esikoislestadiolaisuutta raastoi 1970-luvulla herätysliikkeessä syystäkin pelätty hajottava sisäinen ristiriita, kiista opinkappaleesta.
Milloin Pyhä Henki vuodatettiin?
(eli milloin opetuslapset syntyivät uudestaan?)
toinen puolue oli johanneslainen, toinen luukaslainen (apostolien teot) ja kyseessä oli ilmeisen vakava riita, joka ei kuitenkaan johtanut liikkeen jakautumiseen kahteen eri suuntaukseen.
laitan kyseiset Raamatun kohdat tähän näkyviin Biblian kielimuodossa
Kirjoittanut X
Oikea asia, mutta väärä kysymys. Nimittäin se kuului seuraavasti: Milloin opetuslapset uudestisyntyivät?
MikkoL:
joo - laitoin sen sulkeisiin tuohon
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.
Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.
Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.
Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.
Apt 2:1-4 Biblia 1776
Milloin siis Pyhä Henki vuodatettiin?
Raamattu antaa meille tässä kaksi eri versiota.
Apostolien teoissa Jeesus on noussut Öljymäeltä taivaaseen, ja opetuslapset ovat tapansa mukaan koolla. Jotain tapahtuu, humaus on niin voimakas että kadullakin se kuullaan ja ihmetellään, mitä tapahtuu.
Kuin nousuhumalassa ovat ukkelit, puhuvat monia eri kieliä joita eivät ikänään ole opiskelleet.
Pelottomasti Pietari astuu kansan eteen ja alkaa todistaa Jeesuksesta
Johanneksen evankeliumissa ei kerrota mitään helluntaista (50 päivää), tuulen huminasta eikä tulisista kielistä eikä kielilläpuhumisesta, jotka ovat niin tärkeitä Apostolien teoissa.
Tilanne on toinen - opetuslapset pelkäävät niitä, jotka heidän Opettajansa olivat ottaneet kiinni ja surmauttaneet.
He ovat jossain huoneessa - Jerusalemin talot on rakennettu kivestä - ja ainoa huoneeseen johtava paksu puinen ovi on pelon takia tiukasti suljettu ja salvattu, ettei yllätystä tapahtuisi.
Jeesus on itse heidän keskellään, sanoo Shalom! ja näyttää haavansa, ettei ole mikään aave.
ei tulenkieliä vaan kuten Jumala paratiisissa puhaltaa Adamin ja hänestä tulee elävä henki, nefesh.
Jeesus puhaltaa "ottakaa Pyhä Henki" joka antaa valtuudet todistaa synnit anteeksi.
"avainten vallasta" on puhetta myös Matteuksessa puhetta kahdessa kohtaa, mutta toisessa yhteydessä kuin Johanneksen evankeliumissa:
...........
Filippuksen Kesareassa Jeesus kysyy opetuslapsiltaan, "kuka hän on?"
ja kun Simon tunnustaa uskovansa, että Jeesus on Kristus (Messias) hän saa kuulla nuo ihmeelliset sanat
"autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Mt 16:17-19 Biblia 1776
..........
ja sitten kaikille opetuslapsille
Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
Mt 18:18 Biblia 1776
Esikoisten keskinäinen kiistely johtui siitä, että Raamattu ei ole yhtenäinen
asioista puhutaan eri kirjoissa eri tavalla.
harmonisointi merkitsee, että nämä kolme, Matteus, Johannes ja Apostolien teot, on pakotettava samaan muottiin.
täytyy jotenkin saada kehitettyä kertomus, jossa kaikki on virheettömästi ja erehtymättömästi kohdallaan.
ja se kun ei onnistu, niin syntyy valinnan paikka - Johannes vai Apostolien teot?
totuus on että näitä kolmea ei voi harmonisoida
ne eivät ole yhteen sovitettavissa
Matteus
Johannes
Apostolien teot
kertovat avainten vallasta eri tavoin.
Johannes ja Apostolien teot kertovat Pyhän Hengen vuodattamisesta eri tavoin
...
minkäs teet
kai Pyhä Henki olisi voinut antaa sellaisen Raamatun, jossa kaikki on nätisti ja virtaviivaisesti järjestyksessä
nyt joudumme kyselemään
ja vielä yksi totuus
Kiirunassa, Jällivaarassa ja sillä seudulla ei tapahtunut mitään Jeesuksen kohtaamista suljettujen ovien takana.
avainten valtaa ryhdyttiin J. Raattamaan oman kertoman mukaan käyttämään nimenomaan ovet auki.
poro oli jo pihalla valjastettuna ja katekeetta oli avannut oven lähteäkseen kotiin, kun tuo synnin hädässä oleva tyttö häntä puhutteli.
ovi oli auki.
Laestadius vasta myöhemmin asian tutkittuaan tähän synninpäästön julistukseen antoi oman siunauksensa.
siitä kehkeytyikin sitten lestadiolaisen herätysliikkeen tärkeä tuntomerkki.
mutta ovi oli auki
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joh 20:19-23. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joh 20:19-23. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
torstai 3. helmikuuta 2011
Avainten vallasta
Rooman iso paavi ja Jällivaaran pikku paavi eksyvät molemmat, koska perustavat hengellisen tyranniansa vain yhteen valitsemaansa Raamatun kohtaan eivätkä ota huomioon molempia kohtia.
kumpikin sanoo vahtivansa taivaan portilla ja päästävänsä sisään tai sulkevansa ulos kenet tahtoo.
kumpikin perustaa julkean väitteensä Jeesuksen sanoihin.
kumpikin eksyy lahkolaiselle ominaisella Raamatusta tekstiä valikoivan lukutavan takia.
Rooman iso paavi perustaa hengellisen tyranniansa ja absoluuttisen yksinvaltansa "maallisissa ja taivaallisissa" Pietarin avaimiin, ihmiselle annettuun valtuuteen antaa synnit anteeksi tai sitoa ne.
Jeesus sanoi hänelle:
"Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.
Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."
Mt 16:17-19 KR 1992
Jällivaaran pikku-paavi perustaa hengellisen tyranniansa Johanneksen evankeliumin kertomukseen Jerusalemista, jossa Jeesus ilmestyy apostoleille suljettujen ovien takana ja valtuuttaa heidät julistamaan synnit anteeksi.
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 KR 1776
Paavi istuu Roomassa "Pietarin istuimella" ja Simon Pietaria pidetään Rooman ensimmäinenä piispana.
Ihminen on vallanhaluinen, ja onhan tämä valta sielujen yli melkoinen - taivaan portinvartija, jolla on syntien päästämisen ja sitomisen valta.
Näin Rooman paavi alkoi ajan edetessä yhä enemmän vaatia itselleen yksinoikeutta Jeesuksen Pietarille antamiin avaimiin ja 1056 kirosi kirkonkiroukseen kilpailijansa, Konstantionopolin patriarkan.
Patriarkka vastasi samalla mitalla ja kirosi paavin kirkonkiroukseen.
pojat sopivat riitansa vasta tammikuun 1.-6. 1964 täällä Jerusalemissa Öljyvuorella, kun paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tunnustivat toisensa Kristuksen kirkkoon kuuluvina.
Esikoislestadiolaisten vanhimmat ovat omineet "suljettujen ovien takana" tapahtuneen itselleen ja vain heillä ja heidän valtuuttamillaan on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi tai niihin sitoa.
Ihminen tahtoo valtaa ja näin ajan kuluessa lestadiolaisen herätyksen vanhimpaan haaraan, esikoisuuteen, on hiipinyt tuo lahkolaisuuden "vain me" henki.
Jos kysymme, ketkä ja missä siellä Ruotsin Lapissa "suljettujen ovien takana" saivat Jeesuksen puhaltamana Pyhän Hengen, emme saa vastausta.
Kun rupesin asiaa tutkimaan ja kysymään asiaa tuntevilta, milloin lestadiolaisuudessa alettiin todistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä - rovastihan ei niin tiettävästi tehnyt - löysin Juhani Raattamaan oman kertomuksen.
Siinä tosin ovi ei ollut suljettu vaan apposen avoimena, Raattamaa oli katekismuskoulusta jo lähdössä ja poro oli valjastettuan, kun tuo synninhätään tullut tyttö häntä puhutteli.
"uskotkos että me olemme Jumalan miehiä" "uskon" ja niin Raattamaa ensimmäisen kerran uskalsi julistaa synnit anteeksi ja voi sitä ihmettä tytön olemuksessa!
kotona vielä Juhani Raamatusta tutki että näinkö on valta ja rovastikin asiaa paljon harkitsi ja lopulta hyväksyi.
ja näin molemmat eksyvät, koska toinen lukee vain Matteusta ja toinen vain Johannesta.
jos Rooman piispa lukisi myös Johannesta, hän näkisi että Jeesus antoi tämän apostolisen etuoikeuden palvella syntisiä kaikille yhdelletoista suljettujen ovien takana.
jos esikoisten vanhimmat lukisivat Matteusta, he näkisivät että Jeesus todella antoi Pietarille taivasten valtakunnan avaimet.
jos jossia ei olisi lehmätkin lentäisivät!
vaan paavi on tainnut tehdä parannusta ja Johanneksen kirkko, Konstantinopolin patriarkka ja muut, on hänen mukaansa Kristuksen kirkkoa vaikka ei hänen tyranniaansa hyväksy.
esikoiset sen sijaan eivät ole tehneet parannusta, vaan Tauno Immonen ja Risto Laukkanen ja muut entistä selvemmin opettavat Kiirunan Beetlehemin harhaoppia.
vain meille Jeesus on antanut Pyhän Henkensä, vain meillä on taivasten valtakunnan avaimet, vain meidän luoksemme tulemalla voi saada oikeasti synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
kumpikin sanoo vahtivansa taivaan portilla ja päästävänsä sisään tai sulkevansa ulos kenet tahtoo.
kumpikin perustaa julkean väitteensä Jeesuksen sanoihin.
kumpikin eksyy lahkolaiselle ominaisella Raamatusta tekstiä valikoivan lukutavan takia.
Rooman iso paavi perustaa hengellisen tyranniansa ja absoluuttisen yksinvaltansa "maallisissa ja taivaallisissa" Pietarin avaimiin, ihmiselle annettuun valtuuteen antaa synnit anteeksi tai sitoa ne.
Jeesus sanoi hänelle:
"Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.
Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."
Mt 16:17-19 KR 1992
Jällivaaran pikku-paavi perustaa hengellisen tyranniansa Johanneksen evankeliumin kertomukseen Jerusalemista, jossa Jeesus ilmestyy apostoleille suljettujen ovien takana ja valtuuttaa heidät julistamaan synnit anteeksi.
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 KR 1776
Paavi istuu Roomassa "Pietarin istuimella" ja Simon Pietaria pidetään Rooman ensimmäinenä piispana.
Ihminen on vallanhaluinen, ja onhan tämä valta sielujen yli melkoinen - taivaan portinvartija, jolla on syntien päästämisen ja sitomisen valta.
Näin Rooman paavi alkoi ajan edetessä yhä enemmän vaatia itselleen yksinoikeutta Jeesuksen Pietarille antamiin avaimiin ja 1056 kirosi kirkonkiroukseen kilpailijansa, Konstantionopolin patriarkan.
Patriarkka vastasi samalla mitalla ja kirosi paavin kirkonkiroukseen.
pojat sopivat riitansa vasta tammikuun 1.-6. 1964 täällä Jerusalemissa Öljyvuorella, kun paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tunnustivat toisensa Kristuksen kirkkoon kuuluvina.
Esikoislestadiolaisten vanhimmat ovat omineet "suljettujen ovien takana" tapahtuneen itselleen ja vain heillä ja heidän valtuuttamillaan on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi tai niihin sitoa.
Ihminen tahtoo valtaa ja näin ajan kuluessa lestadiolaisen herätyksen vanhimpaan haaraan, esikoisuuteen, on hiipinyt tuo lahkolaisuuden "vain me" henki.
Jos kysymme, ketkä ja missä siellä Ruotsin Lapissa "suljettujen ovien takana" saivat Jeesuksen puhaltamana Pyhän Hengen, emme saa vastausta.
Kun rupesin asiaa tutkimaan ja kysymään asiaa tuntevilta, milloin lestadiolaisuudessa alettiin todistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä - rovastihan ei niin tiettävästi tehnyt - löysin Juhani Raattamaan oman kertomuksen.
Siinä tosin ovi ei ollut suljettu vaan apposen avoimena, Raattamaa oli katekismuskoulusta jo lähdössä ja poro oli valjastettuan, kun tuo synninhätään tullut tyttö häntä puhutteli.
"uskotkos että me olemme Jumalan miehiä" "uskon" ja niin Raattamaa ensimmäisen kerran uskalsi julistaa synnit anteeksi ja voi sitä ihmettä tytön olemuksessa!
kotona vielä Juhani Raamatusta tutki että näinkö on valta ja rovastikin asiaa paljon harkitsi ja lopulta hyväksyi.
ja näin molemmat eksyvät, koska toinen lukee vain Matteusta ja toinen vain Johannesta.
jos Rooman piispa lukisi myös Johannesta, hän näkisi että Jeesus antoi tämän apostolisen etuoikeuden palvella syntisiä kaikille yhdelletoista suljettujen ovien takana.
jos esikoisten vanhimmat lukisivat Matteusta, he näkisivät että Jeesus todella antoi Pietarille taivasten valtakunnan avaimet.
jos jossia ei olisi lehmätkin lentäisivät!
vaan paavi on tainnut tehdä parannusta ja Johanneksen kirkko, Konstantinopolin patriarkka ja muut, on hänen mukaansa Kristuksen kirkkoa vaikka ei hänen tyranniaansa hyväksy.
esikoiset sen sijaan eivät ole tehneet parannusta, vaan Tauno Immonen ja Risto Laukkanen ja muut entistä selvemmin opettavat Kiirunan Beetlehemin harhaoppia.
vain meille Jeesus on antanut Pyhän Henkensä, vain meillä on taivasten valtakunnan avaimet, vain meidän luoksemme tulemalla voi saada oikeasti synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
maanantai 24. tammikuuta 2011
Vanhinten kunnioittaminen
Huoltoasemalla eräät guestit käyttävät Raamattua perustellessaan asioita. Tällainen Jumalan sanaan vetoaminen on erinomainen asia.
Keskustelua on siellä käyty esikoislestadiolaisuudesta seurakuntana ja vanhimpien kunnioittamisesta.
................................
"Saarnaajat on Jumalan sanan vastaisesti korotettu seurakunnan yläpuolelle" Mitä Jumalan sana sitten sanoo:
1.Tim.5:17 Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
Fil.2:28. Sentähden olen minä hänen sitä pikemmin lähettänyt, että te taas hänen saisitte nähdä ja iloitsisitte, ja minulla myös vähempi murhetta olis.
29. Niin ottakaat häntä Herrassa vastaan kaikella ilolla ja pitäkäät senkaltaiset kunniassa;
30. Sillä Kristuksen työn tähden oli hän niin kuolemaa lähestynyt, ettei hän hengestänsä totellut, että hän olis minua teidän puolestanne palvellut.
Luin lainaamani tekstisi uudelleen ja huomasin, että mielestäsi saarnaajat eivät ole seurakuntaa, vaan ne ovat seurakunnan yläpuolella. On sinullakin mielipiteet.
Tälle on taustaa keskustelussa mm. nämä puheenvuorot
.............
Seurakunnalla ei tarkoiteta yksityistä henkilöä, vaan niitä, jotka ovat seurakunnalta asetettu saarnaaksi.
Lähetysmiehetkin kulkevat kaksittain siksi, että toinen on ensimmäisenä oikaisemassa, jos puhuja puhuu joko ymmärtämättömyyttään, tai vahinkossa väärin.
En usko, etä Raimokaan on tarkoittanut, että hän olisi arvostelujen yläpuolella, mutta voi olla, että hän viittasi sellaisiin nimettömiin ja nimellisiin, jotka kirjeineen ja kirjoituksineen tuomitsevat koko kristillisyyden saarnaajineen.
.....................
Matt.18:17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
Patu ja muut kuvittelevat, että seurakunnalla tässä tarkoitetaan koko maailmaa.
Saarnaajien arvostelussa hän pitää itseään koko seurakuntana, mutta ihmettelee, jos saarnaajat ovat seurakunta.
Yllä olevasta tekstistä en ole kuullut muuta selitystä, että seurakunta tarkoittaa seurakunnan ymmärtäväisiä. Eikä testi anna lupaa haukkua ihmisiä koko maailmalle, kuten täällä tehdään.
....................
1. Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelioina ja Jumalan salaisuutten huoneenhaltioina.
2. Mutta ainoastaan se huoneenhaltiain seassa etsitään, että joku uskolliseksi löydettäisiin.
3. Mutta vähän minä sitä tottelen, että minä teiltä tuomitaan eli inhimilliseltä päivältä: ja en minä itsekään tuomitse minuani;
4. Sillä en minä tiedä mitään kanssani; mutta en minä sentähden vanhurskautettu ole, vaan Herra on se, joka minun tuomitsee.
5. Sentähden älkäät tuomitko ennen aikaa, siihenasti kuin Herra tulee, joka nekin valkeuteen saattaa, mitkä pimeydessä peitetyt ovat, ja ilmoittaa sydänten aivoitukset: ja silloin kukin saa kunnian Jumalalta.
1 Kor 4:1-5
Seurakunnan tuleekin arvostella.
Mutta onko se seurakunta, jos ulkopuolelta tulee lumiukko joka arvostelee tai jonkun saarnaaajan tytär. Ei he ole seurakunta.
Kyllä seurakunta arvostelee saarnan, mutta Mama ja MikkoL ei kuulu siihen seurakuntaan. Joten arvosteluoikeutta ei heillä ole.
Se arvostelu lähtee itse perkeleestä. Siis he saavat arvostella, kuten jo tekevätkin, mutta ei sillä ole mitään arvoa.
Saahan kristillisyyttä arvostella vaikka kuka. Mutta onko sillä merkitystä se onkin sitten jo toinen kysymys.
....................
tähän asti siis guestien viestejä Huoltoasemalta
muistelen että eräs guest on aikaisemmin myös korostanut Raamatun kirjoituksilla seurakunnan merkitystä siinä, että synnit todistetaan anteeksi.
hän muistuttaa, että Kristuksen ruumis täällä ajassa on saanut tähän valtuudet eikä kuka tahansa voi syntejä anteeksi todistaa, vaan ainoastaan ne joilla Pyhä Henki on asuvaisena.
19. Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
Näissä viittauksissa on useita tärkeitä Raamatun opetuksia esillä apostolien ajalta.
toistan vielä tuon guestin lainaaman kohdan Paavalin kirjeestö Timoteukselle, jossa puhutaan seurakunan asioista ja vanhinten kunnioittamisesta:
Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
1.Tim.5:17 KR 1938
Bibliassa jae kuuluu:
Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitää kaksinkertaisessa kunniassa pidettämän, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtä tekevät.
tämä Raamattuun vetoava guest selvittää myös, että seurakunta ei tarkoita koko maailmaa (niinkuin hänen mielestään Patu arvelee) vaan tätä piskuista laumaa, joka on Kristuksen ruumis.
ulkopuoliset lumiukot tai edes esikoislestadiolaisen herätyksen tunnetun saarnaajan tytär, eivät ole äänioikeutettuja.
saarnoja tulee arvostella, kuten Raamattu sanoo, arvostelua tapahtuu, mutta siitä vastaavat toisaalta saarnaajaveljet (sen tähden kaksi lähetysmiestä, että toinen sitten toista ojentaa, jos tämä erehtyy)
toisaalta piskuinen lauma saa arvostella saarnoja, mutta eivät ulkopuoliset.
tässä olen lumiukkona saanut kyllä toisenlaisen kuvan saarnan arvostelusta sanoin tai puhelimitse tai kirjein tai julkisesti internetissä.
Lapin vanhin Gunnar Persäter on Jellivaaran jouluseuroissa 2010 antanut ymmärtää, että saarnaajan neuvominen (ojentaminen erehdyksestä) on Pyhän Hengen neuvomista ja synti.
guest siis todistaa vastoin vanhinten opetusta, että seuravieras saa vapaasti nuhdella saarnaaja epäraamatullisesta tai muuten väärästä opetuksesta.
sellainen nuhtelu myös piskuisen lauman sisällä on GP mukaan synti - ja vanhimpana hänellä on enemmän arvovaltaa kuin nimettömänä kirjoittavalla guestillä.
Apostoli Paavali kirjoittaa todellakin Timoteukselle seurakunnan hoitamisesta ja kehottaa kunnioittamaan "kaksinkertaisesti" vanhimpia, jotka hoitavat tehtäväänsä hyvin.
"Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitää kaksinkertaisessa kunniassa pidettämän, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtä tekevät."
1 Tim 5:17 Biblia 1776
Guest on tässä ilman muuta oikeassa.
kysymys on, mitä tämä "2x kunnioittaminen" on apostolin kirjeen valossa ja sulkeeko se pois vanhimpien saarnojen ja opetuksen arvostelun.
..............
Haluan edelleen kiinnittää huomiota Lapin vanhinten ja presbyteerisen kirkon vanhinten väliseen eroon.
Skotlannin-USA:n "Vanhinten kirkossa" asetetaan sekä vanhimmat (Church elders, kreikan presbyteros) että saarnaa ja sakramentteja hoitavat pastorit (ministers) vaaliin, jossa äänioikeus on tarkasti määritelty.
Vaalissa valittu saa sitten tehtäväänsä vielä koulutuksen, ja jos koulutksessa käy ilmi ettei hän ole tehtävään sopiva, haetaan hänen tilalleen joku muu.
Äitiseurakunnassa Lapissa sen sijaan vanhimmat valitsevat itse seuraajansa, samoista vanhoista suomen-ruotsalaisista esikoislestadiolaisista suvuista poikia isiensä jälkeen tai muita vanhimpien mielestä tehtävään sopivia.
mitään äänioikeutta ei ole kenelläkään, eivätkä he itse rukoile yhdessä salaa tai julkisesti Jumalan johdatusta tai heitä arpaa apostolien antaman esimerkin mukaan, kun valittiin Juudas Iskariotille seuraajaa.
Jumala on järjestyksen Jumala.
Esikoislestadiolaisten vanhinten valinta on sen sijaan täyttä kaaosta, suljettujen ovien takana tapahtuvaa pienen klikin omaa ratkaisua.
Jos olen Lapin vanhinten valinnassa ja heidän keskinäisen hierarkiansa suhteen väärässä, tähän on hyvä mahdollisuus vastata tässä ja nyt.
jos olen oikeassa, tässä on parannuksen paikka.
Jumalan seurakunnassa vanhinten ja saarnaajien valinnan täytyy olla julkista ja avointa ja siinä täytyy Jumalan lammaslaumalla tässä tarhassa olla äänivalta.
muuten ei ole kyse Hyvän Paimenen tavasta johtaa laumaansa vaan aivan toisen hengen meiningeistä.
Keskustelua on siellä käyty esikoislestadiolaisuudesta seurakuntana ja vanhimpien kunnioittamisesta.
................................
"Saarnaajat on Jumalan sanan vastaisesti korotettu seurakunnan yläpuolelle" Mitä Jumalan sana sitten sanoo:
1.Tim.5:17 Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
Fil.2:28. Sentähden olen minä hänen sitä pikemmin lähettänyt, että te taas hänen saisitte nähdä ja iloitsisitte, ja minulla myös vähempi murhetta olis.
29. Niin ottakaat häntä Herrassa vastaan kaikella ilolla ja pitäkäät senkaltaiset kunniassa;
30. Sillä Kristuksen työn tähden oli hän niin kuolemaa lähestynyt, ettei hän hengestänsä totellut, että hän olis minua teidän puolestanne palvellut.
Luin lainaamani tekstisi uudelleen ja huomasin, että mielestäsi saarnaajat eivät ole seurakuntaa, vaan ne ovat seurakunnan yläpuolella. On sinullakin mielipiteet.
Tälle on taustaa keskustelussa mm. nämä puheenvuorot
.............
Seurakunnalla ei tarkoiteta yksityistä henkilöä, vaan niitä, jotka ovat seurakunnalta asetettu saarnaaksi.
Lähetysmiehetkin kulkevat kaksittain siksi, että toinen on ensimmäisenä oikaisemassa, jos puhuja puhuu joko ymmärtämättömyyttään, tai vahinkossa väärin.
En usko, etä Raimokaan on tarkoittanut, että hän olisi arvostelujen yläpuolella, mutta voi olla, että hän viittasi sellaisiin nimettömiin ja nimellisiin, jotka kirjeineen ja kirjoituksineen tuomitsevat koko kristillisyyden saarnaajineen.
.....................
Matt.18:17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
Patu ja muut kuvittelevat, että seurakunnalla tässä tarkoitetaan koko maailmaa.
Saarnaajien arvostelussa hän pitää itseään koko seurakuntana, mutta ihmettelee, jos saarnaajat ovat seurakunta.
Yllä olevasta tekstistä en ole kuullut muuta selitystä, että seurakunta tarkoittaa seurakunnan ymmärtäväisiä. Eikä testi anna lupaa haukkua ihmisiä koko maailmalle, kuten täällä tehdään.
....................
1. Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelioina ja Jumalan salaisuutten huoneenhaltioina.
2. Mutta ainoastaan se huoneenhaltiain seassa etsitään, että joku uskolliseksi löydettäisiin.
3. Mutta vähän minä sitä tottelen, että minä teiltä tuomitaan eli inhimilliseltä päivältä: ja en minä itsekään tuomitse minuani;
4. Sillä en minä tiedä mitään kanssani; mutta en minä sentähden vanhurskautettu ole, vaan Herra on se, joka minun tuomitsee.
5. Sentähden älkäät tuomitko ennen aikaa, siihenasti kuin Herra tulee, joka nekin valkeuteen saattaa, mitkä pimeydessä peitetyt ovat, ja ilmoittaa sydänten aivoitukset: ja silloin kukin saa kunnian Jumalalta.
1 Kor 4:1-5
Seurakunnan tuleekin arvostella.
Mutta onko se seurakunta, jos ulkopuolelta tulee lumiukko joka arvostelee tai jonkun saarnaaajan tytär. Ei he ole seurakunta.
Kyllä seurakunta arvostelee saarnan, mutta Mama ja MikkoL ei kuulu siihen seurakuntaan. Joten arvosteluoikeutta ei heillä ole.
Se arvostelu lähtee itse perkeleestä. Siis he saavat arvostella, kuten jo tekevätkin, mutta ei sillä ole mitään arvoa.
Saahan kristillisyyttä arvostella vaikka kuka. Mutta onko sillä merkitystä se onkin sitten jo toinen kysymys.
....................
tähän asti siis guestien viestejä Huoltoasemalta
muistelen että eräs guest on aikaisemmin myös korostanut Raamatun kirjoituksilla seurakunnan merkitystä siinä, että synnit todistetaan anteeksi.
hän muistuttaa, että Kristuksen ruumis täällä ajassa on saanut tähän valtuudet eikä kuka tahansa voi syntejä anteeksi todistaa, vaan ainoastaan ne joilla Pyhä Henki on asuvaisena.
19. Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
Näissä viittauksissa on useita tärkeitä Raamatun opetuksia esillä apostolien ajalta.
toistan vielä tuon guestin lainaaman kohdan Paavalin kirjeestö Timoteukselle, jossa puhutaan seurakunan asioista ja vanhinten kunnioittamisesta:
Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
1.Tim.5:17 KR 1938
Bibliassa jae kuuluu:
Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitää kaksinkertaisessa kunniassa pidettämän, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtä tekevät.
tämä Raamattuun vetoava guest selvittää myös, että seurakunta ei tarkoita koko maailmaa (niinkuin hänen mielestään Patu arvelee) vaan tätä piskuista laumaa, joka on Kristuksen ruumis.
ulkopuoliset lumiukot tai edes esikoislestadiolaisen herätyksen tunnetun saarnaajan tytär, eivät ole äänioikeutettuja.
saarnoja tulee arvostella, kuten Raamattu sanoo, arvostelua tapahtuu, mutta siitä vastaavat toisaalta saarnaajaveljet (sen tähden kaksi lähetysmiestä, että toinen sitten toista ojentaa, jos tämä erehtyy)
toisaalta piskuinen lauma saa arvostella saarnoja, mutta eivät ulkopuoliset.
tässä olen lumiukkona saanut kyllä toisenlaisen kuvan saarnan arvostelusta sanoin tai puhelimitse tai kirjein tai julkisesti internetissä.
Lapin vanhin Gunnar Persäter on Jellivaaran jouluseuroissa 2010 antanut ymmärtää, että saarnaajan neuvominen (ojentaminen erehdyksestä) on Pyhän Hengen neuvomista ja synti.
guest siis todistaa vastoin vanhinten opetusta, että seuravieras saa vapaasti nuhdella saarnaaja epäraamatullisesta tai muuten väärästä opetuksesta.
sellainen nuhtelu myös piskuisen lauman sisällä on GP mukaan synti - ja vanhimpana hänellä on enemmän arvovaltaa kuin nimettömänä kirjoittavalla guestillä.
Apostoli Paavali kirjoittaa todellakin Timoteukselle seurakunnan hoitamisesta ja kehottaa kunnioittamaan "kaksinkertaisesti" vanhimpia, jotka hoitavat tehtäväänsä hyvin.
"Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitää kaksinkertaisessa kunniassa pidettämän, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtä tekevät."
1 Tim 5:17 Biblia 1776
Guest on tässä ilman muuta oikeassa.
kysymys on, mitä tämä "2x kunnioittaminen" on apostolin kirjeen valossa ja sulkeeko se pois vanhimpien saarnojen ja opetuksen arvostelun.
..............
Haluan edelleen kiinnittää huomiota Lapin vanhinten ja presbyteerisen kirkon vanhinten väliseen eroon.
Skotlannin-USA:n "Vanhinten kirkossa" asetetaan sekä vanhimmat (Church elders, kreikan presbyteros) että saarnaa ja sakramentteja hoitavat pastorit (ministers) vaaliin, jossa äänioikeus on tarkasti määritelty.
Vaalissa valittu saa sitten tehtäväänsä vielä koulutuksen, ja jos koulutksessa käy ilmi ettei hän ole tehtävään sopiva, haetaan hänen tilalleen joku muu.
Äitiseurakunnassa Lapissa sen sijaan vanhimmat valitsevat itse seuraajansa, samoista vanhoista suomen-ruotsalaisista esikoislestadiolaisista suvuista poikia isiensä jälkeen tai muita vanhimpien mielestä tehtävään sopivia.
mitään äänioikeutta ei ole kenelläkään, eivätkä he itse rukoile yhdessä salaa tai julkisesti Jumalan johdatusta tai heitä arpaa apostolien antaman esimerkin mukaan, kun valittiin Juudas Iskariotille seuraajaa.
Jumala on järjestyksen Jumala.
Esikoislestadiolaisten vanhinten valinta on sen sijaan täyttä kaaosta, suljettujen ovien takana tapahtuvaa pienen klikin omaa ratkaisua.
Jos olen Lapin vanhinten valinnassa ja heidän keskinäisen hierarkiansa suhteen väärässä, tähän on hyvä mahdollisuus vastata tässä ja nyt.
jos olen oikeassa, tässä on parannuksen paikka.
Jumalan seurakunnassa vanhinten ja saarnaajien valinnan täytyy olla julkista ja avointa ja siinä täytyy Jumalan lammaslaumalla tässä tarhassa olla äänivalta.
muuten ei ole kyse Hyvän Paimenen tavasta johtaa laumaansa vaan aivan toisen hengen meiningeistä.
perjantai 30. lokakuuta 2009
Tahdon uskoa - Kyrön valkoinen
... liturginen käsikirja
... suuremmat seuratapahtumat
rukouksen, virren, saarnan ja mahdollisten ilmoitusten jälkeen ennen tilaisuuden päättymistä saarnaaja(t) jää(vät) salin etuosaan palvelemaan seuraväkeä.
seuroissa mukana olleet asettuvat niin halutessaan vapaasti ja kiirehtimättä seisomaan saarnaajien luo johtavaan jonoon odottamaan vuoroaan.
saarnaajan luokse omalla vuorolla saavuttaessa todistusta syntien anteeksiantamisesta voidaan anoa
1. sanattomasti
seistään hiljaa ja odotetaan saarnaajan todistusta.
2. pyydetään ääneen vapaasti omin sanoin ajatus "todistatko minulle synnit ja viat anteeksi".
3. voidaan mainita erityisesti mieltä painava asia tai todeta yleisesti syyllistyminen rikkomuksiin ja synteihin ja sitten pyytää todistusta.
Saarnaaja todistaa synnit anteeksi ja kehottaa uskomaan vapaasti tämän asian lausuen
"usko kaikki syntisi ja vikasi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
Todistusta anova voi nyt
1. painaa pään hiljaa saarnaajan olkapäätä vastaan
2. poistua hiljaa antaen seuraavalle jonossa olevalle vuoro
3. lausua "tahdon uskoa"
saarnaaja voi niin halutessaan myös pyytää todistusta anovalta, että tämä puolestaan todistaisi hänelle synnit anteeksi. näin korostuu, että sekä saarnaaja että anojat ovat molemmat todistuksen tarvitsijoita.
Poistuessaan saarnaajan luota todistuksen saanut lausuu sydämessään hiljaa rukouksen "kiitos Herra Jeesus"
kun kaikki ovat vuorollaan saaneet kuulla todistuksen syntien anteeksisaamisesta, seurat päättyvät.
kuvittelemani kirkkokäsikirja, jolle annoin nimen Kyrön valkoinen, toivottavasti antaa oikean kuvan suurempien esikoislestadiolaisten seurojen tapahtumista, kun pöntöstä lähdetään hakemaan todistusta syntien anteeksisaamisesta.
Kyrön rukoushuoneella kun koolla on toisilleen tuttu joukko kristittyjä, liturgia voi olla toisenlainen, enkä sitä näin ulkopuolisena tunne.
kuvaamani liturgia sisältää olennaisesti ajatuksen, että saarnaaja rohkaisee kristittyä uskomaan synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.
saamieni selvitysten perusteella on ilmeistä, että kyseessä ei ole rippiin verrattava sielunhoidollinen tapahtuma.
kuten Martti Luther opettaa Vähässä Katekismuksessa, rippi merkitsee nimeltä mainittujen syntien tunnustamista rippi-isälle.
tämä tunnustaminen on pakollista roomalais-katolisille kristityille, jossa kyseessä on sakramentti.
ripillä tulee käydä ainakin kerran vuodessa. Siellä on erityisiä pieniä koppeja kirkoissa, joissa tunnustava on lähes näkymättömissä.
liturgia alkaa "isä, anna minulle anteeksi, sillä olen tehnyt syntiä"
kyseessä on siis suora syntien anteeksiantamisen julistaminen, ei todistaminen esikoislestadiolaiseen tapaan.
ymmärtääkseni esikoislestadiolaisten, ja muidenkin lestadiolaisuuden suuntien, anteeksi todistaminen on itse keksitty rituaali, joka on kehittynyt eri muotoihin herätysliikkeen eri suunnissa.
kehotus "usko syntisi anteeksi" kääntää todistusta pyytävän katseen itseensä.
erityisesti jos vastauksena on "tahdon uskoa" näemme, kuinka kristityn harteille lasketaan valtava ristin paino.
saarnaaja ikäänkuin sanoo "jotta tämä toimii ja saat syntisi anteeksi, sinun tulee uskoa. kehoitan sinua uskomaan"
ja toinen vastaa "tahdon uskoa" ilmaisten näin, että usko ei välttämättä ole vahva mutta tahto on.
taustalla on tuo myytti "suljettujen ovien takana" Jällivaarassa muka tapahtuneesta Hengen puhaltamisesta sekä myytti Lars Levi Laestadiuksen saamasta todistuksesta Lapin Marialta.
Lestadiolaisuuden omien lähteiden tutkiminen antaa toisenlaisen kuvan tapahtumista.
Rovastin ja Lapin Marian kohtaamisesta on kirjoitettu paljon ja osoitettu, että pitkään sen jälkeen rovastille ei syntien anteeksi julistaminen ollut keskeinen teema.
henkilökohtainen usko sen sijaan oli, että saan tällailsena uskoa synnit anteeksi.
Rovastin ja Nils Viklundin kokemusten eroista Golgatan juurella olen kirjoittanut aiemmin.
Juhani Raattamaa kertoo hyvin hienosti katekeetan ajaltaan, kuinka hän sai rohkeuden julistaa synnit anteeksi Jällivaarassa synnintuntoon tulleelle onnettomalle tytölle, jota mikään muu ei lohduttanut.
ovi oli silloin auki ja poro odotti Juhania ulkona viemään hänet kotiin.
vanhoillisuudessa olen kuullut sanamuotoa "saanko minäkin uskoa" tai "saanko vieläkin uskoa"
ja saarnaaja lupaa "saat uskoa"
esikoisten käyttämä sanamuoto "usko synnit anteeksi"
ovat vivahteeltaan hieman toisenlaiset
molemmat poikkeavat luterilaisen kirkon synninpäästön kaavasta, samoin katolisen ja ortodoksisen kirkon pappien käyttämästä synninpäästön kaavasta.
Oulun evankeliset seurakunnat kertovat näin:
Rippi
Elämässä tulee syviä epäonnistumisen hetkiä, jolloin on tehnyt väärin ja loukannut toista. Synti tuhoaa ja rikkoo yhteyttä läheisiin ja Luojaan.
Syyllisyys voi jäädä painamaan mieltä. Pahaa oloa voi purkaa ripin avulla:
* Ripissä voi tunnustaa syntinsä ja saada ne myös Jeesuksen lupauksen mukaan anteeksi.
* Synnin voi tunnustaa Jumalalle yhteisessä jumalanpalveluksessa, hiljaisessa rukouksessa tai henkilökohtaisessa ripissä.
* Ripittäytyä voi papille, muulle seurakunnan työntekijälle tai toiselle seurakuntalaiselle.
* Ripin vastaanottajaa sitoo ainavaitiolovelvollisuus.
Rippiin voi liittyä myös sielunhoidollisia keskusteluja, joissa mietitään yhdessä elämäntilannetta ja etsitään ratkaisua monenlaisiin elämän kysymyksiin. Tällaisia luottamuksellisia keskusteluja papin kanssa käydään usein ilman ripittäytymistäkin.
Rippisalaisuus
Rippisalaisuus eli ehdoton vaitiolovelvollisuus kaikista ripissä esille tulleista asioista velvoittaa jokaista ripin vastaanottajaa.
Yksityinen sielunhoito ja rippi kuuluvat seurakunnissa papin erityisiin tehtäviin. Kirkkolaissa on säädetty papin rippisalaisuudesta seuraavasti: ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut.”
Papin kanssa voi siis jutella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä painavasta asiasta. Esimerkiksi oman paikallisseurakuntasi papille voi soittaa, mennä tapaamaan häntä päivystysaikana tai pyytää juttelemaan jonkin kirkollisen tilaisuuden yhteydessä.
Päivystysajat löydät täältä.
MITEN TIETÄMÄTTÖMIÄ ON NEUVOTTAVA RIPITTÄYTYMÄÄN
Mitä rippi tarkoittaa?
Vastaus:
Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lausuisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä.
Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme.
Mitä syntejä ne ovat?
Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä, emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa?
Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä!
Vastaus:
Sano ripittäjälle:
"Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani."
Isäntä tai emäntä voi lausua seuraavasti:
"Tunnustan teille erityisesti, etten ole uskollisesti johdattanut lapsiani, palvelusväkeäni enkä puolisoani kunnioittamaan Jumalaa.
Olen kiroillut, näyttänyt huonoa esimerkkiä, sopimattomilla puheilla ja teoilla vahingoittanut naapuriani, levittänyt pahoja juoruja, myynyt liian kovaan hintaan ja antanut virheellistä ja vajaata tavaraa."
Lisäksi hän voi kertoa, miten muutoin on rikkonut Jumalan käskyjä ja käyttäytynyt sopimattomasti.
Ellet taas havaitse tunnollasi olevan edellisen kaltaisia tai suurempia syntejä, sinun ei pidä huolestua eikä muuttaa rippiä piinaksi ryhtymällä etsimään ja keksimään lisäsyntejä.
Kerro vain ne pari asiaa, mitkä tiedät, esimerkiksi näin:
"Tunnustan erityisesti, että olen joskus kiroillut, samoin puhunut sopimattomia, joskus laiminlyönyt sen ja sen asian" jne.
Se saa riittää.
Mutta jos tunnollasi ei ole yhtään syntiä (mikä tuskin on mahdollista), älä myöskään sano mitään erityistä, vaan ota vastaan anteeksianto yleisen synnintunnustuksen jälkeen, jonka teet ripittäjän edessä Jumalalle.
Sen jälkeen ripittäjä lausuu:
"Jumala armahtakoon sinua ja vahvistakoon uskoasi. Aamen."
Ripittäjä jatkaa:
"Uskotko myös, että minun anteeksiantoni on Jumalan anteeksianto?"
"Uskon,herra pastori."
Ripittäjä sanoo tämän jälkeen:
"Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Mene rauhaan."
Raskaissa omantunnon vaivoissa olevia tai murheellisia ja ahdistuneita rippi-isä varmaankin osaa lohduttaa ja rohkaista uskoon useampia raamatunlauseita käyttäen.
Edellä on esitetty vain tavallinen rippikaava yksinkertaisia varten.
Martti Luther
Vähä Katekismus
näemme tässä tuon liturgisen eron
Kyrön valkoisessa on
"usko synnit ja viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
taakka heitetään pyytäjän päälle, asiat ovat okay kunhan uskot oikein.
Lutherkin korostaa uskon merkitystä, mutta sielunhoidollisesti kieltäen epäilemästä.
mutta tässä herra pastori julistaa minä muodossa synnit anteeksi vedoten Jeesuksen antamiin valtuuksiin
"Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen."
rohkea rokan syö
minä julistan sinulle synnit anteeksi
en vain kehoita sinua itseäsi uskomaan siihen, että ne todella annetaan anteeksi
millä valtuuksilla?
Kyrön valkoisessa sitä ei ole kirjoitettu mustaa valkoisella, mutta tiedämme että aikamme esikoisuuden parissa elää vakava harhaoppi avainten vallasta.
Jeesus ei vedonnut mihinkään mahtiin itsensä ulkopuolella, vaan kuten sanottu
rohkea rotan syö
Ja taas muutamain päiväin jälkeen meni hän Kapernaumiin, ja se kuultiin, että hän huoneessa oli,
Ja kohta kokoontuivat monta, niin ettei enää siaa ollut, ei ovenkaan tykönä; ja hän puhui heille sanan.
Ja hänen tykönsä tulivat, jotka toivat yhtä halvattua, joka neljältä kannettiin.
Ja kuin ei he saaneet häntä lähestyä kansan tähden, niin he kiskoivat huoneen katon, jossa hän oli, ja kaivoivat lävitse, ja laskivat vuoteen alas, jossa halvattu makasi.
Mutta kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.
Niin siellä olivat muutamat kirjanoppineista, jotka istuivat ja ajattelivat sydämessänsä:
Mitä tämä niin pilkkaa puhuu? Kuka voi synnit antaa anteeksi paitsi ainoaa Jumalaa?
Markus 2:1-7 Biblia 1776
Raamattunsa hyvin tuntevat kirjanoppineet olivat oikeassa
ei kukaan voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala ainoastaan
Daavid on murhauttanut Batseban aviomiehen ja kuitenkin profeetta Naatanin nuhteiden jälkeen sanoo katumuspsalmissa
"sinua ainoata vastaan olen rikkonut"
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle,
Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli.
Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
Psalttari 51:1-6 Biblia 1776
millä valtuuksilla siis?
Jeesus ei vastaa vaan esittää vastakysymyksen.
melko hankalan.
Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä, että he niin itsellänsä ajattelivat, sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette teidän sydämessänne?
Kumpi on keviämpi, sanoa halvatulle: synnit annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: nouse, ja ota sinun vuotees ja käy?
Markus 2:8-9 Biblia 1776
tiedämme kaikki tähän realistisen vastauksen.
totta kai on helpompi sanoa halvatulle "sinun syntisi annetaan anteeksi"
kuinka paljon tätä asiaa hoetaan myös esikoisten parissa ja joka sunnuntai tuhansissa kirkoissa pitkin Suomen maata
"ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi"
helppoa kuin mikä, sanotaan vaan!
Kyrön valkoisessa ei ole präntättynä sitä, mutta taustalla on ajatus, että ptruu! ei niin nopeasti.
millä valtuuksilla kuolleen uskon papit tollaista menee sanomaan?
eihän heillä ole sitä Pyhää Henkeä, joka Kiirunassa suljettujen ovien takana annettiin.
nimimerkki Rami sanoi ettei seuraväki ole aina varma, että edes kaikilla saarnaajilla on se oikea Henki, joka antaa valtuudet.
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
mutta juutalaiset kirjanoppineet ymmärsivät asian paljon syvällisemmin ja tunsivat Jumalan pyhyyden paljon paremmin kuin monet aikamme uskovat helppoheikit.
millä valtuuksilla tosiaan minä tai sinä voit mennä sanomaan, että Isä Jumala antaa anteeksi tuolle pyytävälle.
tunnemmeko muka mitä hän on tehnyt pohjia myöten, annammeko oikean tuomion, niinkuin vanhurskas kaikkitietävä Jumala?
keitä me olemme sanomaan kenellekään että Taivaan Jumala antaa anteeksi?
me ehkä voimme koettaa antaa toisillemme anteeksi, kuten Jeesus kehottaa.
mutta Isä Jumala?
kirjanoppineet olisivat sanoneet varmaan Jeesukselle vastauksena rehellisesti
kumpikin on ihmiselle mahdotonta
antaa synnit anteeksi
sanoa halvatulle, ota vuoteesi ja kävele.
ei onnistu.
Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (sanoi hän halvatulle:)
Minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
Ja hän nousi kohta ja otti vuoteen ja meni ulos kaikkein nähden, että he kaikki hämmästyivät ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: emme ole ikänä sen muotoista nähneet.
Markus 2:10-12 Biblia 1776
näin Jeesus sanoi että Hänelle ovat molemmat mahdollisia
antaa synnit anteeksi Jumalan nimissä
sanoa halvatulle, ota vuoteesi ja kävele sillä tavoin, että tämä ottaa vuoteensa ja kävelee.
kansa oli aivan hämmästyksissään
Jeesus varmaan jäi paistattelemaan avointen ovien päivää, nyt olivat sydämet avoimet!
no ei...
Ja hän läksi taas ulos meren puoleen, ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.
Markus 2:13 Biblia 1776
esikoisten taustaopetuksesta, jota ei ole Kyrön valkoiseen painettu, puuttuu kokonaan toinen avainten vallasta puhuva kohta.
millä valtuuksilla?
mutta kyllä sekin pyhästä Raamatusta löytyy.
Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?
Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.
Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?
Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Matteus 16:13-19 Biblia 1776
no millä valtuuksilla Jeesus tämmösiä menee puhumaan?
tulemme asian ytimeen.
kun Pietari oli tunnustanut, että Jeesus on Kristus, Israelin kansan odottama Messias kuningas
Jeesus sanoo, että Jumala on itse ilmoittanut tämän asian ihmiselle, Galilean kalastajalle, Simonille, joka on nyt uudelta kutsumanimeltään Pietari.
siis Simon Pietari (Petrus, kallio)
kertomus jatkuu synkästi
Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.
Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan opetuslapsillensa, että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.
Matteus 16:19-21 Biblia 1776
Jeesus ei ainoastaan sanonut halvatulle "sinun syntisi annetaan anteeksi"
Hän lunasti tuon halvatun ihmisen Golgatan keskimmäisellä ristillä kolmisen vuotta myöhemmin.
Jeesus itse maksoi nuo sanat.
Vain Hän pystyi halvatun syntien hinnan maksamaan ja sovittamaan pyhän Jumalan, jonka tahtoa tämä halvaantunut ihminen oli rikkonut.
"Ruumiin sinä minulle valmistit" kertoo heprealaiskirje.
"minä tulen tekemään sinun tahtosi"
nämä valtuudet, jotka Jeesus itse maksoi kalliilla verellään, hän antoi kirkolleen.
Kristuksen kirkolle.
vapise sinä harhaoppinen, joka yrität ängetä nämä kultaiset avaimet likaiseen taskuusi.
ne eivät ole sinun, minun, essujen, lessujen, tiukkapipoisten luterilaisten, Mariaa palvovien ortodoksien tai paavia kunnioittavien katolisten avaimet.
ne ovat Kristuksen kirkon avaimet sitoa ja päästää.
ennenkuin sain oppia tuntemaan esikoisuutta paremmin ilmaisin iloni, kuinka tämä Suomen kirkossa niin heikosti hoidettu ripin asia on siellä esillä.
miten tämän herätyksen piirissä syntejä julistetaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja ihmiset saavat ahdistukseensa avun.
kuinka hienoa! ajattelin sydämessäni, tässä on todellakin tämän lestadiolaisen herätyksen syvä voima ja kantavuus yhä tänään.
tämä Kyrön valkoinen kertonee tuon puudutuspiikin kanssa, että olen sitten saanut tutustua asiaan lähemmin.
ei ole epäilystäkään, että tämä Kristuksen kirkon lahja ei toimi nyt tässä seuratilanteessa, joka ei ole rippiin verrattavissa.
samalla kun estellään ehtoolliselle menoa ja kielletään kasteen merkitys, tullaan tosiaan tuohon järkyttävään lauseeseen
"tahdon uskoa"
siitähän kaikki on kiinni.
mitä minä teen.
... suuremmat seuratapahtumat
rukouksen, virren, saarnan ja mahdollisten ilmoitusten jälkeen ennen tilaisuuden päättymistä saarnaaja(t) jää(vät) salin etuosaan palvelemaan seuraväkeä.
seuroissa mukana olleet asettuvat niin halutessaan vapaasti ja kiirehtimättä seisomaan saarnaajien luo johtavaan jonoon odottamaan vuoroaan.
saarnaajan luokse omalla vuorolla saavuttaessa todistusta syntien anteeksiantamisesta voidaan anoa
1. sanattomasti
seistään hiljaa ja odotetaan saarnaajan todistusta.
2. pyydetään ääneen vapaasti omin sanoin ajatus "todistatko minulle synnit ja viat anteeksi".
3. voidaan mainita erityisesti mieltä painava asia tai todeta yleisesti syyllistyminen rikkomuksiin ja synteihin ja sitten pyytää todistusta.
Saarnaaja todistaa synnit anteeksi ja kehottaa uskomaan vapaasti tämän asian lausuen
"usko kaikki syntisi ja vikasi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
Todistusta anova voi nyt
1. painaa pään hiljaa saarnaajan olkapäätä vastaan
2. poistua hiljaa antaen seuraavalle jonossa olevalle vuoro
3. lausua "tahdon uskoa"
saarnaaja voi niin halutessaan myös pyytää todistusta anovalta, että tämä puolestaan todistaisi hänelle synnit anteeksi. näin korostuu, että sekä saarnaaja että anojat ovat molemmat todistuksen tarvitsijoita.
Poistuessaan saarnaajan luota todistuksen saanut lausuu sydämessään hiljaa rukouksen "kiitos Herra Jeesus"
kun kaikki ovat vuorollaan saaneet kuulla todistuksen syntien anteeksisaamisesta, seurat päättyvät.
kuvittelemani kirkkokäsikirja, jolle annoin nimen Kyrön valkoinen, toivottavasti antaa oikean kuvan suurempien esikoislestadiolaisten seurojen tapahtumista, kun pöntöstä lähdetään hakemaan todistusta syntien anteeksisaamisesta.
Kyrön rukoushuoneella kun koolla on toisilleen tuttu joukko kristittyjä, liturgia voi olla toisenlainen, enkä sitä näin ulkopuolisena tunne.
kuvaamani liturgia sisältää olennaisesti ajatuksen, että saarnaaja rohkaisee kristittyä uskomaan synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja veressä.
saamieni selvitysten perusteella on ilmeistä, että kyseessä ei ole rippiin verrattava sielunhoidollinen tapahtuma.
kuten Martti Luther opettaa Vähässä Katekismuksessa, rippi merkitsee nimeltä mainittujen syntien tunnustamista rippi-isälle.
tämä tunnustaminen on pakollista roomalais-katolisille kristityille, jossa kyseessä on sakramentti.
ripillä tulee käydä ainakin kerran vuodessa. Siellä on erityisiä pieniä koppeja kirkoissa, joissa tunnustava on lähes näkymättömissä.
liturgia alkaa "isä, anna minulle anteeksi, sillä olen tehnyt syntiä"
kyseessä on siis suora syntien anteeksiantamisen julistaminen, ei todistaminen esikoislestadiolaiseen tapaan.
ymmärtääkseni esikoislestadiolaisten, ja muidenkin lestadiolaisuuden suuntien, anteeksi todistaminen on itse keksitty rituaali, joka on kehittynyt eri muotoihin herätysliikkeen eri suunnissa.
kehotus "usko syntisi anteeksi" kääntää todistusta pyytävän katseen itseensä.
erityisesti jos vastauksena on "tahdon uskoa" näemme, kuinka kristityn harteille lasketaan valtava ristin paino.
saarnaaja ikäänkuin sanoo "jotta tämä toimii ja saat syntisi anteeksi, sinun tulee uskoa. kehoitan sinua uskomaan"
ja toinen vastaa "tahdon uskoa" ilmaisten näin, että usko ei välttämättä ole vahva mutta tahto on.
taustalla on tuo myytti "suljettujen ovien takana" Jällivaarassa muka tapahtuneesta Hengen puhaltamisesta sekä myytti Lars Levi Laestadiuksen saamasta todistuksesta Lapin Marialta.
Lestadiolaisuuden omien lähteiden tutkiminen antaa toisenlaisen kuvan tapahtumista.
Rovastin ja Lapin Marian kohtaamisesta on kirjoitettu paljon ja osoitettu, että pitkään sen jälkeen rovastille ei syntien anteeksi julistaminen ollut keskeinen teema.
henkilökohtainen usko sen sijaan oli, että saan tällailsena uskoa synnit anteeksi.
Rovastin ja Nils Viklundin kokemusten eroista Golgatan juurella olen kirjoittanut aiemmin.
Juhani Raattamaa kertoo hyvin hienosti katekeetan ajaltaan, kuinka hän sai rohkeuden julistaa synnit anteeksi Jällivaarassa synnintuntoon tulleelle onnettomalle tytölle, jota mikään muu ei lohduttanut.
ovi oli silloin auki ja poro odotti Juhania ulkona viemään hänet kotiin.
vanhoillisuudessa olen kuullut sanamuotoa "saanko minäkin uskoa" tai "saanko vieläkin uskoa"
ja saarnaaja lupaa "saat uskoa"
esikoisten käyttämä sanamuoto "usko synnit anteeksi"
ovat vivahteeltaan hieman toisenlaiset
molemmat poikkeavat luterilaisen kirkon synninpäästön kaavasta, samoin katolisen ja ortodoksisen kirkon pappien käyttämästä synninpäästön kaavasta.
Oulun evankeliset seurakunnat kertovat näin:
Rippi
Elämässä tulee syviä epäonnistumisen hetkiä, jolloin on tehnyt väärin ja loukannut toista. Synti tuhoaa ja rikkoo yhteyttä läheisiin ja Luojaan.
Syyllisyys voi jäädä painamaan mieltä. Pahaa oloa voi purkaa ripin avulla:
* Ripissä voi tunnustaa syntinsä ja saada ne myös Jeesuksen lupauksen mukaan anteeksi.
* Synnin voi tunnustaa Jumalalle yhteisessä jumalanpalveluksessa, hiljaisessa rukouksessa tai henkilökohtaisessa ripissä.
* Ripittäytyä voi papille, muulle seurakunnan työntekijälle tai toiselle seurakuntalaiselle.
* Ripin vastaanottajaa sitoo ainavaitiolovelvollisuus.
Rippiin voi liittyä myös sielunhoidollisia keskusteluja, joissa mietitään yhdessä elämäntilannetta ja etsitään ratkaisua monenlaisiin elämän kysymyksiin. Tällaisia luottamuksellisia keskusteluja papin kanssa käydään usein ilman ripittäytymistäkin.
Rippisalaisuus
Rippisalaisuus eli ehdoton vaitiolovelvollisuus kaikista ripissä esille tulleista asioista velvoittaa jokaista ripin vastaanottajaa.
Yksityinen sielunhoito ja rippi kuuluvat seurakunnissa papin erityisiin tehtäviin. Kirkkolaissa on säädetty papin rippisalaisuudesta seuraavasti: ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut.”
Papin kanssa voi siis jutella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä painavasta asiasta. Esimerkiksi oman paikallisseurakuntasi papille voi soittaa, mennä tapaamaan häntä päivystysaikana tai pyytää juttelemaan jonkin kirkollisen tilaisuuden yhteydessä.
Päivystysajat löydät täältä.
MITEN TIETÄMÄTTÖMIÄ ON NEUVOTTAVA RIPITTÄYTYMÄÄN
Mitä rippi tarkoittaa?
Vastaus:
Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lausuisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä.
Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme.
Mitä syntejä ne ovat?
Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä, emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa?
Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä!
Vastaus:
Sano ripittäjälle:
"Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani."
Isäntä tai emäntä voi lausua seuraavasti:
"Tunnustan teille erityisesti, etten ole uskollisesti johdattanut lapsiani, palvelusväkeäni enkä puolisoani kunnioittamaan Jumalaa.
Olen kiroillut, näyttänyt huonoa esimerkkiä, sopimattomilla puheilla ja teoilla vahingoittanut naapuriani, levittänyt pahoja juoruja, myynyt liian kovaan hintaan ja antanut virheellistä ja vajaata tavaraa."
Lisäksi hän voi kertoa, miten muutoin on rikkonut Jumalan käskyjä ja käyttäytynyt sopimattomasti.
Ellet taas havaitse tunnollasi olevan edellisen kaltaisia tai suurempia syntejä, sinun ei pidä huolestua eikä muuttaa rippiä piinaksi ryhtymällä etsimään ja keksimään lisäsyntejä.
Kerro vain ne pari asiaa, mitkä tiedät, esimerkiksi näin:
"Tunnustan erityisesti, että olen joskus kiroillut, samoin puhunut sopimattomia, joskus laiminlyönyt sen ja sen asian" jne.
Se saa riittää.
Mutta jos tunnollasi ei ole yhtään syntiä (mikä tuskin on mahdollista), älä myöskään sano mitään erityistä, vaan ota vastaan anteeksianto yleisen synnintunnustuksen jälkeen, jonka teet ripittäjän edessä Jumalalle.
Sen jälkeen ripittäjä lausuu:
"Jumala armahtakoon sinua ja vahvistakoon uskoasi. Aamen."
Ripittäjä jatkaa:
"Uskotko myös, että minun anteeksiantoni on Jumalan anteeksianto?"
"Uskon,herra pastori."
Ripittäjä sanoo tämän jälkeen:
"Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Mene rauhaan."
Raskaissa omantunnon vaivoissa olevia tai murheellisia ja ahdistuneita rippi-isä varmaankin osaa lohduttaa ja rohkaista uskoon useampia raamatunlauseita käyttäen.
Edellä on esitetty vain tavallinen rippikaava yksinkertaisia varten.
Martti Luther
Vähä Katekismus
näemme tässä tuon liturgisen eron
Kyrön valkoisessa on
"usko synnit ja viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä"
taakka heitetään pyytäjän päälle, asiat ovat okay kunhan uskot oikein.
Lutherkin korostaa uskon merkitystä, mutta sielunhoidollisesti kieltäen epäilemästä.
mutta tässä herra pastori julistaa minä muodossa synnit anteeksi vedoten Jeesuksen antamiin valtuuksiin
"Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen."
rohkea rokan syö
minä julistan sinulle synnit anteeksi
en vain kehoita sinua itseäsi uskomaan siihen, että ne todella annetaan anteeksi
millä valtuuksilla?
Kyrön valkoisessa sitä ei ole kirjoitettu mustaa valkoisella, mutta tiedämme että aikamme esikoisuuden parissa elää vakava harhaoppi avainten vallasta.
Jeesus ei vedonnut mihinkään mahtiin itsensä ulkopuolella, vaan kuten sanottu
rohkea rotan syö
Ja taas muutamain päiväin jälkeen meni hän Kapernaumiin, ja se kuultiin, että hän huoneessa oli,
Ja kohta kokoontuivat monta, niin ettei enää siaa ollut, ei ovenkaan tykönä; ja hän puhui heille sanan.
Ja hänen tykönsä tulivat, jotka toivat yhtä halvattua, joka neljältä kannettiin.
Ja kuin ei he saaneet häntä lähestyä kansan tähden, niin he kiskoivat huoneen katon, jossa hän oli, ja kaivoivat lävitse, ja laskivat vuoteen alas, jossa halvattu makasi.
Mutta kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, sinun syntis annetaan sinulle anteeksi.
Niin siellä olivat muutamat kirjanoppineista, jotka istuivat ja ajattelivat sydämessänsä:
Mitä tämä niin pilkkaa puhuu? Kuka voi synnit antaa anteeksi paitsi ainoaa Jumalaa?
Markus 2:1-7 Biblia 1776
Raamattunsa hyvin tuntevat kirjanoppineet olivat oikeassa
ei kukaan voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala ainoastaan
Daavid on murhauttanut Batseban aviomiehen ja kuitenkin profeetta Naatanin nuhteiden jälkeen sanoo katumuspsalmissa
"sinua ainoata vastaan olen rikkonut"
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle,
Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli.
Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
Psalttari 51:1-6 Biblia 1776
millä valtuuksilla siis?
Jeesus ei vastaa vaan esittää vastakysymyksen.
melko hankalan.
Ja kohta kuin Jesus tunsi hengessänsä, että he niin itsellänsä ajattelivat, sanoi hän heille: mitä te näitä ajattelette teidän sydämessänne?
Kumpi on keviämpi, sanoa halvatulle: synnit annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: nouse, ja ota sinun vuotees ja käy?
Markus 2:8-9 Biblia 1776
tiedämme kaikki tähän realistisen vastauksen.
totta kai on helpompi sanoa halvatulle "sinun syntisi annetaan anteeksi"
kuinka paljon tätä asiaa hoetaan myös esikoisten parissa ja joka sunnuntai tuhansissa kirkoissa pitkin Suomen maata
"ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi"
helppoa kuin mikä, sanotaan vaan!
Kyrön valkoisessa ei ole präntättynä sitä, mutta taustalla on ajatus, että ptruu! ei niin nopeasti.
millä valtuuksilla kuolleen uskon papit tollaista menee sanomaan?
eihän heillä ole sitä Pyhää Henkeä, joka Kiirunassa suljettujen ovien takana annettiin.
nimimerkki Rami sanoi ettei seuraväki ole aina varma, että edes kaikilla saarnaajilla on se oikea Henki, joka antaa valtuudet.
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
mutta juutalaiset kirjanoppineet ymmärsivät asian paljon syvällisemmin ja tunsivat Jumalan pyhyyden paljon paremmin kuin monet aikamme uskovat helppoheikit.
millä valtuuksilla tosiaan minä tai sinä voit mennä sanomaan, että Isä Jumala antaa anteeksi tuolle pyytävälle.
tunnemmeko muka mitä hän on tehnyt pohjia myöten, annammeko oikean tuomion, niinkuin vanhurskas kaikkitietävä Jumala?
keitä me olemme sanomaan kenellekään että Taivaan Jumala antaa anteeksi?
me ehkä voimme koettaa antaa toisillemme anteeksi, kuten Jeesus kehottaa.
mutta Isä Jumala?
kirjanoppineet olisivat sanoneet varmaan Jeesukselle vastauksena rehellisesti
kumpikin on ihmiselle mahdotonta
antaa synnit anteeksi
sanoa halvatulle, ota vuoteesi ja kävele.
ei onnistu.
Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (sanoi hän halvatulle:)
Minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
Ja hän nousi kohta ja otti vuoteen ja meni ulos kaikkein nähden, että he kaikki hämmästyivät ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: emme ole ikänä sen muotoista nähneet.
Markus 2:10-12 Biblia 1776
näin Jeesus sanoi että Hänelle ovat molemmat mahdollisia
antaa synnit anteeksi Jumalan nimissä
sanoa halvatulle, ota vuoteesi ja kävele sillä tavoin, että tämä ottaa vuoteensa ja kävelee.
kansa oli aivan hämmästyksissään
Jeesus varmaan jäi paistattelemaan avointen ovien päivää, nyt olivat sydämet avoimet!
no ei...
Ja hän läksi taas ulos meren puoleen, ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.
Markus 2:13 Biblia 1776
esikoisten taustaopetuksesta, jota ei ole Kyrön valkoiseen painettu, puuttuu kokonaan toinen avainten vallasta puhuva kohta.
millä valtuuksilla?
mutta kyllä sekin pyhästä Raamatusta löytyy.
Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?
Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.
Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?
Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Matteus 16:13-19 Biblia 1776
no millä valtuuksilla Jeesus tämmösiä menee puhumaan?
tulemme asian ytimeen.
kun Pietari oli tunnustanut, että Jeesus on Kristus, Israelin kansan odottama Messias kuningas
Jeesus sanoo, että Jumala on itse ilmoittanut tämän asian ihmiselle, Galilean kalastajalle, Simonille, joka on nyt uudelta kutsumanimeltään Pietari.
siis Simon Pietari (Petrus, kallio)
kertomus jatkuu synkästi
Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.
Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan opetuslapsillensa, että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.
Matteus 16:19-21 Biblia 1776
Jeesus ei ainoastaan sanonut halvatulle "sinun syntisi annetaan anteeksi"
Hän lunasti tuon halvatun ihmisen Golgatan keskimmäisellä ristillä kolmisen vuotta myöhemmin.
Jeesus itse maksoi nuo sanat.
Vain Hän pystyi halvatun syntien hinnan maksamaan ja sovittamaan pyhän Jumalan, jonka tahtoa tämä halvaantunut ihminen oli rikkonut.
"Ruumiin sinä minulle valmistit" kertoo heprealaiskirje.
"minä tulen tekemään sinun tahtosi"
nämä valtuudet, jotka Jeesus itse maksoi kalliilla verellään, hän antoi kirkolleen.
Kristuksen kirkolle.
vapise sinä harhaoppinen, joka yrität ängetä nämä kultaiset avaimet likaiseen taskuusi.
ne eivät ole sinun, minun, essujen, lessujen, tiukkapipoisten luterilaisten, Mariaa palvovien ortodoksien tai paavia kunnioittavien katolisten avaimet.
ne ovat Kristuksen kirkon avaimet sitoa ja päästää.
ennenkuin sain oppia tuntemaan esikoisuutta paremmin ilmaisin iloni, kuinka tämä Suomen kirkossa niin heikosti hoidettu ripin asia on siellä esillä.
miten tämän herätyksen piirissä syntejä julistetaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja ihmiset saavat ahdistukseensa avun.
kuinka hienoa! ajattelin sydämessäni, tässä on todellakin tämän lestadiolaisen herätyksen syvä voima ja kantavuus yhä tänään.
tämä Kyrön valkoinen kertonee tuon puudutuspiikin kanssa, että olen sitten saanut tutustua asiaan lähemmin.
ei ole epäilystäkään, että tämä Kristuksen kirkon lahja ei toimi nyt tässä seuratilanteessa, joka ei ole rippiin verrattavissa.
samalla kun estellään ehtoolliselle menoa ja kielletään kasteen merkitys, tullaan tosiaan tuohon järkyttävään lauseeseen
"tahdon uskoa"
siitähän kaikki on kiinni.
mitä minä teen.
maanantai 6. heinäkuuta 2009
Naisppeus, Donatius, kenellä on Henki?
Kristillinen kirkko AlgeriassaJumalan Sanan mukaan seurakunnan paimenen (poimen) piispan ja Herran lampaiden kaitsijan, pastorin (pastore, hoitaa laumaa) tulee olla arvokkaasti käyttäytyvä yhden vaimon mies.
Sen syyn teden mine iätin sinun Cretahan/ ette sinu' pite päänens toimittaman mite wiele puutui/ ia asetta cuhungin Caupungin Papit/ ninquin mine sinulle keskenyt olen.
Jos iocu ombi nuchtetoin/ ydhen Emennen Mies. Jolla vskoliset Lapset ouat. Ei paneteltudh/ ette he ioomarit ia cangiat ouat.
Sille ette Pispan tule nuchtettoman olla/ quin Jumalan Hoonenhaltian. Ei Tylyn/ ei kirrin/ ei winanioomarin/ ei tappelian/ ei kerckehen ilkien woiton ielkin/
Waan wieroinholhoijan/ hyuein racastaijan/ Taualisen/ hurska'/ pyhe'/ puchta'/
Ja kijnipiteuen sijte sanasta quin wissi ombi/ ia opetta taita/ Senpäle ette he' mös wäkeue olis manaman Teruelisen Opin cautta/ ia ylitzewoittaman nijte Wastanseisoita.
Tiitus 1:5-9 KR 1548
Naispapin jakama Herran pyhä ehtoollinen on Jeesuksen totinen ruumis ja veri, jossa leipä ja viini ovat yhtyneenä Jumalan Sanaan.
Naispapin julistama synninpäästö vapauttaa synnistä puhtaaksi aina taivasta myöten.
Se, että monet luterilaiset ja episkopaaliset kirkkokunnat ovat vihkineet naisia piispoiksi ja papeiksi on Jumalan Sanan seurakunnille antamien ohjeiden vastaista.
Mutta se, että he ovat sukupuoleltaan naisia, ei tee heidän julistamaansa Jumalan Sanaa eikä heidän suorittamaansa kastetta eikä heidän jakamaansa Herran pyhää ehtollista mitättömäksi.
Arkkipiispa John Vikström viittasi aikoinaan donatolaisiin.
Naispappeuden vastustajat olivat ymmärrettävästi loukkaantuneita, että kirkon 2000 vuotisen perinteen seuraajat ovat muka harhaoppisia.
Mutta raja menee tuossa, mitä edellä on sanottu.
Naispappeuden vastustajat tahtovat pitää Jumalan Sanan ohjeet seurakunnan viran kohdalla ja noudattaa apostolista järjestystä samoin kuin on aina ennen tehty ja kuten roomalais-katolinen ja ortodoksinen kirkko tekevät.
Heille omantunnon asia on pysyä Jumalan Sanan ohjeissa kiinni.
Mutta jos tästä lähtökohdasta sanotaan, että nyt ei ole Augsburgin tunnustuksen mukaisesti "oikein Sana julistettu ja sakramentit jaettu" koska piispa tai pappi on nainen, silloin on lipsahdettu donatiolaiseen harhaan.
Tämä harha on vallitsevana esikoislestadiolaisessa seurakuntaopissa.
Karthagon (Tunisiassa) piispa Donatus Suuri (kuoli noin 365) tahtoi korostaa kirkon pyhyyttä ja niiden pyhien marttyyrien muistoa, jotka olivat mieluummin antaneet kiduttaa ja surmata itsensä Diokletianuksen ankarissa vainoissa kuin luovuttaneet kirkon pyhiä kirjoja pakanallisten viranomaisten tuhottaviksi.
Hän loukkaantui syvästi, kun Aptungan piispaksi valittiin "luopio" (traditor) Felix.
Kidutuksia ja kuolemaa peläten Felix oli antanut kirjoja poltettaviksi. Myöhemmin hän oli tullut katumukseen ja otettu takaisin kirkon yhteyteen.
Donatus ei voinut tätä hyväksyä eikä pitänyt Felixin vihkimää piispa Caecelian oikeana piispana.
Tilanne repesi niin, että piispa Donatuksen seuraajat muodostivat oman kirkkokunnan, pohjois-Afrikan berbereistä etupäässä koostuneen donatiolaisen kirkon.
Tämä kirkko menestyi aluksi hyvin ja sen piirissä hyväksyttiin vain rohkeasti uskoaan tunnustaneet miehet piispoiksi ja papeiksi.
Noin kolmensadan vuoden kuluessa alkoi kuitenkin tässä kirkkokunnassa esiintyä yhä oudompia piirteitä, jotka johtivat lopulta aivan älyttömyyksiin.
Libyassa on yhä meren rannalla jyrkänteitä, jonka juurella oleviin kiviin on kirjoitettu donatolaisten kristittyjen nimiä.
he pitivät kylässä komeat lähtöjuhlat ja lähtivät sitten "marttyyrinä" koko kansan ihailemina jyrkänteen reunalla ja hyppäsivät pääedellä kivikkoon.
jees. ihan oikeasti.
kerran eräs ratsuritari kohtasi tiellä joukon donatolaisia, jotka halusivat marttyyreiksi. "Tapa meidät" he anoivat.
Sotilas sitoi koko porukan, joka oli niin riemuissaan että tie taivaaseen kohta aukeaa.
Ratsasti sitten päätään pudistellen tiehensä.
Islam pyyhki pohjois-Afrikan kristillisyyden melko tarkoin ja donatolainen kirkko lakkaa olemasta 700-luvulla.
Ratkaiseva opillinen kamppailu käytiin Hippoksen piispa Augustinuksen ja Karthagon edesmenneen piispa Donatoksen kirkon opettajien välillä.
Augustinus opetti, että Jumalan Sanan saarna, kaste ja ehtoollinen ja rippi eivät ole sidoksissa saarnaajan tai sakramenttien jakajan persoonaan.
Vaikka traditor eli luopio jakaisi ehtoollisen se olisi silti Herran ehtoollinen Jumalan Sanan voimasta.
Kristillinen kirkko on Augustinuksen myötä aina sanoutunut irti palvelua tekevän henkilön ja Jumalan Sanan ja sakramenttien pätevyyden välillä.
Läntisen kirkon uskonpuhdistaja, saksalainen entinen augustinolainen munkki Marttinus Lutherus, sanoutui irti donatolaisuudesta.
Hän sanoi selkeään tapaansa "jos vaikka itse Piru lukisi Isä meidän kirkon alttarilta, se olisi silti Isä meidän rukous"
Haaste naispappeuden vastustajille on tehdä tarkka ero tässä.
He tahtovat noudattaa Jumalan Sanan ohjeita seurakunnan palvelijoista.
Korostavat sanaa "mies" vaikka toki siellä mainitaan, että "yhden vaimon mies" ja "raitis".
Tulee kysyä "onko naispapin julistama synninpäästö pätevä"
eli tekeekö julistajan sukupuoli Jumalan Sanan tyhjäksi.
silloin ollaan Vikströmin tarkoittamalla tavalla donatolaisuuden lähellä.
Esikoisuudessa on nyt neuvottu pysymään poissa sellaisista jumalanpalveluksista, joissa on nainen pappina.
Jos tällä tahdotaan korostaa Jumalan Sanan arvostusta ja pyrkimystä "apostolisen viran" kunnioittamiseen, on kyse omantunnon asiasta.
Jos tähän vilahtaa ajatus, että naispapin jakama ehtoollinen ei ole pätevä, ollaan donatolaisen skisman parissa.
Esikoisuuteen on sen sijaan periytynyt opillinen harha siitä, kenellä on Pyhä Henki.
Se lienee tullut
a. valtataistelusta itäisen lestadiolaisuuden kanssa
b. kirkkohistorian huonosta tuntemuksesta
c. Raamatun huonosta tuntemuksesta
d. Perkeleen kavalasta petoksesta.
siinä on vankka yhdistelmä.
Esikoisten seurakuntaopin kivijalka on Johanneksen evankeliumin 20 luvussa:
Mutta sen sama' Sabbathin Echtona/ Coska Jo Ouet olit sulietudh/ cussa Opetuslapset olit coghotudh Judasten pelghon tedhen/ tuli Jesus/ ia seisoi heiden keskellens/ ia sanoi heill/ Rauha olko' teille.
Ja quin hen sen sanonut oli/ nin hen osotti heille Kädhens ia Kylkens. Nin Opetuslapset jhastuit/ ette he HERRAN neit/
Nin Jesus taas sanoi heille/ Rauha olkon teille. Ninquin Ise minun lehetti/ Nin mine mös lehetten teiden/
Ja quin hen nemet sanonut oli/ puhalsi hen heiden pälens/ Ja sanoi heille/
Ottaca se Pyhe Hengi/ Joillen te synnit andexia'natt/ nijlle ne Andexiannetan. Ja ioillen te ne Pidhette/ nijllen ouat ne pidhetyt.
Joh 20:19-23 Agricola 1548
Tästä on kehitetty seuraavanlainen oppi
Tämän herätyksen aamutähti, Lars Levi Laestadius sai Pyhän Hengen ja elävän uskon Åselessa 1844.
Juhani Raattamaa sai Pyhän Hengen rovasti Laestadiuksen kautta.
Myös muut Lapin herätyksen maallikkosaarnaajat saivat Pyhän Hengen tulen tästä aamutähden syttymisestä. Tulen tulesta, puhtaan ja väärentämättömän.
Nyt tämä Pyhä Henki siirtyy saarnaajasukupolvesta toiseen tässä meidän kristillisyydessämme automaattisesti, ilman vanhinten kättepanoa tai rukousta ja virkaan asettamista tai muuta kuollutta muotomenoa, Lapin vanhinten ja esikoisten paikallisosastojen kokousten päätöksiä totellen.
Pyhä Henki toimii ainoastaan ja vain tässä herätyksessä näinä pahoina viimeisinä aikoina, tässä viimeisessä etsikkoajassa ennen kuin tulee maailmanloppu.
Ainoastaan tämän Hengen omaavilla on Johanneksen evankeliumissa tarkoitettu valtuus julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tämä Henki saattaa olla uskovissa seurakuntalaisissa, jotka ovat saaneet uskoa synnit anteeksi omalla kohdallaan.
Heidän julistamansa synninpäästö sisarelle tai veljelle, isälle tai tyttärelle, on pätevä, koska heillä on Henki.
Sen sijaan kuolleen uskon piispojen ja pappien ja eriseuralaisten julistama synninpäästö ei vaikuta todellista rauhaa Jumalan kanssa eikä Kristus sitä hyväksy eikä Pyhä Henki sinetöi.
Vain tämä Ruotsin Lapin yön pimeyteen syttynyt Bethlehemin tähti on se oikea valo, josta tulee oikea syntien anteeksisaaminen.
Rippi on kytketty Jumalan Sanan julistajan persoonaan.
Tähän voidaan toki sanoa, että näinhän Jeesus juuri teki suljettujen ovien takana.
1. Katkos. Jeesus kohtasi ylösnousemuksen jälkeisenä aamuna suljettujen ovien taakse vetäytyneet opetuslapsensa. Missään Raamatussa ei kerrota, ei edes Sarjan kirjassa, että tästä joskus hypättäisiin 1840-luvun Ruotsin Lappiin.
2. Apostolien teot kertoo toisin kuin Johannes. Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle helluntaina. Tämä helluntailaisille niin rakas kohta sivuutetaan essujen saarnassa, koska se ei sovi kuvioon.
3. Matteus kertoo, että Jeesus antoi avainten vallan Simon Pietarille käskysanallaan mainitsematta Pyhää Henkeä lainkaan. Tämä katolisille niin rakas kohta sivuutetaan essujen saarnassa, koska se ei sovi kuvioon.
4. "Kuolleen uskon" pappien ja naispappien viran puitteissa julistaman Jumalan Sanan ja suorittamien kasteen ja ehtoollisen sakramenttien ja ripin puolisakramentin torjuminen on donatolaisen skisman sukuinen harha, jonka kristillinen kirkko on aina torjunut.
lauantai 20. kesäkuuta 2009
Kristus ja Lapin luottamus
Kristus - kreikan sanasat khristos, voideltu. käännös Vanhan testamentin heprean sanasta מָשִׁיחַ
Mashiah, Messias, tarkoittaa voideltu.
Öljypuun arvokkaalla öljyllä voideltiin Raamatun Israelin kuninkaat, kun heidät valittiin profeetallisesti tehtävään ja kun heidät asetettiin komeissa kruunajaisissa valtaistuimelle.
1 Sam 10:1 kertoo, kuinka profeetta Samuel voiteli Saulin, Israelin ensimmäisen kuninkaan:
"Niin otti Samuel öljyastian ja kaasi hänen päänsä päälle, ja antoi suuta hänen ja sanoi: näetkös, että Herra on sinun voidellut päämieheksi perimisensä päälle?"
Voideltuja on Vanhassa Testamentissa
Herran temppeli ja sen esineistö - 2 Ms 40:9-11
Ja ottaman voidellusöljyn, ja voiteleman majan ja kaikki ne mitkä siinä ovat, ja pyhittämän sen kaluinensa, että ne olisivat pyhät,
Ja voiteleman polttouhrin alttarin kaluinensa, ja pyhittämän alttarin: ja se alttari pitää oleman kaikkein pyhin.
Sinun pitää myös voiteleman pesinastian jalkoinensa, ja sen pyhittämän.
kuningas - 1 Kun 1:38-39
Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin. ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!
pappi - 3 Ms 4:3
Jos pappi, joka voideltu on, rikkoo kansan pahennukseksi, niin hänen pitää rikoksensa edestä, kuin hän tehnyt on, tuoman virheettömän nuoren mullin Herralle rikosuhriksi
profeetta - Jesaja 61:1
Herran, Herran henki on minun päälläni, sentähden on Herra minua voidellut, saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa; hän on minun lähettänyt parantamaan särjettyjä sydämiä: saarnaamaan vangeille lunastusta ja sidotuille pääsemistä;
Tämän kohdan Jeesus luki Nasaretin synagoogasas ja sanoi, että se on nyt käynyt toteen heidän silmäinsä edessä.
poikkeuksena myös Kyyros, Persian kuningas, joka ei ollut juutalainen Jes 45:1
Näin sanoo Herra voidellullensa Korekselle, jonka oikiaan käteen minä rupeen: minä taivutan pakanat hänen eteensä, ja päästän kuningasten miekat heidän suoliltansa, että ovet avataan hänen eteensä, eikä uksia suljeta.
Lapin luottamus - tarkoittaa esikoislestadiolaisen herätyksen piirissä esiintyvää hengellisen hallituksen korostamista.
Suuren hajaannuksen aikaan 1900-luvun taitteessa lestadiolaisen herätyksen läntinen siipi, Jällivaaran vanhimmat, jatkoivat Raattamaan ja Purnun linjaa. Saarnaajien tuli olla luotettavia ja valtuutettuja eikä vapaasti missä vain seuroissa liikkuvia.
Ryhdyttiin korostamaan äitiseurakuntaa eli "emoseurakuntaa" ja sen merkitystä herätyksen alkuperäisen ja aidon sanoman valvonnassa.
itäiset lestadiolaiset eivät hyväksyneet lainkaan "Jällivaaran paavia" vaan irtautuivat omaksi suunnakseen, samoin uusheräys. itä-lestadiolaisuus järjestäytyi rauhanyhdistyksiksi joiden keskusjärjestö SRK sitä nyt johtaa.
esikoisten parissa säilyi Ruotsin Lapin korostaminen ja vaikka liike jäi pieneksi vähemmistöksi, se on jatkanut elämäänsä keskittyen etenkin etelä-Suomeen ja Lahteen, jossa on parhaillaan menossa Juhannuksen suurseurat.
Nykyiset Lapin vanhimmat ovat siellä mukana juhlistamassa vuotuista suurtapahtumaa.
Helsingin rukoushuoneen saarnaaja, metsäsuunnittelija Tauno Immonen, julkaisi kirjoituksen 2002, jonka Lapin luottamusta koskevan jakson olen kopioinut nettiruukkuun.
Käyn tässä palstassa läpi tämän kirjoituksen arvioiden sitä Jumalan Sanan valossa.
Koska monin kohdin arvosteluni on kärkevää, tahdon korostaa, että Ruotsin Lapilla on ratkaiseva merkitys esikoislestadiolaiselle herätykselle.
Olisi suuri virhe koettaa irtautua vanhasta perinteestä ja rakentaa muuta hallitusmuotoa. Se merkitsisi esikoisuuden loppua.
Kapinan lietsominen hengellistä hallitusta vastaan ei ole lainkaan toivottavaa.
Tarkoitus on tällä palstalla esittää tuon tekstin valossa mahdollisimman totuudellinen kuva herätyksen piirissä liikkuvista ajatuksista.
Arviointini arvostelu on tervetullutta ja olen pyytänyt ylläpidolta, että saisin sitä kautta tulevia viestejä tähän keskusteluun niiltäkin, jotka eivät ole Ruukku-lehden tilaajia.
hengellinen hallitus, vallankäyttö seurakuntien omaisuuden, arvokkaiden rukoushuonekiintiöiden, saarnalupien ja keskinäisen valtataistelun parissa on luonnollista.
kaikkialla, missä kristittyjä ihmisiä on koolla ja koettavat elää yhdessä samassa seurakunnassa on puolueita, joku on Keefaan ja joku Paavalin puolella, joku Apolloksen.
kamppailu vallasta, eräänlainen hengellisen yhteisön evoluutio vahvimman voittaessa, on luonnollista joskin Jeesus siitä hieman toppuuttelee että älkää te hallitko toisianne kuten maalliset valtijat.
Hän antoi tästä itse omalla elämällään esimerkin, jota kannattaa jokaisen paavin, arkkipiispan, metropolin ja Lapin vanhimman seurata
"Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.
Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.
Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;
Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä."
Markus 10:42-45 Biblia 1776
Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kuitenkin ajauduttu niin pitkälle, että uhkaamassa on todella vaarallinen tilanne suoranaisena epäjumalanpalveluksena.
uskon että Herran enkelin käsi on jo kohotettuna.
Näemme tämän vaaran kertomuksessa kuningas Herodes Agrippas I (10-44 jKr) Kesarean kaupungin amfiteatterissa.
Hän on Aristobulus IV ja Bereniken poika, ja antoi vaatimattomasti kutsua itseään nimellä "Agrippas Suuri".
Vain 34 vuotias kuningas saapuu teatterissa olevaan tilaisuuteen ylväästi hopeiseen rintahaarniskaan pukeutuneena.
Auringon valo sattuu haarniskaan saaden sen kimaltamaan, ja kansa tervehtii kuningasta "Jumalan ääni, ei ihmisen"
Tämä ilmaus esiintyy Tauno Immosen seurakuntakirjeessä 2/2002 olevassa kirjoituksessa.
Tyyron ja Siidonin asukkaat olivat pyytäneet kuningasta avuksi rauhan saamiseksi. Sitä varten hän oli nyt pääsiäisenä 44 saapunut Kesareaan kansankokoukseen.
Agrippas I oli järjestellyt vuoden 44 kuluessa myös juutalaisen kansan uskonnollisia riitoja Jerusalemissa.
Siellä oli syntynyt varsinainen jeesustelijoiden ryhmä, joka puhui omituisia erään Jeesus Nasaretilaisen asiasta. Olihan maaherra Pontius Pilatus tuon miehen jo tuominnut kuolemaan ja kaveri oli tapettu, niinkuin niin monta muuta juutalaista messias-kuningas ehdokasta.
Agrippas oli antanut surmata tuon Galilean kalastusfirman, Sebedeus et co, poikiin kuuluvan Jaakobin. Tämä nasaretilaisen seuraaja oli otettu kiinni Jerusalemissa ja teloitettu lyömällä häneltä pää pois roomalaisella miekalla.
Kuningas Agrippas oli myös antanut viranomaisten ottaa kiinni toisen Galilean kalastajan, nasaretilaisen seurassa kulkeneen Simonin, joka ei osannut pitää suutaan kiinni vaan puhui kansalle Jeesuksesta pitkin Jerusalemin katuja.
kaveri oli onnistunut jotenkin karkaamaan putkasta.
Mutta nyt olivat käsillä tärkeät valtion asiat. Tyyro ja Siidon ovat Libanonin mahtavia kaupunkeja, rikkaita ja suuria.
Mutta sillä ajalla otti kuningas Herodes muutamia seurakunnasta kiinni, vaivataksensa,
Ja mestasi Jakobin, Johanneksen veljen miekalla.
Ja kuin hän näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli makian leivän päivänä.)
Jonka hän myös käsitti, ja pani vankiuteen, ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun vartioida häntä, ja ajatteli pääsiäisen jälkeen asettaa hänen kansan eteen.
Niin Pietari pidettiin tornissa; mutta seurakunnassa tapahtuivat rukoukset hartaasti hänen edestänsä Jumalan tykö.
Apt 12:1-5 Biblia 1776
Mutta kuin päivä tuli, niin ei sotamiehillä ollut vähin kapina, kuhunka Pietari tullut oli.
Ja kuin Herodes piti sanan hänen perässänsä, eikä häntä löytänyt, antoi hän vartiat tutkia ja käski heitä rangaista. Ja meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä.
Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan maasta elatuksensa.
Mutta määrättynä päivänä oli Herodes puetettu kuninkaallisissa vaatteissa, istuen tuomioistuimella, ja piti puheen heidän tykönsä.
Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut. Ja hän syötiin madoilta, ja antoi henkensä.
Mutta Jumalan sana kasvoi ja eneni.
Apt 12:18-24 Biblia 1776
Tuona aikana elänyt juutalainen historioitsija Josefus kertoo meille samasta tapahtumasta, ja näin voimme ajoittaa tämän vuoteen 44.
Josefus kertoo, että kuningas Herodes Agrippas I taisteli rohkeasti juutalaisuuden puolesta.
Tästä kertoo myös tuo hänen yrityksensä tukahduttaa juutalaisten parissa levinnyt nasarealainen herätysliike väkivalloin.
Rohkeasti hän oli mennyt itse keisari Caligulan luokse 40-41, kun tämä vaati että Jerusalemin temppeliin oli pystytettävä hänelle patsas. Caligula kuoli 41.
Pääsiäisen jälkeen 44 kuningas tuli Kesareaan, johon oli järjestetty roomalaiset kisat uuden keisarin, Claudiuksen, kunniaksi.
Kesken kisojen hän näki pöllön lähellään. Kun Agrippas oli ollut aiemmin vankina Tiberiaan kaupungissa, hän oli nähnyt siellä pöllön. Joku oli ennustanut, että se merkitsee pikaista vapautumista vankilasta, mutta jos hän näkee pöllon uudelleen, se merkitsee pikaista kuolemaa.
Kesken kisojen kuningas sai hirveitä kipuja sydämeensä ja ala-vatsaansa ja kuoli viiden päivän kärsimysten jälkeen.
Näin siis historioitsija Josefus kuningas Herodes Agrippaan kuolemasta Kesareassa.
"Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut."
Apt 12:22-23
"Me kaikki haluamme ottaa neuvot vastaan taivaallisina neuvoina."
Tauno Immonen 2002 Lapin vanhinten äänestä, jota ei sovi arvostella eikä epäillä.
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.1. Vastoin Raamatun ilmoitusta, tässä sanotaan että "Jumala on synnyttänyt seurakuntansa"
Raamattu ilmoittaa, että Pyhä Henki saattoi raskaaksi kihlatun neitsyen, joka ei vielä miehestä tiennyt.
Jumalan ainoa lapsi syntyi neitsyt Mariasta Beetlehemissä, noin 8 kilometriä Jerusalemista etelään sijaitsevassa pienessä kaupungissa.
Tämä tapahtui ajanlaskumme alussa, nykyisten tietojen ja laskelmien valossa joskus 7 - 4 eKr. Kuningas Herodes Suuri nimittäin kuoli vuonna 4 ennen ajanlaskumme alkua.
(munkki Erasmus pieni laski 500-luvulla Jeesuksen syntymän melko tarkasti)
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.2. Isä Jumala ei ole "synnyttänyt seurakuntansa" vaan kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu Jeesukselle Kristukselle.
Lupauksensa mukaan Herra Jeesus tuli omiensa tykö takaisin, kun Pyhä Henki laskeutui apostolien päälle Jerusalemissa ilmeisesti vuonna 34 jKr.
Ennen olen minä tosin, oi Teophilus, puhunut kaikista niistä, mitä Jesus rupesi sekä tekemään että opettamaan,
Hamaan siihen päivään asti, jona hän otettiin ylös, sitte kuin hän apostoleille, jotka hän valinnut oli, Pyhän Hengen kautta oli käskyn antanut;
Joille hän myös kärsimisensä jälkeen oli itsensä eläväksi osoittanut moninaisilla merkeillä, ja näkyi heille neljäkymmentä päivää, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta.
Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.
Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monen päivän perästä.
Kuin he siis kokoontuneet olivat, kysyivät he häneltä, sanoen: Herra, tällä ajallakos Israelille valtakunnan jälleen rakennat?
Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.
Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, otettiin hän ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänen ylös heidän silmäinsä edestä.
Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen mennessänsä, katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa,
Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaasen? Tämä Jesus, joka teiltä otettiin ylös taivaasen, on niin tuleva kuin te hänen taivaasen menevän näitte.
Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, joka Öljymäeksi kutsutaan ja on läsnä Jerusalemia sabbatin matkan.
Ja kuin he tulivat sisälle, niin he astuivat ylös saliin, kussa he oleskelivat: Pietari ja Jakob, ja Johannes ja Andreas, Philippus ja Toomas, Bartolomeus ja Matteus, Jakob Alphein poika ja Simon Zelotes, ja Juudas Jakobin.
Nämät kaikki olivat yksimielisesti pysyväiset rukouksessa ja anomisessa, vaimoin kanssa ja Marian Jesuksen äidin ja hänen veljeinsä kanssa.
Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.
Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.
Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.
Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.
Niin Jerusalemissa asui Juudalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisesta kansasta, joka taivaan alla on.
Ja kuin tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous, ja hämmästyivät; sillä kukin kuuli niiden puhuvan omalla kielellänsä.
Ja he tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: katso, eikö nämät kaikki, jotka puhuvat, ole Galilealaiset?
Apt 1:1-14. 2:1-7 Biblia 1776
Apostolien teot kertovat Pyhän Hengen vuodatuksesta helluntaina, juutalaisten elonkorjuu juhlana eli Shavuot ilmeisesti vuonna 34.
Kristillinen kirkko syntyy tässä ja tämän kirkon Herra ja Kuningas ja Ylimmäinen pappi on Jeesus Kristus, Israelin luvattu Messias, Jumalan ainoa Poika, jolle kuuluu ylistys, kunnia ja kiitos aina ja iankaikkisesti.
Aamen
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.3. Tauno Immonen viittaa tässä toiseen Raamatun kohtaan, josta on tullut esikoislestadiolaisen seurkauntaoppitarun pseudo-raamatullinen avain.
Johanneksen evankeliumi kuvaa, kuinka pelokkaat opetuslapset ovat koolla lukittujen ovien takana peläten viranomaisia, jotka ovat heidän johtajansa vanginneet ja teloittaneet ja nyt käyvät varmaan vielä nasarealaisen seuraajien kimppuun.
Ylösnoussut Herra Jeesus ilmestyy sinne heidän keskelleen, puhaltaa ja antaa heille Pyhän Hengen ja valtuudet sitoa ja päästää syntejä maanpäällä.
Esikoisten parissa kehitettävän tarinan mukaan jotain samanlaista tapahtui Jällivaarassa. Kuvaus ei ole ihan tarkka, koska se ei voi olla - onhan se täysin epähistoriallinen.
Tarinaa iskettiin varmaan Purnun kuoleman jälkeen, kun johtaja puuttui ja vanhinten neuvosto etsi arvovaltaa.
Ikäänkuin olisi ollut jokin tilanne Larsin aikoina tai pian sen jälkeen, kun "vanhimmat" ovat olleet jossain salaperäisessä huoneessa suljettujen ovien takana, ja kokeneet samanlaisen Pyhän Hengen kosketuksen ja saaneet itselleen avainten vallan ainoina tämän maapallon päällä.
Röyhkeä ajatus on, että etsikkoajat ovat ohi maailman kansoilta joilla oli tilaisuutensa. Kirkot ovat mädäntyneet ja menettäneet elävän uskon.
Kuolleen uskon kantajia ovat kaikki roomalais-katoliset, ortodoksit, protestantit, helluntailaiset, vapaakirkolliset, baptistit ja keitä heitä sitten onkin.
Ainoastaan ja vain niillä, jotka ovat saaneet syntien anteeksiantamuksen vakuutuksen tämän Pohjolan yöhön syttyneen elävän seurakunnan uskollisten palvelijoiden kautta, on elävä usko.
muut menevät helvettiin minne kuuluvatkin.
Mitä sitten todella tapahtui?
Lestadiolaisen liikkeen historian tutkijat, mukaan lukien tuore Jorma Ojalan kirja, sekä alkuperäiset todisteet kertovat seuraavaa.
Laestadiukselle itselleen synninpäästö oli outo asia. Lapin Marian kohtaaminen ei ollut mikään rippi, kuten sitä joskus ehkä tahdotaan ajatella nykyajan tilannetta taaksepäin siirtäen.
Juhani Raattamaa oli tullut jo Larsille avuksi ja oli pitämässä rovastin määräyksestä Jällivaaran seudulla konfirmaatiokoulua muistaakseni 1848.
tyttö oli tullut synnintuntoon, eikä millään tahtonut rauhottua.
Ovi oli jo auki tuavasta ja Raattamaan poro siellä odotti reen edessä että millos lähdettäis. Ovi ei ollut suljettuna.
Raattamaa sitten kysyi tytöltä, kun ei muuta osannut "uskotkos että olemme Jumalan miehiä", johon tyttö vastasi myöntävästi.
sitten Raattamaa julisti tytölle synninpäästön Jumalan miehen oikeudella - ja välisttömästi Jeesus antoi tytön sydämeen rauhan.
Vanhinten kollegiaalinen hallinto on vasta 1910-luvun kuluessa kasvanut, liikkeen johdossa ollut Joonas Purnu kuoli 1902.
Tässä vaiheessa arvovaltaa korostettiin myös julkaisuilla "Vanhinten ääni"
Isän ääni - Fadersrösten
kerättyjen kirjeiden ja muun aineiston julkaisu alkoi myöhemmin Sam Wettaisen johdolla
Fadersrösten
Bromma : Sam Wettainen, 1960-1989
Svenska
näistä sitten suomeksi koottu
Aikakautemme vanhinten kirjoituksia = Vanhinten kirja I
* Vanhinten kirja II
* Julkaisukokoelma
* Isän ääni 1960-69
* Isän ääni 1970-79
* Isän ääni 1980-89
ja leeviläisten Vanhinten kirja III
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
2. Hän on jättänyt siihen Pyhän Hengen ja taivaan valtakunnan avaimet.
2.1. Jumala ei ole jättänyt Pyhää Henkeä mihinkään.
Tauno Immosen opetuksessa näkyy huolestuttavalla tavalla se, ettei hän näytä ymmärtävän, mikä on pyhä Kolmiyhteinen Jumala.
Pelkästään Johanneksen evankeliumin yhtä kohtaa lukien voi saada tuollaisen oudon näkemyksen, että Pyhä Henki olisi jokin Jeesuksen hönkäys.
salaperäisellä ja tutkimattomalla tavalla Lapin vanhinten, lähetysmiesten ja saarnaajien puheita sinetöivä läsnäolo.
Mutta jos luemme koko Johanneksen evankeliumin, ymmärrämme, että Pyhä Henki on jotain aivan muuta.
Kyyhkysenä Johannes Kastaja näki Hengen laskeutuvan Jeesus Nasaretilaisen ylle Jordanin kasteessa, kun taivaat olivat auki ja sieltä kuului Isän ääni
"tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä"
... tähän tämä minunkin pieni kirjoitukseni tähtää, että rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa tahtoisivat totella tuota Isän ääntä, kuunnella Jeesusta Kristusta ja heittäisivät ihmisopit pusikkoon, minne ne kuuluvat
Johannes Kastajan elämän suurin tapahtuma - hän sai kastaa Jumalan Pojan vedellä parannukseen:
Jesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.
Niinkuin prophetaissa kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, joka on valmistava sinun ties sinun etees.
Huutavan ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.
Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi.
Ja hänen tykönsä meni ulos koko Juudean maakunta ja Jerusalemin asuvaiset, ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin virrassa, tunnustain syntinsä.
Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,
Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.
Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.
Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.
Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,
Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.
Markus 1:1-11 Biblia 1776
Begynnelsen til Jesu Kristi, Guds Sønns evangelium.
Som skrevet står hos profeten Esaias: Se, jeg sender mitt bud for ditt åsyn; han skal rydde din vei;
det er en røst av en som roper i ørkenen: Rydd Herrens vei, gjør hans stier jevne!
således stod døperen Johannes frem i ørkenen og forkynte omvendelses dåp til syndenes forlatelse,
og hele Judea og alle de fra Jerusalem gikk ut til ham, og de blev døpt av ham i elven Jordan, idet de bekjente sine synder.
Og Johannes hadde klædning av kamelhår, og lærbelte om sin lend, og hans mat var gresshopper og vill honning.
Og han forkynte og sa: Efter mig kommer den som er sterkere enn jeg, han hvis skorem jeg ikke er verdig til å bukke mig ned og løse.
Jeg har døpt eder med vann, men han skal døpe eder med den Hellige Ånd.
Og det skjedde i de dager at Jesus kom fra Nasaret i Galilea og blev døpt av Johannes i Jordan;
og straks da han steg op av vannet, så han himmelen åpne sig og Ånden komme ned over ham som en due.
Og det kom en røst fra himmelen: Du er min Sønn, den elskede; i dig har jeg velbehag.
Markus 1:1-11 Det Norsk Bibelselskap 1930
Isä on Jumala, Poika on Jumala, Pyhä Henki on Jumala.
Ja kuitenkaan ei ole kolmea jumalaa vaan Yksi.
Pyhä Henki on Jumala, Hän ei ole sama kuin Isä eikä Hän ole sama kuin Poika, vaan oma itsenäinen persoona.
Kristillinen kirkko tunnustaa, että Pyhä Henki lähtee Isästä.
läntinen kirkko lisää tähän "Isästä ja Pojasta"
Pyhä Henki ei siis ole joku Lapin aavoilla ja kairoissa vaikuttava henkonen, joka jotenkin siirtyy sukupolvelta toiseen Jällivaaran juurista.
Pyhä Henki on Jumala.
Virsi 126
Me kiitämme sinua,
me sinua rukoilemme,
me ylistämme ja kunnioitamme sinua.
Me sinua kiitämme
sinun suuren kunniasi tähden.
Oi Herra Jumala,
taivaallinen kuningas,
Isä, kaikkivaltias Jumala!
Oi Herra, kaikkein korkeimman ainoa Poika,
Jeesus Kristus!
Oi Herra Jumala,
Jumalan Karitsa,
Isän Poika,
joka pois otat maailman synnit,
armahda meitä!
Sinä yksin olet pyhä,
sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet korkein,
Jeesus Kristus,
Pyhän Hengen kanssa
Isän Jumalan kunniassa.
Aamen.
Latinalainen Laudamus te 300-luvulta.
Ruots. Olavus Petri 1531.
Suom. Mathias Westhin käsikirjoituksessa 1540-luvulla.
Mikael Agricola 1549.
Virsikirjaan 1938.
2. Hän on jättänyt siihen Pyhän Hengen ja taivaan valtakunnan avaimet.
2.2. Tässä lauseessa on avain esikoislestadiolaisen herätysliikkeen käsitykseen Jumalan valtakunnasta.
On tämä merkillinen, savuton, hajuton, näkymätön mutta puheissa jatkuvasti toistettu ja ajatuksissa ja uskossa oleva käsityst Pyhän Hengen läsnäolosta, vain tässä meidän kristillisyydessämme.
koska Pyhä Henki "annettiin suljettujen ovien takana" joissain hämärissä, tarkemmin sanomattomissa oloissa Jällivaaran tuntumassa joskus silloin Laestadiuksen aikaan...
ja koska tämä Pyhä Henki on ihmisten sitoma - ilman kätten päällepanoa, kuten kristillisissä kirkoissa, vaan ihan noin vain kuten joku on sen päätellyt ja kuten se nyt yleisesti uskotaan ilman sen kummempia selityksiä - siihen saarnaajien, lähetysmiesten ja vanhinten ketjuun, joka tunnetaan.
niin Pyhää Henkeä ei sitten kai ole missään muualla.
tämä on siitä mukava ajatus, että näin ihmiset saavat omiin käsiinsä korkeimman mahdollisen tuomiovallan koko ihmiskunnan keskuudessa.
silleen mukava, että koska Pyhä Henki on vain tässä meidän kristillisyydessämme, Siionin muurien suojassa, niin vain me - koko maailmassa - vain me päätämme, kuka saa elää ikuisesti Jumalan luona ja kuka menee ikuisesti helvettiin elävältä poltettavaksi perkeleen ja hänen enkeleidensä kanssa.
2.3. taivaan valtakunnan avaimet
Tuossa Johanneksen evankeliumin hienossa kohdassa ei mainita mitään taivasten valtakunnan avaimista.
Tämä on Jeesuksen sanasta Pietarille, kun Simon melkoisen koulutuksen jälkeen on alkanut oivaltaa, kenen seurassa sitä on tallusteltu.
Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?
Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.
Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?
Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.
Matteus 16:13-20 Biblia 1776
Jos saarnaajat jaksaisivat pysähtyä tutkimaan opetustaan Jumalan Sanan valossa, niin tuollaisilta virheiltä vältyttäisiin.
Johanneksen evankeliumissa ollaan suljettujen ovien takana.
Jeesus ei antanut "taivasten valtakunnan avaimia" opetuslapsille yleisesti, vaan Matteuksen evankeliumi, josta tämä tulee, sanoo nimenomaan että Jeesus sanoi Pietarille
"Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet"
tässä on nyt pieni kädenvääntö esikoislestadiolaisten saarnaajien ja Rooman paavin välillä.
Rooman piispa näet sanoo istuvansa Pietarin istuimella.
Hän katsoo, siis tällä hetkellä Benediktus XVI, että jollain ihmeellisellä tavalla Pietarille annetut valtakunnan avaimet ovat nyt hänen yksityisomaisuuttaan.
Hänellä on tuo valta heittää ihmisiä helvettiin sitomalla heidät kirouksin ja bullin synteihinsä, vapauttaa hetkeksi aneilla tai kerrassaan päästää taivaan iloon.
Mikä valta, mikä mahti!
Ei tuo heille sitten kuitenkaan riittänyt, ihmisten tuonpuoleisesta kohtalosta määrääminen.
Paavin vallan noustessa he myös innostuivat lisää ja sanoivat, että toinen avain on taivasten vallan avain ja toinen on maallisen vallan avain.
Paavi on sekä taivaan että maan korkein valtias, Jeesuksen Kristuksen sijainen maanpäällä!
Sekään ei ihan riittänyt ja 1800-luvulla italialaiset kardinaalit ja paavit päättivät, että paavi on erehtymätön.
se oli heidän suurin erehdyksensä.
veikkaan että paavi Benediktus XVI ei tiedä, että Lapissa on pieni porukka, joka vaatii avainten vallan itselleen sotkemalla Johanneksen ja Matteuksen evankeliumien tekstit samaan syssyyn.
voisi herättää suorastaan hilpeyttä Vatikaanin käytävillä, jos ei olisi niin surullista.
Heitä on yli tuhat miljoonaa.
Essuja semmonen niukasti 15.000?
mutta näillä Lapin Pietareilla on riitaa myös Jeesuksen kanssa.
Jeesus sanoi Pietarille
"sinä olet Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman"
- ensinnäkin, kuten käsillä olevasta Helsingin seurakuntakirjeestä näemme, essujen mielestä Jeesuksella ei ole mitään tekemistä seurakunnan kanssa.
"Isä Jumala on sen synnyttänyt jättämällä Kiirunaan Pyhän Henkensä."
- toiseksi, tiedämme esikoislestadiolaisten opetuksesta, että helvetin portit ovat voittaneet Pietari-kalliolle rakennetun läntisen, latinalaisen kirkon ja varmaan myös Johannekselaisen itäisen kreikkalaisen kirkon.
ei siellä näet ole elävää kristillisyyttä.
etsikkoajat ovat ohi ja Jeesus on hukannut miljoonat ihmiset, jotka Isä Jumala olisi tahtonut taivaan kotiin tuoda.
huonosti on käynyt Jeesukselle näissä hommissa, maailman viettelykset, järjen usko ja perkeleen juonet ja helvetin portit kaatoivat Hänen työnsä maahan.
no onneksi siellä sentään on Jällivaarassa vielä jokun essu jäljellä, vaikka tahtovatkin muuttaa Ruotsin taloudellisen tilanteen pakottamina etelämmäksi.
laiha lohdutus lienee Jeesukselle kuitenkin - "kuinka minä noin erehdyin, että helvetin portit eivät sitä voita"
3. Siis asuvainen Pyhä Henki on sidottu elävään seurakuntaan ja taivaan valtakunnan avaimet asuvaiseen Pyhään Henkeen.
sido sinä, arvoisa Tauno, Pyhä Henki, minne tahdot.
sidon sinä taivaan valtakunnan avaimet "asuvaiseen Pyhään Henkeen"
ihan sellaisten Lapin luottavaisten saarnaajien kaulaan, kuin lehmänkellona kilisemään "tulkaa tänne, täältä pääsee taivaaseen, mulla on avaimet"
vaan mistä olet semmoiset narut löytänyt, jolla tämä poro sidotaan johonkin?
Jumala on Henki ja henkeä on hankala narulla sitoa ihmisiin.
ai niin "Pyhä Henki ja me olemme päättäneet" että näin on.
4. Elävässä kristillisyydessä on käytännössä oikea raamatullinen lähetystoimi ja hengellinen hallitus, niin kuin Raamattu todistaa. Apt.15. luku.
Katsotaas tätäkin hieman lähemmin.
"Elävä kristillisyys" tarkoittaa siis ainoastaan ja vain esikoislestadiolaista herätystä.
kaikki muu on kuollutta kristillisyyttä, pään tietoa, vino pino kirkkoja ja herätysliikkeitä, joissa ei voi pelastua iankaikkiseen elämään.
Etenkin nuo vanhoillis-lestadiolaiset eriseuralaiset, helvetin pohjalle vaan...
Niin apostolit ja vanhimmat tulivat kokoon, tätä puhetta tutkimaan.
Mutta kuin suuri kamppaus ollut oli, nousi Pietari ja sanoi heille: miehet, rakkaat veljet! te tiedätte, että Jumala kauvan ennen tätä aikaa valitsi meidän seassamme, että pakanat piti minun suuni kautta evankeliumin sanan kuuleman ja uskoman.
Ja Jumala sydänten tutkia todisti heille ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin meillekin,
Ja ei tehnyt yhtään eroitusta meidän ja heidän välillänsä, puhdistain uskolla heidän sydämensä.
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?
Vaan me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.
Ja kaikki joukko vaikeni ja kuulteli Barnabasta ja Paavalia, jotka juttelivat, kuinka suuret merkit ja ihmeet Jumala oli heidän kauttansa pakanoissa tehnyt.
Vaan sitte kuin he vaikenivat, vastasi Jakob ja sanoi: miehet, rakkaat veljet, kuulkaat minua!
Simon jutteli, kuinka Jumala ensin on etsinyt omistaaksensa kansaa nimellensä pakanoista.
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
Jumalalle ovat kaikki hänen työnsä tiettävät maailman alusta.
Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät;
Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta.
Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan.
Apt 15:6-21 Biblia 1776
Silloin kelpasi apostoleille ja vanhimmille, koko seurakunnan kanssa, joukostansa valita miehiä ja lähettää Antiokiaan, Paavalin ja Barnabaan kanssa: nimittäin Juudaan, joka kutsuttiin Barsabas, ja Silaan, ylimmäiset miehet veljesten seassa.
Ja kirjoittivat heidän kättensä kautta tällä tavalla: me apostolit ja vanhimmat veljet toivotamme veljille, jotka pakanoista Antiokiassa ja Syriassa ja Kilikiassa ovat, terveyttä!
Että me olemme kuulleet, kuinka muutamat meiltä lähteneet ovat teitä opillansa eksyttäneet ja teidän sielujanne vaivanneet, sanoen: teidän pitää itsenne antaman ympärileikata ja lain pitämän; joille emme ole käskeneet.
Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,
Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen nimen tähden alttiiksi antaneet.
Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen suusanalla teille ilmoittavat.
Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!
Apt 15:22-29 Biblia 1776
Näemme tässä mallin, jonka mukaan esikoisten hengellinen hallitus on tahdottu muokata.
Apostolien teoissa Jerusalemissa olevat kristillisyyden vanhimmat ovat kokoontuneet käsittelemään esille tulleita asioita seurakunnista.
Yhdessä asiaa mietitään, puheenvuoroja kuullaan ja sitten päätetään, miten toimitaan.
Tästä tulee myös tuo "lähetysmiesten" malli, jotka vanhinten valtuuttamina vievät kirjeenä kirjoitettua päätöstä ja ohjetta seurakuntiin.
Samoin lähetyskirjeen malli, joka on merkittävä osa esikoisten kirkollista ja hengellistä elämää.
myös tuo arvovaltainen sanonta "Pyhä Henki ja me" tulee tästä Apostolien tekojen kohdasta
"Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset"
5. Elävä Jumalan sanan siemenen on kuljetettu meidän aikaamme.
Apostolisen kristillisyyden jälkeen elävä kristillisyys on ollut seurakunnallisessa muodossa Johan Hussin, Martti Lutherin ja nyt tänä viimeisenä aikana, jolloin se on syntynyt Ruotsin Lapissa, kun rovasti Laestadius sai elävän uskon Lapin Marian kautta.
5.1. Tässä on mainittuna pähkinänkuoressa "elävän kristillisyyden historia" Euroopassa. Kaikkiaan kaksi tunnustettua kristittyä, Johan Huss ja Martti Luther.
Sitten rovasti Laestadius, joka sai elävän uskon Lapin Marian kautta.
Ajatus on että näin elävä Jumalan sanan siemen on kuljetettu halki aikojen nykyiseen aikaamme.
Aukkoja on paljon, eikä tästä näy oikein miten sitä elävää sanaa on kuljetettu.
Katsotaan ihan kalenteri kädessä.
Tauno Immonen lähtee Apostolisesta seurakunnasta, joka tuossa mainittiin Apt 15. luvun yhteydessä.
Se alkaa Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimisen ja ylösnousemuksen ajalta noin 34 jKr ja päättyy Jerusalemin kaupungin julmaan hävitykseen 70 jKr.
Jerusalemin temppelistä ei jäänyt kiveä kiven päälle. Jeesuksen veli Jaakob oli kivitetty Jerusalemissa, Pietari ja Paavali surmattu Roomassa 64.
Juutalaiset kristityt olivat hajaantuneet maailmalle ja ensimmäiset pakankristityt seurakunnat alkoivat syntyä.
Jan Huss eli nykyisen Tshekin tasavallan alueella 1300 vuotta myöhemmin 1372-1415, kun hänet Konstanzan kaupungissa poltettiin harhaoppisena.
Martti Luther syntyi nykyisessä Saksassa noin 70 vuotta myöhemmin 1483 ja kuoli 1546.
Lars Levi Laestadiuksen elinvuodet ovat 1800-1861 ja paikka pohjoinen Ruotsi.
Olen itse hieman tutkinut tätä esikoisten mainitsemaa Huss-Luther....Laestadius linjaa ja näitä kirjoituksiani ja niihin tulleita asiantuntevia huomautuksia on täällä nettiruukun raamattupiirissä.
tämä sukkession linja Hussista esikoisiin on todella olemassa, ja se on erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva.
Mutta tämä nyt vallassa oleva ns Nilivaaran Lapin uskollisten linja ei kulje Hussiin eikä Lutheriin, vaan Lars Levi Laestadiuksen opetuksen erityisiin painotuksiin, joita pidän varsin myrkyllisinä.
6. Ruotsissa on aikakautemme Betlehem.
Seuraavaksi tulemme tähän meidän kristillisyytemme historiaan ja olemukseen.
Lestadiolaisuuden syntyhetkenä pidetään Pajalan seurakunnan tapahtumia 1857, kun piispa antoi ohjeet että rovastin heränneille pitämän jumalanpalveluksen lisäksi on pidettävä myös toinen jumalanpalvelus tavalliselle kirkkokansalle.
Tauno Immosen esittämä ajatus on, että valo on sammunut Kristuksen kirkossa, etsikkoajat menneet ohi, kaikki suuret kirkkokunnat ovat vailla Pyhää Henkeä ja sen antamia valtuuksia julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jumalan Sana syntyy nyt uudelleen tähän pimentyneeseen maailmaan, tällä kertaa Kiirunaan joskus siis 1800-luvun loppupuolella.
7. Siellä on nostettu pystyyn Daavidin kaatunut maja; hengellinen hallitus.
kuten sanoin, Kristus on hävinnyt taistelunsa tämän maailman ruhtinaalle, helvetin portit ovat voittaneet Pietarin kirkon ja ortodoksit ja luterilaiset ja kaikki muutkin.
Apostolinen usko on hukassa ja seurakunnan hengellinen hallitus on kaatunut.
"kaatunut Daavidin maja" ei ole raamatullinen ilmaus.
Ehkä se tarkoittaa kaatunutta Jerusalemin temppeliä?
Daavidin aikana oli Ilmestysmaja, ehkä ajatus on että se on romahtanut kasaan pirun juonissa.
tässä erehdyin pahasti.
Daavidin kaatunut maja on toki Raamatussa ja profetia mainitaan juuri tuossa Apt 15 luvussa jakeissa 15-17.
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
huomaa, että tämä asia, Daavidin kaatuneen majan nostaminen, on ilmaistu juhlallisesti passiivimuodossa.
Jeesuksella ei ole kirkkonsa kanssa mitään tekemistä, jotenkin vaan Kiirunassa kaatunut maja nostettiin, tuulen kaatama poronnahkojen kattama kota on taas pystyssä ja mukavasti nuotiosta savu sen katon kautta yötaivaalle nousee.
8. Sieltä on elävä kristillisyys levitetty oikean raamatullisen lähetystoimen kautta niin laajalle kuin sen nyt näemme olevan.
Saamme näin kuulla tämän Ruotsin Bethlehemin ihanuudesta.
"elävä kristillisyys" - siis ruotsin-suomalainen esikoislestadiolaisuus - on "oikean raamatullisen lähetystoimen" kautta - eli Apt 15 mallin mukaan - levitetty niin laajalle kuin näemme.
Jeesusta tähän ei ole tarvittu. Normaali ruotsalaisten ja suomalaisten muuttoliike Amerikkoihin Suurten järvien kuparikaivoksille sekä työn perässä etelämmäksi Suomessa, kuten vaikkapa Hämeenlinnan höyrysahalle ja uittopuuhien myötä Lahteen, on riittänyt.
ja nyt Tauno Immonen pystyy näkemään "elävän kristillisyyden" laajuuden ja levinneisyyden.
Kristuksen kirkko kun on siitä hankala, että se on näkymätön eikä sen rajoja ihmiset pysty vetämään.
minkään Suomessa vaikuttavan herätysliikkeen tai kirkkokunnan lähetystyö ei ole niin jumissa kuin esikoislestadiolaisten.
vanhoillisetkin puhaltavat reippaasti ohi.
jotenkin surkeaa hiiren ininää on tuo Tauno Immosen omakehu.
Hussilaiset, eli moravialaiset, kun Pyhä Henki heitä kosketti 1727 alkoivat oikean raamatullisen ja apostolisen lähetystyön välittömästi.
Nykyään heitä on - tuosta 300 hengen porukasta kun lähdetään - 852.000 ihmistä ympäri maailman.
Kiirunan ja Jällivaaran essujen luku senkun vähenee, liekö kohta jäljellä yhtään, sisäisen muuttoliikkeen seurauksena.
"oikeaa raamatullista lähetystointa" tosiaan.
9. Se on kasvanut suureksi puuksi, jonka oksat ulottuvat yli valtakuntien rajojen ja valtamerien, mutta puun runko ja juuri on edelleen Ruotsin Lapissa
riippuu, miten asiaa katsotaan.
minusta tämä on kitukasvuinen, huonosti hoidettu ja omaan hurskauteensa ihastunut pieni herätysliike ja perinneliike, jonka uudistamiseen tarvitaan itse suurta Puutarhuria.
10. Siellä ovat olleet koko tämän viimeisen etsikkoajan uskolliset vanhimmat, jotka ovat Pyhän Hengen ja seurakunnan kehottamina aikanansa kantaneet huolta elävästä kristillisyydestä, niin kuin he tänäkin aikana tekevät.
Pääsemme sitten kirjoituksen varsinaiseen ytimeen, jossa saarnaaja Tauno Immonen kertoo Ruotsin Lapin vanhinten merkityksestä tässä meidän kristillisyydessämme.
On aivan kuin hän ihaillen katselisi omaa isäänsä, kuinka suurenmoisella tavalla Jumalan lapsista pidetään huolta tässä valtakunnassa, jonka avainkaula lapsi hän saarnaajana itse myös on.
11. Jumala on antanut kristillisyyden vanhimmille suurimman valkeuden ja viisauden hyvin hallitsemaan koko kristillisyyden laveudessa.
Jälleen näemme, ettei Jumalan Poikaa tarvitse kuunnella, kuten Jordanilla Johannes Kastaja ymmärsi.
Jumala on itse antanut suurimman valkeuden ja viisauden kristillisyyden vanhimmille.
Jumalan tarkoitus on, että he näin hyvin hallitsevat koko kristillisyyden laveudessa.
---
Tällä kohtaa viimeistään jokaisen esikoislestadiolaisen kristityn, joka tätä tekstiä lukee, tulee päättää itse mielessään.
tahdotko elää Jumalan vanhimmille antaman suuriiman valkeuden ja viisauden ohjeiden ja neuvojen mukaan, heitä ovat
Levi Larsson, Lars Larsson, Gunnar Persäter, Odd Minde, Ulf Bolsöy, Bror Erkstam, Håkan Gustavsson, Göran Larsson, Hans-Olof Wettainen ja Sven-Åke Blombacke.
vai tahdotko elää Jumalan Pojan uskossa, Pyhän Hengen totuudellisessa valossa ja kirkkaudessa, Isän Jumalan rakasta Poikaa kuunnellen?
12. Kun kristillisyydessä tulee vaikeuksia ja koettelemuksia, pyydetään apua Ruotsin Lapin seurakunnalta, joka koettelee pyynnöt ja lähettää vanhimmat saarnaamaan Jumalan sanaa sinne missä tarve on suurin.
Hyvä Tauno Immonen, neuvoisin että kääntyisit korkeamman tahon puoleen, kun tässä meidän kristillisyydessämme tulee vaikeuksia ja koettelemuksia.
Ei pohjoisemmaksi vaan ylemmäs.
Herra Jeesus Kristus näet elää ja hallitsee ja istuu Isän Jumalan oikealla puolella valtaistuimellaan.
Sieltä yksin tulee apua meidän kristillisyytemme huoliin.
kiitos Herran, jos Lapin vanhinten, lähetysmiesten ja saarnaajien kautta.
mutta nämä kun näyttävät nyt ottavan kunnian kaikesta ihan itselleen.
13. Suomessa on aikojen kuluessa ollut useasti tarve ja olemme pyytäneet ja saaneet monet kerrat lähetyksen.
Niin taas tälläkin kerralla meilä on suuri tarve ja olemme esittäneet avunpyynnön nöyrällä sydämellä.
---
Kun tsaari Aleksanteri ensimmäistä kertaa matkusti Suomessa, joka oli tullut Venäjän valtaan hän kulki komean saattueensa kanssa maanteillä halki maaseutujen.
Hän katseli tien vieressä pelloilla ja kotipihoilla työtä tekeviä suomalaisia, jotka ihmetellen katsoivat kasakkojen keihäitä ja pistimiä ja tsaarin komeita kärryjä.
Aleksanteri katsoi heitä ja totesi "näen heidän käytöksestään, että suomalaiset eivät koskaan ole olleet orjia"
14. Pyyntömme on koeteltu Ruotsin Lapin kristillisyydessä ja lähetetty vanhimmat meitä neuvomaan, opettamaan ja lohduttamaan.
Apostolien tekojen 15 luvun mukaan?
ei hyvänen aika!
Apostolien teoissa ei kukaan ole niin tärkeä kuin Herra Jeesus Kristus!
15. Olemme totisesti tunteneet, että Jumala on kristillisyytemme vanhinten kautta vastannut tulella taivaasta.
Raamatullinen kuva - aika pelottava, jos katsomme missä yhteydessä se usein esiintyy.
Tässä on ajatuksena ehkä Pyhän Hengen tuli, jonka Jumala on antanut kun seurakunta on nöyrästi rukoillut Lapin vanhimmilta apua vaikeuksiinsa.
vanhimmilta, ei Jumalan Pojalta
16. Vanhimmat ovat saarnoissaan antaneet samat neuvot, jotka olemme lapsuudessamme kuulleet, uskoneet ja niitä seuranneet.
Vanhinten suitsutus jatkuu, he edustavat alkuperäistä sanomaa tässä meidän kristillisyydessämme, pitävät yllä jatkuvuutta.
Tämä lienee eräs syy siihen, että saarnoja ei saisi Risto Blomin tavoin tutkia, niitä ei saisi nauhoittaa, arvostella eikä kerätä Internetiin.
Nyt Lahden juhannusseurojen aikana verkkokuuntelua on jahdattu nykyajan tekniikan keinoin.
jotta säilyisi tämä valheellinen todistus, että nykyinen saarna on samaa kuin ennenkin.
17, He ovat antaneet neuvot myös ajankohtaisiin asioihin.
Nilivaaran lähetyskirje 1992 esimerkiksi neuvoo monista nykyajan asioista. Samoin Kiirunan kirje 2008.
Kaariväli on parikymmentä vuotta ja sanoma suhteellisen yhtenäinen.
Pienikin koreus kadottaa.
8. Me kaikki haluamme ottaa neuvot vastaan taivaallisina neuvoina.
Hurskaasti sanottu.
Tässä on nyt Lapin vanhimmilla mahdollisuus ratkaista, kulkeako Herran enkelin kohotetun miekan alle vai antaako Jumalalle kunnia.
19. Emmehän pane niitä oman järjen puntariin.
20. Emme epäile ja arvostele niitä.
Lapin luottamus kukassa.
tämä on todellista luottamusta, ei tarvitse itse yhtään ajatella, ei saa epäillä eikä saa halaistua arvostelun sanaa sanoa.
Isä hoitaa lapsiaan hyvin ja lapset palkitkoon isälle kuuliaisuudessa ja hyvän käytöksen ja rakkauden teoin.
21. Jos vihollinen pääsee pettämään meitä tällä tavalla, niin olemme silloin pahoja työntekijöitä.
Vanhinten taivaallisten neuvojen epäily, kyseenalaistaminen, niistä arvostelevasti keskusteleminen ovat "pahojen työntekijöiden" puuhaa ja syvyydestä alkuisin.
22. Jumala, rakas taivaallinen Isä varjelkoon meitä väärästä mielestä.
Niin vakava vaara on arvostelu, että oikein rukoillaan Jumalaa, rakasta taivaan Isää, sellaisesta väärästä hengestä ja pahan työntekijän teosta varjelemaan.
23. Johdattakoon Jumala meitä oikeassa mielessä niin, että puolustamme kaikki kristillisyyden neuvot ja opetamme lapsiamme ja toisiamme niin kuin meitä on neuvottu.
Ei riitä vain, että tiedämme että paavi on erehtymätön.
Meidän tulee myös aktiivisesti puolustaa vanhimpia, isäämme, ja kehotettava tottelevaisuuteen ja kuuliaisuuteen.
vaikka omaa järkeämme ja omaa uskoamme vastaankin.
24. Niin ovat edesmenneet polvikunnat tehneet ja näemme sen suuren siunauksen joka siitä on seurannut.
esikoislestadiolaisuudelle on ominaista vanhinten auktoriteetin ja emoseurakunnan korostaminen.
ilman niitä se lakkaisi olemasta.
25. Sen työn hedelmänä on meillä tänä päivänä elävä kristillisyys.
Näin vanhinten arvovallan suojeleminen ja sen aktiivinen puolustaminen - siitä työstähän tässä on kyse - on säilyttänyt elävän kristillisyyden.
Ei näissä taisteluissa ole Jeesuksen apua tarvittu.
Syrjäytetään ja estetään etenemästä ja vaiennetaan Lapin vanhinten ehdotonta, erehtymätöntä taivaallista ääntä arvostelevat ulos tästä ainoasta pelastavasta kristillisyydestä.
ulos pimeyteen.
ei siinä Hyvää Paimenta tarvita, muutama puhelinsoitto vain.
26. Kiitämme sitä taivaan Jumalaa.
Tutkimassani jaksossa mainitaan muutamassa kohdassa rakas taivaallinen Isä.
mutta jakson lopussa kiitetään elävän kristillisyyden säilymisestä tämän työn kautta taivaan Jumalaa.
"taivaan Jumala" ei ole raamatullinen ilmaisu, vaan lähinnä yleisuskonnollinen.
monet pakankansat ajattelevat, että ylhäällä, taivaassa tai korkeuksissa, on joku jumalolento.
Ukko Ylijumala oli suomalaisen vanhan pakanuuden korkein.
Jeesus opetti meidät tuntemaan Isän, joka voidaan tuntea vain Pojan kautta.
Tauno Immosen kolminaisuudessa näyttävät tosiaan olevan
Isä Jumala, tämä meidän kristillisyytemme Lapin vanhinten johdossa, Pyhä Henki
näistä Pyhä Henki on sidottu avainlasten kaulaan asuvaisena ja meidän kristillisyytemme hoitaa sovituksen, lunastuksen ja pelastuksen asiat.
Jeesusta ei lainkaan mainita koko jaksossa.
Olen kirjoittanut pitkästi tästä tärkeästä tekstistä.
Mielestäni Tauno Immonen on tehnyt hyvin merkittävän työn kirjoittamalla rehellisesti ja vakaumuksellisesti mustaa valkoisella näkemyksistään.
Näin voimme keskustella ja ottaa esiin tässä olevia taustoja ja johtopäätöksiä.
Samoin oma tekstini on vapaasti arvosteltavana, missä käsitän väärin, yksipuolisesti tai en ollenkaan kirjoituksen todellista sisältöä.
Mielestäni tämä Helsingin seurakuntakirjeen 2/2002 teksti antaa erinomaisen kuvan siitä, mitä on esikoisten parissa oelvan Lapin luottamus.
Se on haaste Lapin vanhimmille, ja kutsu neuvoa saarnaajia tuntemaan kuka on Kristus, Jumalan ainoa Poika. Pallo on näet pahasti hukassa.
Kristus, joka verellään on maksanut ihmisen hinnan, joka Pietarin kalliolle on perustanut seurakuntansa, joka sitä öin ja päivin hoitaa, huolta kantaa, rukouksin Isän eteen tuo ja vaivaa näkee, että jokainen kadonnut lammas vielä löydettäisiin, ennenkuin tulee loppu.
Varokaa noita koiria, noita kelvottomia työntekijöitä, noita pilalle leikattuja!
Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme.
Kavahtakaat teitänne koirilta, kavahtakaat teitänne pahoilta työmiehiltä, kavahtakaat poisleikkaamisesta.
Sillä me olemme se ympärileikkaus, jotka Jumalaa hengessä palvelemme ja kerskaamme meitämme Kristuksessa Jesuksessa, ja emme turvaa lihaan
Gi akt på hundene, gi akt på de onde arbeidere, gi akt på de sønderskårne!
For vi er de omskårne, vi som tjener Gud i hans Ånd og roser oss i Kristus Jesus og ikke setter vår lit til kjød
Fil 3:2-3
Det Norsk Bibelselskap 1930
Mashiah, Messias, tarkoittaa voideltu.
Öljypuun arvokkaalla öljyllä voideltiin Raamatun Israelin kuninkaat, kun heidät valittiin profeetallisesti tehtävään ja kun heidät asetettiin komeissa kruunajaisissa valtaistuimelle.
1 Sam 10:1 kertoo, kuinka profeetta Samuel voiteli Saulin, Israelin ensimmäisen kuninkaan:
"Niin otti Samuel öljyastian ja kaasi hänen päänsä päälle, ja antoi suuta hänen ja sanoi: näetkös, että Herra on sinun voidellut päämieheksi perimisensä päälle?"
Voideltuja on Vanhassa Testamentissa
Herran temppeli ja sen esineistö - 2 Ms 40:9-11
Ja ottaman voidellusöljyn, ja voiteleman majan ja kaikki ne mitkä siinä ovat, ja pyhittämän sen kaluinensa, että ne olisivat pyhät,
Ja voiteleman polttouhrin alttarin kaluinensa, ja pyhittämän alttarin: ja se alttari pitää oleman kaikkein pyhin.
Sinun pitää myös voiteleman pesinastian jalkoinensa, ja sen pyhittämän.
kuningas - 1 Kun 1:38-39
Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin. ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!
pappi - 3 Ms 4:3
Jos pappi, joka voideltu on, rikkoo kansan pahennukseksi, niin hänen pitää rikoksensa edestä, kuin hän tehnyt on, tuoman virheettömän nuoren mullin Herralle rikosuhriksi
profeetta - Jesaja 61:1
Herran, Herran henki on minun päälläni, sentähden on Herra minua voidellut, saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa; hän on minun lähettänyt parantamaan särjettyjä sydämiä: saarnaamaan vangeille lunastusta ja sidotuille pääsemistä;
Tämän kohdan Jeesus luki Nasaretin synagoogasas ja sanoi, että se on nyt käynyt toteen heidän silmäinsä edessä.
poikkeuksena myös Kyyros, Persian kuningas, joka ei ollut juutalainen Jes 45:1
Näin sanoo Herra voidellullensa Korekselle, jonka oikiaan käteen minä rupeen: minä taivutan pakanat hänen eteensä, ja päästän kuningasten miekat heidän suoliltansa, että ovet avataan hänen eteensä, eikä uksia suljeta.
Lapin luottamus - tarkoittaa esikoislestadiolaisen herätyksen piirissä esiintyvää hengellisen hallituksen korostamista.
Suuren hajaannuksen aikaan 1900-luvun taitteessa lestadiolaisen herätyksen läntinen siipi, Jällivaaran vanhimmat, jatkoivat Raattamaan ja Purnun linjaa. Saarnaajien tuli olla luotettavia ja valtuutettuja eikä vapaasti missä vain seuroissa liikkuvia.
Ryhdyttiin korostamaan äitiseurakuntaa eli "emoseurakuntaa" ja sen merkitystä herätyksen alkuperäisen ja aidon sanoman valvonnassa.
itäiset lestadiolaiset eivät hyväksyneet lainkaan "Jällivaaran paavia" vaan irtautuivat omaksi suunnakseen, samoin uusheräys. itä-lestadiolaisuus järjestäytyi rauhanyhdistyksiksi joiden keskusjärjestö SRK sitä nyt johtaa.
esikoisten parissa säilyi Ruotsin Lapin korostaminen ja vaikka liike jäi pieneksi vähemmistöksi, se on jatkanut elämäänsä keskittyen etenkin etelä-Suomeen ja Lahteen, jossa on parhaillaan menossa Juhannuksen suurseurat.
Nykyiset Lapin vanhimmat ovat siellä mukana juhlistamassa vuotuista suurtapahtumaa.
Helsingin rukoushuoneen saarnaaja, metsäsuunnittelija Tauno Immonen, julkaisi kirjoituksen 2002, jonka Lapin luottamusta koskevan jakson olen kopioinut nettiruukkuun.
Käyn tässä palstassa läpi tämän kirjoituksen arvioiden sitä Jumalan Sanan valossa.
Koska monin kohdin arvosteluni on kärkevää, tahdon korostaa, että Ruotsin Lapilla on ratkaiseva merkitys esikoislestadiolaiselle herätykselle.
Olisi suuri virhe koettaa irtautua vanhasta perinteestä ja rakentaa muuta hallitusmuotoa. Se merkitsisi esikoisuuden loppua.
Kapinan lietsominen hengellistä hallitusta vastaan ei ole lainkaan toivottavaa.
Tarkoitus on tällä palstalla esittää tuon tekstin valossa mahdollisimman totuudellinen kuva herätyksen piirissä liikkuvista ajatuksista.
Arviointini arvostelu on tervetullutta ja olen pyytänyt ylläpidolta, että saisin sitä kautta tulevia viestejä tähän keskusteluun niiltäkin, jotka eivät ole Ruukku-lehden tilaajia.
hengellinen hallitus, vallankäyttö seurakuntien omaisuuden, arvokkaiden rukoushuonekiintiöiden, saarnalupien ja keskinäisen valtataistelun parissa on luonnollista.
kaikkialla, missä kristittyjä ihmisiä on koolla ja koettavat elää yhdessä samassa seurakunnassa on puolueita, joku on Keefaan ja joku Paavalin puolella, joku Apolloksen.
kamppailu vallasta, eräänlainen hengellisen yhteisön evoluutio vahvimman voittaessa, on luonnollista joskin Jeesus siitä hieman toppuuttelee että älkää te hallitko toisianne kuten maalliset valtijat.
Hän antoi tästä itse omalla elämällään esimerkin, jota kannattaa jokaisen paavin, arkkipiispan, metropolin ja Lapin vanhimman seurata
"Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.
Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.
Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;
Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä."
Markus 10:42-45 Biblia 1776
Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kuitenkin ajauduttu niin pitkälle, että uhkaamassa on todella vaarallinen tilanne suoranaisena epäjumalanpalveluksena.
uskon että Herran enkelin käsi on jo kohotettuna.
Näemme tämän vaaran kertomuksessa kuningas Herodes Agrippas I (10-44 jKr) Kesarean kaupungin amfiteatterissa.
Hän on Aristobulus IV ja Bereniken poika, ja antoi vaatimattomasti kutsua itseään nimellä "Agrippas Suuri".
Vain 34 vuotias kuningas saapuu teatterissa olevaan tilaisuuteen ylväästi hopeiseen rintahaarniskaan pukeutuneena.
Auringon valo sattuu haarniskaan saaden sen kimaltamaan, ja kansa tervehtii kuningasta "Jumalan ääni, ei ihmisen"
Tämä ilmaus esiintyy Tauno Immosen seurakuntakirjeessä 2/2002 olevassa kirjoituksessa.
Tyyron ja Siidonin asukkaat olivat pyytäneet kuningasta avuksi rauhan saamiseksi. Sitä varten hän oli nyt pääsiäisenä 44 saapunut Kesareaan kansankokoukseen.
Agrippas I oli järjestellyt vuoden 44 kuluessa myös juutalaisen kansan uskonnollisia riitoja Jerusalemissa.
Siellä oli syntynyt varsinainen jeesustelijoiden ryhmä, joka puhui omituisia erään Jeesus Nasaretilaisen asiasta. Olihan maaherra Pontius Pilatus tuon miehen jo tuominnut kuolemaan ja kaveri oli tapettu, niinkuin niin monta muuta juutalaista messias-kuningas ehdokasta.
Agrippas oli antanut surmata tuon Galilean kalastusfirman, Sebedeus et co, poikiin kuuluvan Jaakobin. Tämä nasaretilaisen seuraaja oli otettu kiinni Jerusalemissa ja teloitettu lyömällä häneltä pää pois roomalaisella miekalla.
Kuningas Agrippas oli myös antanut viranomaisten ottaa kiinni toisen Galilean kalastajan, nasaretilaisen seurassa kulkeneen Simonin, joka ei osannut pitää suutaan kiinni vaan puhui kansalle Jeesuksesta pitkin Jerusalemin katuja.
kaveri oli onnistunut jotenkin karkaamaan putkasta.
Mutta nyt olivat käsillä tärkeät valtion asiat. Tyyro ja Siidon ovat Libanonin mahtavia kaupunkeja, rikkaita ja suuria.
Mutta sillä ajalla otti kuningas Herodes muutamia seurakunnasta kiinni, vaivataksensa,
Ja mestasi Jakobin, Johanneksen veljen miekalla.
Ja kuin hän näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli makian leivän päivänä.)
Jonka hän myös käsitti, ja pani vankiuteen, ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun vartioida häntä, ja ajatteli pääsiäisen jälkeen asettaa hänen kansan eteen.
Niin Pietari pidettiin tornissa; mutta seurakunnassa tapahtuivat rukoukset hartaasti hänen edestänsä Jumalan tykö.
Apt 12:1-5 Biblia 1776
Mutta kuin päivä tuli, niin ei sotamiehillä ollut vähin kapina, kuhunka Pietari tullut oli.
Ja kuin Herodes piti sanan hänen perässänsä, eikä häntä löytänyt, antoi hän vartiat tutkia ja käski heitä rangaista. Ja meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä.
Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan maasta elatuksensa.
Mutta määrättynä päivänä oli Herodes puetettu kuninkaallisissa vaatteissa, istuen tuomioistuimella, ja piti puheen heidän tykönsä.
Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut. Ja hän syötiin madoilta, ja antoi henkensä.
Mutta Jumalan sana kasvoi ja eneni.
Apt 12:18-24 Biblia 1776
Tuona aikana elänyt juutalainen historioitsija Josefus kertoo meille samasta tapahtumasta, ja näin voimme ajoittaa tämän vuoteen 44.
Josefus kertoo, että kuningas Herodes Agrippas I taisteli rohkeasti juutalaisuuden puolesta.
Tästä kertoo myös tuo hänen yrityksensä tukahduttaa juutalaisten parissa levinnyt nasarealainen herätysliike väkivalloin.
Rohkeasti hän oli mennyt itse keisari Caligulan luokse 40-41, kun tämä vaati että Jerusalemin temppeliin oli pystytettävä hänelle patsas. Caligula kuoli 41.
Pääsiäisen jälkeen 44 kuningas tuli Kesareaan, johon oli järjestetty roomalaiset kisat uuden keisarin, Claudiuksen, kunniaksi.
Kesken kisojen hän näki pöllön lähellään. Kun Agrippas oli ollut aiemmin vankina Tiberiaan kaupungissa, hän oli nähnyt siellä pöllön. Joku oli ennustanut, että se merkitsee pikaista vapautumista vankilasta, mutta jos hän näkee pöllon uudelleen, se merkitsee pikaista kuolemaa.
Kesken kisojen kuningas sai hirveitä kipuja sydämeensä ja ala-vatsaansa ja kuoli viiden päivän kärsimysten jälkeen.
Näin siis historioitsija Josefus kuningas Herodes Agrippaan kuolemasta Kesareassa.
"Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.
Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut."
Apt 12:22-23
"Me kaikki haluamme ottaa neuvot vastaan taivaallisina neuvoina."
Tauno Immonen 2002 Lapin vanhinten äänestä, jota ei sovi arvostella eikä epäillä.
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.1. Vastoin Raamatun ilmoitusta, tässä sanotaan että "Jumala on synnyttänyt seurakuntansa"
Raamattu ilmoittaa, että Pyhä Henki saattoi raskaaksi kihlatun neitsyen, joka ei vielä miehestä tiennyt.
Jumalan ainoa lapsi syntyi neitsyt Mariasta Beetlehemissä, noin 8 kilometriä Jerusalemista etelään sijaitsevassa pienessä kaupungissa.
Tämä tapahtui ajanlaskumme alussa, nykyisten tietojen ja laskelmien valossa joskus 7 - 4 eKr. Kuningas Herodes Suuri nimittäin kuoli vuonna 4 ennen ajanlaskumme alkua.
(munkki Erasmus pieni laski 500-luvulla Jeesuksen syntymän melko tarkasti)
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.2. Isä Jumala ei ole "synnyttänyt seurakuntansa" vaan kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu Jeesukselle Kristukselle.
Lupauksensa mukaan Herra Jeesus tuli omiensa tykö takaisin, kun Pyhä Henki laskeutui apostolien päälle Jerusalemissa ilmeisesti vuonna 34 jKr.
Ennen olen minä tosin, oi Teophilus, puhunut kaikista niistä, mitä Jesus rupesi sekä tekemään että opettamaan,
Hamaan siihen päivään asti, jona hän otettiin ylös, sitte kuin hän apostoleille, jotka hän valinnut oli, Pyhän Hengen kautta oli käskyn antanut;
Joille hän myös kärsimisensä jälkeen oli itsensä eläväksi osoittanut moninaisilla merkeillä, ja näkyi heille neljäkymmentä päivää, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta.
Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.
Sillä Johannes tosin kasti vedellä, mutta te kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monen päivän perästä.
Kuin he siis kokoontuneet olivat, kysyivät he häneltä, sanoen: Herra, tällä ajallakos Israelille valtakunnan jälleen rakennat?
Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.
Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, otettiin hän ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänen ylös heidän silmäinsä edestä.
Ja kuin he katselivat taivaaseen, hänen mennessänsä, katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa,
Jotka myös sanoivat: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaasen? Tämä Jesus, joka teiltä otettiin ylös taivaasen, on niin tuleva kuin te hänen taivaasen menevän näitte.
Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, joka Öljymäeksi kutsutaan ja on läsnä Jerusalemia sabbatin matkan.
Ja kuin he tulivat sisälle, niin he astuivat ylös saliin, kussa he oleskelivat: Pietari ja Jakob, ja Johannes ja Andreas, Philippus ja Toomas, Bartolomeus ja Matteus, Jakob Alphein poika ja Simon Zelotes, ja Juudas Jakobin.
Nämät kaikki olivat yksimielisesti pysyväiset rukouksessa ja anomisessa, vaimoin kanssa ja Marian Jesuksen äidin ja hänen veljeinsä kanssa.
Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.
Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.
Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.
Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.
Niin Jerusalemissa asui Juudalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisesta kansasta, joka taivaan alla on.
Ja kuin tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous, ja hämmästyivät; sillä kukin kuuli niiden puhuvan omalla kielellänsä.
Ja he tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: katso, eikö nämät kaikki, jotka puhuvat, ole Galilealaiset?
Apt 1:1-14. 2:1-7 Biblia 1776
Apostolien teot kertovat Pyhän Hengen vuodatuksesta helluntaina, juutalaisten elonkorjuu juhlana eli Shavuot ilmeisesti vuonna 34.
Kristillinen kirkko syntyy tässä ja tämän kirkon Herra ja Kuningas ja Ylimmäinen pappi on Jeesus Kristus, Israelin luvattu Messias, Jumalan ainoa Poika, jolle kuuluu ylistys, kunnia ja kiitos aina ja iankaikkisesti.
Aamen
1. Jumala on synnyttänyt seurakuntansa eläväksi lukittujen ovien takana.
1.3. Tauno Immonen viittaa tässä toiseen Raamatun kohtaan, josta on tullut esikoislestadiolaisen seurkauntaoppitarun pseudo-raamatullinen avain.
Johanneksen evankeliumi kuvaa, kuinka pelokkaat opetuslapset ovat koolla lukittujen ovien takana peläten viranomaisia, jotka ovat heidän johtajansa vanginneet ja teloittaneet ja nyt käyvät varmaan vielä nasarealaisen seuraajien kimppuun.
Ylösnoussut Herra Jeesus ilmestyy sinne heidän keskelleen, puhaltaa ja antaa heille Pyhän Hengen ja valtuudet sitoa ja päästää syntejä maanpäällä.
Esikoisten parissa kehitettävän tarinan mukaan jotain samanlaista tapahtui Jällivaarassa. Kuvaus ei ole ihan tarkka, koska se ei voi olla - onhan se täysin epähistoriallinen.
Tarinaa iskettiin varmaan Purnun kuoleman jälkeen, kun johtaja puuttui ja vanhinten neuvosto etsi arvovaltaa.
Ikäänkuin olisi ollut jokin tilanne Larsin aikoina tai pian sen jälkeen, kun "vanhimmat" ovat olleet jossain salaperäisessä huoneessa suljettujen ovien takana, ja kokeneet samanlaisen Pyhän Hengen kosketuksen ja saaneet itselleen avainten vallan ainoina tämän maapallon päällä.
Röyhkeä ajatus on, että etsikkoajat ovat ohi maailman kansoilta joilla oli tilaisuutensa. Kirkot ovat mädäntyneet ja menettäneet elävän uskon.
Kuolleen uskon kantajia ovat kaikki roomalais-katoliset, ortodoksit, protestantit, helluntailaiset, vapaakirkolliset, baptistit ja keitä heitä sitten onkin.
Ainoastaan ja vain niillä, jotka ovat saaneet syntien anteeksiantamuksen vakuutuksen tämän Pohjolan yöhön syttyneen elävän seurakunnan uskollisten palvelijoiden kautta, on elävä usko.
muut menevät helvettiin minne kuuluvatkin.
Mitä sitten todella tapahtui?
Lestadiolaisen liikkeen historian tutkijat, mukaan lukien tuore Jorma Ojalan kirja, sekä alkuperäiset todisteet kertovat seuraavaa.
Laestadiukselle itselleen synninpäästö oli outo asia. Lapin Marian kohtaaminen ei ollut mikään rippi, kuten sitä joskus ehkä tahdotaan ajatella nykyajan tilannetta taaksepäin siirtäen.
Juhani Raattamaa oli tullut jo Larsille avuksi ja oli pitämässä rovastin määräyksestä Jällivaaran seudulla konfirmaatiokoulua muistaakseni 1848.
tyttö oli tullut synnintuntoon, eikä millään tahtonut rauhottua.
Ovi oli jo auki tuavasta ja Raattamaan poro siellä odotti reen edessä että millos lähdettäis. Ovi ei ollut suljettuna.
Raattamaa sitten kysyi tytöltä, kun ei muuta osannut "uskotkos että olemme Jumalan miehiä", johon tyttö vastasi myöntävästi.
sitten Raattamaa julisti tytölle synninpäästön Jumalan miehen oikeudella - ja välisttömästi Jeesus antoi tytön sydämeen rauhan.
Vanhinten kollegiaalinen hallinto on vasta 1910-luvun kuluessa kasvanut, liikkeen johdossa ollut Joonas Purnu kuoli 1902.
Tässä vaiheessa arvovaltaa korostettiin myös julkaisuilla "Vanhinten ääni"
Isän ääni - Fadersrösten
kerättyjen kirjeiden ja muun aineiston julkaisu alkoi myöhemmin Sam Wettaisen johdolla
Fadersrösten
Bromma : Sam Wettainen, 1960-1989
Svenska
näistä sitten suomeksi koottu
Aikakautemme vanhinten kirjoituksia = Vanhinten kirja I
* Vanhinten kirja II
* Julkaisukokoelma
* Isän ääni 1960-69
* Isän ääni 1970-79
* Isän ääni 1980-89
ja leeviläisten Vanhinten kirja III
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
Joh 20:19-23 Biblia 1776
2. Hän on jättänyt siihen Pyhän Hengen ja taivaan valtakunnan avaimet.
2.1. Jumala ei ole jättänyt Pyhää Henkeä mihinkään.
Tauno Immosen opetuksessa näkyy huolestuttavalla tavalla se, ettei hän näytä ymmärtävän, mikä on pyhä Kolmiyhteinen Jumala.
Pelkästään Johanneksen evankeliumin yhtä kohtaa lukien voi saada tuollaisen oudon näkemyksen, että Pyhä Henki olisi jokin Jeesuksen hönkäys.
salaperäisellä ja tutkimattomalla tavalla Lapin vanhinten, lähetysmiesten ja saarnaajien puheita sinetöivä läsnäolo.
Mutta jos luemme koko Johanneksen evankeliumin, ymmärrämme, että Pyhä Henki on jotain aivan muuta.
Kyyhkysenä Johannes Kastaja näki Hengen laskeutuvan Jeesus Nasaretilaisen ylle Jordanin kasteessa, kun taivaat olivat auki ja sieltä kuului Isän ääni
"tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä"
... tähän tämä minunkin pieni kirjoitukseni tähtää, että rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa tahtoisivat totella tuota Isän ääntä, kuunnella Jeesusta Kristusta ja heittäisivät ihmisopit pusikkoon, minne ne kuuluvat
Johannes Kastajan elämän suurin tapahtuma - hän sai kastaa Jumalan Pojan vedellä parannukseen:
Jesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.
Niinkuin prophetaissa kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, joka on valmistava sinun ties sinun etees.
Huutavan ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.
Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi.
Ja hänen tykönsä meni ulos koko Juudean maakunta ja Jerusalemin asuvaiset, ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin virrassa, tunnustain syntinsä.
Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,
Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.
Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.
Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.
Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,
Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.
Markus 1:1-11 Biblia 1776
Begynnelsen til Jesu Kristi, Guds Sønns evangelium.
Som skrevet står hos profeten Esaias: Se, jeg sender mitt bud for ditt åsyn; han skal rydde din vei;
det er en røst av en som roper i ørkenen: Rydd Herrens vei, gjør hans stier jevne!
således stod døperen Johannes frem i ørkenen og forkynte omvendelses dåp til syndenes forlatelse,
og hele Judea og alle de fra Jerusalem gikk ut til ham, og de blev døpt av ham i elven Jordan, idet de bekjente sine synder.
Og Johannes hadde klædning av kamelhår, og lærbelte om sin lend, og hans mat var gresshopper og vill honning.
Og han forkynte og sa: Efter mig kommer den som er sterkere enn jeg, han hvis skorem jeg ikke er verdig til å bukke mig ned og løse.
Jeg har døpt eder med vann, men han skal døpe eder med den Hellige Ånd.
Og det skjedde i de dager at Jesus kom fra Nasaret i Galilea og blev døpt av Johannes i Jordan;
og straks da han steg op av vannet, så han himmelen åpne sig og Ånden komme ned over ham som en due.
Og det kom en røst fra himmelen: Du er min Sønn, den elskede; i dig har jeg velbehag.
Markus 1:1-11 Det Norsk Bibelselskap 1930
Isä on Jumala, Poika on Jumala, Pyhä Henki on Jumala.
Ja kuitenkaan ei ole kolmea jumalaa vaan Yksi.
Pyhä Henki on Jumala, Hän ei ole sama kuin Isä eikä Hän ole sama kuin Poika, vaan oma itsenäinen persoona.
Kristillinen kirkko tunnustaa, että Pyhä Henki lähtee Isästä.
läntinen kirkko lisää tähän "Isästä ja Pojasta"
Pyhä Henki ei siis ole joku Lapin aavoilla ja kairoissa vaikuttava henkonen, joka jotenkin siirtyy sukupolvelta toiseen Jällivaaran juurista.
Pyhä Henki on Jumala.
Virsi 126
Me kiitämme sinua,
me sinua rukoilemme,
me ylistämme ja kunnioitamme sinua.
Me sinua kiitämme
sinun suuren kunniasi tähden.
Oi Herra Jumala,
taivaallinen kuningas,
Isä, kaikkivaltias Jumala!
Oi Herra, kaikkein korkeimman ainoa Poika,
Jeesus Kristus!
Oi Herra Jumala,
Jumalan Karitsa,
Isän Poika,
joka pois otat maailman synnit,
armahda meitä!
Sinä yksin olet pyhä,
sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet korkein,
Jeesus Kristus,
Pyhän Hengen kanssa
Isän Jumalan kunniassa.
Aamen.
Latinalainen Laudamus te 300-luvulta.
Ruots. Olavus Petri 1531.
Suom. Mathias Westhin käsikirjoituksessa 1540-luvulla.
Mikael Agricola 1549.
Virsikirjaan 1938.
2. Hän on jättänyt siihen Pyhän Hengen ja taivaan valtakunnan avaimet.
2.2. Tässä lauseessa on avain esikoislestadiolaisen herätysliikkeen käsitykseen Jumalan valtakunnasta.
On tämä merkillinen, savuton, hajuton, näkymätön mutta puheissa jatkuvasti toistettu ja ajatuksissa ja uskossa oleva käsityst Pyhän Hengen läsnäolosta, vain tässä meidän kristillisyydessämme.
koska Pyhä Henki "annettiin suljettujen ovien takana" joissain hämärissä, tarkemmin sanomattomissa oloissa Jällivaaran tuntumassa joskus silloin Laestadiuksen aikaan...
ja koska tämä Pyhä Henki on ihmisten sitoma - ilman kätten päällepanoa, kuten kristillisissä kirkoissa, vaan ihan noin vain kuten joku on sen päätellyt ja kuten se nyt yleisesti uskotaan ilman sen kummempia selityksiä - siihen saarnaajien, lähetysmiesten ja vanhinten ketjuun, joka tunnetaan.
niin Pyhää Henkeä ei sitten kai ole missään muualla.
tämä on siitä mukava ajatus, että näin ihmiset saavat omiin käsiinsä korkeimman mahdollisen tuomiovallan koko ihmiskunnan keskuudessa.
silleen mukava, että koska Pyhä Henki on vain tässä meidän kristillisyydessämme, Siionin muurien suojassa, niin vain me - koko maailmassa - vain me päätämme, kuka saa elää ikuisesti Jumalan luona ja kuka menee ikuisesti helvettiin elävältä poltettavaksi perkeleen ja hänen enkeleidensä kanssa.
2.3. taivaan valtakunnan avaimet
Tuossa Johanneksen evankeliumin hienossa kohdassa ei mainita mitään taivasten valtakunnan avaimista.
Tämä on Jeesuksen sanasta Pietarille, kun Simon melkoisen koulutuksen jälkeen on alkanut oivaltaa, kenen seurassa sitä on tallusteltu.
Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?
Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.
Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?
Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.
Matteus 16:13-20 Biblia 1776
Jos saarnaajat jaksaisivat pysähtyä tutkimaan opetustaan Jumalan Sanan valossa, niin tuollaisilta virheiltä vältyttäisiin.
Johanneksen evankeliumissa ollaan suljettujen ovien takana.
Jeesus ei antanut "taivasten valtakunnan avaimia" opetuslapsille yleisesti, vaan Matteuksen evankeliumi, josta tämä tulee, sanoo nimenomaan että Jeesus sanoi Pietarille
"Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet"
tässä on nyt pieni kädenvääntö esikoislestadiolaisten saarnaajien ja Rooman paavin välillä.
Rooman piispa näet sanoo istuvansa Pietarin istuimella.
Hän katsoo, siis tällä hetkellä Benediktus XVI, että jollain ihmeellisellä tavalla Pietarille annetut valtakunnan avaimet ovat nyt hänen yksityisomaisuuttaan.
Hänellä on tuo valta heittää ihmisiä helvettiin sitomalla heidät kirouksin ja bullin synteihinsä, vapauttaa hetkeksi aneilla tai kerrassaan päästää taivaan iloon.
Mikä valta, mikä mahti!
Ei tuo heille sitten kuitenkaan riittänyt, ihmisten tuonpuoleisesta kohtalosta määrääminen.
Paavin vallan noustessa he myös innostuivat lisää ja sanoivat, että toinen avain on taivasten vallan avain ja toinen on maallisen vallan avain.
Paavi on sekä taivaan että maan korkein valtias, Jeesuksen Kristuksen sijainen maanpäällä!
Sekään ei ihan riittänyt ja 1800-luvulla italialaiset kardinaalit ja paavit päättivät, että paavi on erehtymätön.
se oli heidän suurin erehdyksensä.
veikkaan että paavi Benediktus XVI ei tiedä, että Lapissa on pieni porukka, joka vaatii avainten vallan itselleen sotkemalla Johanneksen ja Matteuksen evankeliumien tekstit samaan syssyyn.
voisi herättää suorastaan hilpeyttä Vatikaanin käytävillä, jos ei olisi niin surullista.
Heitä on yli tuhat miljoonaa.
Essuja semmonen niukasti 15.000?
mutta näillä Lapin Pietareilla on riitaa myös Jeesuksen kanssa.
Jeesus sanoi Pietarille
"sinä olet Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman"
- ensinnäkin, kuten käsillä olevasta Helsingin seurakuntakirjeestä näemme, essujen mielestä Jeesuksella ei ole mitään tekemistä seurakunnan kanssa.
"Isä Jumala on sen synnyttänyt jättämällä Kiirunaan Pyhän Henkensä."
- toiseksi, tiedämme esikoislestadiolaisten opetuksesta, että helvetin portit ovat voittaneet Pietari-kalliolle rakennetun läntisen, latinalaisen kirkon ja varmaan myös Johannekselaisen itäisen kreikkalaisen kirkon.
ei siellä näet ole elävää kristillisyyttä.
etsikkoajat ovat ohi ja Jeesus on hukannut miljoonat ihmiset, jotka Isä Jumala olisi tahtonut taivaan kotiin tuoda.
huonosti on käynyt Jeesukselle näissä hommissa, maailman viettelykset, järjen usko ja perkeleen juonet ja helvetin portit kaatoivat Hänen työnsä maahan.
no onneksi siellä sentään on Jällivaarassa vielä jokun essu jäljellä, vaikka tahtovatkin muuttaa Ruotsin taloudellisen tilanteen pakottamina etelämmäksi.
laiha lohdutus lienee Jeesukselle kuitenkin - "kuinka minä noin erehdyin, että helvetin portit eivät sitä voita"
3. Siis asuvainen Pyhä Henki on sidottu elävään seurakuntaan ja taivaan valtakunnan avaimet asuvaiseen Pyhään Henkeen.
sido sinä, arvoisa Tauno, Pyhä Henki, minne tahdot.
sidon sinä taivaan valtakunnan avaimet "asuvaiseen Pyhään Henkeen"
ihan sellaisten Lapin luottavaisten saarnaajien kaulaan, kuin lehmänkellona kilisemään "tulkaa tänne, täältä pääsee taivaaseen, mulla on avaimet"
vaan mistä olet semmoiset narut löytänyt, jolla tämä poro sidotaan johonkin?
Jumala on Henki ja henkeä on hankala narulla sitoa ihmisiin.
ai niin "Pyhä Henki ja me olemme päättäneet" että näin on.
4. Elävässä kristillisyydessä on käytännössä oikea raamatullinen lähetystoimi ja hengellinen hallitus, niin kuin Raamattu todistaa. Apt.15. luku.
Katsotaas tätäkin hieman lähemmin.
"Elävä kristillisyys" tarkoittaa siis ainoastaan ja vain esikoislestadiolaista herätystä.
kaikki muu on kuollutta kristillisyyttä, pään tietoa, vino pino kirkkoja ja herätysliikkeitä, joissa ei voi pelastua iankaikkiseen elämään.
Etenkin nuo vanhoillis-lestadiolaiset eriseuralaiset, helvetin pohjalle vaan...
Niin apostolit ja vanhimmat tulivat kokoon, tätä puhetta tutkimaan.
Mutta kuin suuri kamppaus ollut oli, nousi Pietari ja sanoi heille: miehet, rakkaat veljet! te tiedätte, että Jumala kauvan ennen tätä aikaa valitsi meidän seassamme, että pakanat piti minun suuni kautta evankeliumin sanan kuuleman ja uskoman.
Ja Jumala sydänten tutkia todisti heille ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin meillekin,
Ja ei tehnyt yhtään eroitusta meidän ja heidän välillänsä, puhdistain uskolla heidän sydämensä.
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?
Vaan me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.
Ja kaikki joukko vaikeni ja kuulteli Barnabasta ja Paavalia, jotka juttelivat, kuinka suuret merkit ja ihmeet Jumala oli heidän kauttansa pakanoissa tehnyt.
Vaan sitte kuin he vaikenivat, vastasi Jakob ja sanoi: miehet, rakkaat veljet, kuulkaat minua!
Simon jutteli, kuinka Jumala ensin on etsinyt omistaaksensa kansaa nimellensä pakanoista.
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
Jumalalle ovat kaikki hänen työnsä tiettävät maailman alusta.
Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät;
Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta.
Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan.
Apt 15:6-21 Biblia 1776
Silloin kelpasi apostoleille ja vanhimmille, koko seurakunnan kanssa, joukostansa valita miehiä ja lähettää Antiokiaan, Paavalin ja Barnabaan kanssa: nimittäin Juudaan, joka kutsuttiin Barsabas, ja Silaan, ylimmäiset miehet veljesten seassa.
Ja kirjoittivat heidän kättensä kautta tällä tavalla: me apostolit ja vanhimmat veljet toivotamme veljille, jotka pakanoista Antiokiassa ja Syriassa ja Kilikiassa ovat, terveyttä!
Että me olemme kuulleet, kuinka muutamat meiltä lähteneet ovat teitä opillansa eksyttäneet ja teidän sielujanne vaivanneet, sanoen: teidän pitää itsenne antaman ympärileikata ja lain pitämän; joille emme ole käskeneet.
Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,
Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen nimen tähden alttiiksi antaneet.
Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen suusanalla teille ilmoittavat.
Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!
Apt 15:22-29 Biblia 1776
Näemme tässä mallin, jonka mukaan esikoisten hengellinen hallitus on tahdottu muokata.
Apostolien teoissa Jerusalemissa olevat kristillisyyden vanhimmat ovat kokoontuneet käsittelemään esille tulleita asioita seurakunnista.
Yhdessä asiaa mietitään, puheenvuoroja kuullaan ja sitten päätetään, miten toimitaan.
Tästä tulee myös tuo "lähetysmiesten" malli, jotka vanhinten valtuuttamina vievät kirjeenä kirjoitettua päätöstä ja ohjetta seurakuntiin.
Samoin lähetyskirjeen malli, joka on merkittävä osa esikoisten kirkollista ja hengellistä elämää.
myös tuo arvovaltainen sanonta "Pyhä Henki ja me" tulee tästä Apostolien tekojen kohdasta
"Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset"
5. Elävä Jumalan sanan siemenen on kuljetettu meidän aikaamme.
Apostolisen kristillisyyden jälkeen elävä kristillisyys on ollut seurakunnallisessa muodossa Johan Hussin, Martti Lutherin ja nyt tänä viimeisenä aikana, jolloin se on syntynyt Ruotsin Lapissa, kun rovasti Laestadius sai elävän uskon Lapin Marian kautta.
5.1. Tässä on mainittuna pähkinänkuoressa "elävän kristillisyyden historia" Euroopassa. Kaikkiaan kaksi tunnustettua kristittyä, Johan Huss ja Martti Luther.
Sitten rovasti Laestadius, joka sai elävän uskon Lapin Marian kautta.
Ajatus on että näin elävä Jumalan sanan siemen on kuljetettu halki aikojen nykyiseen aikaamme.
Aukkoja on paljon, eikä tästä näy oikein miten sitä elävää sanaa on kuljetettu.
Katsotaan ihan kalenteri kädessä.
Tauno Immonen lähtee Apostolisesta seurakunnasta, joka tuossa mainittiin Apt 15. luvun yhteydessä.
Se alkaa Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimisen ja ylösnousemuksen ajalta noin 34 jKr ja päättyy Jerusalemin kaupungin julmaan hävitykseen 70 jKr.
Jerusalemin temppelistä ei jäänyt kiveä kiven päälle. Jeesuksen veli Jaakob oli kivitetty Jerusalemissa, Pietari ja Paavali surmattu Roomassa 64.
Juutalaiset kristityt olivat hajaantuneet maailmalle ja ensimmäiset pakankristityt seurakunnat alkoivat syntyä.
Jan Huss eli nykyisen Tshekin tasavallan alueella 1300 vuotta myöhemmin 1372-1415, kun hänet Konstanzan kaupungissa poltettiin harhaoppisena.
Martti Luther syntyi nykyisessä Saksassa noin 70 vuotta myöhemmin 1483 ja kuoli 1546.
Lars Levi Laestadiuksen elinvuodet ovat 1800-1861 ja paikka pohjoinen Ruotsi.
Olen itse hieman tutkinut tätä esikoisten mainitsemaa Huss-Luther....Laestadius linjaa ja näitä kirjoituksiani ja niihin tulleita asiantuntevia huomautuksia on täällä nettiruukun raamattupiirissä.
tämä sukkession linja Hussista esikoisiin on todella olemassa, ja se on erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva.
Mutta tämä nyt vallassa oleva ns Nilivaaran Lapin uskollisten linja ei kulje Hussiin eikä Lutheriin, vaan Lars Levi Laestadiuksen opetuksen erityisiin painotuksiin, joita pidän varsin myrkyllisinä.
6. Ruotsissa on aikakautemme Betlehem.
Seuraavaksi tulemme tähän meidän kristillisyytemme historiaan ja olemukseen.
Lestadiolaisuuden syntyhetkenä pidetään Pajalan seurakunnan tapahtumia 1857, kun piispa antoi ohjeet että rovastin heränneille pitämän jumalanpalveluksen lisäksi on pidettävä myös toinen jumalanpalvelus tavalliselle kirkkokansalle.
Tauno Immosen esittämä ajatus on, että valo on sammunut Kristuksen kirkossa, etsikkoajat menneet ohi, kaikki suuret kirkkokunnat ovat vailla Pyhää Henkeä ja sen antamia valtuuksia julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jumalan Sana syntyy nyt uudelleen tähän pimentyneeseen maailmaan, tällä kertaa Kiirunaan joskus siis 1800-luvun loppupuolella.
7. Siellä on nostettu pystyyn Daavidin kaatunut maja; hengellinen hallitus.
kuten sanoin, Kristus on hävinnyt taistelunsa tämän maailman ruhtinaalle, helvetin portit ovat voittaneet Pietarin kirkon ja ortodoksit ja luterilaiset ja kaikki muutkin.
Apostolinen usko on hukassa ja seurakunnan hengellinen hallitus on kaatunut.
"kaatunut Daavidin maja" ei ole raamatullinen ilmaus.
Ehkä se tarkoittaa kaatunutta Jerusalemin temppeliä?
Daavidin aikana oli Ilmestysmaja, ehkä ajatus on että se on romahtanut kasaan pirun juonissa.
tässä erehdyin pahasti.
Daavidin kaatunut maja on toki Raamatussa ja profetia mainitaan juuri tuossa Apt 15 luvussa jakeissa 15-17.
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
huomaa, että tämä asia, Daavidin kaatuneen majan nostaminen, on ilmaistu juhlallisesti passiivimuodossa.
Jeesuksella ei ole kirkkonsa kanssa mitään tekemistä, jotenkin vaan Kiirunassa kaatunut maja nostettiin, tuulen kaatama poronnahkojen kattama kota on taas pystyssä ja mukavasti nuotiosta savu sen katon kautta yötaivaalle nousee.
8. Sieltä on elävä kristillisyys levitetty oikean raamatullisen lähetystoimen kautta niin laajalle kuin sen nyt näemme olevan.
Saamme näin kuulla tämän Ruotsin Bethlehemin ihanuudesta.
"elävä kristillisyys" - siis ruotsin-suomalainen esikoislestadiolaisuus - on "oikean raamatullisen lähetystoimen" kautta - eli Apt 15 mallin mukaan - levitetty niin laajalle kuin näemme.
Jeesusta tähän ei ole tarvittu. Normaali ruotsalaisten ja suomalaisten muuttoliike Amerikkoihin Suurten järvien kuparikaivoksille sekä työn perässä etelämmäksi Suomessa, kuten vaikkapa Hämeenlinnan höyrysahalle ja uittopuuhien myötä Lahteen, on riittänyt.
ja nyt Tauno Immonen pystyy näkemään "elävän kristillisyyden" laajuuden ja levinneisyyden.
Kristuksen kirkko kun on siitä hankala, että se on näkymätön eikä sen rajoja ihmiset pysty vetämään.
minkään Suomessa vaikuttavan herätysliikkeen tai kirkkokunnan lähetystyö ei ole niin jumissa kuin esikoislestadiolaisten.
vanhoillisetkin puhaltavat reippaasti ohi.
jotenkin surkeaa hiiren ininää on tuo Tauno Immosen omakehu.
Hussilaiset, eli moravialaiset, kun Pyhä Henki heitä kosketti 1727 alkoivat oikean raamatullisen ja apostolisen lähetystyön välittömästi.
Nykyään heitä on - tuosta 300 hengen porukasta kun lähdetään - 852.000 ihmistä ympäri maailman.
Kiirunan ja Jällivaaran essujen luku senkun vähenee, liekö kohta jäljellä yhtään, sisäisen muuttoliikkeen seurauksena.
"oikeaa raamatullista lähetystointa" tosiaan.
9. Se on kasvanut suureksi puuksi, jonka oksat ulottuvat yli valtakuntien rajojen ja valtamerien, mutta puun runko ja juuri on edelleen Ruotsin Lapissa
riippuu, miten asiaa katsotaan.
minusta tämä on kitukasvuinen, huonosti hoidettu ja omaan hurskauteensa ihastunut pieni herätysliike ja perinneliike, jonka uudistamiseen tarvitaan itse suurta Puutarhuria.
10. Siellä ovat olleet koko tämän viimeisen etsikkoajan uskolliset vanhimmat, jotka ovat Pyhän Hengen ja seurakunnan kehottamina aikanansa kantaneet huolta elävästä kristillisyydestä, niin kuin he tänäkin aikana tekevät.
Pääsemme sitten kirjoituksen varsinaiseen ytimeen, jossa saarnaaja Tauno Immonen kertoo Ruotsin Lapin vanhinten merkityksestä tässä meidän kristillisyydessämme.
On aivan kuin hän ihaillen katselisi omaa isäänsä, kuinka suurenmoisella tavalla Jumalan lapsista pidetään huolta tässä valtakunnassa, jonka avainkaula lapsi hän saarnaajana itse myös on.
11. Jumala on antanut kristillisyyden vanhimmille suurimman valkeuden ja viisauden hyvin hallitsemaan koko kristillisyyden laveudessa.
Jälleen näemme, ettei Jumalan Poikaa tarvitse kuunnella, kuten Jordanilla Johannes Kastaja ymmärsi.
Jumala on itse antanut suurimman valkeuden ja viisauden kristillisyyden vanhimmille.
Jumalan tarkoitus on, että he näin hyvin hallitsevat koko kristillisyyden laveudessa.
---
Tällä kohtaa viimeistään jokaisen esikoislestadiolaisen kristityn, joka tätä tekstiä lukee, tulee päättää itse mielessään.
tahdotko elää Jumalan vanhimmille antaman suuriiman valkeuden ja viisauden ohjeiden ja neuvojen mukaan, heitä ovat
Levi Larsson, Lars Larsson, Gunnar Persäter, Odd Minde, Ulf Bolsöy, Bror Erkstam, Håkan Gustavsson, Göran Larsson, Hans-Olof Wettainen ja Sven-Åke Blombacke.
vai tahdotko elää Jumalan Pojan uskossa, Pyhän Hengen totuudellisessa valossa ja kirkkaudessa, Isän Jumalan rakasta Poikaa kuunnellen?
12. Kun kristillisyydessä tulee vaikeuksia ja koettelemuksia, pyydetään apua Ruotsin Lapin seurakunnalta, joka koettelee pyynnöt ja lähettää vanhimmat saarnaamaan Jumalan sanaa sinne missä tarve on suurin.
Hyvä Tauno Immonen, neuvoisin että kääntyisit korkeamman tahon puoleen, kun tässä meidän kristillisyydessämme tulee vaikeuksia ja koettelemuksia.
Ei pohjoisemmaksi vaan ylemmäs.
Herra Jeesus Kristus näet elää ja hallitsee ja istuu Isän Jumalan oikealla puolella valtaistuimellaan.
Sieltä yksin tulee apua meidän kristillisyytemme huoliin.
kiitos Herran, jos Lapin vanhinten, lähetysmiesten ja saarnaajien kautta.
mutta nämä kun näyttävät nyt ottavan kunnian kaikesta ihan itselleen.
13. Suomessa on aikojen kuluessa ollut useasti tarve ja olemme pyytäneet ja saaneet monet kerrat lähetyksen.
Niin taas tälläkin kerralla meilä on suuri tarve ja olemme esittäneet avunpyynnön nöyrällä sydämellä.
---
Kun tsaari Aleksanteri ensimmäistä kertaa matkusti Suomessa, joka oli tullut Venäjän valtaan hän kulki komean saattueensa kanssa maanteillä halki maaseutujen.
Hän katseli tien vieressä pelloilla ja kotipihoilla työtä tekeviä suomalaisia, jotka ihmetellen katsoivat kasakkojen keihäitä ja pistimiä ja tsaarin komeita kärryjä.
Aleksanteri katsoi heitä ja totesi "näen heidän käytöksestään, että suomalaiset eivät koskaan ole olleet orjia"
14. Pyyntömme on koeteltu Ruotsin Lapin kristillisyydessä ja lähetetty vanhimmat meitä neuvomaan, opettamaan ja lohduttamaan.
Apostolien tekojen 15 luvun mukaan?
ei hyvänen aika!
Apostolien teoissa ei kukaan ole niin tärkeä kuin Herra Jeesus Kristus!
15. Olemme totisesti tunteneet, että Jumala on kristillisyytemme vanhinten kautta vastannut tulella taivaasta.
Raamatullinen kuva - aika pelottava, jos katsomme missä yhteydessä se usein esiintyy.
Tässä on ajatuksena ehkä Pyhän Hengen tuli, jonka Jumala on antanut kun seurakunta on nöyrästi rukoillut Lapin vanhimmilta apua vaikeuksiinsa.
vanhimmilta, ei Jumalan Pojalta
16. Vanhimmat ovat saarnoissaan antaneet samat neuvot, jotka olemme lapsuudessamme kuulleet, uskoneet ja niitä seuranneet.
Vanhinten suitsutus jatkuu, he edustavat alkuperäistä sanomaa tässä meidän kristillisyydessämme, pitävät yllä jatkuvuutta.
Tämä lienee eräs syy siihen, että saarnoja ei saisi Risto Blomin tavoin tutkia, niitä ei saisi nauhoittaa, arvostella eikä kerätä Internetiin.
Nyt Lahden juhannusseurojen aikana verkkokuuntelua on jahdattu nykyajan tekniikan keinoin.
jotta säilyisi tämä valheellinen todistus, että nykyinen saarna on samaa kuin ennenkin.
17, He ovat antaneet neuvot myös ajankohtaisiin asioihin.
Nilivaaran lähetyskirje 1992 esimerkiksi neuvoo monista nykyajan asioista. Samoin Kiirunan kirje 2008.
Kaariväli on parikymmentä vuotta ja sanoma suhteellisen yhtenäinen.
Pienikin koreus kadottaa.
8. Me kaikki haluamme ottaa neuvot vastaan taivaallisina neuvoina.
Hurskaasti sanottu.
Tässä on nyt Lapin vanhimmilla mahdollisuus ratkaista, kulkeako Herran enkelin kohotetun miekan alle vai antaako Jumalalle kunnia.
19. Emmehän pane niitä oman järjen puntariin.
20. Emme epäile ja arvostele niitä.
Lapin luottamus kukassa.
tämä on todellista luottamusta, ei tarvitse itse yhtään ajatella, ei saa epäillä eikä saa halaistua arvostelun sanaa sanoa.
Isä hoitaa lapsiaan hyvin ja lapset palkitkoon isälle kuuliaisuudessa ja hyvän käytöksen ja rakkauden teoin.
21. Jos vihollinen pääsee pettämään meitä tällä tavalla, niin olemme silloin pahoja työntekijöitä.
Vanhinten taivaallisten neuvojen epäily, kyseenalaistaminen, niistä arvostelevasti keskusteleminen ovat "pahojen työntekijöiden" puuhaa ja syvyydestä alkuisin.
22. Jumala, rakas taivaallinen Isä varjelkoon meitä väärästä mielestä.
Niin vakava vaara on arvostelu, että oikein rukoillaan Jumalaa, rakasta taivaan Isää, sellaisesta väärästä hengestä ja pahan työntekijän teosta varjelemaan.
23. Johdattakoon Jumala meitä oikeassa mielessä niin, että puolustamme kaikki kristillisyyden neuvot ja opetamme lapsiamme ja toisiamme niin kuin meitä on neuvottu.
Ei riitä vain, että tiedämme että paavi on erehtymätön.
Meidän tulee myös aktiivisesti puolustaa vanhimpia, isäämme, ja kehotettava tottelevaisuuteen ja kuuliaisuuteen.
vaikka omaa järkeämme ja omaa uskoamme vastaankin.
24. Niin ovat edesmenneet polvikunnat tehneet ja näemme sen suuren siunauksen joka siitä on seurannut.
esikoislestadiolaisuudelle on ominaista vanhinten auktoriteetin ja emoseurakunnan korostaminen.
ilman niitä se lakkaisi olemasta.
25. Sen työn hedelmänä on meillä tänä päivänä elävä kristillisyys.
Näin vanhinten arvovallan suojeleminen ja sen aktiivinen puolustaminen - siitä työstähän tässä on kyse - on säilyttänyt elävän kristillisyyden.
Ei näissä taisteluissa ole Jeesuksen apua tarvittu.
Syrjäytetään ja estetään etenemästä ja vaiennetaan Lapin vanhinten ehdotonta, erehtymätöntä taivaallista ääntä arvostelevat ulos tästä ainoasta pelastavasta kristillisyydestä.
ulos pimeyteen.
ei siinä Hyvää Paimenta tarvita, muutama puhelinsoitto vain.
26. Kiitämme sitä taivaan Jumalaa.
Tutkimassani jaksossa mainitaan muutamassa kohdassa rakas taivaallinen Isä.
mutta jakson lopussa kiitetään elävän kristillisyyden säilymisestä tämän työn kautta taivaan Jumalaa.
"taivaan Jumala" ei ole raamatullinen ilmaisu, vaan lähinnä yleisuskonnollinen.
monet pakankansat ajattelevat, että ylhäällä, taivaassa tai korkeuksissa, on joku jumalolento.
Ukko Ylijumala oli suomalaisen vanhan pakanuuden korkein.
Jeesus opetti meidät tuntemaan Isän, joka voidaan tuntea vain Pojan kautta.
Tauno Immosen kolminaisuudessa näyttävät tosiaan olevan
Isä Jumala, tämä meidän kristillisyytemme Lapin vanhinten johdossa, Pyhä Henki
näistä Pyhä Henki on sidottu avainlasten kaulaan asuvaisena ja meidän kristillisyytemme hoitaa sovituksen, lunastuksen ja pelastuksen asiat.
Jeesusta ei lainkaan mainita koko jaksossa.
Olen kirjoittanut pitkästi tästä tärkeästä tekstistä.
Mielestäni Tauno Immonen on tehnyt hyvin merkittävän työn kirjoittamalla rehellisesti ja vakaumuksellisesti mustaa valkoisella näkemyksistään.
Näin voimme keskustella ja ottaa esiin tässä olevia taustoja ja johtopäätöksiä.
Samoin oma tekstini on vapaasti arvosteltavana, missä käsitän väärin, yksipuolisesti tai en ollenkaan kirjoituksen todellista sisältöä.
Mielestäni tämä Helsingin seurakuntakirjeen 2/2002 teksti antaa erinomaisen kuvan siitä, mitä on esikoisten parissa oelvan Lapin luottamus.
Se on haaste Lapin vanhimmille, ja kutsu neuvoa saarnaajia tuntemaan kuka on Kristus, Jumalan ainoa Poika. Pallo on näet pahasti hukassa.
Kristus, joka verellään on maksanut ihmisen hinnan, joka Pietarin kalliolle on perustanut seurakuntansa, joka sitä öin ja päivin hoitaa, huolta kantaa, rukouksin Isän eteen tuo ja vaivaa näkee, että jokainen kadonnut lammas vielä löydettäisiin, ennenkuin tulee loppu.
Varokaa noita koiria, noita kelvottomia työntekijöitä, noita pilalle leikattuja!
Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme.
Kavahtakaat teitänne koirilta, kavahtakaat teitänne pahoilta työmiehiltä, kavahtakaat poisleikkaamisesta.
Sillä me olemme se ympärileikkaus, jotka Jumalaa hengessä palvelemme ja kerskaamme meitämme Kristuksessa Jesuksessa, ja emme turvaa lihaan
Gi akt på hundene, gi akt på de onde arbeidere, gi akt på de sønderskårne!
For vi er de omskårne, vi som tjener Gud i hans Ånd og roser oss i Kristus Jesus og ikke setter vår lit til kjød
Fil 3:2-3
Det Norsk Bibelselskap 1930
Tilaa:
Kommentit (Atom)