sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Mietteitä Budapestista: Unkarin reformaation tuhoaminen

Debrecen reformoitu kirkko tänään
"Debrecen - Protestant Great Church" by Pudelek (Marcin Szala) - Own work.
Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons
1500-luvun kuluessa Martti Lutherin ja Jean Calvinin kautta alkanut läntisen kirkon uskon puhdistaminen kaikenlaisesta sen oppiin ja elämään mukaan tarttuneesta rihkamasta levisi nopeasti myös Unkariin. Tässä tapahtui kirkkokansan alueellista jakautumista Unkarin kolmen alueen mukiaan: luterilainen opetus laista ja evankeliumista levisi Hapsburgien hallintoalueilla lännessä ja alkuperäiset unkarilaiset, magyaarit, omaksuivat ottomaanien vallan alla Calvinin näkemykset, jotka saavuttivat myös Transsylvanian asukkaat.


Ottomaanien aikainen kalvinistinen Unkari 
Hapsburgien pyrkimyksenä oli torjua protestantismin leviäminen lännessä ja hengellistä sotaa käytiin alusta alkaen. Itä-Unkarin kristityt sem sijaan olivat ottomaanien vallan alla, jotka antoivat alamaisilleen jokseenkin täyden uskonnonvapauden puuttumatta kristittyjen keskinäisiin välienselvittelyihin ja riitoihin. Muslimisiirtolaisia saapui kyllä Unkariin etenkin Bosniasta, mutta heidän määränsä lienee ollut kaikkiaan vain noin 80.000 henkeä.

Vuonna 1567 Debrecenin kaupungissa pidetyssä synodissa magyaarit omaksuivat virallisesti Heinrich Bullingerin (1504-1575) laatiman toisen sveitsiläisen uskontunnustuksen (Confessio Helvetica posterior) ja näin unkarilaisista tuli kalvinisteja. On arveltu, että 1500-luvun loppua kohden suurin osa kristityistä oli kalvinisteja tai luterilaisia vierasta valtaa edustavan katolisen kirkon jäsenmäärän romahtaessa.

Ottomaanien imperiumin laajentuessa nopeasti sulttaaneille oli tärkeintä, että kaikki alamaiset maksoivat tunnollisesti veronsa. Maksuja kiskottiin Unkarista niin ankarasti Istanbuliin vietäviksi, että laajat alueet maaseudusta autioituivat. Väestön romahdukseen ja maanviljelyn lakkaamiseen vaikuttivat myös Unkaria 150 vuoden miehityksen aikana raadelleet sodat ottomaanien ja kristillisen lännen välillä.

(1700-luvulla ottomaanien lähdettyä Hapsburgit kutsuivat näille asukkaista tyhjille seuduille saksalaisia maanviljelijöitä ja käsityöläisiä tarjoten heille kaikenlaisia taloudellisia helpotuksia. Näin luotiin perusta läntisen Unkarin vahvalle saksalaisasutukselle.)


Hapsburgien johtama vastauskonpuhdistus
Vuonn 1683 ottomaanien toinen yritys valloittaa Wien päättyi totaaliseen sotilaalliseen katastrofiin Johannes III Sobienskin johtamien puolalaisten ja Pyhän roomalaisen imperiumin joukkojen käsissä. Turkin vallan mureneminen Euroopassa nosti hartaasti katolisen Hapsburgien dynastian ehdottomaan valta-asemaan. Karlowitzin rauhansopimuksessa 26.1. 1699 ottomaanit luovuttivat Hapsburgeille valtaamansa alueet ja vetäytyivät. Muodostettiin heidän kuninkaidensa hallitsema Unkarin kuningaskunta (1538-1867), josta tuli myöhemmin Itävalta-Unkarin tärkeä osa.

Unkarin kristittyjen historiaa ajatellessa on hyvä pitää mielessä, että protestantit ja katoliset saivat harjoittaa uskontoaan ottomaanien hallitsijoiden puuttumatta kirkkojen sisäisiin asioihin. Olot saattoivat muuten olla vaikeita verojen, sotien ja islamilaisen hallinon tähden, mutta evankeliset kirkot saivat kukoistaa, kirkkoja ja kouluja rakennettiin, seurakunnilla oli pastorinsa ja hiippakunnilla piispansa. Kaikki tämä muuttui Hapsburgien saatua Unkarin valtaansa. Käytännössä Unkarin kuningaskunnan nousu merkitsi siellä evankelisen kristillisyyden joutumista tuhon partaalle.

Swabian Trek kirjoittaa artikkelissaan yksityiskohtaisesti vastauskonpuhdistuksen ankarasta loppuvaiheesta ja menetelmistä, joilla katolinen kirkko yhdessä valtiovallan kanssa hallinnollisin keinoin tuhosi reformaation kirkot.

Jumala on uskollinen. Tänään Unkarin reformoidussa kirkossa on 1.6 miljoonaa jäsentä 1249 seurakunnassa. Se on roomalais-katolisten jälkeen maan toiseksi suurin kirkkokunta.

___________
asiatiedot wikipediasta, etenkin Reformed Church in Hungary

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti