Luther vastaan talonpojat, teoria vastaan käytäntö

Myös kapinallinen ihminen, josta sellaista voidaan todistaa, on jo Jumalan ja keisarin pannassa, niin että se tekee oikein ja hyvin, joka ensimmäisenä sellaisen tappaa. Sillä itse kukin ihminen on sekä ylituomari että pyöveli, kun on kysymyksessä julkinen kapinannostaja,.. Sen tähden on nyt iskettävä, kuristettava ja pistettävä kuoliaaksi – salaa ja julkisesti – kuka vain osaa, ja ajateltava, että ei voi olla toista sen myrkyllisempää, vahingollisempaa, saatanallisempaa kuin kapinallinen ihminen; niin kuin lyödään kuoliaaksi hullu koira: ellet sinä tapa (häntä), niin hän tappaa sinut ja koko maan sinun kanssasi.

Talonpoikien murha- ja ryöstöjoukkoja vastaan. 
Valitut teokset 3,167-172. 
Suom. Mauri E. Lehtonen. 
Porvoo 1959 WSOY. s. 168.

   

"Kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman katsoo luterilaisen kirkon ja maallisen vallan yhteistyön alkaneen Saksan vuoden 1525 talonpoikaiskapinasta. Hän päättelee näin pohtiessaan luterilaisen reformaation vaikutusta moraaliin teologia.fi –sivustolla.

Arffman aloittaa toteamalla, että reformaatioajan Saksan polttavin moraalinen ongelma oli köyhyys ja sen synnyttämät lieveilmiöt. Katolisen kirkon opetus motivoi lahjoittamaan varoja kirkolle ja köyhille. Ongelmana kuitenkin oli professorin näkemyksen mukaan, että lahjoitusvaroja ei pystytty koordinoimaan ja käyttämään järkevästi.

Martti Luther antoi opetuksellaan moraalille uuden pohjan. Kun aikaisemmin oli ajateltu, että ihminen voi vaikuttaa pyhittymiseensä, Luther julisti, että pyhitykseen pyrkiminen oli mahdotonta ja täysin turhaa."
eKotimaa
   

mukavastihan tuo professorin ajatus liittyy näihin teemoihimme täällä nettiruukussa:

pyhitykseen pyrkiminen oli mahdotonta ja täysin turhaa.

eli tapahtuu automaattisesti oikean uskon myötä!

"Aluksi reformaation myötä levinneen ajattelutavan vaikutukset olivat hyvät. Seurakuntiin perustettiin rahastoja, jotka antoivat apua suunnitelmallisesti ja koordinoidusti. Rahastoihin kertyi suuria lahjoituksia. Koska kenenkään ei enää tarvinnut kerjätä tai hankkia elantoaan ilotyttönä, voitiin kerjääminen ja prostituutio kieltää."
 
   

mutta teoria ja käytäntö eivät täsmänneet:

"Arffman kertoo, että pian tuli kuitenkin näkyviin myös Lutherin sanoman toinen puoli: monet lakkasivat maksamasta seurakunnalle perinteisesti kuuluneita maksuja ja käymästä messussa.

Kirkkokuri murtui ja tilalle astui hälläväliä -elämäntyyli, joka huipentui vuoden 1525 talonpoikaissotaan.

Seurauksena oli, ettei enää uskottu siihen, että oikea usko ilman muuta johtaisi oikeaan elämään."

   

mikä avuksi?

Puhtaan evankeliumin saarna ei saanut automaattisesti aikaan hyviä tekoja.

Usko yksin Kristuksen armoon ei kantanut pelkästään hyviä hedelmiä.

Teoria ei toiminut, että uskova kristitty tekee vain hyviä tekoja.

kun se vanha aatu tosiaan ei tahdo hukkua kasteen pyhään veteen vaan sitä pitää joka päivä hukuttaa.

mikä avuksi?

no ... esivalta

eli laki ja järjestys

   

"Arffman katsoo, että maallisen vallan kanssa saumattomassa yhteistyössä toimivalla luterilaisella kirkolla oli muutamien vuosisatojen ajan kahdet kasvot.

Toisaalta kirkko julisti, että ihminen pelastui "yksin uskosta" ilman mitään omia suorituksia.

Toisaalta se kuitenkin käytännössä vaati maallisen vallan tuella ihmisiltä yhä enemmän ja enemmän esimerkiksi oman elämän valvomista tarkemmin sekä lopulta myös lukutaitoa."

   

taitaa olla niin, ettei tämä kaksinaamaisuus ole suinkaan vielä kadonnut.

on teoria

ja on käytäntö

myös esikoisuudessa, jossa lain julistusta niin kartetaan (muka)