otettu syvemmältä ulkoavaruudesta.
Missä kaksi galaksia törmäävät toisiinsa.
Uskon että koko maailmankaikkeus on täynnä Jumalan luomaa elämää.
Tuollaisessa törmäyksessä joku maapallon tapainen planeetta ei ole edes hiekansirun kokoinen.
Alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja valtava energia hävittää kaiken.
Meidän Jumalamme, Israelin Jumala, Jeesuksen Kristuksen Isä, on peljättävä elämän ja kuoleman Herra, erehtymätön tuomari, vanhurskas ja pyhä.
Jumala on peljättävä
nimimerkki Elizza käyttää kaunista kutsumanimeä
"etsikkoaikamme aamutähti"
Tämä Herran ase, Pohjolan pasuuna, kansanherätyksen esikoinen, kuoli tuskalliseen vatsasyöpään.
Jumala on peljättävä.
Lars ja Brita Kajsa (Katariina) saivat 14 lasta.
Elämän ja kuoleman Herra antoi heille tällaiset elinajat täällä ajassa:
Eleonora (Nora) 1827-07-09. 1874-07-22. 47 vuotta
Emma Maria . 1828-10-14. 1828-10-22. 8 päivää
Carl Johan . 1829-09-08. 1890-06-03. 61 vuotta
Sophia Wilhelmina . 1831-07-05. 1898-12-25. 67 vuotta
Emma Kristina . 1833-07-24. 1882-11-20. 65 vuotta
poikalapsi . 1835. 1835. kuoli pian syntymän jälkeen
Levi . 1836-06-08. 1839-01-04. 3 vuotta
Elisabet (Lisa) . 1836-06-08. 1897-02-11. 61 vuotta
Lorens Wilhelm . 1839-02-01. 1866-07-03. 27 vuotta
Fredrika Johanna (Jeana) . 1840-07-27. 1902-11-09. 62 vuotta
Hedvig Charlotta (Lotta) . 1842-06-22. 1900-09-19 . 58 vuotta
Lea Selma . 1844-12-15. 1872. 28 vuotta
Gustaf Leonard . 1847-04-15. 1904-11-17. 57 vuotta
Daniel . 1851-08-29. 1861. 10 vuotta
Elämän ja kuoleman Herra kutsui pois kuusi Laestadiusten lapsista mielestämme liian varhain
Emma Marian kahdeksan päivän iässä
pojan syntymän aikoihin
Leevin kolmen vuoden iässä
Lorens Wilhelmin 27 vuoden iässä
Lea Selman 28 vuoden iässä
Danielin kymmenen vuoden iässä.
Kukaan Larsin ja Britan lapsista ei saavuttanut 70 vuoden ikää.
Vanhimmaksi eli Sofia (67v)
Joka ei ole kokenut oman lapsen kuolemaa, ei ehkä oikein ymmärrä tämän perheen tilastoa.
"Lapsikuolleisuus oli 1800-luvulla yleistä ja ihimisten keski-ikä alhaisempi kuin nykään. Jos he saivat neljätoista lasta, niin eivätkö nuo toiset lohduta?"
Jokainen lapsi on korvaamaton vanhemmilleen, varmasti myös tuo nimettömäksi jäänyt vuonna 1835 synnytyksen aikoihin kuollut poikalapsi.
Lars Levi Laestadius oli romahtaa henkisesti, kun kolmevuotias Levi kuoli 1839.
Hän ei lohdutuksesta huolinut, ja Kaaresuvannon pappi nähtiin usein yöllä levottomana kiertämässä kirkkomaalla.
Lars sairastui itse vakavasti 1842, ja yhdessä Leevin kuoleman kanssa alkoi joutua todelliseen sielun ahditukseen.
Hän alkoi todella pelätä Jumalaa, elämän ja kuoleman Herraa.
Brita Kajsa Laestadius (o.s. Alstad) 1805-1888Jumala on peljättävä
Lars solmi avioliton Brita Kajsa Alstadian kanssa vuonna 1827. Neljäntoista lapsen äisi sai elää 83 vuotiaaksi asti (1805-1888).
Pikaisesti ajtellen onnittelemme häntä pitkästä iästä.
On toinenkin tapa katsella asiaa.
Brita eli kaksikymmentäseitsemän vuotta leskenä miehensä äkillisen kuoleman jälkeen 1861 Pajalassa 61 vuoden ikäisenä.
Äiti Brita koki kahdeksan oman lapsensa kuoleman.
Henkilökohtaisesti en toivoisi kenenkään isän tai äidin joutuvan seisomaan oman lapsensa avoimen haudan äärellä.
Niin kuitenkin tapahtuu.
Elämän ja kuoleman Herra on sangen peljättävä.
51 PSALTTARI
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle,
Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli.
Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.
Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.
Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.
Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.
Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä * hengelläs tue minua.
Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.
Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.
Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.
Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.
Beetlehemin paimenpoika oli valittu Saulin seuraajaksi Israelin kuninkaana, isänsä nuorin.
Yhä uudelleen Sana todistaa, että Daavid oli Jumalalle mieluinen ja suurenmoisten lupausten kohde.
Niin suurten, ettei niitä edes profeetat oikein osanneet aavistaa, että Iisain kannosta, Daavidin huoneesta, olisi kerran syntyvä koko maailmankaikkeuden Luojan, Israelin Jumalan ainoa poika.
Ja kuitenkin murhaan langennut Batsebaa himonnut Daavid pelkää tässä ja rukoilee armoa.
Mitä profeetta Naatanin nuhtelema Daavid pelkää?
ovathan lupaukset suuren suuret ja onhan asemansa Jumalan valitun kansan kuninkaana valtaisa!
Koko Psalmissa on vain yksi jae, joka ei ole armon anomista tai vetoamista Jumalaan.
Jae 13
"Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs."
Meidän Jumalamme on sangen peljättävä.
Hän voi näin tehdä.
Heittää pois kasvojensa edestä valitsemansa Israelin kuninkaan ja ottaa ihmiseltä pois Pyhän Henkensä.
Virsi 382
Sinuhun turvaan, Jumala,
jo vaivan alta päästä.
Minua kuule heikkoa
ja häpeästä säästä.
Armollinen,
nyt rukoilen,
armahda Kristuksessa.
Sä linnani,
saan turviisi
paeta taistellessa.
Herrani, olet toivoni
ja ainut auttajani,
hamasta nuoruudestani
väkevä vartijani.
Kun varjelit
ja suojelit
jo synnyinhetkelläni,
niin turvassa
on parhaassa
myös koko elämäni.
Jos sallit, Isä, vanhaksi
ja heikoksi mun tulla,
myös silloin ole tukeni
ja sauva vahva mulla.
Vihollinen
petollinen
kasvosi tahtoo peittää
ja kiusatun,
ahdistetun
niin epätoivoon heittää.
Voimasi anna voimaksi
tietäsi käydäkseni.
Sanasi anna oppaaksi,
valoksi vaiheitteni.
Kun pelastit
ja opetit
jo varhain nuoruudessa,
myös varjele
ja suojele
heikossa vanhuudessa.
Ken hyvyyttäsi milloinkaan
voi mitata maan päällä!
Sen tahdon muistaa ainiaan
ja kiittää siitä täällä.
Hyvyytesi,
totuutesi
nyt sydämeeni paina,
niin että myös
väkevät työs
voin julki tuoda aina.
Voimaasi tahdon julistaa
ja kiittää armostasi,
niin että lastenlapset saa
myös nähdä kunniasi.
Ei ääriä,
ei määriä
sun viisaudellasi.
Jos syvyyteen
viet hirmuiseen,
taas nostat voimallasi.
Suot suuriakin suruja,
oi Herra, minun maistaa.
Et silti ole kaukana,
suot päivän uuden paistaa.
Näin toivoni
ja voimani
uudistat armollasi.
Siis riemuitsen
ja kiitoksen
tuon pelastuksestasi.
Haqvin Spegel 1688.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. Carl Gustaf von Essen 1867,
komitea 1880, 1937.
Jumalaa ei kuitenkaan Suomen kansan parissa pelätä. Kadun nuorisosta eduskunnan päättäjiin Herran pelko on kadonnut ja sen myötä pyhän taju ja elämän kunnioitus.
norppa käyttää mielestäni hyvin sanaa "torsoevankeliumi" kristittyjen parissa ilmenevästä yksipuolisesta armon julistuksesta:
"Kun raamatun kohtia käytetään rajallisesti ja armollisimmat kohdat on irroitettu synnin vaikutuksesta ja annetaan ymmärtää, ettei mikään enää loukkaa Jumalan rakkauden asennetta tekipä ihminen mitä tahansa. Tällä on poistettu kansan keskuudesta perin välttämätön Jumalan pelko."
Jumalaa ei kansamme keskuudessa pelätä vaan jumalattomuus saa riehua ihmisten suosikkina, on epäusko.
Ei uskota, että noilla tämän palstan alussa mainituilla asioilla, elämän ja kuoleman ratkaisuilla, olisi Jumalan tai uskonnon kanssa mitään todellista tekemistä.
Jumalaa ei pelätä koskan Häneen ei ylipäätään uskota.
Jumalan pelon sijaan tulee sitten monenlaisia muita huolia ja pelkoja, kuten täällä on monen kirjoittajan puolelta osoitettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti