torstai 24. kesäkuuta 2010
Martti Luther ja olut
Kesällä 1534 Martti Luther on Dessaun kaupungissa joidenkin ystäviensä kanssa. Joakim I Anhalt-Dessaun prinssi (1509-1561) on vakavasti sairaana ja ankarissa sieluntuskissa. Luther auttaa häntä. (Sama Lukas Cranach Vanhempi maalasi sekä Lutherin että Joakim I:n muotokuvat.)
Luther kirjoittaa kirjeen vaimolleen Katariinalle kertoen, että hän ei voi vielä palata kotiin Dessausta ennenkuin miehen asiat ovat paremmalla tolalla.
Melanchton palaa kyllä takaisin Wittenbergiin.
Hän kertoo rouvalleen, että hän on "juonut eilen jotain, joka ei tehnyt hänelle lainkaan hyvää" ja pyytää Katariinaa lähettämään koko viinikellarinsa ja Lutherin kotona valmistaman oluen - muuten Dessaun juomien takia hän ei pääse lainkaan kotiin.
Hyväsydämiselle rakkaalle herrattarelleni, lady Katariina von Boralle, Rva Lutherille, Wittenbergissä
Armoa ja rauhaa Kristuksessa! Rakas Sir Katie! En tiedä paljon kirjoittaa sinulle, koska Filip ja muut ovat palaamassa kotiin. Minun on viivyttävä täällä vielä hurskaan Hallitsijan takia. Ehkä ihmettelet kauanko viivyn täällä tai miten saisit minut vapautettua. Arvelen, että Frank herra kyllä vapauttaa minut, mutta ei aivan pian.
Join eilen jotain, joka ei lainkaan sopinut minulle, niin että minun oli laulettava "jos en juo kunnolla, minun on kärsittävä ja kuitenkin mielelläni niin teen." Sanoin itselleni, kuinka hyvää viiniä ja olutta minulla onkaan kotona, ja soma rouva (vai olisiko sanottava herra). Teet hyvin jos lähetät koko kellarillisen viiniäni ja pullon oluttasi minulle tänne niin pian kuin mahdollista, muuten en pysty palaamaan kotiin lainkaan täkäläisen oluen takia.
Näin jätän sinut, lapsesi ja koko talonväkesi Jumalan haltuun. Aamen
Heinäkuun 29, 1534
Rakastamasi mies
Martti Luther, Tohtori
Pöytäpuheessa nro 394 1532 Luther opettaa kasteesta varsin vapaana kristittynä:
"Joka tapauksessa Sana on kasteen tärkein osa. Jos on hätätilanne eikä vettä ole saatavilla, ei ole väliä mitä vettä tai olutta käytetään"
Luther ei kuitenkaan ole vapaa ilman vastuuta:
1 Piet 4:7-11 - saarnassa mässäilyä ja juopottelua vastaan 18.5. 1539 Luther sanoo:
Jumala ei kiellä sinua juomasta, kuten turkkilaiset tekevät.
Hän antaa sinun juoda viiniä ja olutta, Hän ei tee siitä lakia.
Mutta älä tee itsestäsi porsasta, pysy ihmisenä.
Jos olet ihminen, säilytä ihmisen itsehillintäsi.
Vaikka ei ole Jumalan käskyä, meidän tulee silti hävetä että toiset ihmiset noin meitä sylkevät.
Jos tahdot olla kristitty, älä ajattele näin: kukaan ei minua paheksu, joten Jumalakaan ei minua paheksu.
Näin on ollut Nooan päivistä asti.
Näin oli Sodoman asukkaiden kanssa, jotka halusivat raiskata enkelit, he olivat niin humalassa, että eivät nähneet ovea.
Sodoma ja Gomorra tuhoutuivat humalan tulvaan, tämä pahe sai rangaistuksensa.
Jumala ei siedä sellaista sekoilua ja järjetöntä Hänen luomistekojensa käyttöä (ruoka ja juoma)
huomaat varmaan, että (krrh... myös) Martti Luther viittaa islamiin ja sen ehdottomaan raittiuden vaatimukseen.
ja että (krrh.. myös) Martti Luther puhuu Jumalan laista, sivuaa lakihenkisyyden asiaa.
ja että (krrh... myös) Martti Luther puhuu Jumalan lahjojen oikein käyttämisestä - tosin saksalaisittain keskiajan vauhdikkaaseen tapaan - älkää heittäytykö sikailemaan!
löysin nämä mielenkiintoiset lainaukset Lutherilta Ted Tschoppin blogista 16.2. 2007
Hän miettii siellä asiaa näin:
Tulisi panna merkille että kristillisyydessä on hyvin vähän "Sinä et saa" käskyjä. Miltei kaikki on luvallista. Silloinkin, kun jokin on kiellettyä, kuten Hyvän ja Pahan tiedon puusta syöminen, Jumala järjestää tien eteenpäin.
Kristillisyyden sanoma ei ole sarja sääntöjä, kuinka näyttää pyhältä.
Kristillisyys on sanoma että Pyhä Jumala tekee syntiset ihmiset Pyhiksi.
Kristillisyys ei ole "mitä on lupa tehdä ja mitä ei"
Se on "mitä on tehty, koska minä en kyennyt tekemään, mitä minulta vaadittiin"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogin omistaja on vapaa kertomaan kaikesta, mitä netistä löytää.
VastaaPoistaKun puhutaan Lutherista ja oluesta, kannattaa olla tarkkana, ettei tule
puhuneeksi samaan sävyyn kuin suomalaiset änkyrät kommarit Mannerheimista.
Mitä oli olut? Se oli sahtia. Mitä oli prosentit? Minä en tiedä, kysyn vain.
Kun sotamies joi olutta 4 litraa päivässä, on se suomalaisittain puoli koppaa kaljaa.
Silloin ei juotu vettä juurikaan, kun vesi ei säilynyt ainakaan matkoilla. Olut pysyi tynnyrissä. Juotava oli ja paljon, kun suolaa pantiin kaikkeen vahvasti, jotta ruoka säilyisi.
Ilman muuta joi Luther huvikseenkin, istui Mustan Karhun majatalossa ja samalla tutki heprealaista Raamattua. Olutkulttuuri syntyi siis suolaamisesta ja sosiaalisuudesta. Saksa oli silloin yhtä urbaani kuin Suomi nyt. Olutta ei kuitenkaan voi verrata Lapin Kultaan tms. Prosenteista en tiedä.
Eivätkö esikoislestadiolaiset tajua, että Lutherin aikana ei ollut äitiseurakuntaa.
Ei ollut Gunnar P:ä määräämässä kuinka Turussa tai Tukholmassa opetetaan.
Eiköhän keskiajan pöytäoluessa ollut tavallisesti n. 2-3% alkoholia, joka takasi jonkinmoisen säilyvyyden, etenkin ennen kuin olutta alettiin maustaa humalalla ja panna teollisilla pohjahiivoilla (alunperihän olutta käytettiin villihiivoilla). Sitä paitsi tuo n. 2,5% on oluelle "luonnollinen" minimivahvuus, sillä muuten pitäisi käyttää niin vähän maltaita ettei olueen tulisi melkein mitään makua.
VastaaPoistaToisaalta Itämeren maissa tehtiin juhlia varten myös bockeja, joissa oli sitten jopa 7 tai 8 prosenttia sitä itseään. Ja kyllä pöytäoluellakin siis tuli pieneen maistiin jos sitä litrakaupalla päivässä joi.
Keskiajan suosikki, varmaan juuret syvällä germaanienkin historiassa kauan ennen Lutheria!
Poista