 |
| Galileo Galilei (1564-1642) Muotokuva Justus Sustermans 1636 kuva wikimedia |
Petrin edustaman näkemyksen mukaan Galileo Galilei (1564-1642) oli tieteisuskovan perusmalli:
Galileo näet luotti enemmän itse rakentamallaan kaukoputkella näkemäänsä kuin Raamatun kertomaan maasta ja auringosta.
Havainnot painoivat Galileille enemmän kuin uskonnolliset ja filosofiset periaatteet ja oman ajan akateemisen maailman yhteinen ymmärrys, katolisen kirkon tai itse Raamatun auktoriteetti.
"Se pyörii sittenkin" - sanoi inkvisitio mitä vaan.
Galileosta lähtien tieteen ja juutalais-kristillisen uskon välillä on ollut jännite ja tieteisuskovat ovat joutuneet Kristuksen kirkon syrjimiksi, pannaan, kadotukseen tuomituiksi ja muutenkin kaltoin kohdelluiksi.
En osaa sanoa, mikä olisi pahemmin vaurioittanut Kristuksen kirkon asiaa nykyajan historiassa kuin tämä - nyt kreationistien - edustama suhtautuminen tieteeseen ja sen tekijöihin.
Vasta vuonna 2000 paavi Johannes Paavali II pyysi virallisesti anteeksi Galileolta hänen kirkoltaan saamaansa kohtelua (The Guardian lehden uutinen). Galileon ja kirkon kohtaamisesta kertoo yksityiskohtaisesti wikipedian artikkeli.
Tieteen ja juutalais-kristillisen raamatullisen uskon välillä on Galileon ajoista ollut jännite, jota myös aikamme kreationismit tieteen tuomioineen edustavat (Darwin parka...)
No niin, taas tätä soutamista ja huopaamista!
VastaaPoistaTuossa siis näet asian näin:
"Tieteen ja juutalais-kristillisen raamatullisen uskon välillä on Galileon ajoista ollut jännite, jota myös aikamme kreationismit tieteen tuomioineen edustavat" - eli asetat vastakkain kaksi kantaa, joista tämän oman nimentätapasi mukaan et ilmeisestikään itse edusta "juutalais-kristillistä raamatullista uskoa" vaan "tiedettä".
Tarkoituksenasi (ks. http://mikkol-miettii.blogspot.fi/2013/06/john-hartnett-kahden-maailman-julkaisuja.html) kai kuitenkin alun alkujaan oli perustella juuri päinvastaista väittämää, että näet juuri itse olisit edustamassa "aitoa Raamatun sanomaa", toisin kuin "aikamme kreationismit":
Mikko: "ApoWikissä oleva Raamatun teksteihin perustuva neljän päivän luominen EI OLE - - aitoa Raamatun sanomaa .."
Mikko (kommenttina esiin ottamaani edellissitaattiinsa): "tähän analyysiin ryhdyin toisessa blogissa [viitannee tähän ja tätä välittömästi edeltäviin Mikon teksteihin], koska näin itsestäänselvä totuus ei ollut selvä."
- No, täytynee todeta, että tämän "analyysisi" lukemisen jälkeen kyseisen väitetyn itsestäänselvyyden "totuus" kävi kyllä ainakin itselleni, mikäli mahdollista, vielä entistäänkin epäselvemmäksi.
Tässä on kaksi asiaa.
PoistaEnsinnäkin tieteisuskova. Galileo on määrittelysi mukaan siitä malliesimerkki
juutalais-kristillisen tradition ja tieteen välinen ristiriita
kumpikin on totta.
ilmeisesti vaikeus on siinä, että en ole määritellyt mitä on aito raamatullisuus
Millä perusteella Galileo olisi määrittelyni mukaan malliesimerkki tieteisuskovasta?
PoistaPetrin edustaman näkemyksen mukaan Galileo Galilei (1564-1642) oli tieteisuskovan perusmalli:
PoistaGalileo näet luotti enemmän itse rakentamallaan kaukoputkella näkemäänsä kuin Raamatun kertomaan maasta ja auringosta.
Miten tuo sanomasi nyt sitten liittyi esittämääni määritelmään? En siis nyt puhu mielikuvamaailmasi sisällöstä vaan siitä, mitä siinä määritelmässä ihan oikeasti lukee.
Poista(Taaskin sitten turvauduit "kiistakysymyksen välttelyyn" vastaamalla suoraan ja täsmälliseen, määritelmäni esiinkaivamista edellyttäneeseen kysymykseeni vain toistamalla hieman eri sanoin aiemman ylimalkaisen väitteesi, joka juuri oli antanut aiheen kyseiseen kysymykseen.)
Galileo uskoi havaintoihin, tieteeseen, enemmän kuin Raamatun auktoriteettiin.
PoistaEikö tämä ole nimenomaan määrittelysi ydin. Jos ei niin älä mökötä vaan kärsivällisesti kerro, mitä on tieteisusko jos ei tätä
Kiitos
Ote aiemmasta (huomautuksestani jo kertaalleen korjatusta) tekstistäsi (http://mikkol-miettii.blogspot.fi/2013/07/tieteisuskova.html - selvyyden vuoksi [hakasulkeissa] annotoituna):
Poista"
[Mikko:] Nimimerkki Petri käyttää ilmausta "tieteisuskova" ja määrittelee sen myös selkeästi.
[Aiemmasta kommentistani otettua tekstiä:] Kerronpa tässä, vaikkei kysyttykään, mitä sitten itse asiassa tarkoitan "tieteisuskovalla": tieteisuskovia ovat kielenkäytössäni ne ja vain ne, jotka edustavat tieteisuskoa, joka puolestaan on uskonnon tiedollisen määritelmän mukainen uskonto, joka pitäytyy "tieteellinen tieto on luotettavinta tietoa" -väittämään.
Tästä perustavasta uskonsisällöstä sitten tietenkin seuraa sekin, että tieteisuskoisten mielestä "tiede on Raamattua luotettavampi tiedon lähde"
Petri30. kesäkuuta 2013 10.41
"
Tuohon sitten olet näköjään hatusta vetäissyt tämmöisen (omasta tieteisuskostasi, ei antamastani määritelmästä nousevan) lisukkeen: "havaintoihin, tieteeseen", siis rinnastat ihan vain omasta päästäsi havainnot ja tieteen muka ongelmattomasti keskenään, vieläpä minun nimissäni!
En suinkaan ole mököttänyt vaan äänekkäästi protestoinut, ja täydestä syystä: tuo temppuilu on halpamaista. Jos et tiedä, mitä jollain käsitteellä tarkoitan, älä sitten esiinny sen tietävänä. Jos tahdot tietää, kysy. Ellet edes ole kiinnostunut, jätä koko asia sikseen. Tämä jo tervehdyttäisi keskustelua kummasti.
Niin, ja teologina luulisi sinun tietävän, että Raamattu nimenomaan systemaattisesti opettaa ottamaan havainnot vakavasti (mikä sitten osaltaan oli johtamassa modernin luonnontieteen syntyyn, jonka tieteen naturalistit sittemmin sosiologisella tasolla kaappasivat, kuten aiempien tekstieni lukijoille lienee tullut jo toistuvastikin selväksi). Tämän osoittavien raamatunkohtien etsiminen jääköön tällä erää harjoitustehtäväksi lukijoille.
Oman määritelmäsi mukaan, jossa nojaat lähteisiin, tieteisuskovalle "tieteellinen tieto on luotettavinta tietoa"
Poistaei ole olemassa luonnontiedettä ilman havaintoja.
tieteisuskova pitää siis havaintoihin perustuvaa teorian luomista luotettavampana kuin uskonnollista auktoriteettia.
katsoimmepa miten tahansa, tieteen ja juutalais-kristillisen raamatullisen maailmankuvan törmäyskurssi alkaa Galileosta.
hän edustaa tieteisuskoville ensimmäistä tiedemiestä.
olen huomauttanut, että professori Puolimatkan argumentointi nykyisessä tieteenfilosofian keskustelussa on hyvin lähellä Galileon vastustajien filosofista ja teologista tyyliä.
No niin, taas päästiin askelen verran johonkin suuntaan - toivottavasti eteenpäin.
PoistaMutta kun sitä määritelmääni nyt ei kerta kaikkiaan ollut tarkoitettu sirpaloitavaksi, niin tapasi tulkita sitä ei kestä päivänvaloa.
Tuo "tieteellinen tieto on luotettavinta tietoa" on siinä nimenomaan (tiedollisen määritelmän mielessä) uskonnollisen epistemologian keskeinen lähtökohta: kun jotain perustellaan "tieteen" auktoriteetilla, se tieteisuskovien parissa uskotaan; muuten samaa asiaa ei uskottaisi, ainakaan, jos "tieteen" auktoriteetilla olisi perusteltu päinvastaista asiaa.
Tästä on esimerkkejä vaikka kuinka paljon: kun "tiede" oli "todistanut" valkoisen rodun ylemmyyden, se oli itsestäänselvänä pidetty lähtökohta; kun "tiede" oli löytänyt Piltdownin, Nebraskan ja Tshadin "esi-ihmiset", niin ne olivat "nykyihmisen" kehityshistoriallisia edeltäjiä; "tieteen" nimissä radioaktiivisia aineitakin on markkinoitu terveyden edistäjinä, jne. Kyse ei siis tuossa määritelmässäni todellakaan ole mistään omakohtaisista havainnoista kiinni pitämisestä vaan siitä, että "tiede" on korkein tiedollinen auktoriteetti, jonka nimissä esitetyt väitteet ovat "luotettavimman tiedon" asemassa.
Jos muuten olet oikeasti lukenut sen täälläkin paljon puidun Hartnett-artikkelin (http://www.apologetiikkawiki.fi/wiki/John_Hartnettin_kosmologinen_malli), niin viimeistäänkin siitä tiedät nyky-tiedeuskovien uskovan, että suurin osa kosmoksemme aine-energiasta on "näkymätöntä", ts. sellaista, että siitä ei ole mitään havaintoja, sen olemassaolo näissä tiedeuskovaispiireissä nimenomaan vain uskotaan "tieteen" auktoriteetin nojalla. Miten on, mahtanetko itsekin sen näin uskoa, vaikket (Galileista poiketen) olekaan osannut mitään vimpainta sen havaitsemiseksi rakentaa?
"Galileo uskoi havaintoihin, tieteeseen, enemmän kuin Raamatun auktoriteettiin."
VastaaPoistaEn usko. Mitä todisteita sinulla on tuosta?
Olen lukenut jonkin verran Galileon tekstejä. Hän käyttää aika paljon Raamattu-perusteluja.
Jälkipolvet ovat lisäilleet monenlaista tarinaa. Niin Pisan kaltevan tornin kokeet kuin tuon lauseen "Se pyörii sittenkin", joka keksittiin kai 1800-luvulla. Tieteessä on omat pyhimystarunsa, jotka tieteen historiantutkijat ovat ajat sitten kumonneet, mutta jotka silti jatkavat elämäänsä. Tiede ei ole kaikilta osin itsensäkorjaavaa, vaan esimerkiksi juuri tarinat elävät, vaikka tiede olisi kumonnut osan niistä jo yli 100 vuotta sitten.
Asia on ilmiselvä - kirkko hermostui siitä, että Galileo julkaisi tähtitaivaan liikkeitä kuvaavan havaintoihin perustuvan kirjan.
PoistaRaamattu sanoo, että maa on kaikkeuden keskus, jonka ylle on asetettu taivaanvahvuuteen (raqia) aurinko, kuu ja tähdet. Tämä on aito geosentrinen, maakeskeinen, maailmankuva, joka vallitsi Euroopassakin uuden ajan alkuun asti.
Galileo työskenteli asian kanssa, pohti Kopernikuksen matemaattista teoriaa ja teki havaintoja, joiden perusteella hän omaksui heliosentrisen maailmankuvan vastoin Raamattua.
"Se pyörii sittenkin" voi olla legenda, mutta se kiteyttää asian hyvin - inkvisition saleissa Galileoa kiellettiin enää kirjoittamasta, että maapallo pyörisi muka ja asetettiin lopuksi ikää kotiarestiin.
Mutta uskovien raamatullisista väitteistä huolimatta, se pyörii sittenkin.