 |
| Aatami ja Eeva. Antonio Molinari (1655 - 1704) Venetsia. David Owsley Museum of Art Kaukasialaista rotua tässä maalauksessa! kuva idialabprojects.org |
Eevan luomisesta kerrottaessa Raamatussa on jakeessa 1 Ms 2:20 yksityiskohta, joka on herättänyt paljon perhe-elämän asioita nähneiden rabbien pohdintaa.
Piispa Isaak Rothoviuksen johtamassa käännöstyössä 1642 suomennettiin
Ja ihminen andoi cullakin carjalle/ ja linnuille taiwan alla/ ja eläimille maan päällä heidän nimens. Mutta ihmiselle ei löytty apua/ joca hänelle soweljas olis.
"Ja Adam antoi kullekin karjalle, ja taivaan linnuille, ja eläimille maan päällä heidän nimensä. Mutta Adamille ei löytty apua, joka hänen tykönänsä olisi."
Mannisen komitea käänsi 1933 Kirkkoraamatussa:
Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.
Nikolaisen komitean käännös nykyisessä 1992 Kirkkoraamatussa:
Näin ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille. Mutta ihmiselle ei löytynyt sopivaa kumppania.
( huomattakoon tässä, että varmaan tunnetuista syistä aikamme arvoja edustanut Nikolaisen komitea ei kutsu Eevaa (herperan Havva, Elämä) "miehen avuksi"' alkukielessä kuitenkin nimenomaan on sana ezer, apu, jota ei näin saa mielivaltaisesti pudottaa pois, oltiinpa naisen asemasta mitä mieltä tahansa.)
Jumalan suunnitelmissa on löytää Adamille eri käännösten mukaan
- apu, joka hänen tykönänsä olis
- apu, joka olisi hänelle sopiva
- sopiva kumppani
Raamatun alkukielessä hepreassa jakeen loppuosa kuuluu
ולאדם לא־מצא עזר כנגדו׃
ve-le-adam lo-maza ezer kenegdo
sanatarkasti "ja adamille ei löytynyt apu kenegdo"
yksityiskohta on kääntämättä jätetty viimeinen sana, kenegdo, joka on varsin ladattu.
Heprean kielessä ke- negdo sisältää jännitteisen merkityksen "olla jotain vastaan"
tämä on siis ymmärretty eräissä suommenoksissa mielessä "vastaava", ja siitä sopiva, sovelias, "tarkoitustaan vastaava"
KR 1992 modernisti "sopiva kumppani"
keskusteluissaan rabbit eivät pura kenegdo jännitettä, ja joku heistä on kirjoittanut viisaasti
"jos mies on vaimolleen hyvä, tämä on hänelle sopiva apu. Jos mies kohtelee vaimoaan huonosti, tämä on häntä vastaan"
Eevan syy?
No tiedämme toki, kuinka tämän "sopivan kumppanin" ja tykönä olevan avun kanssa sitten kävi, Paratiisista tuli äkkilähtö.
tästä yleisesti miehet syyttävät Havvaa, Eevaa, jonka käärme petti.
Ensimmäinen Timoteuskirjekin näin julmasti
Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hiljaisuudessa. Sillä Adam luotiin ensin, sitten Eeva eikä Adamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen…Tarkempi Paratiisikertomuksen lukeminen antaa lautamiehille miettimistä
1.Tim.2:8-14
1. Jumala antoi kiellon syödä Hyvän ja pahantiedon puusta ennenkuin Eevaa oli vielä luotu
2. Käärme todella mielevin ja osittain totuudellisin sanoin petti Eevan, joka sitten antoi hedelmästä miehellekin maistettavaa
3. Miestä siis ei petetty, vaan hän tiesi tarkoin mitä teki.
4. Kun Tuomarin eteen jouduttiin tästä yhdestä ensimmäisestä synnistä, mies syytti härskisti Jumalaa "nainen. jonka sinä minulle annoit..."
Taitaa sama härskiys jatkua yhä tänäpäivänä elävässä uskossa olevien miesten suunnatla Eevan tyttäriä kohtaan
Vaan kiitos Herran, lienee esikoislestadiolaisia koteja, joissa Eeva on sopiva apu ja kumppani, joka uskollisesti pysyttelee tunaroivan Adaminsta tykönä niin hyvänä kuin pahana päivänäkin häivyttäen ihmisen yksinäisyyden tavalla, johon lemmikkieläimet kaneista ja mirreistä koiriin, papukaijoihin ja ratsuihin eivät pysty.
"1. Jumala antoi kiellon syödä Hyvän ja pahantiedon puusta ennenkuin Eevaa oli vielä luotu"
VastaaPoistaTuo on totta, mutta kielto oli mitä ilmeisimmin tullut Eevan tietoon. Olisi outoa, jos Jumala olisi antanut vain yhden kiellon, eikä sitä olisi kiellon lausumisen jälkeen kertaakaan esillä pidetty Adamin tai Jumalan itsensä toimesta, johon paratiisin väki oli suorassa yhteydessä. Suorastaan kestämätön tuollainen tulkinta on siksi, että kertomuksessa Eeva nimenomaisesti sanoo käärmeelle, että siitä puusta ei saa syödä, koska Jumala on syömisen siitä puusta kieltänyt (1. Moos 3:3).
"3. Miestä siis ei petetty, vaan hän tiesi tarkoin mitä teki."
Tuosta ovat teologit taittaneet peistä iät ja ajat, mutta vieläkään ei ole tietoa siitä, tiesikö mies, mitä teki. Nainen oli käärmeen kanssa kun poimi hedelmät ja mies oli naisen kanssa silloin kun hedelmää syötiin. Mutta siitä ei ole tietoa, että tiesikö mies, mistä puusta hedelmä, jonka nainen hänelle antoi, oli peräisin. Eikä sitä koskevaa tietoa kumpaankaan suuntaan Genesiksessä lue.
1. Taidat lukea tähän jotain, mitä en kirjoittanut. Toki Eeva tiesi kiellosta, sehän käy ilmi tekstistä.
Poista3. Kylläpä teet Eevan kavalaksi ja katalaksi, pettää miestään näin raskaasti. Teksti yksinkertaisessa merkityksessään ei sisällä tällaista kommervenkkiä.
Teksti ei sisällä sellaista kommervenkkiä. Teksti ei yksinkertaisesti ota kantaa siihen, tiesikö mies vai eikö tiennyt, mistä hedelmä oli peräisin. Tai ottaa: mies sanoo sen olleen peräisin naiselta. Käsitettä tai ajatusta "juurisyy" ei ollut tuolloin vielä olemassa, vaan selittävää tekijää haettiin kertomuksessa välittömästä syystä: siitä, kuka oli tehnyt aiemmin mitäkin.
PoistaTai juurisyytä haettiin siinä mielessä, että KUKA oli syyllinen edelliseen tapahtumaan milloinkin. Mutta ei siinä mielessä, että kertomuksessa oltaisiin kiinnostuneita, että tiesikö mies juuriselitystä sille, mistä hedelmä oli. Selitysketju etenee muodossa Adam->Eva->Käärme, ja selitettävä asia on hedelmän kiertokulku. Hedelmä itse ei ole kertomuksessa syy, vaan syytä haetaan nimenomaan persoonista.
Poista