Lutherin ja luterilaisuuden tietynlainen löytäminen on ilmeisesti monelle esikoiselle hyvin merkittävä vaihe uskonelämässä.
Syvä helpotus on saada käsittää, että kasteessa on uudestisyntyminen.
Saa kerralla jättää kaiken tuon "tekojen ja ansion" epämiellyttävän opin.
nyt ei enään tarvitse "suorittaa uskoa", niinkuin aikaisemmin!
nyt ei tarvitse enään epäillä autuuttaan - sehän tuli jo kasteessa!
nyt ei tarvita mitään, koska kaikki on yksin armosta!
Kun Luther ja evankeliumi on näin käsitetty
esikoisella (tai ex-esikoisella, sillä tämän jälkeen seuroissa käynti ei ehkä enään maistu)
ei tarvita mitään ikäviä Pyhän Hengen vaikutuksia, joista ei koskaan voi olla varma
ei mitään ikäviä ihmeitä, joita ei voi edes parhaalle kaverille välttämättä todistaa -
sehän oli sattumaa!
vapaus on suuri!
monenlaisia asioita, mitä liittyy uskonelämään, uskossa kasvamiseen, Hengen johdatukseen: täyttä humpuukia
käytännön ateisti Ver 1.1. on saavuttanut terveen, raikkaan, järkeen käyvän "luterilainen" uskon, joka ei edellytä yhtään mitään.
tästä kirkkaasta valosta joidenkin "luterilaisten" kristittyjen hengelliseen tilaan tahdon kiittää Herraa Jeesusta, ja henkilöä, jolle tämä rukouksessa avattiin.
Virsi 484
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
Zachris Topelius 1869.
Suom. Martti Ruuth 1902.
Virsikirjaan 1938.
Ei ole huono asia, että painotat tätä puolta asiassa. Tämä teema näkyy olevan aiheena myös Raamattupalstalla. Hyvää jatkoa!
VastaaPoistaAnteeksi jos puutun asioihinne mutta LK:n kohtelu ei ole aivan asiallista. Miten hengellinen palsta ei elä itse Hengen ohjaamana?