Taskurapu tuskin monen kansan kielessä on niin monta eri sanaa kuvaamaan tarkalleen lunta. sanat eivät edes muistuta toisiaan, jotkut vähän lässähtävät niinkuin virsu sohjoon...
on vitilunta, räntää, loskaa, sohjoa, nietosta ja hankea ...
ja selitys, miksi meillä on niin paljon jäätä:
"on Suomi köyhä ja siksi jää"
vastaavasti esimerkiksi autiomaan arabeilla on valtava sanavarasto kuvaamaan kameleita niiden sukupuolen, iän, kunnon, kehityksen ja kasvatuksen perusteella...
....
mutta tästä suuren Jumalan ihmeellisestä luomisteosta meillä on vain yksi sana "rapu"
tarkoitamme sillä kahta täysin eri saksiniekkaa - rapua ja "taskurapua"
kun Suomessa on luonnonvaraisena enimmäkseen täpläistä rapujuhliin keitettynä punastuvaa järviemme rapua - jos ei rutto ole sitä vienyt - eikä tieääkseni juurikaan "taskurapuja".
Aadamin jälkeläiseet ovat nimenneet varsinaiset ravut kreikaksi "lyhythäntäiseksi" siitä syystä, että niillä on lyhyt häntä
(Brachiura, brachos lyhyt, oura häntä).
Jumala on luonut ainakin 850 tunnettua lajia näitä "oikeita rapuja" ja ne elävät lähinnä lämpimillä merialueilla tropiikissa, jotkut makeassakin vedessä ja jotkut toisinaan ryömivät kuivalla maallakin veden tuntumassa.
Hän antoi niille kymmenen jalkaa, viisi molemmille puolille, niin että ne liikkuvat saamiensa koipien avulla helpoimmin sivuttain, joskus toki eteenpäin ja taaksepäin mutta hieman työläästi.
Jumala on antanut kaikille oikeille ravuille yhden parin työkaluja, ne kuuluisat ravun sakset, silleen kätevästi suun edessä, mutta kyllä niillä muutakin voi tehdä kuin pilkkoa salami-makkaraa aamiaisleivälle (ravut ovat kaikkiruokaisia kuten ihmiset).
Meidän kehoamme pitää paremmassa tai huonommassa ryhdissä sisällämme oleva kova luuranko, johon pehmeät osamme on kiinnitetty erilaisin sitein.
Ravun ulkokuori on kova kuin ritarin panssari ja pehmeät osat ovat sisällä - tämän tietää jokainen suomalainen jokirapujen syöjä (joka ei ole "oikea rapu" eli brachiura)
Rapuja riittää joka lähtöön kokonsakin puolesta
pienin taitaa olla simpukoissa ja ostereissa loisena elävä "herne-rapu" joka on 2 mm leveä.
Japanin rannikoilla voi meressä nähdä hämähäkki-ravun. Se voi kasvaa jopa neljän metrin kokoiseksi ja painaa 19 kiloa. Sanotaan, että sen pitempiä jalkoja ei millään Jumalan luomalla otuksella tällä planeetalla ole.
no, sanot, rapu mikä rapu, pieni tai suuri - mitä sitten? onhan noita ötyksiä.
katsos, kun ravulla on henkistä elämää ja se voi kokea kipua ja muistaa kivun.
ensinnäkin ravut on luotu Jumalan kuvan suuntaan siten, että niissä on ulkonäöltään, ominaisuuksiltaan ja käytökseltään eroavia miehiä ja naisia.
Miehet taistelevat naisistaan, ja romantiikka kukoistaa. Ravun munat kehittyvät aluksi turvassa emonsa kuoren alla. Kun munien laskemisen aika tulee, mies-ravut etsivät rauhallisia seutuja, missä pikkuiset ovat turvassa.
Jos rannalla on asuntopulaa ja sopivat boxit on viety, urokset saattavat tapella kämpästäkin.
Ravut myös keskustelevat keskenään, pohtien maailman menoa ja rummuttavat saksillaan rintaansa SMS viestejään.
niiden sosiaalinen käyttäytyminen on siis varsin kehittynyttä.
Ravut maistuvat ihmisille ja niitä pidetään monissa maissa herkullisina.
Viidesosa merestä, järvistä ja joista kalastetuista kovan kuoren omaavista otuksista on rapuja ja niitä pyydystetään maailmassa vuodessa arviolta 1.5 miljoonaa tonnia.
Kestääkö rapu tällaisen meiningin, ihmisen kulinaristisen ahneuden?
Maapallon elämän historian tutkijat sanovat, että rapuja alkaa esiintyä suuria määriä Jura-kaudelta alkaen - siis mesotsoiselta (keski-elämän) kaudelta noin 150 miljoonaa vuotta sitten.
Samoihin aikoihin siis dinosaurusten hallitsemassa maailmassa, kun ensimmäisistä linnuista alkaa olla merkkejä.
Muistathan tämän seuraavan kerran rapu-purkin avatessasi aamupalaksi - tämä eläin on asuttanut maapalloa hirmuisen kauan ennen kuin sitä ahnehtivasta ihmisestä oli vielä mitään tietoa.
(mehän olemme viimeisiä Jumalan luomia lajeja, vain semmonen 5 miljoonaa vuotta täällä tallustelleita)
Hummeri ei tuon tytön lailla vanhuutta pelkää!Suuri Jumalamme on luonut muitakin saksiniekkojen sukuja lajiensa mukaan,
Hummerit ovat monien ihmisten suurta herkkua, ja pyydystetyillä hummereilla käydään vuosittain kauppaa yli miljardin dollarin arvosta.
Hummerit kuuluvat Aadamin jälkeläisten antamalta tieteelliseltä nimeltään Nefropidae sukuun (toisinaan käytetään sanaa Homeridae)
Hummereita on ollut maapallolla kauan, ja niiden elämän historian tutkimus on opettavaista.
Jura-kautta seuraavalta Liitukaudelta 145-65 miljoonaa vuotta sitten) on tunnistettu ainakin 53 eri hummerien ala-lajia.
Mutta sitten jyrähti tosi pahasti ja dinosaurukset kuolevat sukupuuttoon, alkaa nisäkkäiden aika.
On arveltu, että taivaalta olisi pudonnut iso kivi Jukattanin niemimaan tuntumaan Meksikon lahdelle, jonka räjähdys olisi aiheuttanut massiivisen tuhon maapallon eläinten parissa.
Paukausta seuraavalta tertiääri-kaudelta 65-2.5 miljoonaa vuotta sitten tunnetaan vain 16 hummerien ala-lajia.
Mainittu "K-T raja" liitukauden ja tertiäärikauden välissä on maapallon elämän historiassa ratkaisevan tärkeä ja nykyään se ajoitetaan siis noin 65 miljoonaa vuotta sitten. (cretaceous K - tertiary T)
sen jälkeen nimittäin alkaa nisäkkäiden aika (uuden elämän aika)
Hummerit, siinä missä oikeat ravut, ovat siis selviäjiä - säilyneet elossa tuon ison pamauksen aikana.
Saa nähdä, selviävätkö ne hengissä ahneen ja nälkäisen ihmisen kalastuksesta.
Vitsi on siinä, että joidenkin luonnontutkijoiden mielestä hummerit eivät koskaan vanhene eivätkä kuole luonnollisesti.
Juu - ihan totta puhun.
Jumala on ehkä antanut hummerille kuolemattomuuden, ellei se joudu jonkun hampaisiin tai sairastu tai muuten käy kalpaten.
Hummeri ei vanhene, menetä liikkuvuuttaan, hedelmällisyyttään, vaan vanhemmat hummerit ovat jopa hedelmällisempiä kuin nuoret.
Siinä ne sitten kasvavat ja kanadalaiset kalastajat ovat Nova Scotiasta pyydystäneet yli 20 kiloa painavan hummerin.
(tämä ei ole kalavale, vaan jos on vale niin hummerivale. Tieto on luotettavasta Guinnesin Ennätysten kirjasta)
Täplärapu ja jokirapunuoli osoittaa täplän
Rapu (Astacoldea)
Meille tuttu kotimainen "rapu" on sukua pienille hummereille ja Adamin antamat hienot latinalaiset nimet lajille ovat Astacoldea ja Parastacoldea.
Nämä ravut esiintyvät kautta maailman mutta ne viihtyvät vain puhtaissa vesissä, järvissä, virtaavissa joissa ja hengittävät kiduksilla. Ravut eivät yleensä kestä saasteita.
Itse asiassa Jumala on tehnyt niistä erään vesien puhtaanapitolaitoksen - ravut syövät kuolleita kasveja ja eläimiä (kaikkiruokaisia).
Meidän ihmisten luokittelussa ravut kuuluvat kymmenjalkaisiin kovan ulkokuoren omaaviin otuksiin.
Näillä kaikilla, oikeilla ravuilla (taskurapu), hummereilla, jokiravuilla jne. on yhdeksäntoista ruumiinosaa kahdessa osassa - pää ja "vartalo".
Keitetyn ravun syöminen on taito sinänsä niiden monimutkaisen ja kovan ulkokuoren tähden. Missä se maukas valkoinen liha piilee?
(toisinaan suomalaisissa elokuisissa rapujuhlissa se ravunlihan haku on joskus kovin hankalaa ja pitää siihen vaikeuteen jotain juoda, ja näin etsiminen yhä vaikeutuu silmien sametessa ja järjen sammuessa)
Suomalaisten puhtaiden järvien ja jokien (onko sellaisia?) rapu on Euroopassa yleinen Aadamin antamalta nimeltään Astacus astacus. Se voi kasvaa jopa 16 cm pituiseksi.
Meillä rapurutot ovat vihoviimeisiä ja rapukannat eivät riitä aina edes elokuun juhlintaan. Tuonti oli Turkista mutta kun turkkilaisten ravut uhkasivat loppuivat (rutto) niitä tuodaan Suomeen herkkusuille Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Harvinaisuus näkyy hinnassa - rapuja ostetaan kappaleittain ja lompakko kevenee kummasti.
Katkarapu
Katkarapu on myös kymmenjalkainen kovan ulkokuoren omaava veden eläjä, ja sukua tämän palstan muille ravuille.
Jumala on luonut katkaravun sellaiseksi, että se on merissä tärkeällä paikalla ravinnon kiertokulussa syöden ja tullun syödyksi.
Katkarapu on taaksepäin uiva elävä "filtteri", jonka systeemin läpi kulkiessaan se ottaa vedestä myös saasteita - joita se kestää.
Mutta ne kalat, jotka katkarapu-aterioita usein syövät, saattavat sairastua ja kuolla niiden katkaravuista saamien ihmiskunnan jätteiden ja saasteiden tiivistymistä.
Katkarapuja pyydetään vuosittain noin 3 miljoonaa tonnia.
Miten sen mainostetun terveellisyyden laita on?
Katkaravussa on terveellistä proteiinia, kalsiumia, jodiinia - ja rankasti kolesterolia (122-251 mg sataa grammaa kohti),
Mutta!
tämä on itse asiassa edistää sitä hyvää kolesterolia verenkierrossa, koska katkaravun lihassa ei ole tyydytettyjä rasvahappoja ja se vähentää triglyseriiniä.
näin ainakin minua viisaammat sanovat.
Saamme siis iloiten kiittää suura Jumalaamme Jura-kaudelta alkavista linnuista ja ravuista, montaa eri merkkiä kutakin!
Kuten valtaisat luonnon öljyvarat, myös nämä lahjat ihmiskunnalle Jumala on alunperin valmistanut mesotsoisella ajalla 225-65 miljoonaa vuotta sitten.
Rapuateriat ovat herkullista meren ja järvien ja jokein antia, terveellistä ja hyvää vaihtelua ruokavalioon.
Katkaravut ovat erityisen paljon ruokapöydissä koska ne eivät ole niin tuhottoman kalliita kuin ravintolan hummeriateria tai elokuun kuutamoyön rapukestien yksi rapu.
vaan enempikin on Jumala näihin ihmeelliseen luomuksiinsa kätkenyt...
ensinnäkin tämä meidän tuttu jokirapumme Astacus astacus.
kuten mainitsin, ravut ovat kaikkiruokaisia - joten jotenkin niiden täytyy erilaiset muonat masussaan hyödyntää.
asiaa tutkittiin 1990-luvulla tarkemmin ja ravusta löydettiin ruoansulatukseen vaikuttava entsyymien ryhmä, jolle annettiin nimeksi jokiravun mukaan astakiitti.
Näitä on sitten tunnistettu kaksikymmentä eri entsyymiä, meren antia josta lääketehtaat tänään valmistavat ruoansulatusta auttavia lääkkeitä ihmisille.
vaan vielä enemmän!
hummeri on kuolematon, ellei sitä tapeta. se ei vanhene.
ja niin siitä on ruvettu etsimään kuolemattomuuden lääkettä.
mistä syystä tämä Jumalan luoma otus ei vanhene?
voisimmeko sieltä saada vanhenemista estävän lääkkeen?
tutkimus on vasta aivan alussa
on havaittu, että hummereissa on telomerase nimistä entsyymiä, joka korjaavat vahingoittuneita DNA ketjuja muodossa TTAGGG.
ei ihme, että asia kiinnostaa lääketieteen ja geenien tutkijoita.
paljon muuta ihmeellistä ravuissa on
otetaan ne vakavasti, ei kiusata ja kiduteta niitä ruokaa tehdessämme, nautitaan terveellistä meren hedelmää
ja kiitetään kaikesta tästä suurta Jumalaamme, joka myös meistä ihmislapsista niin suurta huolta kantaa ja monenlaista hyvää meille on valmistanut ja lahjaksi antaa!
(me sitten hinnoittelemme luonnon antimet toisillemme)
Kashrut
tietääkseni rapuja ei mainita Raamatussa lainkaan.
Mooseksen laissa kielletään syömstä kaikkea veden antia, jolla ei ole suomuksia.
Juutalaiset kosher-määrääykset kieltävät siksi katkarapujen ja hummereiden ja taskurapujen syömisen, kun niillä ei ole suomuja.
..........
"Älkää syökö mitään, mikä on Herralle iljetys."
"Saatte syödä kaikkia vesieläimiä, joilla on evät ja suomut, mutta ette sellaisia, joilla ei ole eviä eikä suomuja; ne ovat saastaisia."
5 Ms 14:3,9-10 KR 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti