Miten vanhaa seutua Varsinais-Suomessa sijaitseva 16.000 asukkaan Loimaa todella on?
Seudun nimi vaikuttaa vanhalta, eihän se nykysuomalaiselle sano paljon. Loimi, Loimijoki... loimi laitetaan kangaspuihin. Siitä ehkä tulee jopa tärkeä sana toimisto.
Vanhin rekonstruoitu merkitys voisi tällöin olla ’kudontaa varten asetettu t. järjestetty loimisto’ (linkki) On hevosellakin joskus loimi lämmikkeenä eli hevospeite, eikö niin?
wikipedia kertoo että maisemat Loimaalla ovat
- suurelta osin savitasankoa, josta suuri on raivattu pelloksi.
- Vaihtelua tuovat saveen uurtuneet jokiuomat,
- kalliosydämiset moreenimäet
- ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla,
- sekä kaksi harjujaksoa. Näistä toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman vaihtelevampia. Täällä Valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärven välillä. Kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.
- Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki.
- Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.
Ikivanhaa asutusta?
Loimaalaiset kertovat historiastaan itse vaatimattomasti
Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.Tämän nuoremmaksi asutukseksi varsinaisessa Suomessa tuskin pääsee!
Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä nykyinen keskusta.
Viimeistään rautatie myös liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa Suomen nykyisessä maakuntajaossa on jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea.
Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen 1921 ja se sai kaupunkioikeudet 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen Valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.
wikipedia
Opiskelijapojan vierailu
Loimaan seudun asutuksen muinaisia vaiheita tuli 1990-luvun puolivälissä selvittelemään opiskelijapoika, Ville Laakso, joka sai tuekseen kokonaiset 7000 mummon markkaa. Loimaan muinaiskohteiden kartoitusta ohjasi Turun maakuntamuseon tutkija Heljä Brusila.
Laakso selvitteli työtään varten huolellisesti mitä tähän asti Loimaan seudun arkeologiasta tiedetään ja teki itse kenttäkartoitusta Kojonkulman nurkilla. Hänen työnsä tulosten tiivistelmästä käy ilmi, että savimaat eivät sinänsä estä esihistoriallisten asuinpaikkojen olemassaoloa, mutta löydöt kivikauden kvartsi-iskoksista isoihin Keskiajan kuppikiviin ovat etupäässä irtolöydöksiä. Varsinaisia koekaivauksia ei ole missään Loimaan aluella suoritettu.
Kojonkulman inventoinnin perusteella voidaan sanoa, että huono tutkimustilanne on Loimaan seudulla osasyy esihistoriallisten löytöjen vähyyteen. Arkeologinen perusinventointi olisi suoritettava koko kunnassa. Selvää on, että myös Kojonkulman alueen muinaisjäännöksistä tunnetaan edelleen vain osa.Ei kiinnosta?
Arkeologisille jatkotutkimuksille sopiva kohde voisi Kojonkulmalla olla esimerkiksi Kojonperän Ala-Heikkilän kolmen kiviesineen löytöpaikka. Toistaiseksi irtolöytöpaikkana pidettävän kohteen luonnetta voisi selvittää kaivauksella, sillä useammallakaan tarkastuskäynnillä ja koepistoilla ei paikan tarkemmasta luonteesta ole selkoa saatu.
Arkeologisella koekaivauksella voisi selvittää myös Kojonkulman keskiaikaisen saarnapaikan sijaintia ja luonnetta: onko kysymyksessä rakenteeton saarnapaikka vai kappelikirkko hautausmaineen.
Raportin tiivistelmä 1996
Toki Loimaalla on maanviljelyä esittelevä kotiseutumuseo ja kotiseutuyhdistys ja varmaan maataloja, joiden isännät ja emännät ovat kiinnostuneita, mitä savipelloilta saattaa löytyä tai on jo löytynyt.
Vaan eipä juuri näytä Loimaan muinaisuus kiinnostavan, kun Ville Laakson asiantuntevaa selvitystä ja suosituksia ei tietääkseni ole sitten seurannut mitään toimenpiteitä seudun perusteellisempaa tutkimusta ajatellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti