Sille mine sanon teille
Ellei teiden wanhurscaudhen ylitzekieu enämin quin nijnen kirijan oppenutten ia Phariseusten ette te woij siselkieudhe Taiuan waldakundan.
Jeesus
Mt 5:20 KR 1548
Vuorisaarnan kohtaan saamme hieman sisällönkin selitystä käännöskomitealta vuodelta 1992
Minä sanon teille:
ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
ero käännösten välillä on sisällön kannalta aivan ilmeinen
"Ellei teiden wanhurscaudhen ylitzekieu enämin...
"ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin..."
ensimmäinen tuo meidän protestanttien mieleen ajatuksen lahjavanhurskaudesta ja omasta vanhurskaudesta.
mikä vanhurskaus on "paljon suurempi" kuin juutalaisten kirjanoppineiden ja fariseusten, jotka olivat sangen hurskaita ihmisten silmissä?
"lahjavanhurskaus, joka on Kristuksen vanhurskaus, ja luetaan hyväksemme" kuuluu standardi ratkaisu ja kaikki on hyvin!
ei ole Jeesuksen sanoissa mitään varsinaista voimaa eikä sisältöä, homma on hoidettu kunhan uskon.
uusi käännös ei päästä näin helpolla,
kumpi siis on oikea?
ja tarkoittaako Jeesus tuossa Vuorisaarnan kohdaassa todellakin lahjavanhurskautta?
tiedämmehän, että Uudessa testamentissa on juutalaisen Messiaan vaihe, ennen pääsiäisen tapahtumia
jota ei oikeastaan voi kutsua kristilliseksi - ja tähän kuuluu Vuorisaarna
εαν μη περισσευση υμων η δικαιοσυνη πλειον των γραμματεων και φαρισαιων
sanatarkka käännös kreikan alkukielestä on Mannisen komitealta 1938
"ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten"
jospa ei nyt heti kuitattaisi asiaa Jeesuksen kontolle - sinähän tämän hoitelit ja hankit meille vanhurskauden.
tämä on suurenmoinen asia - parasta mitä ikinä saamme kuulla, että Jumala rakastaa meitä ja suhtautuu meihin sangen positiivisesti sen tähden, mitä Hänen rakas Poikansa on kerran tehnyt täydellisesti Jerusalemissa.
sovittanut maailman synnin
saamme tämän vanhurskauden lahjaksi
mutta tästä tahtoo tulla sellainen lapsesta asti kuultu itsestäänselvyys, että kun siitä oikeasti puhutaan - mainiten jopa Synti nimeltä - meneekin spasmat sekaisin
antinomisti!
syntiin kiihottaja!
lihan vapauksiin kehottaja!
Vuorisaarnassa Jeesus puhuu ihmisen elämästä Jumalan lain valossa.
Monet Matteuksen tuntijat sanovat, että evankelista kuvaa Jeesuksen toisena Mooseksena.
Vuorisaarna on eräässä mielessä Siinai 2.
tämähän on luvattu Raamatussa, kun Jumala sanoo lähettävänsä toisen samanmoisen
Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun kaltaiseni. Häntä teidän tulee kuunnella.
Tätähän te pyysitte Herralta, Jumalaltanne, kun Horebin juurelle kokoontuneina sanoitte: 'Me emme enää kestä kuulla Herran, Jumalamme, ääntä emmekä nähdä tuota suurta tulta, sillä pelkäämme, että kuolemme.'
Herra sanoi silloin minulle: 'Se, mitä he sanoivat, on oikein.
Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan.
Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen.
Jos taas joku profeetta julkeaa minun nimissäni puhua sellaista, mitä minä en ole käskenyt hänen puhua, tai puhuu vieraiden jumalien nimissä, hänen on kuoltava.'
Jos alatte kysellä mielessänne, mistä tiedätte, mikä sana ei ole lähtöisin Herralta, muistakaa tämä:
Jos se, mitä profeetta puhuu Herran nimissä, ei toteudu, se ei ole Herran sanaa vaan väärän profeetan röyhkeää puhetta. Älkää kuulko häntä.
5 Ms 18:15-22 KR 1992
Matteuksen evankeliumissa tätä ei sanota suoraan.
Apostolien teoissa sen sijaan asia sanotaan suoraan - Jeesus on se luvattu toinen Mooses
Stefanus on kiivastunut Hengessä ja julistaa syytöskirjaa Jeesuksen tappajille niin, että kirjanoppineiden ja fariseusten korvat soivat:
Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?'
Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.
Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.
Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille:
'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'
Apt 7:35-37 KR 1992
Vuorisaarnassa Jeesus julistaa juutalaisena rabbina Jumalan valitulle kansalle lakia
meidän on kristittyinä joskus hankala asettua tuohon tilanteeseen, ja siirrämme sen suuren Pääsiäisen jälkeiseen Kristuksen kirkon aikaan.
Mutta juutalainen voi tänään lukea Vuorisaarnan ilman mitään ongelmia, ja miettiä siinä annettua hirmu ankaraa lakia, joka saa Mooseksen lain näyttämään melko helpolta täyttää.
Vuorisaarnassa ei ole mitään varsinaisesti kristillistä.
Jeesus puhuttelee omaa kansaansa kielellä, jota he täysin ymmärtävät. Arameaksi Tooraa tulkiten.
Mitä toinen Mooseksemme siis tarkoittaa "ellei teidän vanhurskautenne ole PALJOA suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten"?
ensimmäisenä mieleemme toki tulevat nuo vastakkainasettelut
te olette kuulleet sanotuksi
"mutta MINÄ sanon teille"
on Mooseksen laki, jonka Jeesus tuntee erinomaisesti jo lapsuudesta asti. Temppelissä kirjanoppineet ihmettelivät 12 vuotiaan kysymyksiä
Saddukeuksilta, sen ajan älymystöltä ja arvovaltaiselta johdolta, meni sormi suuhun, kun tuli laista kysymys
Nuori fariseus sai elämänsä tulkinnan vastauksena kysymykseen "kuka on lähimmäiseni"
Suvereenisti Jeesus tuntee Mooseksen lain jokaisen pykälän, ja sen sivulauseen merkityksen ja lain syvimmän tarkoituksen.
Varsinainen lain saarna tämä Vuorisaarna
ei Leo Tolstoi löytänyt maailman kirjallisuudesta mitään sen parempaa. Tähän voi elämänsä perustaa.
Jeesus ottaa käsittelyyn sekä Mooseksen lain Siinailta että juutalaisen kansan isien perinnäissäännöt.
Juutalaiset pyrkivät parhaansa mukaan täyttämään Jumalan tahdon.
Usein kuvitellaan, että he ovat lain alla tuskaisesti Jumalan suosiota etsiviä luterilaisia, joilta on evankeliumi hukassa.
tämä käsitys on kuitenkin pyyhitty Uuden testamentin tutkimuksesta pois sitä mukaa, kun on opittu kunnolla tuntemaan juutalaisuutta uskontona.
Juutalainen mies ja nainen, aikuinen, lapsi ja vanhus, luottaa turvallisesti Isään, joka on tehnyt kansansa kanssa iankaikkisen liiton.
Tässä liitossa Abrahamin lapsina he tahtovat elää Jumalalle mieluisasti.
(tätä olen verrannut esikoisuuden hurskauden perusrakenteeseen, ei ansaita autuutta vaan elää Jumalalle mieliksi
näin myös muslimi ymmärtää Jumalan tahdon noudattamisen)
Juutalaisuudessa lasketaan 617 Jumalan käskyä.
Uskonnolliselle juutalaiselle nämä ovat pyhyyden avain, itsensä Israelin Jumalan ilmoitus Siinailla. Laki, jota noudattamaa Messias kerran tullessaan saattaa kaikki maailman kansat.
Jotta Jumalan tahto ei tulisi edes vahingossa rikottua, näiden käskyjen ympärille on rakennettu "aita".
Jos pidämme tästä aidasta varamme emmekä sitä riko, se suojaa ettemme myös riko itse ydintä, Jumalan pyhää tahtoa.
Tätä kutsutaan "isien perinnäissäännöiksi"
vanhimpien neuvoiksi, miten tulee elää että on Jumalan mielen mukaista vaellus
esimerkki auttaa ymmärtämään tämän:
Mooseksen laissa on hieman omituinen Jumalan käsky
"älä keitä vohlaa emänsä maidossa"
2 Ms 23:19
tämä liittyy suureen juhlaan, jossa tuodaan temppeliin uhreja Israelin Jumalalle.
koko kohta kuuluu näin:
Lähde kolmesti vuodessa viettämään juhlaa minun kunniakseni.
Vietä happamattoman leivän juhlaa ja syö happamatonta leipää seitsemänä päivänä, niin kuin olen käskenyt, säädettyyn aikaan abib-kuussa, sillä juuri siinä kuussa lähdit Egyptistä.
Älköön silloin kukaan astuko tyhjin käsin minun eteeni.
Pidä myös elonleikkuujuhla, kun leikkaat ensimmäiset tähkät peltoon kylvämästäsi viljasta, sekä korjuujuhla vuoden päättyessä, kun korjaat hedelmätarhojesi sadon.
Kolmesti vuodessa näyttäytykööt kansasi kaikki miehet Herran, sinun valtiaasi, kasvojen edessä.
Kun uhraat minulle teurasuhrin veren, älä uhraa samalla kertaa mitään hapatettua,
älköönkä minun juhlauhrini rasvaa jätettäkö jäljelle seuraavaan aamuun.
Tuo joka vuosi peltosi ensimmäisen sadon parhaat hedelmät Herran, Jumalasi, pyhäkköön.
Älä keitä karitsaa emänsä maidossa.
2 Ms 23:14-19 KR 1992
Kaksi näistä kolmesta juhlaa ovat kaikki siirtyneet kristinuskoon, joka on juutalaisuudesta haarautunut uskonto.
(samoin kuin islam. vaikka kummankaan uskonnon edustajat eivät äiti-uskonnon edustajia ole kovin kauniisti vähemmistönä keskuudessaan aina kohdelleet)
Pääsiäinen
Helluntai
Lehtimajanjuhla
2 Ms 23:19b on jotenkin irrallinen tässäkin yhteydessä, ja on tarttunut juutalaisen lainoppineen, kirjanoppineen mieleen.
mitä Jumala tässä tarkoittaa?
niinkuin on kirjoitettu, älä keitä karitsaa maidossa, joka on lypsetty sen emosta.
(joku on arvellut, että tämä olisi ollut ehkä pakanallinen tapa muinaisessa Lähi-idässä. Siitä ei taida olla kuitenkaan muuta näyttöä)
miten juutalainen perheenäiti voisi tämän Jumalan lain rikkoa vahingossa.
tahallaan jos rikkoo, minkäs teet.
mutta vahingossa?
oletetaan että keittiön saviruukussa on halkeama. siihen on ehkä vahingossa jäänyt hieman emon maitoa, eikä emäntä tiedä sitä kun laittaa karitsan lihaa keitoksi.
voihan sellainen halkeama olla muinaisen Israelin keittiön astiassa.
voi se olla keskiajan juutalaisen keittiön kuparipannussakin jossain nurkassa ja miksei - vaikka vaikea kuvitella - aikamme teräskattilassakin, jos on huonosti pesty.
kuinka kerta kaikkiaan vältymme siitä, että emme riko Jumalan pyhää lakia tässä ja pahoita Hänen mieltään, vihastuta Häntä huolimattomuudellamme?
ratkaisu on yksinkertainen mutta kauaskantoinen.
uskovassa juutalaisessa perheessä ei koskaan keitetä liharuokia ja maitoruokia samoissa astioissa.
tämä Aita, isien perinnäissääntö, torjuu kerrassaan täydellisesti sen mahdollisuuden, että perheen kokki vahingossa sotkisi emon maitoa karitsan lihan keittoon.
eikö niin?
tänään Israelissa asia näkyy sitten seurannaisena siten, että kaupoissa maitotuotteet ja lihatuotteet ovat tarkasti erillään.
Hampurilaisia ostaessa myyjä saattaa kysyä, laitetaanko juustoa mukaan.
nimittäin uskonnollinen juutalainen ei edes syö maito ja lihatuotetta yhtä aikaa, ettei tuo Jumalan pyhä määräys tulisi vahingossa rikottua.
sekulaari israelilainen nuori sen sijaan mielelläänkin ottaa juustoa hampurilaisensa väliin mukaan.
Tämä esimerkki antanee hieman kuvaa meille pakanoille, millaisia vanhinten neuvoja juutalaisuudessa annetaan ja millä huolella niitä noudatetaan.
uskallan rohkeasti väittää, että tässä kristillisyydessä annetut neuvot eivät pärjää kilpailussa ollenkaan.
vaellustaan nuhteettomaksi ja Jumalalle mieluisaksi arveleva esikoislestadiolainen uskova on kaukana - todella kaukana - uskonnollisen juutalaisen vanhurskaudesta.
aivan käsittämätön on se into ja voima, jolla rabbit neuvovat ja uskovat kysyvät ja kaikki ahkeroitsevat Jumalan tahdon noudattamiseksi.
Juutalaiselle lain noudattaminen on enemmän kuin velvollisuus, se on elämän tarkoitus ja tehtävä.
elää Isälle mieliksi.
toteamme siis, että esikositen neuvojen mukainen elämän vanhurskaus ei lainkaan pärjää kilpailussa juutalaisen kansan vanhurskaudelle.
sen sijaan että se olisi PALJON suurempaa kuin kirjanoppineiden ja fariseusten vanhurskaus, se on aika naurettavaa pakanakansojen (ei juutalaisten) näpertelyä.
kuka tahansa tavallinen uskova juutalainen päihittää essun yöt päivät Jumalan tahdon noudattamisessa.
saatika sitten fariseusten kanssa!
ennenkuin katsomme lähemmin esikoisten perinnäissääntöjä katsokaamme siis vielä kerran, ketä ovat Raamatun fariseukset.
kovin halpana heitä pidämme ja liitymme Jeesuksen ruoskintaan, jossa heidän vanhurskautensa muserretaan maan tasalle.
huomaamatta, että omat ylpeät rautahäkkyrämme ovat edelleen pystyssä.
mutta Jeesuksen jumalallinen katse oman kansansa vaellukseen on jotain aivan muuta, kuin me pakanat edes osaamme ajatella.
aivan eri liigassa.
me olemme kärpässarjassa
juutalaiset ottavat raskaan sarjan painin Jumalansa kanssa, ja surmauttivat Hänen Poikansa.
fariseus on aikansa uskon sankari ja uskontonsa keulakuva.
fariseukset ovat yksi Uuden testamentin ajan juutalaisuudesta tunnettu ryhmä.
muita ovat evankeliumeissa ja Apostolien teoissa mainitut saddukeukset ja essealaiset. Essealaisia ei mainita nimeltä UT:ssa mutta monet ajattelevat Qumranin löytöjen jälkeen, että Johannes Kastajalla on ehkä essealainen tausta.
Josefus kuvaa essealaisia - siis tuo Uuden testamentin aikana historiankirjojaan kirjoittanut juutalainen, joka seurasi omin silmin Jerusalemin piiritystä.
sana fariseus tulee UT kreikkaan heprean kielestä
פרושים
perushim, parush - erilleen asetettu, erotettu
Babylonialaiset tuhosivat Salomon temppelin ja pakkosiirtolaisuudessa juutalainen kansa turvautui sen tähden Mooseksen lakiin ja profeettoihin, joita luettiin sapattina erityisesti siihen tarkoitetuissa rakennuksissa, beit knesset - kokoontumistila - tai synagooga kreikaksi (syn-ago)
kristilliset kirkkorakennukset ja myös esikoisten rukoushuoneet ovat näiden rakennusten perillisiä.
opettajat (hep. rabbi) samaistuivat profeettoihin.
Jumalan Hengessä he tulkitsivat suullisesti Siinain lakia oman aikansa tilanteisiin, antoivat "kristillisyyden neuvoja" muuttuvassa ajassa.
tämä suullinen perintö on siis meille tuttu nimellä "isien perinnäissäännöt", kun tätä suullista traditiota varjeltiin ja suurten rabbien opetuksia muisteltiin sukupolvesta toiseen.
näin ne niveltyivät kansan uskontoon, jonka runkona toki on Siinain laki.
Vuorisaarna on esimerkki tästä.
erityisessä voimassa, auktoriteetilla, joka on toinen kuin kansan tottuma kirjanoppineiden ja fariseusten viisastelu, Jeesus tulkitsee Siinain lakia omalle ajalleen.
Koko kansan elämää hallitsi Jerusalemin temppeli, siellä uhratut monet liitonuhrit, syntiuhrit, esikoisten lahjat Jumalalle, upea liturgia ja psalmien laulaminen.
mutta kuten Jeesus ennusti, tämä temppeli hajotettiin maahan eikä siitä jäänyt kiveä kiven päälle.
Vain tuo kuningas Herodes Suuren rakentama mahtava, jalkapallokenttää suurempi perusrakennelma, jäi pystyyn ja seisoo tänä päivänä valtavine kivineen.
"Itkumuuri" eli "Länsimuuri" on Jeesuksen ajan temppelistä jäljellä olevaa perusrakennelmaa.
Itse temppelistä ei ole mitään jäljellä eikä edes sen tarkasta sijainnista tällä alueella ole varmuutta.
Temppelin tuhoamisen jälkeen roomalaiset antoivat rabbi Johanan Ben Zakain (30-90 jKr) perustaa Toora-koulun Jamnian kaupunkiin Välimeren rannikolle etelään nykyisestä Tel Avivista.
Siellä pidettiin yllä profeetallista Siinain lain tulkintaa, isien perinnäissääntöjä ja farisealaista elämäntapaa Israelin kansan vaikeimpina tuhon ja hävityksen vuosina.
Heinrich Greiz päätteli, että ilmeisesti vuonna 90 jKr Jamniaan kokoontuneet rabbit päätivät pyhien kirjoitusten kokoelmasta, jonka tunnemme Vanhan Testamentin kaanonina.
Siihen otettiin pyhät kirjat Persialaisaikaan asti, eli pakkosiirtolaisuuteen, johon asti "Pyhä Henki puhui"
kristityt juutalaiset pois sulkeva synagoogan 18 siunaus (birkat ha-minim), jossa kirotaan "minim". Tämä oli laadittu rabbi Gamaliel II pyynnöstä
(kristityille on kovin tuttu rabbi Gamaliel I Vanhempi, joka on apostoli Paavalin opettaja)
Jamniassa juutalaisuuden olemus siis tavallaan kuihtui sodan jälkeen, ja Uuden testamentin ajan moninaisuus ja rikkaus vaihtui farisealaiseen hengellisyyteen.
isien perinnäissäännöt kiteytettiin sukupolvien kuluessa rabbien tutkiessa, mikä on Jumalan hyvä tahto tässä ajassa.
Palestiinassa ne koottiin kirjaan, jonka tunnemme nimellä Talmud.
Toisen version Talmudista laativat Babyloniassa olevat juutalaiset, samaten bysantin aikana.
Juutalaisuus ikäänkuin suojauitui Talmudin kuoreen - ja vasta Israelin valtion perustaminen ja kohta toteutuva unelma Kolmannen temppelin rakentamisesta Jerusalemiin on tuonut esiin juutalaisen kansan hengellisen elämän moninaisuuden ja rikkauden tiukkaan Talmud-juutalaisuuteen verrattuna.
Fariseusten vanhurskaus ei siis suinkaan ole jotain, jonka aikamme kristitty voi kärpäslätkällä huitaista halveksivasti menemään.
Se on aikamme juutalaisuuden hengellisen rungon muodostava tavattoman pitkä perinne, jonka perustana on Siinain laki
kirjoitukset, opetukset, jota Jumalan valittu kansa itse kutsuu nimellä Toora, Opetus.
sellaisena se on enemmän kuin vain laki, mutta Jumalan lain noudattaminen käytännössä on juutalaisuuden ydin.
Elämän hurskaudessa, puhtaudessa, vaelluksen kauneudessa, uskovat juutalaiset pesevät usein kristityt ja muslimit täysin suvereenisti.
eivät toki aina ja kaikessa!
kuten sanon toistuvasti, Lapin neuvojen mukaan vaeltava aikamme esikoislestadiolainen on hyvin mitättömän ja vaatimattoman ikeen alla verrattuna uskovaan juutalaiseen.
juutalaiselle Siinain 617 pykäläinen laki ja lukemattomat isien perinnäissäännöt käsittävät kolmen tuhannen vuoden perinnön, joka kattaa aivan kaikki elämän alueet.
se sisältää sekä käskyjä että kieltoja.
kristittyjen perinne on toki 2000 vuotta vanhaa.
mutta se esikoisten erityinen perinne, jolla he asettuvat kaiken muun kristikunnan yläpuolelle, on vanhimmillaankin vain noin 150 vuoden ikäistä ja juontaa rovasti Lars Levi Laestadiukseen ja hänen työtovereihinsa.
voisimme juutalaisittain kutsua sitä rabbi Laestadiuksen kouluksi.
juutalaisilla näitä kouluja on jonkin verran enemmän.
suurin osa essujen vaelluksen ohjeiden perinnöstä on paljon tätä nuorempaa ja jossain määrin vaihtelevaa aikojen kuluessa.
esikoisuudessa isien perinnäissäännöt ovat yksinomaan kieltoja. Lapin vanhimmat ovat vahvistaneet, täydentäneet ja saarnaajat kautta kristillisyyden laveuden mm. näin opettaneet (ajat vaihtelevat)
naisella tulee olla pitkä tukka
miehellä tulee olla lyhyt tukka
naiset eivät saa palmikoida hiuksiaan
naiset eivät saa kähertää hiuksiaan
naiset eivät saa värjätä hiuksiaan
miehellä ei saa olla partaa
mies ei saa käyttää kravattia
naisen tulee käyttää seuroissa huivia
naisen tulee pukeutua hameeseen, mutta ei liian naisellisesti
nainen ei saa ehostaa kasvojaan,
nainen ei saa puhua seuroissa
miehet ja naiset eivät saa käyttää koruja (sormukset, kaulakorut, rannekorut, korvakorut jne.)
kristityssä kodissa ei ole kasveja (kukat, viherkasvit, ruusut jne.)
kristityssä kodissa ei ole akvaariota
kristityssä kodissa ei ole seinillä tauluja
kaikenlainen musiikki on kielletty Jumalan lapsilta
kristityssä kodissa ei ole televisiota
Jumalan lapset eivät käytä internet verkkoa
kristitty ei kuuntele radiota
Jumalan lapsi ei lue kirjoja muita kuin niitä, jotka on sallittu
kaikenlainen elämästä nauttiminen on Jumalan tahdon vastaista
aviopari ei saa käyttää ehkäisyä
kristitty ei lue lehtiä
kristitty ei lennätä leijoja
kristitty ei mene yleiselle uimarannalle
Jumalan lapset eivät juo alkoholia
Tupakointi on sallittu
kristitty saa käyttää ainoastaan työsandaaleja, muuten hänellä on umpikengät. Varsinkin pyhäpäivinä.
Naisten on pidettävä esiliinaa hameen päällä
kristitty ei pidä vieraskirjaa
valokuvat ovat syntiä
rannekello on syntiä, mutta taskukello tai kaulakello on luvallinen
Nuorten tyttöjen piti pitää tukka palmikossa
vanhempien naisten nutturalla
perinnäissäännöt varmaan vaihtelevat aikojen kuluessa ja myös eri ryhmissä
esimerkiksi ollaanko iisaksonilaisia vai gunnarilaisia
tuossa edellä olevassa listassa saattaa olla jopa leeviläistä hapatusta
suullisen opetuksen rinnalla kulkevat raamatulliseen tapaan lähetyskirjeet. Niissä saatetaan antaa uusia ohjeita ja muistuttaa kristillisestä vaelluksesta
esimerkiksi näin sydämellisesti:
"Rakkaat veljet
Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä,
Eelis Ahonen
Veikko Viljanen
Einari Koponen
Eero Halme
Aaro Hartikka
ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
kaikki tämä on kuitenkin vain kuin hyttysen ininää verrattuna juutalaisen fariseuksen vanhurskaan elämän katuporan jyrinään.
toisin sanoen
esikoislestadiolaisen kristillisyyden neuvojen mukaan vaeltavan elämän vanhurskaus ei ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten vanhurskaus.
se on paljon pienempi.
sillä ei taivasten valtakuntaan ole asiaa.
Sille mine sanon teille
Ellei teiden wanhurscaudhen ylitzekieu enämin quin nijnen kirijan oppenutten ia Phariseusten ette te woij siselkieudhe Taiuan waldakundan.
Jeesus
tämä on palstan nimi ja tarkoitus
jos lukisit sen, niin ehkä huomaisit mistä on kysymys
miksi joka ainoa aihe jossa tartun Jeesuksen Kristuksen pyhään Sanaan ja opetukseen pitää vääntää syyllistäväksi keskusteluksi tästä viheliäisestä mikosta?
blogeihin kirjoittavat ihmiset ovat eri mieltä, ja perustelevat kantansa kauniisti Raamatulla ja käyvät normaalia keskustelua.
tämä nettiruukun trio soittaa jotain aivan outoa pirunviulua.
ei fariseusten vanhurskautta pienemmällä oppimäärällä ole mitään asiaa taivaan valtakuntaan.
jospa mahdollisimman moni esikoinen tämän ymmärtäisin.
heille minä kirjoitan, Baabelin orjuudessa eläville Jumalan lapsille
en niinkään näille nettiruukun kahdelle veljelle, jotka kuitenkin pitävät keskustelua yllä omalla hyökkäävällä ja oudolla tavallaan.
anteeksipyyntö kuittaa kaiken ja sillä saa sen lahjavanhurskauden
eikä muulla ole väliä - siihen voimme luottaa
ja kuitenkin
kaiken lahjavanhurskauden ja anteeksi todistamisen ja uskon jälkeen
paluu takaisin arkeen, esikois-farisealaisen taakan kantajaksi
eikös tämä virmassa näin mene ?
alkaakohan nettiruukun lukijat lopultakin tajuta, että tänne kirjoittaa yksi kovin syntinen ja vajavainen mikkoL
joka on ihan oikeasti syntinen eikä vaan sano niin kun kaikki tietää miten hurskas se on
joka on sanonut sen kielletyn sanan Synti eikä puhu vaan jostain teoriasta
eiköhän!
hurskaat eivät viihdy seurassani enkä minä heidän
vakava asia, tosiaan
kirjoitat muuten anteeksipyytämisestä
"Toisaalta se on Jumalan vaatimus"
olen kiinnittänyt huomiota tähän erityiseen piirteeseen esikoislestadiolaisuudessa
toista ihmistä kehotetaan pyytämään anteeksi, suorastaan vaaditaan.
tämä mekanismi varmaan on esikoisten yhteisössä hyvin keskeinen - ja sillä monia asioita saadaankin varmaan hoidettua.
keskinäinen rakkaus
Jeesus ei kuitenkaan puhu anteeksipyytämisen velvollisuudesta, eihän!
taustasi tähden et tuota huomaa, ei esikoisuus mihinkään lähde ihmisestä, joka on siihen kasvanut
ei Raamatun Jumala vaadi pyytämään anteeksi.
vaan antamaan anteeksi, kun joku pyytää.
anteeksiantamaton mieli on hyvin vakava ongelma kristityille, siitä Uusi testamentti puhuu.
mutta essuilla on tämä tapa - pyydä anteeksi minulta!
taidanpa tuntea asiat paljon paremmin kuin arvaat!
herra A ja herra B tapaavat
"pyydä minulta anteeksi" sanoo herra A.
tämä on hyvin outo tapa käyttäytyä, jota en ole muualla kohdannut kuin esikoisten parissa.
useimmiten se menee niin, että herra B sanoo "pyydän anteeksi sinulta, herra A"
Jeesus hyvin vakavasti kehottaa anteeksiantavaan mieleen
paljon on katkeruutta ja vanhojen muistelemista ja anteeksiantamattomuutta
mutta "pyydä minulta anteeksi" on outo ollut minulle aikaisemmin.
enkä sitä vieläkään oikein sulata - ehkä isä tai äiti lapselle, kun tahtoo opettaa mitä on anteeksi pyytäminen...
et tunne ilmeisesti riittävän hyvin esikoisuutta
kyllä se kuuluu rutiiniin, että asioiden selvittämiseksi sanotaan
"pyydä anteeksi minulta"
minä olen - ja vain näissä piireissä
palatkaamme Herramme Jeesuksen Kristuksen lain julistukseen Galilean vuorella.
esikois-farisealainen ihminen saa siis kuulla Jumalan Pojalta yllättävän haasteen.
jos sinun vanhurskautesi ei ole paljoa suurempi, kuin fariseusten ja kirjanoppineiden, et pääse taivasten valtakuntaan.
olen koettanut osoittaa millaista on fariseusten vanhurskaus, ja kuinka koko elämää kattava kolmen tuhannen vuoden aikana kehitetty isien perinnäissääntöjen määrä pesee kaikki Lapin neuvot.
esikoinen ei pysty alkuunkaan kilpailemaan fariseuksen kanssa elämän puhtaudessa ja vanhurskaudessa ja lain kiivailu näkyy yhä Israelin päivälehdissä.
paljon enempi kuin esikoisten lain kiivailun ääni suomalaisten lehtien yleisönosastoilla.
lyhyesti
esikoisten vanhurskaus ei ole paljoa suurempaa kuin fariseusten, vaikka he parhaansa tekevät.
Jeesus sanoo, että ei ole asiaa taivasten valtakuntaan.
esikoinen sanoo - mutta minähän olen jo Jumalan lapsi ja taivasten valtakunnassa.
voit olla sitä ihmisten silmissä, mutta et ole sitä Jeesuksen silmissä etkä pääse luulostasi perille taivaaseen kuolemasi jälkeen.
ellei vanhurskautesi ole paljon suurempi kuin fariseusten ja kirjanoppineiden.
anteeksi todistetaan
niin sanot, kun rikon Jumalan tahdon, lankean kiusaukseen, teen syntiä, niin minulle todistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi.
rakkaani, niin fariseuksellekin!
Vuorisaarnan aikaan Jumala oli säätänyt Jerusalemin temppeliin uhrit syntien sovittamiseksi.
monin eri tavoin farisealainen mies ja perheensä puhdistautuivat saastasta ja temppelissä Jumalan Sanan mukaan ja Jumalan säätämällä tavalla heille todistettiin synnit anteeksi.
ei Jeesus tätä kumonnut ja kieltänyt elinaikanaan, ja Hän itse ja Hänen opetuslapsensa viihtyivät Jumalan huoneessa Jerusalemissa ollessaan.
Jeesuksen syntyessä Joosef ja Maria veivät lain mukaan esikois uhrin temppeliin.
nettiruukussa on paljon puhetta siitä, että on meidän omaa vanhurskauttamme, jolla tahdomme kelvata Jumalalle.
tämä kulkee syvällä ihmisessä, koska se on luonnollista uskonnollisuutta.
ilman muuta tahdomme olla Jumalalle mieliksi, välttää sitä, mikä on kielletty ja tehdä sitä mikä on oikein.
mutta pyhän Jumalan tahdon valossa tämä tekemisemme osoittautuu parhaimmillaankin synnin saastuttamaksi.
usein teemme niin, koska pelkäämme
esikoisuudessa pelotellaan jatkuvasti ja esikois-farisealainen ihminen on pelokas, usko sammuu, Pyhä Henki jättää, maailma saastuttaa ja lihan vapaudet viettelevät.
kun rangaistuksen pelosta emme tee jotain - esimerkiksi pue kravaattia kaulaamme - se ei silloin nouse iloisesti rakkaudesta ja sydämen halusta palvella Jumalaa vaan pelosta - mitä ihmiset sanovat, miten Jumala lyö?
esikois-farisealainen hurskaus omaa jopa ihmisten silmissä naurettavia ja ihan hassuja piirteitä
sen muoto myös vaihtelee ajan mukaan - tietenkin.
1960-luvulla Jumala kielsi saarnaajien suun kautta kesämökit.
se oli silloin uutta ja ihmeellistä.
kuinka sitten Jumalan silmissä tällainen hurskaus?
uskon, että Herra arvostaa sitä sydämen valmiutta luopua tämän maailman asioista, jota esikois-farisealainen hurskaus edustaa.
nämä ihmiset ottavat tosissaan Raamatun ja uskon - he ovat aidosti uskonnollisia ihmisiä (ainakin osa heistä)
samalla uskon, että Herra näkee kaiken tämän läpi ihmisen sydämeen, ja sanoo samaa kuin fariseuksille
ei ole riittävää tämä vanhurskautenne - sillä ei pääse Taivasten valtakuntaan.
kristinuskon ydin on siinä, että Jeesus näytti, mitä on vanhurskas elämä, joka Jumalalle kelpaa.
Hän ei langennut yhteenkään syntiin, ei koskaan rikkonut Isän tahtoa.
vaikka ihmisten mielestä Hän oli vikapää moneenkin syntiin ja lainrikkomukseen ja tallasi isien perinnäissääntöjäkin.
kirjanoppineilla ja fariseuksilla ja valtaa pitävillä oli laki, ja sen mukaan Hänen oli kuoltava.
ja näin tulemme tähän kuumaan perunaan - kristityn vapauteen
Apostolinen todistus on, että Jumala sovitti itse synnin suurella sovitusuhrilla Jerusalemissa Golgatan kummulla.
Apostolinen todistus on, että Jumala hyväksyi Poikansa vaelluksen ja vanhurskauden - tällainen on oikea ihminen.
Hän antoi siitä kaikille vääjäämättömän todistuksen herättämällä Poikansa kuolleista.
Esikoisena kuoleman uneen nukkuneiden joukosta.
tämän uhrin saat asettaa Jumalan eteen
saat vedota tähän uhriin, Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren salaisuuteen
lahjavanhurskaus on juuri sitä
lahja
saat antaa "lahjaksi" Jumalan Pojalle kaiken oman vanhurskautesi, kaiken oman heikkoutesi, sairautesi, vajavaisuutesi
saat antaa Hänelle lahjaksi myös kaiken hyvän, mitä sinulla on - itsesi aivan kokonaan.
Hän antaa sinulle lahjaksi suuremman vanhurskauden, kuin mistä kirjanoppineet ja fariseukset tietävät.
sanot
arvon pastori, olen tämän lapsesta asti tiennyt, näinhän meidän saarnaajamme saarnaavat
mutta sen jälkeen kun olen saanut anteeksi ja saanut lahjavanhurskauden, minun on Jumalan rakkaana lapsena kuljettava sitä tietä, jota neuvotaan
tehtävä kutsumukseni vahvaksi
varottava, ettei maailma saastuta
pysyttävä pois synnistä
sillä jos minä tieten tahtoen teen syntiä, kun olen saanut anteeksi, ei minulle kuulu armo.
ja niin olet juuri siinä esikois-farisealaisessa tilassa, koettamalla olla vanhurskas nyt kun olet saanut lahjavanhurskauden.
katsotaan tätä fariseusta
hän oli kotoisin Tarson kaupungista ja lapsesta lähtien oppinut tuntemaan Jumalan tahdon, kuten se Raamatussa ja kristillisyyden neuvoissa on annettu.
hän etsiytyi parhaan opettajan jalkain juureen, kuunnellen rabbi Gamalielin lain selitystä.
Dietrich Bonhoefferin tavoin hän otti vastuun
hän ei vain katsellut sivusta, kun tämä nasarealaisten lain rikkojien ja valhe-messiaan lahko levisi oman kansan parissa
hän ei vain surkutellut oman herätysliikkeensä sisäistä tilaa ja tätä uhkaa, joka siihen kohdistui
vaan ryhtyi väkeviin toimiin, taistellen uskonsa puolesta, taistellen herätysliikkeensä puolesta
Jumalan nimessä, otsa kirkkaana, ahkerasti ja väsymättä
tämän fariseuksen sydämeen lyötiin syvä, unohtumaton vamma, kun hänelle osoitettiin, että luullessaan taistelevansa Jumalan puolesta hän itse asiassa oli vainonnut, ruoskittanut ja surmauttanut Jumalan omia
hän oli taistellutkin itse Jumalaa vastaan
vielä vanhoilla päivillään hän murehti tätä, eikä koskaan päässyt sen yli
"olen vainonnut Jumalan seurakuntaa"
se piti hänet nöyränä
kun hän sanoi "olen syntisistä suurin" hän tarkoitti mitä sanoi
ei se ollut teeskentelyä, kuten nykyään saattaa kuulla kevytmielisen papin tai saarnaajan sanovan
mutta Jeesuksen kohtaaminen riisui tämän fariseuksen lain kuormasta
siitä sisäisestä rautahäkkyrästä, joka säätelee lain kirjaimen mukaan elämän kaikkia alueita
Saulus Tarsolainen oli Jeesuksen kohtaamisen jälkeen vapaa mies
"kaikki on minulle sallittua"
niin vapaa, että hän julkisesti nuhteli Pyhän Hengen täyteyden saaneen ja koko kristillisen seurakunnan arvostamaa johtajaa, Pietaria, joka ei ollut riittävän vapaa omasta perinnöstään.
ja niin olemme pareneesin parissa
kuinka tämä vapaa Jonatan nyt sitten taas antaa kristityille neuvoja ja ohjeita vaellukseen?
sama oravanpyörä taas?
sama oman elämän vanhurskaudesta huolehtiminen aitoon esikois-farisealaiseen tyyliin nyt kristillisin maustein?
vapautuiko hän vain fariselaisuuden ulkonaisista määräyksistä, mitä lihaa saa syödä, milloin vietetään pääsiäistä, saako härän nostaa kaivosta sapattina?
mutta laki koko voimallaan säilyi hänen yllään, ja hän nyt ahkeroi sitä täyttää Jumalan mieliksi?
IV olut palsta kertoo, että tämä asia ei ole aivan selvä edes vuosikymmeniä kristittyinä eläneille ihmisille.
eikös se noin mene?
ulkonainen laki, seremonia säädökset, juutalaisuuden tavat ja ympärileikkaus - niistä hän vapautui.
mutta julistaa Pietarin ja Johanneksen ja Silaksen ja Timoteuksen kanssa niitä kristillisyyden neuvoja, joihin Nilivaaran kirjeessäkin viitataan
jotain olennaista puuttuu, kun esikois-farisealainen kristitty ei vapaudu sisäisesti vaan elää pelossa ja omaa vaellustaan jatkuvasti kyynelin murehtien
varmistaa viikosta toiseen, että siitä ahtaasta portista mennään ja miettii, onko saanut syntyä uudestaan
jotain täysin olennaista muuttui tuon fariseuksen elämässä, asemassa Jumalan edessä, vaikka yhtä ja toista jäi muuttumatta
synnin ja kuoleman laki murtui voimattomana
elämän hengen laki Kristuksessa teki hänestä vapaan miehen
Paavali oli vapaa
uskon että hän oli sisäisesti vapaampi kuin Martti Luther
koska oli saanut enemmän anteeksi ja vapautunut rankemmasta lain orjuudesta, kuin Erfurtin augustinolaisluostarin tiukka kuri
sekin on vähän semmosta hyttysen ininää verrattuna juutalaisen kansan vaellukseen Siinain lain ja isien perinnäissääntöjen valossa
ja koska hän oli saanut täydellisen tyrmäyksen ylösnousseelta Jeesukselta Kristukselta Damaskon tiellä
niin täydellisen, että mitään hänen entisen elämänsä hurskaudesta hän ei oikein voinut asettaa Jumalan eteen
vaan verta vuoti sydän - olen taistellut Herraa vastaan, olen ruoskittanut ja surmauttanut Hänen omiaan.
Luhter oli häneen verrattuna pyhäkoulupoika, hieman neuroottinen, yliherkän omantunnon vaatimustan väsyttämä katolisen kirkon lapsi.
Paavali oli ollut murhamies.
avaan toisen palstan tästä aiheesta, jota pidän erinomaisen tärkeänä tutkittavana Jumalan Sanan valossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti