Avaja porttis, ovesi!

Kolme rupattelijaa siinä oli, tuttuja rouvia keskenään ja pientä taitavasti peiteltyä kissanhännän vetoa oli milloin lapsista, milloin koirista ja kissoista, mutta aina sulassa sovussa.

Leena siinä oli turkulaisena kertonut, miten GP ja HG olivat eräiden lähetysmiesten kanssa tulossa viikonloppuna iltapäivällä kahville. Oli heillä miehensä kanssa joku tärkeä projekti ja siitä heillä puhuttaisiin ja katsoisivat joitain kaavioita.

Kyllä Leena sitten osasi näytellä vaatimatonta! Kertoili vain, miten oli kotia imuroitu ja siivottu ja millaista voileipäpöytää oli suunniteltu ja että kyllä se Pauligin Juhla Mokka sentään on hänen mielestään parasta.

Mutta tällä kertaa Leena jäi kyllä toiseksi, kun Riitta silmät loistaen kertoi miten presidentin kansliasta oli soitettu, että valtioneuvos Pentti Arajärvi tulisi kyllä neuvonantajansa kanssa heille perjantaina aiemmin sovittuun aikaan ja että kyllä illallinen heille tosiaan maistuisi.

"Ei nämä mitään valtionsalaisuuksia ole" Riitta jatkoi, he tulisivat nyt keskustelemaan maakaupoista Turun saaristossa, kun asiat ovat niin pitkällä ja Riitan isän perintösaari on niin hyvällä paikalla. Juhlan kunniaksi Matti oli jo käynyt peuranlihaa erikoiskaupasta ja lakkojakin oli pakastimessa jälkiruoan jäätelöön. Ei lähtisi valtioneuvos tyhjin vatsoin, vaikkei kauppoja tulisikaan!

Sonja siinä sitten vähän apeana kolmantena, kun viikonloppu lähestyi. Rehellisenä hän nyt ei kuitenkaan ruvennut tarinaa keksimään vaan sanoi:

"no johan teillä kahdella on juhlat tulossa lähipäivinä, oikein kateeksi käy! Ei meillä nyt ole sen erikoisempaa tiedossa. Jotkut soittivat että se Jeesus mielellään tulisi jonkun kanssa meille aterialle sunnuntaina. Sanoi että toisi hyvän kalankin tullessaan. No, Mattikin oli siinä vieressä kun puhelu tuli ja kysyin, ja hänkin päätään heilutti. Sanoin sitten vaan että kun meillä on tarkoitus sunnuntaina mennä vävypojan vanhempien luo ja voi kun siitä on jo sovittu, mutta ehkä joskus toiste."

Leena ja Riitta nyökkäsivät ymmärtäen ja mainitsivat kaikenlaisista vieraista, jotka ovat kylään tuppautumassa ja kuka tietää mitä seurauksia niistä visiiteistä aina sitten on.


Virsi 2
Avaja porttis, ovesi,
käy Herraas vastaan nöyrästi,
kun itse taivaan kuningas
sun tahtoo olla vierahas.
Suo ilovirtes kaikua,
on siitä riemu taivaassa.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

Hyvyyden Jeesus myötään tuo
ja kaiken armon meille suo.
Kruununsa on vanhurskaus
ja valtikkansa laupeus.
Hän tuskat tuimat sammuttaa,
vaivoista meidät vapahtaa.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

Autuas kansa, kaupunki,
kun Jeesus saapuu Herraksi.
On siellä rauha, rakkaus
ja uusi toivo, uskallus.
Hän tullessansa armon tuo
ja avun neuvoillansa suo.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

Avaja porttis, ovesi,
valmista hälle itsesi.
Sun lamppus olkoon palava
ja valvo, Herraas odota.
Hän saapuu riemusaatossaan
ja sinut kruunaa armollaan.
Nyt olkoon kiitos Jeesuksen,
hän saapuu luokse syntisen.

Käy, Herra Jeesus, luokseni,
tee sydämeeni majasi.
Se täytä, Jeesus, armolla
ja asu aina minussa.
Taivaaseen minut johdata,
luonasi anna riemuita.
Jo kohta Herra saapuukin.
Niin, aamen, Jeesus rakkahin.

Georg Weissel 1642.
Ruots. Jakob Arrhenius 1694.
Suom. virsikirjaan 1701.
Uud. komitea 1984.



Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

Jeesus