Vikas Swarup - eli rakkautta Intiassa

Vikas Swarup syntyi vuonna 1963 Allahabadissa.

Wiki kertoo, että "Allahabad eli Prayaga (hindiksi इलाहाबाद, urduksi ‏الاهاباد‎, Ilāhābād) on kaupunki Intiassa, Uttar Pradeshin osavaltiossa. Vuonna 2001 siellä laskettiin olevan 1 050 000 asukasta.

Allahabad sijaitsee muinaisen Prayāgan pyhän kaupungin paikalla, ja hindulaisen tarun mukaan siellä Brahma uhrasi ensimmäisen kerran luotuaan maailman.

Se on merkittävä paikka hindulaisuuden kannalta myös siksi, että se on pyhien Ganges- ja Jamuna-jokien sekä myyttisen Sarasvatin kohtauspaikassa.

Kaupunkiin virtaa vuosittain satoja tuhansia pyhiinvaeltajia, ja joka kahdestoista vuosi miljoonat osallistuvat uskonnolliseen juhlaan nimeltä Kumbha Mela.

Suurmoguli Akbar huomasi Prayagan strategisen merkityksen, rakennutti suuria linnoituksia ja nimesi kaupungin Illahabadiksi vuonna 1575.

Intian itsenäistymisen aikana Allahabadilla oli suuri merkitys. Nehrun suku on sieltä kotoisin.

Koska Allahabadin aurinkoaika on tasan viisi ja puoli tuntia Greenwichin aikaa edellä, se on Intian kansallisen ajan referenssikaupunki." (wiki)


Vikas Swarup työskentelee Intian ulkoministeriössä ja asemapaikkojaan ovat olleet mm. Englanti, Turkki, Yhdysvallat ja Etiopia. Hän oli 2006 alkaen etelä-Afrikan suurlähettiläs ja siirrettiin elokuussa 2009 Intian suurlähettilääksi Osakaan, Japaniin.

Hän kävi Allahabadin poikakoulua, joka on englantilaisten perustama alunperin kristillinen koulu, johon nykyään otetaan myös muihin uskontoihin kuuluvia lapsia. Tästä päätellen Vikas kyllä tietää kristinuskostakin paljon, vaikka onkin itse hindu.

Allahbadin yliopistossa Vikas opiskeli psykologiaa, historiaa ja filosofiaa. Taitaa vieläkin opiskella, kun kiireiltään ehtii...

Diplomaatin arkitöiden ja opintojensa ohella Vikas Swarup kirjoittaa kirjoja.

mutta minkälaisia kirjoja!



Vikar Swarup julkaisi elämänsä ensimmäisen kirjan 42 vuoden iässä.

Vuonna 2005 julkaistun teoksen nimi ei ole kummonen

Q&A

eli englannin sanojen alkukirjaimet, kysymyksiä ja vastauksia "questions and answers"

vaan vastaanotto oli kummonen.

Heti seuraavana vuonna 2006 etelä-Afrikan Boeke palkinto (Boeke on book, kirja), 2007 Commonwealth Writer's Price, 2008 Pariisin kirjanäyttelyn Grand Prix.

ei hullumpaa ekalle kirjalle...


Englanniksi kirjoitettu kirja on käännetty 40 kielelle, joista esimerkkejä ympäri maailmaa:

bulgaria
espanja
gujarati
heprea
hindi
hollanti
indonesia
islanti
italia
japani
kiina
kreikka
kroatia
marathi
norja
portugali
punjabi
puola
ranska
romania
ruotsi
saksa
serbia
sinhala
slovenia
suomi
tamil
tanska
thai
turkki
venäjä

ei hullumpaa ekalle kirjalle, neljän vuoden sisään

varsinkin kun nimi on Q&A

suomalaiset lukijat taitavat tuntea sen paremmin nimellä

"Tyhjentävä vastaus eli Kuka voittaa miljardin?"
Suomentaja: Biström, Pirkko
WSOY 2005, 354 s.


Taskukirja Loisto Oy on julkaissut pehmeäkantisen version nimellä "Slummien miljonääri" 2009. 333 s.


Vikar Swarupin kirjasta tehty BBC radiokuunnelma voitti Sony Radio Academy Kultaisen palkinnon parhaasta draamasta sekä samana vuonna IVCA Clarion palkinnon.

Kirjasta tehty elokuva "Slummien miljonääri" alkoi voittokulkunsa 2008 (Intiassa 23.1. 2009) ja sai "Yleisön suosikki" palkinnon Toronton elokuvafestivaaleilla, ja kolme eri palkintoa British Independent elokuvapalkinnon 2008.

Englannin kansallinen elokuva-arvostelu valitsei sen vuoden 2008 filmiksi. Elokuva sai viisi palkintoa Critics' Choice Awards, ja neljä Golden Globe palkinta which seitsemän, BAFTA Awards.

Slummien miljonääri sai 10 Oskari ehdokkkkuutta ja voitti kahdeksan.

ei hullumpaa ekalle kirjalle.


jää "Postia pappit Jaakobillekin" toiseksi.



mikä ihmeen slummien aihe voisi kiinnostaa marathin puhujia, punjabilaisia, kanadalaisia, tanskalaisia, suomalaisia ja kroaatteja ja hinduja ja japseja ja...


no se yksi aihe

Rakkaus


voisimme samaan tapaan kysyä, mikä teki James Cameroonin filmistä Titanic (1997 )niin valtavan menestyksen yli maailman.

toki paatin uppoaminen on dramatiikkaa, nykyajan vilmitekniikalla.

vaan eiköhän elokuvan tehnyt läpi maailman niin suosituksi, etten sanoisi rakastetuksi, yksi aihe

se sama

Rakkaus

nuoret rakastavat, urhea ja itsensä rakkaansa edestä uhrannut Leonardo de Capri ja suloinen Kate Winslet nousivat elokuvan myötä maailmanmaineeseen.


Eivät nämä ole rakkautta siinä mielessä kuin elokuvista usein ajatellaan, erotiikkaa ja sukupuolielämää.

sellaiset "rakkauselokuvat" eivät tietääkseni ole juuri koskaan menestyneet tällä tavoin.

kahden nuoren rakkaus, jonka taustana on tuhoon tuomittu Titanic, sisältää toki hieman erotiikkaa, mutta se on vain sivuaihe.

rakkaus merkitsee synkkää, kuolemaan asti ulottuvaa mustasukkaisuutta, kilpailua tytöstä, keskinäisen suhteen syntyä ja kehittymistä itsemurhan partaalta, sankaruutta, epäitsekkyyttä, toisen suojelemista - oli sitten sankari uppoavassa laivassa käsiraudoissa tai sankaritar hyisessä Atlantissa jäätymässä.

rakkaus - koko elämää kattavana, valtavana kuninkaallisena teemana.

se - ja sitten noiden monien ylhäisten brittien ja muiden rakkaudettomuus, kontrastina.


pystymme toki ymmärtämään, että länsimaisen, englantia puhuvan Titanic laivan päällystön ja matkustajien elämään sisältyy aitoa rakkautta, ovathan he kristittyjä.

tuon laivan viedessä yli tuhat syvyyksiin, hieman enemmän kuin Estonian, kerrotaan että myös orkesteri liittyi rukoukseen Sarah Adamsin (1841) hymnillä "Sua kohti Herrani"

Virsi 396
Käyn kohti sinua,
oi Herrani,
tietäni viitoittaa
pyhä ristisi.
Virteni matkalla
soi täynnä toivoa.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.

Kun päivä pilvinen
tien pimentää,
kun synkkä, raskas yö
usein yllättää,
niin katseen kaipaavan
taivaalle kohotan.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.

Suo, että näkisin
tien taivaaseen,
vaikka se peittyisi
vaivaan, murheeseen.
Lohduta sanalla,
uskoa vahvista.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.

Kun taival päättynyt
on päällä maan,
käyn luokse Jeesuksen
riemuun ihanaan.
Ei tuska yltää voi,
kirkkaana laulu soi.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.



Sarah Adamsin virren (1841, suom. Rauhansäveliä 1894, Aune Krohn 1912) pohjalta Niilo Rauhala virsikirjaan 1986.

mahtoiko tuo virsi noiden ensimmäisten sanojen muuttumisesta paljon parantua?

Kirjoittanut: MikkoL, 23.01.2010 13:29

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

mutta Mombain slummit?

ja kuitenkin

ihmisiä sielläkin asuu, samanlaisia kuin sinä ja minä.

yllättävän samanlaisia.

samanlaisesta rakkaustarinasta on kyse - syvällisestä, koko elämää koskettavasta, uskollisesta ja väkevämmästä kuin kuolema.

samanlaista kuin Titanic elokuvan kuvaama rakkaus.

ja kaikkialla maailmassa ihmiset kokevat, että kulttuurin, uskonnon ja kielen eroista huolimatta

samat ovat perustarinat, samat ovat teemat, koskettavat, saavat sydämen värähtämään ja silmät kyyneliin.

rakkaus



Jumala on luonut ihmisen kuvakseen.

siitä virsi 430 sanoo niin väkevästi

"Rakkaus, sä kuvaksesi, minut tänne loit"

Jumala, joka itse on Rakkaus, on luonut ihmisen rakastamaan ja olemaan rakastettu.

ihmisen.

rotuun, sukupuoleen, ihonväriin, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, kulttuuriin katsomatta.

ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.

ihminen on luotu rakastamaan.

todellakin, Raamatussa on Rakkauden korkea veisu.

hyvä nimi kirjalla.



Vikas Swarupin kirjan juonta en rupea tässä paljastamaan, suosittelen lämpimästi sekä kirjaa että elokuvaa.

se kertoo Intian muslimeista, joiden kylän hindut ovat jossain verisessä kahakassa polttaneet ja joiden vanhemmat on surmattu.

köyhistä köyhimpiä Intian slummien lapsia, joiden kuvaus on herkkää ja hienoa.

siellä Mombain Juhu slummista alkaa Jamal Malikin ja hänen veljensä Salimin seikkailut ja kahden lapsen, Jamalin ja Latakan rakkaus.

tämä rakkaus sytyttää elokuvan niin kauniiseen valoon, vaikka se sisältää järkyttävää ja todellisiin asioihin perustuvaa kuvausta sekä slummien lapsista että Mombain rikollisista piireistä.


rakkaus

omaan mieleeni jäi syvimmin kuvaus tuosta yöstä, kun lapsia kerjäläisinä käyttävä rinki kutsuu pieniä poikia "laulukokeeseen".

ihana, suurisilmäinen tenava, olisko 6 tai 7 vuotta, uskoo suuren hetkensä koittaneen, kun muurin varjossa pihalla iso kaveri pyytää häntä laulamaan.

ja poika laulaa, ylpeänä kauniista äänestään.

kaveri nyökkää, joku käy poikasen kimppuun takaapäin, huumaa hänet nukuksiin, ja häijyn näköinen vanhus kaataa tämän silmiin lientä, vie pojalta näön.

sokea kerjäläinen kun tienaa paremmin.

(olen itse kohdannut näitä sokaistuja tai raajarikoiksi tehtyjä kerjäläisiä, poikia ja tyttöjä, aikoinaan Egyptissä Kairon slummeissa)

rakkaus

Salim pelastaa nuoren veljensä urheasti samalta kohtalolta, ja vie tämän karkumatkalle erottaen Jamalin Lataka tytöstä, ja lasten tiet eroavat. alusta asti, pikku naskalista asti, Jamal tuntee että Latakan ja hänen rakkautensa on "kohtalo"

kun Salim myöhemmin ampuu tuon lasten sokaisijan, jossain on semmonen fiilis että oikeus tapahtuu.

tietynlainen oikeudentaju meitä kaikkia kai yhdistää, hinduja, muslimeja ja kristittyjä ja buddhalaisia ja ateisteja.



ihmiskunnan rakkaus kumpuaa Luojasta, Jumalasta, joka on Rakkaus.

kaikki luotu on Jumalan rakkauden kautta luotua.

eräs katolinen pappi sanoi minusta hyvin tästä Intelligent Design (luonnon älykäs suunnittelu) ideasta.

"minua ei ole älykkäästi suunniteltu, Jumala on rakastanut minut olemaan"


Vikas Swarupin vaikuttavan romaanin saama maailmanlaaja vastaanotto kertoo, että meitä yhdistää eri kulttuureissa, eri uskonnoissa, eri maailmoissa ja aikakausissa

perustava oikeudentaju

ja sitäkin enemmän

rakkaus.


Rakkaus on väkevämpi kuolemaa

Vaikka minä voisin vuoret siirtää,
enkeleiden kieltä puhuisin,
mitä muuta olisin kuin tyhjä kulkunen,
jos rakkautta tuntisi mä en.

Sillä rakkaus on väkevämpi kuolemaa.
Sitä eivät suuret vedetkään voi sammuttaa,
sillä rakkaus on lahja Jumalan.

Vaikka minä saisin kaiken tiedon,
kaikki salaisuudet tuntisin,
mitä muuta olisin kuin tyhjä kulkunen,
jos rakkautta tuntisi mä en.

Sillä rakkaus on väkevämpi kuolemaa.
Sitä eivät suuret vedetkään voi sammuttaa,
sillä rakkaus on lahja Jumalan.

Jeesus, sinä lähde kaiken hyvän,
sinä tunnet meistä jokaisen.
Tule keskellemme nyt, lahjojasi jaa,
anna meille voimaa rakastaa.

Sillä rakkaus on väkevämpi kuolemaa.
Sitä eivät suuret vedetkään voi sammuttaa,
sillä rakkaus on lahja Jumalan.

Laulu on ainakin "Lauluyhtye Kaarneet" levyllä, "Mestarin kädessä".


Muut:
Kuka tuolta tulee? Kuka saapuu autiolta kedolta rakastettuunsa nojaten?

Neito:
Omenapuun alla minä herätin rakkautesi, siellä, missä sinä sait alkusi, siellä, missä äitisi alkoi sinua odottaa.

Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten,
pane sinetiksi ranteesi nauhaan.
Rakkaus on väkevä kuin kuolema,
kiivas ja kyltymätön kuin tuonela.
Sen hehku on tulen hehkua,
sen liekki on Herran liekki.
Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan.

Laulujen laulu 8:5-7 KR 1992



Vikas Swarup kertoo rakkaustarinan Mombain slummeista, ja tavoittaa ihmiset kaikkialla.

kysynkin

onko täällä mainostettu "kristillinen rakkaus" eli uskovan ihmisen rakkaus olennaisesti jotenkin erilaista kuin esimerkiksi Intian muslimien osoittama rakkaus?

eikö rakkaus ole juuri sitä, mistä apostoli Paavali kirjoittaa 1 Kor 13?

Uuden testamentin "rakkauden korkea veisu"

aitoa kultaa, väärentämätöntä rakkautta.

sitä laki vaatii täydellisyyteen asti

sitä saamme kokea Jumalalta itseämme kohtaan Kristuksessa

mutta rakkautta, Jumalasta kumpuavaa rakkautta, on maailma täynnä.

sillä huomaatko - Paavali ei mainitse rakauden ylistyksessään sen enempää Jumalaa kuin Jeesustakaan




Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.

Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.


Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Rakkaus ei koskaan katoa.

Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.

Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.



Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.

Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.

Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus.

Mutta suurin niistä on rakkaus.


1 Kor 13