hyvästi piilossa.
eivät tienneet Viimeisen tuomion vertauksessa lampaat eivätkä vuohet, jässe miisus.
varsin ankeana siellä sitten kulkee joitain Lapin vanhimpia, lähetysmiehiä, saarnaajia ja seuraväkeä vasemmalle puolelle.
he kun luulivat olevansa niitä Jeesuksen rakkaimpia lampaita, eivätkä tienneet olevansakin vuohia.
pikkunen identiteettikriisi, mutta valitettavasti itsetutkistelu alkoi aivan liian myöhään.
siinä saattaa sitten tulla puheeksi armonajan opetukset nyt kun vuohet uskaltavat jo susiaan arvostella - eihän tämän huonommaksi tilanne voi enää mennä, mitään toivoa ei ole ja iankaikkinen kadotus on nyt tosiasia.
"mites te silleen meille opetetitte, että Isälle rakkaat eivät tiedä tehneensä hyviä tekoja
emme me mitään tehneet sitten. ja tässä menemme, väärään suuntaan."
no, eivät saarnaajat ole nyt sen mahtavampia ja suostuvat jo vastaamaankin laumalleen kysymyksiin ja arvosteluun, porotokalle jonka ovat auttamattomasti harhaan johtaneet. Saatanan petos on paljastunut, karu totuus käynyt ilmi kaikille, niin sokeille johtajille kuin sokeille seuraajilleen.
Jumalan Sanasta on menty ohi omille metsätokan teille ja luultu, että tässä kovin hurskaita ollaan - hurskaampia kuin koko muu maailma kaikkineen.
kadotukseen kulkeva saarnaaja muistelee hiuksiaan haroen: "no eikös se niin ole kirjoitettu, että lampaat sanovat "emme tienneet".
yksi vuohista vähän rumasti määkäisee - noin te tosiaan meille opetitte ja Raamattua päin seiniäå huolimattomasti luitte. ja katsokaa missä nyt olemme... ja pysymme.
- nyt kun kaikki on kirkasta ja selvää ja tilanteen kauheus on käynyt ilmi, armonaika loppu -
toinen vuohista uskaltaa lopultakin sanoa "jos olisit viitsinyt lukea jakeen kokonaan, siellä sanotaan "he eivät hyvää tieten tehdessään tienneet .... että se oli Jeesus".
näin susilauma harhautti vuohet luulemaan, ettei tarvitse, ettei saa tehdä lähimmäiselle hyvää. se on muka omavanhurskautta.
kun Jumalan Sana niin vakaasti varoitti aivan viimeisen tuomion vertaukseen asti, että ...
- niin, mitäs se Raamattu varoittaa näin vakavasti hyvistä teoista?
kaiketi sen muistamme, mitä todella kirjoitettu on, kun kerran tahdomme siihen lammaslaumaan kuulua, joka kerran pääsee Herran oikealle puolelle.
emmekä vain seurata ihmisten keksintöjä ja väärää opetusta, joka voi johtaa iankaikkiseen kadotukseen, Herran vasemmalle puolelle.
Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
(Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Matt 25:24-30 Biblia 1776
Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?
Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.
Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään.
Matt 25:31-46 Biblia 1776
Kirjoittanut: MikkoL, 16.01.2010 11:19
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]
sanot ehkä - kyllä se lumiukko kirjoittaa lakihenkistä tekstiä.
mehän olemme vapautetut näistä Jeesuksen sanoista, armon lapset riemuitkaa, Jeesuksen nimessä ja veressä!
ihan samantekevää mitä lumiukko kirjoittaa - yhdentekevää
vaan nuo ovat Herran Jeesuksen sanat, joka on se Tuomari.
ei Hän kysy mitään, toteaa vaan, että nämä ovat vuohia, koska eivät tehneet Jeesuksen hyväksi mitään, ei salassa eikä tietäen.
etteivät lankeaisi ihmsiten keksimään syntiin "omavanhurskauteen" joka on milloin mitäkin Kiirunan ukot keksivät.
rakenna hyvä lammas uskosi Jumalan Sanan varaan.
se kestää - viimeisellä tuomiollakin.
sanoinko pahasti?
no toistan.
Gunnar Persäter keksi Lahdessa viime kesänä, että kun katuva tunnustaa syntinsä suoraan Jumalalle, hän lankeaa "omavanhurskauteen"
Rauhan Side julkaisi tämän "raamatullisen" saarnan kaikkien essujen luettavaksi herätysliikkeen kaikella arvovallalla.
mitään korjausta ei ole tullut.
eikä tule.
sinä, Jeesusta kunnioittava saarnaaja, julista Jumalan Sanaa pelkäämättä!
se kestää - viimeisellä tuomiollakin.
julistat silloin näet Tuomarin omaa sanomaa, etkä ihmisten keksimiä satuja ja Saatanan syöttämiä perinteisiä valheita.
On kylmä sydämemme
ja suuri kovuutemme.
Ken heltymään sen saisi
nöyräksi taivuttaisi?
Ei sateet, salamatkaan,
ei liekit palavatkaan
sen aatamillisuutta .
voi murtaa, luoda uutta.
Lyö Mooses vasaralla:
se itkee iskun alla,
vaan kuritus kun laantuu,
se entiselleen taantuu.
Kuitenkin voima yksi
saa ehjän särjetyksi:
on Jeesuksella valta
pois tuoda turman alta.
On armon voima suuri,
puhdistus kallis juuri:
sairaatkin parannetaan
ja kuolleet virvoitetaan.
Kun sydämemme taipuu
ja ristin juureen vaipuu,
niin tähden lunastuksen
hän antaa armahduksen.
Riemuitkoon pyhäin mieli,
veisatkoon kaikkein kieli
Karitsan kunniaksi:
hän saapui auttajaksi.
Ei meitä vaivain tiellä
voi suuri surma niellä.
Jeesusta ylistämme:
hän kuoli edestämme.
Siionin virsi 64
Lars Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti