Ja jotka lähetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.
Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: miksi siis sinä kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias, etkä propheta?
Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne:
Hän on se, joka minun jälkeeni tulee, joka minun edelläni on ollut, jonka kengän rihmoja en minä ole kelvollinen päästämään.
Nämät tapahtuivat Betabarassa, sillä puolella Jordania, kussa Johannes kasti.
Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!
Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.
Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan.
Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä.
Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällensä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.
Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan.
Joh 1:24-34 Biblia 1776
Saamme kuulla Johannes Kastajan omasta hengellisestä elämästä tässä jotain tärkeää.
Vuosikaudet hän oli autiomaassa elänyt hiljaisuudessa heinäsirkkoja syöden, villimehiläisten hunajaa maistellen kaislan korresta ja puron vettä juoden.
Erittäin karu on tuo Juudean autiomaa.
Hän, joka oli Johanneksen sinne lähettänyt ja joka oli antanut hänelle tehtäväksi kastaa juutalaisia parannuksen kasteella, oli siellä hiljaisuudessa puhunut Johannekselle.
"jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällensä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä."
oli siinä odottamista, varmaan usein malttamatontakin!
Markus aloittaa koko evankeliuminsa tällä tapahtumalla, ja kertoo Johanneksen suuresta odotuksen ajasta samoin sanoin:
Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi.
Ja hänen tykönsä meni ulos koko Juudean maakunta ja Jerusalemin asuvaiset, ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin virrassa, tunnustain syntinsä.
Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,
Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.
Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.
Markus 1:4-8 Biblia 1776
kuten nettiruukussa on todettu, Matteus ja Luukas antavat tähän kertomukseen tulisen sävyn!
Mutta kuin hän monta Pharisealaisista ja Saddukealaisista näki tulevan kasteensa tykö, sanoi hän heille: te kyykärmetten sikiät, kuka teitä neuvoi pakenemaan tulevaista vihaa?
Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä.
Ja älkäät ajatelko itsellenne sanoa: Abraham on meidän isämme. Millä minä sanon teille: Jumala voi näistä kivistä Abrahamille lapset herättää.
Mutta jo myös on kirves pantu puiden juurelle: sentähden jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja tuleen heitetään.
Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.
Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.
Matteus 3:7-12 Biblia 1776
Mutta Publikanit tulivat myös antamaan heitänsä kastaa ja sanoivat hänelle: Mestari, mitä meidän pitää tekemän?
Vaan hän sanoi heille: älkäät enempää vaatiko kuin teille säätty on.
Niin kysyivät myös häneltä sotamiehet, sanoen: mitä myös meidän pitää tekemän? Ja hän sanoi heille: älkäät kenellekään väkivaltaa taikka vääryyttä tehkö, ja tyytykäät palkkaanne.
Mutta kuin kansa odotti, ja kaikki ajattelivat sydämessänsä Johanneksesta: lieneekö hän Kristus?
Vastasi Johannes, sanoen kaikille: minä tosin kastan teitä vedellä; mutta minua väkevämpi tulee, jonka kengän nauhoja en minä ole kelvollinen päästämään: hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.
Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.
Monta tosin myös muuta hän neuvoi ja saarnasi kansalle.
Luukas 3:12-18 Biblia 1776
Tosiaan tulikaste mainitaan vain Matteuksessa ja Luukkaassa
Mutta Pyhän Hengen kaste mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa.
Johanneksen evankeliumi oikein korostaa tätä asiaa, puhuen Hengen laskeutumisen merkistä, josta tämä uskollinen parannussaarnaaja ja syntien poispesemisen kasteen toimittaja sai Herralta itseltään.
Pyhän Hengen kaste on todellisuutta.
Takajaloilleen nousee moni esikoinen tässä kohtaa, mieleensä tulvahtavat nuo rakkaat viholliset, hellarit eli helluntailaiset, jotka eivät lakkaa Pyhän Hengen voimasta puhumasta.
ja koko ronkka karismaatikkoja, "kharisma" eli armolahjoja, Hengen erityisiä lahjoja korostava porukka pitkin maailmaa.
Luther saatetaan nostaa Schmalkaldenin opinkappaleella tässä varoituskilveksi, että Pyhän Hengen kasteessa on kyse suorastaan saatanallisesta harhaopista.
"Meidän täytyy siis pitää lujasti kiinni siitä, että Jumala ei tahdo olla tekemisissä ihmisten kanssa millään muulla tavalla kuin sanan ja sakramenttien välityksellä.
Kaikki se, mitä ilman sanaa ja sakramentteja Henkenä ylistetään, on itse Perkeleestä."
Tämä ymmärretään jollain taholla tarkasti näin ja tahdotaan pitäytyä Sanaan ja sakramentteihin ja torjua kaikki muu Pyhään Henkeen liittyvä.
Tässä "perusluterilaisessa" linjassa uhkaa luterilaisuus muuttua kaavamaiseksi, kirjoihin präntätyksi totena pitämiseksi, jossa kaikki on jo tuttua ja kristityn elämä on Sanan kuulemista ja sakramenttien vastaanottamista uskossa.
siinä se ja se riittää.
ei mitään Pyhän Hengen kastetta ole muuta kuin se mikä Pyhä Henki pyhässä kasteessa vuodatetaan automaattisesti veden ja Sanan muodostamassa sakramentissa.
Tekisi mieleni tällä tavoin muka "luterilaisesti" kristinuskonsa määrittelevälle sanoa
Hyvä veli, hyvä sisar Herrassa!
ei Elämää voi ahtaa kaavoihin.
kaste riittää - tietenkin!
jos elämä siihen loppuu, kuolla kupsahtaa kasteen jälkeisenä päivänä tai hätäkasteen saatuaan.
Mutta kaikki nämä Kristuksen palvelijat, joita niin suuresti arvostamme -
apostoli Paavali
kirkkoisä Augustinus
kirkkoisä Luther
rovasti Laestadius
ovat saaneet kokea henkilökohtaisesti syvän murroksen ja muutoksen, kun Jeesuksen Henki on heitä koskettanut.
Luther ja Laestadius kokivat sen monta vuotta kasteensa jälkeen.
koko tämä homma, synti, parannus, uusi elämä, muuttui kirjaimesta ja kuivasta tiedosta - tai vastustetusta uskon muodosta - eläväksi.
nämä syttyivät Hengessä liekkeihin, saivat kuin ensimmäisenä helluntaina tulikasteen, ja alkoivat puhua uusilla kielillä.
heihin syttyi palava rakkaus Jeesusta kohtaan
he eivät mistään muusta tahtoneet enää tietää kuin Jeesuksestaan
he lauloivat Hänelle
he laativat runoja Hänelle
he paransivat sairaita Hänen nimessään
he kirjoittivat upeita jumaluusopillisia tutkielmia Hänen kunniakseen ja Hänen armontyötään korostaakseen
he olivat liekeissä
ja me saamme syttyä samasta Hengestä palamaan Herralle
korostan että tämä oli sekä Augustinuksen että Lutherin kokemus
älä pelkää Pyhän Hengen kastetta
älä pelkää syttymistä liekkeihin Jeesuksessa
sillä vaihtoehto ei ole hyvä - tulet oksennetuksi ulos
Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:
"Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma!
Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani.
"Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.
Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.
Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
"Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
"Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille."
Ilm 3:14-22 KR 1992
Henki puhuu seurakunnille!
jolla on korvat kuulkoon
ei tämä ole joku kuollut henki muinaisissa kirjoituksissa haudattuna ja järjellä sieltä haettavana, mikä se oikein on.
Jumalan Henki on elämä ja autuus ja puhaltaa missä tahtoo, miten tahtoo!
Tuo Laodikean kirje muuten on kuin Hollatzin Armonjärjestyksen ydin.
"Kuiva" puhdasoppisuuden ajan saksalainen perus-luterilainen teologi, pappi ja professori, tietää kaiken kasteesta ja opista.
mutta hän ei väsy jankuttamasta ja kirjoittamasta sielulle
tule ristin luo, anna Pyhän Hengen tehdä sinulle henkilökohtaisesti eläväksi ja todelliseksi sinun syntisi ja viheliäisyytesi ja Kristuksen veren valtava sovintovoima.
ei kuolleena pääntietona, varoittaa rovasti Laestadius, vaan elävässä uskossa.
Henki on Elämä!
no mitä se luther sitten schmalkaldoi?
näen sen näin
ihminen on siten rakennettu, että Hengen palo voi kuluttaa ja väsyttää, uuvuttaa ja jatkuva korkeajännite kristillisyys voi olla jopa mielenterveydelle vaaraksi.
tarvitaan kuivia autiomaa aikoja, hiljaisuutta, kuolemaa, ikään kuin "en minä mitään ole eikä uskoni mitään ole"
kun Jeesus lymyää ja kätkee, riisuu ja kaataa kaikesta omasta ja lihallisesta hengellisyydestä
silloin ei ole jäljellä mitään muuta kuin yksinkertainen tarrautuminen Jumalan Sanaan ja sakramentteihin.
pelkää armon kerjäämistä ilman mitään omaa pyhyyttä tai uskon leiskuvaa voimaa.
luther schmalkaldoi ei Henkeä sammuttaakseen
pois se!
vaan koska hän katkerasta kokemuksesta oli huomannut, että ihminen on hengellinen olento, ja henkimaailman keskellä ja monenlaiset tuulet siellä puhaltavat hengellisessä todellisuudessa
Jumala on viisaudessaan ankkuroinut toimintansa Jumalan Sanaan ja sakramentteihin.
Näissä on riittävästi evästä, ja kun Jumalan Henki yhdenkin sanan tai sen puolikkaan tekee eläväksi, siinä riittää sielulle ja hengelle ruokaa pitkäksi aikaa
Jumalan Sanan rieskaa, vastasyntyneen juomaa maitoa, tai väkevää rukiista elämän leipää jo pitempään vaeltaneelle.
Autuuden antava kaste, kitsailematon uusi liitto Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa
Jeesuksen totinen ruumis ja veri ruokanamme ehtoollispöydässä
ripin ihana puoli-sakramentti (ilman ainetta)
Pyhän Hengen kaste!
"Kaikki se, mitä ilman sanaa ja sakramentteja Henkenä ylistetään, on itse Perkeleestä"
tämä ei ole uskon kaavoittamista joihinkin nuiviin luterilaisen kuolleen peruukki-uskon kaavioihin
sillä Jumalan Sana ja sakramentit eivät totisesti ole mikään köyhä kirkonrotta!
ei ihmisen elämä riitä ammentamaan kaikkea sitä Jumalan Sanan ja sakramenttien salattua aarretta, taivaallista mannaa, joka niihin on kätketty.
kun Elämän Henki, Jumalan Henki, puhaltaa näihin kekäleisiin, niistä syttyy niin kirkas valo, että ihmiset totisessa synnin hädässä kierivät lattialla, kun profetian sanat tunkevat läpi, sairaat paranevat, kuolleet heräävät, ja syntien syvä taakka kirpoaa Kristityn selästä Golgatan kummun luona.
missä kristityt sen sijaan omiin kaavioinsa ja valikoimiinsa Jumalan Sanan kohtiin kalkkeutuneina ilman Henkeä kasteesta kerskaavat.
hmm...
siellä leijuu ilmassa Laodikean seurakunnan oksettava haju.
näin olen kirjoittanut sekä Pyhän Hengen kasteen puolustuksen niitä vastaan, jotka pitävät sitä epäraamatullisena
että schmalkaldenin opinkappaleen puolustuksen niitä vastaan, jotka pitävät sitä epäraamatullisena
en ole yrittänytkään määritellä, missä tuuli puhaltaa
mitä on se kun on Hengestä syntynyt
ei riitä mulla siihen elämänkokemus, viisaus, tieto, usko eikä mikään
en tiedä mitä elämä on - eikä kukaan muukaan tiedä
en pysty määrittelemään Pyhän Hengen antamaa Elämää - eikä kukaan muukaan pysty
Elämä on elettävä!
liekeissä Kristuksen sytyttämästä rakkaudesta
Virsi 835
Kun Hengen tuuli tuulee
ja armo virtaa päällä maan,
on Kristus keskellämme,
sanallaan luo hän kirkkoaan.
Ja katso: Laaksot täyttyy,
ja vuoret alenee,
myös virrat korpimaitten
ne Herraa tottelee.
Ja armahdettu kansa
vain häntä ylistää,
kun temppelinsä täällä
se Herran nimeen pystyttää.
On seurakunnan Herra
maailman toivo ainoa.
Maa kärsimystään kantaa
ja etsii tietä, toivoa.
Jo kansat kuulla saavat:
tie Jeesus itse on!
Se piirtyy kaaren lailla
myös pilveen ahdingon.
Hän rauhan meille antaa,
ei niin kuin maailma.
Ja rauhan risti loistaa
nyt keskellämme kirkkaana.
Maan vilja varttuu, kypsyy,
se nousee päivään auringon.
Ja Herran kansa nostaa
pään pystyyn päällä kallion.
Se lähtee korjuutyöhön,
vie voiton sanomaa.
Näin valkeus on läsnä,
sen kansat nähdä saa.
Hän, pääsiäisen Herra,
on Voitonruhtinas,
hän köyhissään on vahva,
hän heikoissaan on voimakas.
Kirkon vihkiminen
Niilo Rauhala 2001
Pyhän Hengen kaste tapahtuu - näin Jumala on sen viisaudessaan päättänyt - Jeesuksen Kristuksen kirkossa, seurakunnassa.
asuvainen Pyhä Henki
voi miten rumaksi tuokin ihana ilmaus on poljettu itsekkäinen, hullujen, sokeiden ja tyhmien uskonnollisten ihmisten saappaissa.
Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta (kirkkoisä Kyprianus)
mutta nuo mielettömät ovat menneet omimaan kirkon itselleen
"vain meillä" asuu Pyhä Henki
ah - kuinka kauas onkaan Pyhä Henki joutunut pakenemaan noista synnin pesistä, omanvanhurskauden rakentajista ja neuvojen antajista väärän uskon ja luottamuksen tiellä.
ei siellä pala Pyhän Hengen kasteen roihuava tuli vaan sielullisen kiihotuksen ja tunteiden voimaton massa, jota ihmiset kuin viinaa tai tupakkaa ahnehtivat - hetken hurmaa ja humalaa arjen keskellä.
ei totisesti ole myöskään aina Pyhän Hengen kastetta ja tulta se, mistä helluntailaiset puhuvat.
kyllä sielläkin saarnaaja osaa nuottinsa, sääntönsä tässä heidän kristillisyydessään, kireyden, henkisen painostuksen, uhkailun
kyllä sielläkin kovat särkymättömät sydämet, väärästä hengestä kerskaavat, ovat ajaneet tuhoon ja pihalle Jumalan kutsumia syntisiä - ei meidän kristillisyydessämme ole tapana
ei löydy maanpäältä täydellistä kirkkoa, seurakuntaa, jossa vain puhdas vehnä kasvaa
lustetta on joka pellolla, sillä etevä on tuo sielumme vihollinen, valehtelija, murhaaja, vihan kyljävä ja kaiken Jumalan luoman turmelija.
vaan näissä vajavaisissa resuisissa ja maailman pilkkaamissa porukoissa on mukana myös Jumalan Sanan siemenestä kasvanutta hedelmää kasvavaa viljaa.
Tämä kaihoisa hengellinen laulu on osoitettu Jeesukselle Kristukselle:
Sun Henkesi sateen alle.
Sun Henkesi sateen alle, mun sieluni uupunut vie.
:.: Oi kirkasta huokaavalle, ristin siunattu kaita tie. :.:
Ei riitä, jos kerran Sulta, Sun kasteesi siunatun sain.
:.: Mä tarvitsen uutta tulta, uutta armoa matkallain. :.:
Ei uupua kesken matkaa tien kaitaisen kulkijat saa.
:.: On määränä siksi jatkaa, kunnes eessä on toivon maa. :.:
Sun Henkesi sateen alle, mun sieluni uupunut vie.
:.: Oi kirkasta huokaavalle, ristin siunattu, kaita tie. :.:
Pyhän Hengen ihmeellinen sade
- kirkastaa Kristusta!
on aidosti nöyrä kokemus siitä, että olen todella syntinen, kadotettu, voimaton, sokea ja viheliäinen omassa hengellisyydessäni ja voimassani
- kirkastaa Kristusta!
armolahjat, joita Hän niin mielellään Hengessä jakaa, toimivat kaikki Kristuksen ruumiin rakentamiseksi ja jokainen Jumalan Hengen antama lahja kirkastaa ja julistaa Kristuksen pyhää nimeä ja Hänen sovintoverensä voimaa
siellä missä omia hengellisiä muskeleita pullistellaan, ei olla vielä koettu Pyhän Hengen kastetta oikealla tavalla.
No voiko Jumalan Pyhä Henki puhua suoraan sitten ihmiselle - eikö schmalkamalkan nimessä Pyhä Henki puhu ainoastaan ja vain Kirjoitetun Sanan kautta ja kaikki kuiske on perkeleestä?
ei ole yhtään elävässä uskossa olevaa kristittyä, joka ei kuule Hyvän Paimenen ääntä päivittäin ja vielä yölläkin.
apostoli Paavali sai tarkkoja neuvoja kun Henki esti siellä puhumisen, ja unessa mies kutsui Euroopan puolelle ja kuka tietää mitä päässään suhisi tietäjänaisen kohdatessaan.
tämä on kristityn jokapäiväinen, suurenmoinen etuoikeus
saada olla Hyvän Paimenen johdatuksessa
älä pieni ihminen mene määrittelemään, miten Jumalan Henki voi puhutella ihmistä, jonka on luonut
mutta havaitset kokemuksesta, että kaikki Hengen liikutukset tähtäävät lopulta yhteen asiaan
että mahdollisimman moni saisi pelastua tästä turmion maailmasta ja tulla Herran Jeesuksen luokse
saada kaste vedessä syntien anteeksiantamiseksi
syttyä Pyhän Hengen kasteesta elävän uskon liekkeihin
että jokaisen ihmisen silmistä oikein loistaisi Kristuksen palava, ääretön rakkaus syntistä ja langennutta kohtaan kutsuen sen yhden Parantajan luokse.
JEESUKSEN nimessä. Aamen.
Voimme siis edelleen olla varmoja siitä, ettei Juice Leskinen ole koskaan elänytkään ennen kuin kuoli viinan sivuvaikutuksiin Meilahdessa? Onko hän vain luterilaisen tunnustusteologian luoma myytti vailla todellisuutta?
VastaaPoistaAjatus käy hyvin yksiin sen hellariteorian kanssa, ettei yksikään vapaasti synnissä elävä ole voinut syntyä uudesti kasteessa. Yksikään erämaassa kuollut ei siis ollutkaan lähtenyt Egyptistä Punaisen meren poikki?