Nettiruukussa on ollut - aivan ymmärrettävästi - ajatusta siitä, että Dietrich Bonhoeffer teki kristittynä väärin osallistuessaan yritykseen surmata Adolf Hitler.
omasta puolestani olen käyttänyt häntä esimerkkinä siitä, kuinka kristitty Jumalan lapsi on todellakin vapaa synnin ja kukoleman laista. Toimiessaan tässä vapaudessa yhden ihmisen surmaamiseksi, Bonhoeffer todellisuudessa toteutti ihmisä rakastavan Jumalan lain syvää tarkoitusta.
Attentaatin yritystä pidetään merkittävimpänä vastarintana Hitlerin ehkä ihmiskunnan historian hirveimpään hallitukseen.
mitään samanlaista saksalaisen tehokasta ja järjestlmällistä kaameutta ei historiasta tunneta vaikka vandaalit vähän Italiaa ja pohjois-Afrikkaa vandalisoivatkin ja mongolit vähän pistivät maailmaa matalaksi.
Saksalaisessa wikipediassa on tapahtumista seikkaperäinen kuvaus.
siellä on kuvassa sarja postimerkkejä, jotka Saksassa julkaistiin attentaatin yrityksen 20 v. muistoksi painettiin.
Mukana ovat vastarinta taistelijat
Dietrich Bonhoeffer
Alfred Delp
Sophie Scholl
ja itse murhayritykseen osallistuneet
Ludwig Beck
Carl Friedrich Goerdeler
Wilhelm Leuschner
Helmuth James Graf von Moltke
Claus Schenk Graf von Stauffenberg
rauha heidän muistolleen.
Unter den mehr als 200 später wegen der Erhebung Hingerichteten waren ein Generalfeldmarschall (Erwin von Witzleben),
19 Generäle,
26 Oberste,
zwei Botschafter,
sieben Diplomaten,
ein Minister,
drei Staatssekretäre sowie
der Chef des Reichskriminalpolizeiamts;
des Weiteren mehrere Oberpräsidenten, Polizeipräsidenten und Regierungspräsidenten.
Claus Schenk Graf von Stauffenberg asetti pöydän alle räjähteillä täytetyn salkun 20.7. 1944.
mutta räjähdys ei surmannut Adolf Hitleriä.
kaikki epäonnistuneeseen "operaatio Valkyriin" osallistuneet saatiin kiinni ja monet heistä teloitettin.
Vajaa vuosi myöhemmin, Kolmannen valtakunnan savutessa raunioina ja miljoonien ihmisten huutaessa hänen takiaan tuskasta kautta koko maailman, Adolf Hitler surmasi itsensä 30.4. 1945.
olkoon hänen kautta koko maailman kirottu muistonsa varoituksena kaikille ihmisille.
Kreivi von Stauffenberg uskoutui suunittelemastaan Hitlerin attentaatista vuonna 1943 nuorelle upseerille, jolla on koko lailla komea nimi:
Axel Ernst-August Clamor Franz Albrecht Erich Leo von dem Bussche-Streithorst
Tämä Axel von dem Bussche muuten selvisi operaatiosta - ja sodan melskeistä - hengissä, ja kuoli Bonnissa 74 vuoden iässä 26.1.1993.
norpan kantsii miettiä tätä Axelin tapausta hieman tykönään, samoin Marttif - ei ole ihan varmaa, kuinka naivia tämä homma sittenkään on.
Axel palveli monia kunniamerkkejä saavuttaen yliluutnanttina Wehrmachtin 9. jalkaväkirykmentissä. Nuori 23 vuotias aatelismies sai rykmentissään kutsumanimen Graf Neun, kreivi Yhdeksäs.
vaan elämänsä muuttui täysin 15. lokakuuta 1942.
Hänen rykmenttinsä oli saapunut Ukrainassa Riwnen läheisyydessä sijaitsevaan pieneen (nykyään 38 000 as) Dubnon kaupunkiin.
Siellä oli käynnissä lahtaus.
voi Jeesus mikä lahtaus!
kauhistuneena Axel seurasi, kuinka vain kahdeksan SS miestä ja joitain SD miehiä ampui järjestelmällisesti 3000 ihmistä kahden päivän aikana - suurin osa heistä oli juutalaisia.
Aikuisia miehiä, naisia, vanhuksia, lapsia - pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum pum...
3000 kertaa ja risat jos ei heti laakista ihmisen henki lähtenyt.
SS-Leute führten die Juden an eine Grube. Dort mußten sie sich entkleiden, danach in die Grube steigen, in der schon eine Schicht zuckender Leiber lag: Mit dem Gesicht nach unten mußten sie sich dem Befehl gehorchend auf die Ermordeten legen und wurden dann durch Schüsse in den Hinterkopf getötet.
Marion Gräfin Dönhoff,
Axel von dem Bussche.
von Hase und Koehler Verlag 1994 s.32
Kirjoittanut: norppa, 14.06.2010 16:27
"SS-miehet johtivat juutalaiset kaivantoon. Siellä heidän oli riisuuduttava ja seistävä kaivannossa, jossa oli jo kerros ruumiita. Kasvot alas käännettyinä heidän oli toteltava käskyä ja asetuttava makaamaan ruumiiden päälle ja sitten heidät surmattiin ampumalla takaraivoon."
Tämä muutti miehen kokonaan.
Voimme hyvin kuvitella, miltä näyttää äiti lapsineen asettumassa hitaasti makaamaan vielä lämpimien veristen ruumiiden päälle, ehkä toisistaan kädestä pitäen.
Tähän tapahtumaan asti upseeri Bussche oli tuntenut henkilökohtaiseksi velvollisuudekseen palvella sodan korkeinta johtajaa Adolf Hitleriä.
Mutta nyt hän kysyi itseltään, kuinka hän voi kokea itsensä vastuulliseksi Führerille, joka rikkoo oman velvollisuutensa niin lukemattomilla tavoilla.
Kolme kuukautta myöhemmin hän päätti, että ei aio uhrata henkeään sotatantereella Saksan puolesta vaan syöstäkseen Hitlerin vallasta.
Tunnolliselle nuorelle miehelle tämä murros oli hyvin traumaattinen ja vaivasi häntä koko hänen loppuelämänsä. Kääntyminen Johtajaasa vastaan.
Hän liittyi päättäväisesti näiden kahden vastarinnan johtajan pariin, jotka olivat myös aatelisia, Fritz-Dietlof Graf von der Schulenburg ja Claus Schenk Graf von Stauffenberg.
Kristus, jonka kanssa Dietrich jutteli attentaatista, ei ole joku ihmisen mielen liike tai höperö ilmiö, vaan todellinen Jumala.
tämän saman Herran ja Jumalan kanssa Martti Luther keskusteli, kun matkasi Saksassa talonpoikaiskapinan aikana (1524-25).
Hän katseli poltettuja aateliskartanoita, murhattuja ihmisiä, hävitettyjä peltoja, särjettyjä kuuliasuuden lupauksia ja hänen sydämensä oli varmasti täynnä ajatuksia.
voimme aavistaa jotain siitä, mitä Martin ja Jeesuksen välillä puhuttiin. olihan hänen avaamansa hengellisen padon tulvassa Thomas Muntzer innostunut vapauttamaan Kristuksen nimessä Saksan talonpojat.
1524 hän oli vielä koettanut sovitella, mutta varsinaiset levottomuudet syttyivät kuitenkin ja 1525 oli paha vuosi.
hän puhui Jeesuksen kanssa ja kirjoitti Ryösteleviä ja murhaavia talonpoikia vastaan. Siinä hän vaati ankaria sotilaallisia toimenpiteitä kapinan kukistamiseksi.
ja niitähän sitten saatiin. varmaan olisi saatu Lutherin mielipidettä kysymättäkin.
"Kuka tahansa saa hallitsijoiden puolella surmansa on oikea marttyyri Jumalan silmissä, jos hän taistelee omantuntoon mukaan, kuten olen edellä kuvannut, sillä hän toimii Jumalan sanan mukaan.
Toisaalta, kuka tahansa talonpoikien joukossa kaatuu on ikuinen kekäle helvetissä, sillä hän on nostanut miekkansa Jumalan sanaa vastaan ja on tottelematon hänelle ja on perkeleen jäsen"
Martti Luther "Ryösteleviä ja murhaavia talonpoikia vastaan" 1525
Muistamme, kuinka lupaavan sateenkaaren alla Thomas Muntzerin joukot sitten lopullisesti murskattiin - Pyhän Hengen voimassa ja Jeesuksen nimessä oikeutta hakemaan lähtenyt kansa.
Kun kaikki oli ohi alkoi kosto. Miehiä asetettiin pitkiin riveihin, talonpoikia, ja heidän kaikkien silmänsä puhkaistiin.
Ja paljon muuta hirveätä tehtiin, niin että Lutherkin herkistyi säälimään näitä helvettiin toivottamiaan perkeleen kekäleitä.
tällaisten asioiden Jumala on Jeesus Kristus - Hän joka sinussa asuu - ei joku ajatustesi kulmassa oleva pehmeä piste.
vaan Herra ja Kuningas, kuningasten Kuningas.
samoin olen melko varma siitä, että Harry S. Truman jutteli Jeesuksen kanssa Valkoisen talon kappelissa.
Yhdysvaltain presidenteillä on semmoinen hyvä tapa, puhua asioista Kristuksen kanssa. "In God we trust" lukee heidän seteleissäänkin (Luotamme Jumalaan).
Saksa oli antautunut 8.5. 1945. Dietrich Bonhoeffer oli hirtetty. Eva Braun ja Adolf Hitler olivat surmanneet itsensä, Berliini oli mitä Berliini oli - toisaalta venäläisten, toisaalta liittoutuneiden hallitessa täysin puolustuskyvytöntä kaupungin väestöä.
Vaan se Hirohito, hitto sentään.
Harry puhui Kristuksen kanssa.
oli miehellä asiaa. mitä tehdä? olisko neuvoa?
Nousevan Auringon imperium ei ollut mikään helppo asia. Helmisatama, Pearl Harbour, oli jotenkin riisunut Yhdysvallat ylpeydestä.
se sattuu edelleen, kun Arizonan kello kumajaa.
eivätkä japsit antautuneet yhdelläkään saarella, vaan käsky oli taistella kuolemaan saakka.
näin kertovat suomalaiset sotilaat venäläisistä naissotilaista - he eivät tahtoneet jäädä suomen miesten käsiin, olivat kuulleet tarinoita, ja taistelivat katkeraan loppuun asti.
näin myös japanilaiset sotilaat, joiden kunnioitus ja uskollisuus Keisari Jumalaa kohtaan oli täydellinen, sataprosenttinen.
Harry tiesi, kenraalit olivat kertoneet, että saari saarelta Tyynenvaltameren valtaaminen tulisi aiheuttamaan monta Iwo Jimaa, paljon hiljaisia arkkuja keski-Lännen tai Kalifornian koteihin.
oli vaihtoehto.
se yksi juutalainen oli karannut Hitleriltä.
ei Aatu tainnut edes ymmärtää, kuka oli karannut - tai sitten ymmärsi.
e = mc2
Manhattan projekti pisti tämän käytännössä toteen.
ihmiskunnan väkevimpiä tieteellis-teknisiä saavutuksia
ensimmäiseksi tietysti sodan palveluun
jos olisi Aatu sen ensin saanut, taitaisimme koulussa aamulla kuulla lastemme yhä laulavan Deutschland Deutschland uber alles
vaan eipä saanut
emme tiedä mitä Harry ja Jeesus juttelivat
mutta tiedämme, että aamulla kello 8:15 elokuun 6. 1945 Little Boy putosi kiihtyvällä nopeudella lentokoneesta, jolla oli runollisen kaunis nimi Enola Gay
pikkupojan mahassa oli uraani-25 nimistä alkuainetta
ja koko maailma muuttui siihen välähdykseen.
Presidentti Harry S. Truman kuoli 26.12.1972 88 vuoden iässä ja on haudattuna vaimonsa Bessyn kanssa Missourissa olevassa Truman Independece Library.
Tällaisista asioista Kristuksen kanssa on puhuttu.
Dietrich puhui Jeesukselle Hitleristä.
Antoiko Hän, joka on Tie, Totuus ja Elämä, Dietrichille luvan liittyä attentaattiin?
Luther puhui Jeesukselle talonpojista.
Antoiko Hän, jolla on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä, Lutherin ymmärtää, että talonpoikaiskapina on kukistettava?
Truman puhui Jeesukselle Hirohitosta.
Antoiko Hän, jota korkeampaa ei ole, Trumanille luvan pudottaa atomipommin? Kahden kuukauden kuluessa Hiroshimassa oli kuollut 90,000- 166,000 ihmistä ja Nagasakissa 60,000 -80,000 noin puolet heistä ensimmäisen päivän aikana. (ruumiita ei koskaan saatu tarkasti laskettua, moni yksinkertaisesti haihtui savuna ilmaan)
MarttiF, tämä Kristus, joka sinussa asuu uskoessasi Sanaan, on kerran ratkaiseva iankaikkisen kohtalosi.
kun aika sinusta jättää, Kristus päättää, ottaako sinut Isän kotiin vai joudutko pimeyteen.
norppa, tämä Kristus, joka sinussa asuu uskon kautta, on kerran päättävä, menetkö iankaikkiseen iloon vai ikuiseen kadotukseen.
mikko, tämä Kristus, joka uskon kautta elää sydämessäsi, on kerran sanova, käytkö lampaiden kanssa laitumelle vai vuohien kanssa iankaikkiseen tuleen.
ei kysymys ole jostain meidän sielumme syövereissä uskonnon aivolohkkossa asuvasta pehmosta.
aseta - asetetaan - kaikki elämämme pienimmätkin ja suurimmatkin asiat Kristuksen eteen.
nyt on nimittäin niin, että jos Jeesus Kristus olisi pieni jumala, meidän taskujumalamme, hän lähinnä odottaisi ensi seuroihin lauantaina tai sunnuntaina, tai Juhannuksen seuroihin, puhuakseen meille nappikaupasta.
muu elämä olisi omassa hoidossamme, taskujumala olisi takuuna taivaspaikasta.
nyt on nimittäin niin, että jos Jeesus Kristus olisi keskikokoinen jumala, Hänellä olisi maailman hallitsemisessa niin kiire suurten ja tärkeiden asioiden, sotien ja maanjäristysten kanssa, ettei sinun tai minun arkihuoleni merkitsisi Hänelle mitään.
mutta Hän on niin suuri Jumala, että kyllästymättä jaksaa kuulla jankutustasi, epäuskoista aneluasi, valitteluasi, kiitostasi ja tietää salatuimmat toiveesikin.
Hän on kiinnostunut sinusta eikä edes hius kammatessasi putoa päästäsi Hänen sitä tietämättä.
Ah sielun, vallita suo Herran
tai kuten ärsyttävästi sanotaan
"anna elämäsi Jeesukselle"
tätä apostoli Paavali tarkoittaa
tuo älyttömän väkevä Mooseksen laki
se ei kykene saamaan aikaan sitä, mitä Jumala tahtoo
Kristus kykenee
elämän suurten eettisten kysymysten, elämän pienten eettisten kysymysten, kanssa meillä on elävä Jumala
Ihmeellinen Neuvonantaja
Isä Jumala on jotain aivan käsittämätöntä.
Meidän Herramme Jeesus Kristus rukoilee Isää meidän puolestamme.
Isä kuulee Poikaansa.
olis silleen tärkeetä, ettei sinun eikä minun elämässäni olisi yhtikäs mitään rakkaampaa, kuin meidän Herramme Jeesus Kristus.
Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, yli kaiken.
vaan kun katselemme sokeaa perheenisää, joka astuu matalaan majaansa, jossa vaimo ja lapset odottavat - ei ole ihan helppo uskoa rakastavaan Isään.
usko ei ole jokamiehen - eikä naisen.
sekin on lahja ylhäältä - nimenomaan se.
oletan nettiruukun kirjoitusten perusteella, että jos n olisi ollut 9. rykmentin mukana Ukrainan Dubnovissa 1942, hän olisi sanonut kauhuissaan olevalle Alexille
"esimiestä tulee totella. Näin sanoo neljäs käsky"
Kirjoittanut: mama
Etkö siis MarttiF ajattele meidän olevan Hänen käsinään, jalkoinaan, korvinaan, silminään?
Kuka isommalla paikalla kuka pienemmällä paikalla. Jokaisella tehtävänsä.
Kirjoittanut: MarttiF
Surkeeta teologiaa!
Bonhoefferin omaiset ovat olleet varsin häveliäitä DB:n
osallisuudesta ja pitäneet asiaa 68 v. peiton alla.
Se kertoo siitä, että se heidänkin mielestään on ollut eettisesti epäilyttävä asia.
Norppa kansanmiehenä luottaa Jumalan kaikkivaltiuteen.
"Jumalan käsinä ja sormina...".
Pitäisi sentään ajatella hiukan pidemmälle, ja ajatella kokonaista ajanjaksoa, eikä vain sitä 5 millisekuntia joka kuluu sytytinlangan syöpymiseen.
Ei Jumala edes Bonhoefferia tarvinnut. Hän olisi voinut tapattaa Hitlerin jo Ypresissä kesällä 1917 tai Müchenissä Bürgerbraukellerissä 1939.
Kirjoittanut: MikkoL
epäilemättä tämä olisikin ollut ohjeesi Dietrichille keskustellessanne kahvikupin ääressä Unter den Linden
"ei Jumala sinua tarvitse - jos Hän haluaa tappaa Adolfin niin pystyy Hän siihen ilman sinuakin."
- Kristuksen kanssa ei ole kysymys suurista periaatteellisista ratkaisuista, vaan tämän päivän, tämän hetken, tämän ihmisen tilanteista.
teenkö abortin vai annanko talidomini lapseni syntyä ilman käsiä ja jalkoja?
mitä sanot, Jeesus?
tuollainen keskustelu voi helposti muuttua huudoksi.
ja siihen Herra kyllä vastaa.
ehkä joku ajattelee
kuulehan miguel - kyllä sentään ihmisen täytyy ottaa tekemisistään täysi vastuu
ei saa sysätä vastuuta ratkaisuistaan jollekin kuvitellulle Jeesukselle tai syyttää lankeamuksistaan jotain kuviteltua paholaista
ihmiselle on annettu järki päähän ja omatunto sydämeen ja sillä siisti.
eikä varmaan ihan jokukaan vaan aika moni
tänä päivänä - siis juuri nyt - jos kuulet Herran äänen, älä paaduta sydäntäsi.
sillä tiedätkö?
Herra kulkee meidän ihmisten keskellä yhä kutsuen seuraansa.
ja Hän odottaa uskoviltaan yhtä asiaa kaiken tämän maailman raskaan kuorman ja synnin yön kylmässä pimeässä
ole kuuliainen
kun sinä hoidat sen pikkuruisen homman, jonka Herra sinulle on antanut, siitä viidestä leivästä ja kahdesta kalasta voi tulla melkoinen ateria.
mutta vain Hänen käsissään!
ole kuuliainen
ehkä joku ajattelee
kuulehan miguel - kyllä sentään ihmisen täytyy ottaa tekemisistään täysi vastuu
ei saa sysätä vastuuta ratkaisuistaan jollekin kuvitellulle Jeesukselle tai syyttää lankeamuksistaan jotain kuviteltua paholaista
ihmiselle on annettu järki päähän ja omatunto sydämeen ja sillä siisti.
eikä varmaan ihan jokukaan vaan aika moni
tänä päivänä - siis juuri nyt - jos kuulet Herran äänen, älä paaduta sydäntäsi.
sillä tiedätkö?
Herra kulkee meidän ihmisten keskellä yhä kutsuen seuraansa.
ja Hän odottaa uskoviltaan yhtä asiaa kaiken tämän maailman raskaan kuorman ja synnin yön kylmässä pimeässä
ole kuuliainen
kun sinä hoidat sen pikkuruisen homman, jonka Herra sinulle on antanut, siitä viidestä leivästä ja kahdesta kalasta voi tulla melkoinen ateria.
mutta vain Hänen käsissään!
ole kuuliainen
tämä aihe, Kristuksen kuninkuus Dietrich Bonhoefferin elämässä
sinun elämässäsi
on silleen mukava, että puhumme läsnäolevasta Herrasta
Ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta, joka elää ja on luonamme
eli jos mielessäsi on ajatus, että entä jos Herra tahtoisi vähän enempi vielä vallita minunkin elämääni
ehkä Hän löytäisi näille heikoille käsilleni vielä jotain käyttöä?
ehkä näillä jaloillani voisin vielä tallustaa Hänen paleluksessaan, ihan pikkuriikkisenä renkinä tai piikatyttösenä
alle minimipalkalla
niin ei sinun tarvitse sen kauemmas mennä
avaa Raamattusi
puhu Jeesukselle
keskustele asiasta, että olisko Taivasten Valtakunnassa vielä joku hommeli tämmöselle armahdetulle syntisäkille?
ja kun Hän vastaa
please
ole kuuliainen Hyvän Paimenen äänelle
Kirjoittanut: MikkoL, 14.06.2010 21:41
[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle]
Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, niinkuin minä teille sanoin.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:
Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.
Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
Minä ja Isä olemme yhtä.
Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
Joh 10:26-31 Biblia 1776
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti