Allahu rahman urahim

Jumala on armollinen ja laupias!

Otsikon ilmaus esiintyy monessa Koraaniin suurassa, esimerkiksi toisessa, Lehmän suura (al baqara)


Teidän Jumalanne on ainoa Jumala; ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, laupias, armollinen.
2:163

.......
Entä kun Me määräsimme Mooseksen viipymään edessämme neljäkymmentä vuorokautta, ja sillä aikaa kun hän oli poissa, te valitsitte (epäjumalaksenne) vasikan, koska olitte uppiniskaisia?

Senkin jälkeen annoimme teille anteeksi, josta teidän olisi oltava kiitollisia.

Entä silloin, kun annoimme Moosekselle Lain, jotta oppisitte hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän ja teidät ohjattaisiin oikeata tietä,

ja kun Mooses sanoi kansallensa: »Kansani, totisesti olette langenneet syntiin tekemällä itsellenne vasikan; kääntykää siis katuen Luojanne puoleen ja surmatkaa syylliset keskuudessanne. Siten on teidän parempi Luojanne edessä, ja Hän armahtaa teitä, Hän on totisesti armollinen ja laupias.»
2:52-54



Koko Lehmän suura on luettavissa suomeksi käännettynä tässä osoitteessa




Uskoville muslimeille niin tärkeä Koraanin ilmaus esiintyy juutalaisten pyhissä kirjoituksissa, etenkin psalmeissa:


Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa.
Ps 86:15

Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
Ps 103:8

Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.
Ps 116:5

(KR 1933 Kirkkoraamattu 1992 näyttää karttavan vanhahtavaa sanaa "laupias")


Joonan kirjassa on tästä puhetta varsin syvällisellä tavalla:

Mutta Joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui.

Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa.

Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä."

Mutta Herra sanoi: "Onko vihastumisesi oikea?"
Joona 4:1-4


Kun katselen täällä Lähi-idässä joitain muslimeja, joiden sydämiin on kaiverrettu Koraanin sanat "Allahu rahman u rahim"

Kun katselen juutalaisia, joiden sydämiin on kaiverrettu Raamatun sanat "el rahum vehanum"

Kun katselen kristittyjä, joiden sydämiin on kaiverrettu Raamatun sanat "laupias ja armahtavainen on Jumala"

kysyn - Jumala on laupias ja armahtavainen - mikset sinä ole?


Saatamme häkeltyä siitä, miten Koraanin al-baqara suura yhdistää ihmisen surmaamisen ja Jumalan armon ja laupeuden:

"kääntykää siis katuen Luojanne puoleen ja surmatkaa syylliset keskuudessanne. Siten on teidän parempi Luojanne edessä, ja Hän armahtaa teitä, Hän on totisesti armollinen ja laupias."
Lehmän suura 2:54

mutta ajatus on täysin raamatullinen - Koraanin jae liittyy Kultaisen vasikan kertomukseen Siinailta.

näinhän Israel teki Jumalan käskystä - poista paha keskuudestasi!



Mooses näki, että kansa oli villiintynyt. Aaron oli päästänyt sen valloilleen ja antanut vihollisille aiheen vahingoniloon.

Mooses asettui leirin portille seisomaan ja sanoi: "Kaikki, jotka ovat Herran puolella, tulkoot tänne." Hänen luokseen kokoontuivat kaikki Leevin heimoon kuuluvat.

Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."

Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä.

Mooses sanoi: "Teidät on tänään vihitty palvelemaan Herraa. Te olette käyneet jopa poikianne ja veljiänne vastaan, ja siksi te saatte tänään siunauksen."
2 Ms 32:25-29 KR 1992

tällaisia kohtia Tooran lähteiden tutkijat tarkkailevat miettien kuningasten ajan Israelissa ja Juudassa leeviläisten ja aaronilaisten pappien välistä jännitettä.


Jumala on armollinen ja laupias!

vaan mitä se merkitsee, kun Hän käskee nimessään ihmisen surmaamaan oman veljensäkin?

islamin pyhä sota, jihad, juontaa juurensa Raamattuun ja sisältää ajatuksen, että Jumalan viholliset, epäjumalanpalvelijat, jotka eivät tahdo alistua Jumalan tahtoon ja ottaa vastaan totuutta, voidaan islamin sodassa surmata.

samoin ne, jotka ovat pahennuksena muhamettilaisen kansan keskuudessa.

Saudi-Arabiassa ja muualla islamilaisissa maissa voimassa olevalla ankara islamin lainsäädännötö kivityksineen ja ruoskimisineen on vahva raamatullinen taustansa.

(tätähänon esitetty Suomessakin hallitustasolla, että islamin lakia sovellettaisiin maassamme asuvien muslimien keskinäisiin asioihin)



Voimme asettaa kaksi pyhän Raamatun henkilöä vertailussa vastakkain - Abrahamin ja Joonan.

Molemmat kohtaavat samantapaisen tilanteen - tosi syntisen kaupungin.

Abraham kohtaa Tuhoajan, kun kaikenalainen ihmisten välinen pahuus on saavuttanut Sodomassa ja Gomorrassa sellaiset mitat, että ihmisten pahat teot kuuluvat taivaaseen asti.

Kylmän rauhallisesti Herra selittävät Abrahamille, että näin syntinen kaupunki tuhotaan. Tällainen meno ei voi jatkua.

Sen sijaan että hurskas Jumalan ystävä sanoisi "Amen, tuhottakoon syntinen kaupunki asukkaineen liekeissä!"

Abraham alkaa oudon rukoustaistelun pahojen ihmisten puolesta.



Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa.

Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?

Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat? On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?"

Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin."

1 Ms 18:22-26



Profeetta Joona kohtaa Niiniven kaupungin.

Meidän on muistettava tämän merkillisen kertomuksen historiallinen tausta - Niinive on Assurian pääkaupunki nykyisen Irakin alueella Eufratin rannalla.

Lähi-idän ensimmäinen suurvalta valloitti sodalla suuret alueet myös Välimeren rannikkoa ja siellä kävi Israelin ja Juudan pienten kuningaskuntien kimppuun.

Assyrialaisten armeija suorastaan kerskui julmuuksillaan, ihmisten kiduttamisella ja polttamisella, ryöstämisellä ja raiskaamisella.

Voimme kutsua heitä muinaisen Lähi-idän natseiksi.

Stalinin tapaan he "rauhoittivat" valtaamansa kansakunnat väestönsiirroilla - kuten eestiläisiä vietiin Moskovan taakse, israelilaiset vietiin Irakiin ja tilalle tuotiin muuta ja näin syntyi samarailainen "sekakansa" josta muutama sata on yhä jäljellä tänään.


Assyrialaiset tuhosivat Israelin, hävittivät sen pääkaupungin Samarian ja kymmenen Jaakobin kahdestatoista heimosta lakkasi olemasta 720-luvun katastrofien jälkeen.

Kuolema, hävitys, pakkosiirtolaisuus, josta ei koskaan palattu. (nykyään puhutaan joidenkin assyrialaisten aikana karkoitettujen paluusta, mutta asia on hankala. Ehkä DNA-testit tulevat tässä avuksi, kuten nyt on uutisoitu. Danmark - Daanin maa - ei kuitenkaan ole daanilaisten karkoituspaikka!)

Joonan kirja on kuin Auschwitzin jälkeen kirjoitettu.

ja kaveri saa käskyn lähteä saarnaamaan Jumalan sanaa Berliiniin!


Hurskas Joona tietää, mitä Jumalalla on mielessä.

Toisin kuin Abraham, joka kuullessaan Herran aikomuksen tuhota syntisten kaupungit, Joona ottaa lukua ... ja lähtee lipettiin, pakoon Herran edestä.

kävi just, kuten hän pelkäsi - hän saarnasi Jumalan tuomiota.

ja assyrialaiset säikähtivät Herran uhkausta ja tekivät mokomat parannuksen!

tää meni ihan päin honkia, kun olisi pitänyt Jumalan kostaa näille hirveän pahoille ihmisille, tulella ja tulikivellä tuhota Niinive kuten Sodoma ja Gomorra oli tuhottu.


Kun Joonan sanat tulivat Niniven kuninkaan korviin, hän nousi valtaistuimeltaan, riisui viittansa, pukeutui säkkivaatteeseen ja istuutui tomuun. Hän käski kuuluttaa koko Ninivessä:

"Tämä on kuninkaan ja hänen hovinsa määräys: Eivät ihmiset eivätkä eläimet, eivät lehmät eivätkä lampaat saa edes maistaa ruokaa eivätkä juoda vettä. Karjaa ei saa päästää laitumelle. Kaikkien, niin ihmisten kuin eläintenkin, on kuljettava säkkivaatteeseen puettuina, kaikkien on huudettava Jumalaa täysin voimin. Jokainen kääntyköön pahoilta teiltään ja hylätköön väärät tekonsa. Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme."

Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.

Joona 3:6-10



Abraham ei onnistunut vakuuttamaan Herraa, että tämä ei tuhoaisi Sodomaa ja Gomorraa.

Hän itsekin tajusi, että eipä löydy sieltä viittä vanhurskasta ja antoi periksi.

Joona ei päässyt Jumalaansa pakoon ja joutui saarnaamaan syntisille, ja nämä mokomat kääntyivät ja tekivät parannuksen! Syntinen ja paha kaupunki säästettiin.



Joona pani tämän kovin pahakseen ja suuttui. Hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi, Herra! Enkö minä tätä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ensiksi lähdin pakoon Tarsisiin.

Minä tiesin, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut. Ota nyt, Herra, minun henkeni. Parempi minun on kuolla kuin elää."


Joona 4:1-3 KR 1992
tässä kohden käännös käyttää vanhaa sanaa "laupias"


Pyhä Raamattu on siis varsin jännitteinen myös silloin, kun kyseessä on laupias ja armahtavainen Jumala, allahu rahman urahim.

Jotkut saattavat sanoa "no, tämä on sitä Vanhan testamentin ankaraa uskontoa, jossa Jumala on tällainen kauhea.

Uuden testamentin Jumala on erilainen"

sanon näin ajatteleville, ettekö ole lukeneet mikä on Uuden testamentin keskeinen sanoma?

Jumala antaa julmasti surmata oman Poikansa.



Allahu rahman urahim

Jumala on armollinen ja laupias

mikset sinä ole?

itseäsi kohtaan ja muita kohtaan

...
Jeesus opetti tätä monin sanoin ja vertauksin

- Isän armollisuutta ja laupeutta ihmistä kohtaan
Tuhlaajapoika ja monta muuta

- ihmisen armollisuutta ja laupeutta lähimmäistään kohtaan
Laupias samarialainen osoitti laupeutta ja monta muuta

tuon listan täydentäminen olisi hyvä harjoitus jossain raamattupiirissä!



Jeesus sitoi armon ja laupeuden hyvin vakavasti ihmisen elämään ja iankaikkiseen kohtaloon


"Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa."

"Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."
Mt 6:12.14



tässä on pönttöjonon puudutuspiikki niin sanomattoman vaarallinen

samoin muut vastaavat lähes koneelliset "anteeksiannon paikat"

...
jos kristitty kantaa sydämessään anteeksiantamatonta mieltä, ei Jumala anna syntejä anteeksi vaikka ihminen todistaa ne anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

vai antaako?

Isä meidän rukouksen lyhyessä selityksessä - joka koskee vain yhtä ainoaa rukousta - Jeesus sanoo, että ei anna.

Pietarille ja Johanneksen evankeliumissa Jeesus antaa tämän syntien anteeksiantamisen vallan ihmiselle.

Voiko ihminen siis todistaa ihmiselle synnit anteeksi, vaikka tämän sydämessä asuisi anteeksiantamattomuus, viha veljeä tai sisarta kohtaan, kostonhalu.

pönttöjonossa tämä ongelma häviää - kaikki saavat uskoa eikä tarvitse huolehtia sydämen tilasta.


kannatatisi tämän kysymyksen punnitsemisessa laittaa vaakaan lisää Jeesuksen sanoja

kun me ihmiset niin mielellämme tuota avainten valtaa käytämme oman päämme mukaan, emmekä edes tahdo kuunnella Pyhän Hengen totuudellista opetusta ja johdatusta

sielunhoitaja on näet toisinaan aivan vastuuton ja aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyödyttää syntitaakan alla olevia Jumalan lapsia.


Jeesus puhuu juutalaisille kuulijoilleen, jotka kaikki nousivat pyhiinvaelluksella ylös Jerusalemiin ja veivät sinne uhrilajojaan Jumalalle poltettavaksi.

"Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi."
Mt 5:23-24



Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset.

Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava.

Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.'

Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.

"Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria*. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, mitä olet velkaa!' Mies heittäytyi maahan ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.' Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.



"Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken.

Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: 'Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?'

Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan.

Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.


Mt 18:23-35 KR 1992



Allahu rahman urahim

Jumala on laupias ja armollinen

Mikset sinä ole?