Maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.
ja Jumala sanoi
"maalari teki syntiä, kun maalasi taloa"
Kristukseen uskova maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.
ja Jumala sanoi
"maalari teki hyvän työn, joka on minulle mieluinen, kun maalasi taloa"
Ensin täytyy henkilön olla Jumalalle mieluinen - nimittäin yksin Kristuksen tähden - ennen kuin hänen tekonsa miellyttävät Jumalaa."
Yksimielisyyden ohje/Hyvät teot
Koetan siis eri esimerkein ärsyttää nettiruukkulaisia tarttumaan itse asiaan, hyvät työt.
Että emme olisi auktoriteettiuskoisia, "näin on Tunnustuskirjoissa ja piste. Uskomme asian olevan näin ja joka toisin opettaa, opettaa väärää oppia."
Uskomme asian olevan miten?
Mitä Philipp Melanchton ja ystävänsä tarkoittavat saksalaisella teoriallaan ja filosofiallaan hyvistä teoista?
Tämä nimittäin ei ole Lutherin tekstiä kuten esimerkiksi Iso Katekismus, jossa hän puhuu nimenomaan vanhurskauttamisesta.
Mitä luterilaiset isät opettavat? Kuinka sen ymmärrämme.
12 talonpoikaa ja Maalari maalas taloa
onko tämä Jumalan vanhurskautta, että Hän tekee eron sillä perusteella, kuka tekee eikä sillä mitä tehdään?
Melanchton et co ovat filosofeja
Luther on uskonnollinen nero, aidosti uskova. Katsotaan vaikka tätä Patun lainaamaa kohtaa, mistä tässä on kyse?
Yleisestä filosofisesta kysymyksestä, was ist ein gutes Tat vai siitä, miten olen pyhä Jumalan silmissä?
Ne ovat eri asiat, mutta filosofia vetoaa järkeilyymme.
"Siksi opetan alati, että koko elämämme ja kaikkien tekojemme on oltava Jumalan sanan läpitunkemia, mikäli niiden on määrä olla Jumalan mielen mukaisia eli pyhiä.
Missä näin tapahtuu, siellä tämä käsky on voimassa ja toteutuu.
Ja päin vastoin: missä elämä tekoineen kulkee Jumalan sanasta irrallaan, se on Jumalan silmissä epäpyhää, loistakoon ja välkkyköön se sitten miten tahansa tai olkoon vaikka kokonaan pyhäinjäännöksillä peitetty.
Niin ovat asiat ihmisten keksimissä hengellisissä säädyissä, jotka eivät tunne Jumalan sanaa ja etsivät pyhyyttä omista teoistaan."
Luther
vai olenko väärässä ja kyse on samasta asiasta ilman vivahteita, Isossa Katekismuksessa ja Yksimielisyyden säännöstä
(jonka viisasteluja kaikki luterilaiset kirkot eivät tietääkseni lue tunnustuskirjojen joukkoon)
eli
Maalari maalas taloa
sinistä ja punasta
illan tullen sanoi hän
nyt mä lähden POIS.
onko teko hyvä vai syntiä?
tai Kalevi Lehtisen vertaus, joka täällä on mainittu
"syön kaurapuuroa"
tekeekö hän hyvän teon vai syntiä?
Kirjoittanut: Patu, 12.02.2012 08:58
"vai olenko väärässä ja kyse on samasta asiasta ilman vivahteita, Isossa Katekismuksessa ja Yksimielisyyden säännöstä " MikkoL
Olet väärässä ja kyse on samasta asiasta ja varmasti sen tiedätkin. Jo aikaisemmin postamassani Lutherin Manna-tekstissä ja lukuisissa muissa on täysin Yksimielisyyden ohjeen mukainen opetus. Tarpeetonta niitä Lutherin tekstejä kai on laittaa lisää, niitä kyllä löytyy, vaikka en MikkoL:n kertomusta Talonpoikaissodan kahden teloittajan työstä ole löytänytkään Lutherilta.
Etkö MikkoL ole pappisvalalla sitoutunut myös Yksimielisyyden ohjeen opetukseen hyvistä töistä?
Tekeekö maalari hyvän teon vai syntiä?
VastaaPoistaOlemme siis kristittyjä ja pelastuneita yksin Jeesuksen sovitustyön kautta. Mutta samalla kun meistä on tullut kristittyjä on meistä myös tullut Jumalan "ansiottomia" palvelijoita. Meillä on Herra, uusi työnantaja, joka voi antaa maalarillekin käskyn maalata jonkun tietyn talon. Eikö se ole niin että maalari tekee hyvän työn jos hän sen enempää pohtimatta, vain käskyn tähden, menee ja maalaa talon. Sillä tavalla hän myös tunnustaa uskoaan. Sellainen maalari taas joka menee maalaamaan taloa koska tuntuu hyvältä sydämessä auttaa lähimmäistä maalaamisessa, ansaitakseen pointteja taivaassa tai muista itsekkäistä motiiveista käsin (niitähän meidän ihmisten motiivit tavalla tai toisella usein ovat!) ei sitä tee. Hän väittää sitten viimeisellä tuomiolla maalanneensa kaikkien maalausapua tarvinneitten talot ja ihmettelee mikä ihmeen talo se oli jossa Jeesus asui. Siihen, että pystytään erottamaan Jumalan käskemät teot kussakin tilanteessa muista ja itse keksityistä tekemisistä tarvitaan kyllä Pyhän Hengen antamaa herkkyyttä. Kristitty johdatetaan tiettyihin tilanteisiin toimimaan Jumalan tahdon mukaisella tavalla. Inhimilliselle luonnolle saattaa annetun käskyn toteuttaminen myös joskus olla ylivoimaista. Jos esim vaikka ajattelisi sellaista hypoteettista tilannetta, että olisi kristittynä ollut Pontius Pilatuksen asemassa. Pilatus ei ollut mikään väärämielinen tuomari, hän halusi tuomita oikein lain mukaan, tehdä hyvääkin alamaisilleen ja nyt kävi pomolta "käsky" että syytön mies on päästettävä vapaaksi. Kuka olisi sinä aikana ja siinä tilanteessa jaksanut asettua kiusatun rinnalle puolustajaksi? Se olisi merkinnyt menestyneen virkauran loppumista, olisi mennyt oma ja perheen yhteiskunnallinen asema - todennäköisesti päätynyt vankilaan, kidutettavaksi ja perhekin vielä... vähemmän hilpeää joutua keisarin epäsuosioon "kapinallisen" tukemisesta sinä aikana.
Eiköhän siinä olisi vaikeroinut Jumalalle, että kyllä minä kaikki muut tuomitsen oikeuden mukaan viimeistä piirtoa myöten, mutta ymmärräthän sinä, että nyt en voi. Pyydä minulta mitä muuta tahansa niin teen, mutta en tätä!
MITÄ MUUTA TAHANSA MUTTA EI TÄTÄ ...
Panee nöyräksi.
Kiitos kommentistasi! Annat kyllä monia ajatuksia tekojemme motiiveista ja miten uskovien ja ei-uskovien sisikunta on erilainen.
VastaaPoistamitään tästä sisäisestä arvioinnista ei kuitenkaan löydy suoraan Jeesuksen vertauksesta, jonka voima ja terä on sen yksinkertaisuudessa.
nämä ovat (olemukseltaan) lampaita, nämä vuohia, ja tässä on millä perusteella se näkyy. suhtautumisessa kaikkein vähäisimpiin ihmisiin.
eikö niin?
voimme sitten rakentaa hengellistä selitystä tähän, kuten teet, ja oppia tutkimaan vaellustamme Sanan valossa.
sitä varten Jeesus vertauksensa sanoi ja ne evankelistojen kautta meille tulevat, että ne vaikuttaisivat elämässämme parannusta ja uskoa.
no ei se ihan noin yksinkertainen ole... Jeesuksen vertaus ei ole vain humanismia!
VastaaPoistavaan syvälle tunkevat nuo sanat "mitä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sen olette tehneet minulle"
tässä on se varsinainen kriteeri, hengellinen ja jumalasuhdetta koskeva. Miten vaelluksessamme huomioimme Herran Jeesuksen.