Eoksen uskonto

Eos

William-Adolphe Bouguereau (1825-1881)

Eos, Ἕως on antiikin Kreikan mytologiassa aamuruskon jumalatar. Hän nousee maailmaa ympäröivän Oseanuksen ääriltä kertomaan veljensä Auringon, Helioksen, saapumisesta.

Muinaiset roomalaiset kutsuivat häntä nimellä Aurora,

Latinasta tämä kaunis naisen nimi tulee myös Suomeen, esimerkiksi kristillisen diakoniatyön pioneeri, Ulvilassa syntynyt Auroora Charlotta Karamzin (1808-1902).

Eoksen, Auroran hahmojen takana on uskontojen tutkijoiden mukaan hyvin vanha indo-arjalainen perinne, sanskriitin Ushas - kaunis aamuruskon jumalatar.

sanskriitin esimuodossa, proto-indo-eurooppalaisessa kielessä (PIE) sana on muodossa *h₂ausos-

tästä juuresta tulee Kreikan sana Eos


Veda kirjallisuuden 1028 hymnistä 20 kertoo tästä Ushas jumalattaresta.

Sri Aurobindo (1872-1950) oli merkittävä Intian kansallisen vapauden puolesta taisteleva Brittien valtaa vastustava aktivisti, Mahatma Gandhin seuraaja.

Myöhemmin hän jätti politiikan ja keskittyi uskontoon, filosofiaan, Intian kulttuurin mietiskelyyn ja hänestä tuli joogan harrastaja.

Aurobindo selittää näitä Ushas jumalattaresta kertovia Veda runoja.

niiden maailma ja sanasto on tietenkin länsimaiselle ihmiselle outoa.

mutta yllättäviä yhtymäkohtia löytyy sieltä pohjalta, ihmisen luonnollisen uskonnollisuuden perustavia elementtejä.

ihminen näet pyrkii eri uskonnoissa Jumalaa kohti - myös juutalaiset, kristityt ja muslimit niin tekevät Lähi-idän uskonnoissa.

vaikka niiden perustana on erityinen ajatus, että aloite tulee Jumalan puolelta ilmoituksena ja sanana, Jumalan puheena ja kutsuna.


Ajatus ihmisen pyrkimyksestä kohti jumalallisuutta esiintyy Sri Aurobindon pääteoksessa "Jumalallinen elämä" (Life divine), johon on koottu hänen kirjoituksiaan vuosilta 1914-1921.

Ihmisen elämä kehittyy kohti jumalallisuutta. "Ihminen on siirtymätilassa oleva olento, ei valmis. Askel ihmisestä super-ihmiseksi on seuraava tapahtuma maapallon kehityksessä. Se on väistämätön, koska se on sisäisen hengen tavoite ja Luonnon prosessien logiikka"

Elävässä maailmassa oleva sisäinen henki tähtää siis ihmisen jatkuvaan kehittymiseen, ja myös luonnon oma lainalaisuus on suuntautunut ihmisen jumalallistumiseen, muuttumiseen super-ihmiseksi.


Sri Aurobindo kertoo aamuruskon jumalattaresta kuinka hän on:

"heräämisen väline, muiden jumalten toimiminen ja kasvu. Hän on Vedalaisen realisaation, todeksi tulemisen ensimmäinen ehto.

Hänen nousevassa valossaan ihmisen koko olemus tulee selvästi näkyviin: hänen kauttaan (ihmiskunta) saavuttaa Totuuden ja hänen kauttaan nautti (Totuuden) kauneudesta."



Meidän ei varmaan kannata hämmästyä sitä, että kreikkalaisen Eos jumalattaren nimi tulee proto-indo-eurooppalaisesta kielestä, joka sanskriitissa sitten sai muodon Ushas.

Jumala sana on suomenkielessä myöskin indo-arjalaista pohjaa ja tulee varhaisesta sanskriitin sanasta "juma"



ja näin intialaiset kutsuvat aamuruskon jumalatarta rukouksissaan:

1. Säteilevät aamuruskot ovat nousseet kunniassa ja heidän valkoinen loistonsa on kuin veden laineet.

Hän tekee kaikki polut helpoiksi, vaivattomiksi kulkea ja rikkaiksi ja on näyttänyt olevansa lempeä ja ystävällinen.

2. Näemme että olet hyvä, kauas kimaltaa valkeutesi, loistosi säteet ovat saavuttaneet taivaan.
Asettuen paikoillesi paljast paljaan rintasi, loistaen majesteetissa, sinä Aamun Jumalatar.


Antiikin Kreikassa Eos tunnetaan jo varhain.

Homeros, Iliaksen ja Odysseuksen kirjoittaja, kuvailee hänet runoissaan hyvin kauniina naisena, joka on pukeutunut kulla keltaisen safronin väriseen viittaan, johon on kudottu kukkia.

Maalatuissa saviruukuissa kauniilla Eoksella on päässään tiaara ja selässään linnun siivet.

Ruusuisin sormin (rhododaktylos) hän aamuisin avaa taivaan portit, niin että Apollo voi ratsastaa valjakollaan taivaan halki joka päivä.

Homeros kutsuu häntä myös nimellä Eos Erigeneia eli "varhain syntynyt" Eos, joka on lähellä aamun tähteä Eosphoros.

(Eos tulee esiin aamutähti Venuksen jälkeen.)

Eos ja Memnon
Ateena 5. vs eKr. Louvre

Meille kristityille on paljon kulkeutunut antiikin Kreikasta - onhan koko Uusi testamentti kirjoitettu tämän kulttuurikansan upealla ja hienostuneella kielellä - tosin sen kansanmurteella (koinee)

Kristillisessä taiteessa on tärkeänä aiheena äiti Maria, joka pitää sylissään kuollutta Jeesusta (pieta). Etenkin Pietarin kirkossa oleva Michelangelon puhtaasta marmorista veistämä Pieta on maailmankuulu.

Pieta hahmoa voi verrata Kreikan maalatuissa saviruukuissa olevaan kuvaan, jossa Eos jumalatar pitää hellästi sylissään Troijan sodassa kuollutta poikaansa Memnonia,



Muinaisen Veda kirjallisuuden Ushas, antiikin Kreikan runouden ja taiteen Eos ja roomalaisten Auroora ovat valoisa, kauniita hahmoja, joita pakanuuden ajan ihminen on nähnyt - tehnyt ihanasta amuruskosta henkilöitymän, persoonan.

Sri Aurobindo tuo tämän hahmon nykyaikaan positiivisessa ajattelussaan ihmiskunnan tulevaisuudesta, ihmisen jatkuvasta luonnon mukaisesta ja "hengen" tahtomasta kehityksestä kohti super-ihmistä.

hänelle tämä uusi uljas ihminen edustaisi elämän syviä todellisia arvoja valkeudessa, valossa, totuudessa, ja jättäisi taakseen nämä pimeyden valheelliset kuilut, joiden keskellä yhä elämme.


millaisen muodon tämä perustava, positiivinen ajatus voisi saada oman kristillisen kulttuurimme ja uskontomme maailmassa?

se ei olisi kristillisyyttä, jossa ihminen on toivottomasti langennut jumalallisesta alkutilastaan ja on taipuvainen pelkästään pahaan ja Jumalan tahdon vastaiseen syntiin.

se lähtisi myönteisestä ihmiskuvasta, jossa Luoja on luonut hyvän ihmisen hyvine tarkoitusperineen ja jossa ihmiselle on mahdollista kehittyä, kasvaa ja muuttua tässä ajassa.

sellailseen uskonnollisuuteen ei olennaisesti kuuluisi ajatus tämän maailman lopusta ja tuhosta ja uudesta ajasta, jolloin Jumala itse uudistaa kaiken.

eihän tätä tulevaa, tuonpuoleista, tarvitse kielttä tai pois heittää, kun se perinteeseen kuuluu.

mutta pääpaino on ihmisen hyvässä ja onnellisessa, totuuden valossa ja Jumalan tahdossa elämisessä tässä ajassa.



tällainen uskonnollisuus on pohjimmiltaan hyvin myönteistä ja ihmisen mahdollisuuksia korostavaa.

jos vain tahdot, sinä voit!

kasvu ja kilvoitus on kuin aamuruskon nousevassa valossa kulkemista, totuuden yhä kirkkaampaa näkemistä, sen ymmärtämistä, miten Jumala tahtoo meidän vaeltavan.

kristillispohjaisessa Eoksen uskonnossa on mukana myös taivaallisen avun elementti.

jos jossain asiassa ei ole toiminut oikein eli tehnyt mitä ymmärretään jumalalliseksi elämäksi, tämä rikkomus ja lankeaminen ja heikkous voidaan hoitaa armoistuimen tykönä.

tämä antaa voimaa sitten taas kilvoitella ja panna pois elämästä sellaiset asiat, jotka ovat vastoin Jumalan tahtoa - joka on se elämän neuvo ja ohje.


Eoksen uskonnossa tullaan sitten tilanteeseen, jossa naiset ja miehet eivät huoraa, varasta, käytä huumeita, murhaa, toteuta luonnonvastaisia himojaan.

Siinä super-ihmisen tilassa josta Sri Aurobindo hindulaisuudessa unelmoi, kristityssä muodossa synti - edes sen muisteleminen - ei tuota nautintoa eikä kiinnosta.

riippuvuudet alkoholista, tupakasta, pornosta, pedofiliat, homoilut ja muut kauhistukset irtautuvat tästä super-ihmisestä kuin teflonista.

koko hänen olemuksensa ja elämänsä kertoo nousseen Kristus auringon voimasta ja kirkkaudesta, joka häivyttää tämän maailman varjot ja pimeyden.


Ushas jumalattaren nousevassa aamuruskossa on aikamme hindulla, kansansa vapaustaistelijalla, ajattelijalla, humanistilla ja joogilla tietynlainen mekanismi, joka tekee tämän ihmisen muuttumisen väistämättömäksi.

tässä maailmassa on "sisäinen henki", intuitio, voima, elävä vaikutus, joka johtaa ihmisenn uuteen tilaan. sen lisäksi luomakunta luonnostaan odottaa ihmisen kehitystä ja vie sitä eteenpäin.

kristillispohjaisessa Eoksen uskonnossa tämän korvaa Raamatusta otettu käsite "Pyhä Henki"

tietyllä mekanismilla, uskon kautta, tämä Henki vaikuttaa tavallisen ihmisen muuttumisen super-ihmiseksi.

Kristus aurinko paistaa kirkkaana ja pimeys häipyy, elämä on aamuruskon peuran riemullista laulua kuljettaessa voitosta voittoon.


saatamme ajatella, että luonnollinen ihminen on ateisti.

tämä ei pidä paikkaansa. vakaumuksellinen ateismi on aika harvinaista, ja luonnollinen ihminen on uskonnollinen.

Eoksen uskonto on luonnollisen ihmisen uskontoa.

se ei ole maallista sekulaaria humanismia, että "eletään ihmisiksi" ja kohdellaan toisiakin hyvin.

vaan siinä on uskonnollinen elementti, on salaperäinen näkymätön voima - "henki" tai "Henki" - joka vaikuttaa, että eletään "ihmisiksi" ja kohdellaan toisiakin hyvin.




esikoisilla - ja muillakin kristityillä ryhmillä - on Lutherin perintönä ja Raamatun perintönä ajatus Kainin ja Aabelin uskosta.

tämä on samansuuntainen ajatus, että Kain on uskonnollinen ja tahtoo uhrata Jumalalle, mielyttää Jumalaa.

uskonnollinen kateus johtaa sitten ensimmäiseen murhaan.

mutta Eoksen uskonto lähtee nousevasta valosta, kirkkaudesta, totuudesta, joka valloittaa ihmisen ja nostaa hänet entisestä pimeydestä uuden ihmisen valkeuteen.



millä tavoin Eoksen uskonto - ihmisen uskonnollisen olemuksen ilmaus - eroaa kristillisyydestä?

se on niin lähdellä kristillisyyttä, että sitä on vaikea tunnistaa ja itsestään havaita.

sillä olemmehan mekin, kristityiksi itseämme kutsuvat, ihmisiä.

meissäkin asuu luonnollisen ihmisen uskonto ja se saa monia eri muotoja.

Eoksen uskonto eroaa uskosta Kristukseen tässä avainkohdassa, että siinä voidaan riisua koko kristillinen kieliasu pois tarpeettomana.

vähän niinkuin joulukuusen koristeet, kaikenlaiset uskon lausumat, Raamatun sanat voidaan jättää pois.

eikä mitään todellista muutu.

sama perusta on jäljellä, sama vankka kuusipuu.

"eletään ihmisiksi"

eli jätetään pois maailman turhuus, synnit jotka meidät inhottavasti kietovat, ja kaikenlainen turhuus, ja eletään niinkuin pitää.

näin Eos uskonnossa ihminen tahtoo vapautua vääryydestä ja pimeydestä, ja on sen tähden oikealla tiellä, vaikka ei aina täysin onnistuisikaan.

tätä löydämme hindulaisuuden lisäksi juutalaisuudesta, islamista, kristinuskosta ja monista muista usknnoista.

se on niin kovin inhimillistä.

elää Jumalan tahdon mukaan suurempia syntejä tekemättä.