perjantai 5. heinäkuuta 2013

Galileon tapaus ja Petri

The Galileo Project
Kristuksen kirkon ja luonnontieteen edustajien välisen köydenvedon klassinen alkukohta on Tapaus Galileo. Asia on yhä merkittä kristinuskolle ja länsimaiselle kulttuurille. Aiheesta on kirjastojen lukemattomien kirjojen ja artikkeleiden lisäksi verkossakin erinomaisia lähteitä, joista mainitsen tässä kolme englanninkielistä sisällöltään painavaa tekstiä


Tieteellisiä havaintoja 1 - Venuksen vaiheet ja Jupiterin kuut 


"Taivaallinen viestintuoja"
kuva wikimedia
Hollantilaiset optikot olivat huomanneet 1600-luvun taitteessa, että asettamalla kaksi hiottua lasinpalaa samalle linjalle putkeen voidaan näkymää pienentää tai suurentaa - keksittiin mikroskooppi ja teleskooppi.

Galileo Galilei (1564-1642) rakensi oman kaukoputkensa vuonna 1609. Vuotta myöhemmin Galileo julkaisi "taivaallisen viestintuojan" pamfletin Sidereus Nuncius (1610), jossa hän kertoo teleskoopilla tekemistään havainnoista ja niiden tulkinnoista.

Ymmärtääksemme kiistan taustaa, meidän tulee muistaa että 1600-luvun alun Euroopassa vallitsi edelleen kunnioitettavan vanha geosentrinen eli maakeskeinen maailmankuva. Kopernikus oli jo Martti Lutherin aikaan 1543 julkaissut radikaalin teorian, jonka mukaan aurinko eikä maa on maailman napa. (Luther piti Kopernikusta narrina!) Rooman kirkko suhtautui heliosentriseen maailmankuvaan ensin ynseästi ja julisti käsityksen 1600-luvun alussa hengelliseksi harhaopiksi, heresiaksi.

Katsoessaan teleskooppinsa läpi yötaivasta Galileo oli pannut merkille, että Venus planeetalla on vaiheensa samaan tapaan kuin kuulla sirpistä "täyteen Venukseen". Ensimmäisenä ihmisenä tällä planeetalla Galileo havaitsi, että Jupiterin ympärillä on neljä kuuta - Zeus jumalan rakastajattarien mukaan ne on nimetty Io, Eurooppa, Ganymede ja Callisto. 

Galileon kirjeet 1610 tuntumassa kertovat, että havainnot saivat Galileon kallistumaan Kopernikuksen esittämän heliosentrisen mallin suuntaan. Sen mukaan maa kiertää aurinkoa eikä suinkaan ole paikallaan oleva maailmankaikkeuden keskus.


Tieteellisiä havaintoja 2 - auringon mustat pilkut

Galileon piirros auringonpisteistä vuodelta 1613
kuva Galileo projekti
Galileo projektissa on erittäin yksityiskohtainen kuvaus auringonpilkkujen havaitsemisesta 1609-1611 tuntumassa. Galileo itse näytti kollegoilleen auringonpilkkuja Roomassa camera obscura laitteen avulla. Siinä auringon valoa päästetään neulansilmän kokoisen reiän läpi valkoiselle kankaalle, johon muodostuu elävä auringon "valokuva". Hän teki tarkkoja piirroksia näkemästään ja julkaisi ne Roomassa vuonna 1613 Istoria e Dimostrazioni Intorno Alle Macchie Solari e Loro Accidenti (Historia ja demonstraatio aurinonpisteistä ja niiden ominaisuuksista). Galileon laatima auringonpisteiden havaintojen julkaisu on tieteenhistorian tärkeä kilometripylväs ja edustaa modernin luonnontieteen alkua.


Havainnot ja tulkinta
Galileo näki omin silmin kaukoputkellaan, että Venus planeetalla on vaiheensa kuten kuulla - se siis pyörii!

Galileo näki omin silmin kaukoputkellaan, että Jupiterin ympärillä on neljä kuuta, jotka kiertävät sen ympäri radallaan. Samanlainen malli kuin Kopernikuksen teoria aurinkoa kiertävästä maasta!

Galileo näki omin silmin camera obscuransa kankaalla, kuinka auringossa olevat mustat pisteet liikkuvat ennustettavaa rataa - aurinko pyörii!

Näiden ja muiden tekemiensä havaintojen perusteella Galileo alkoi kallistua Kopernikuksen heliosentrisen maailmankuvan suuntaan, Vuonna 1616 hän esimerkiksi esitti teorian, että valtamerten nousu- ja laskuveden vaihtelu liittyy maapallon omaan liikkeeseen.  (painovoimasta ei vielä tiedetty eikä kuun vaikutuksesta... Sir Isaac Newton setvi sitä paljon myöhemmin).


Kirkko Galileon kimppuun
Paavi Paavali V (1552-1621)
kuva wikimedia

Kopernikus ajatteli säyseästi, että oikein ymmärrettynä Raamattu tukee hänen heliosentristä malliaan. Totuus on, että ei tue.

Galileo sanoi säyseästi, että Raamattu ei ole kirjoitettu näyttämään, miten taivaat toimivat, vaan osoittamaan tietä taivaaseen. Totuus on, että Raamattu edustaa geosentristä maailmankuvaa, miten taivaat toimivat.

Laitan seuraavaan tekstiin todisteet Raamatusta, joita käytettiin osoittamaan, että Galileo on väärässä. Niiden lisäksi nostettiin monia tieteenfilosofisia väitteitä.

Italiassa käytiin kyllä kirkon ja tiedemaailman välistä kulttuurikeskustelua ja väiteltiin uusista tähtitieteen julkaisuista ja ideoista. Galileo oli julkisesti tunnettu ja arvostettu, samoin Kopernikus, jonka aurinkokeskeistä mallia hän tuki. Hänellä oli monia tukijoita myös kirkon piirissä, ja ratkaisevaksi tuli lopulta paavin oma näkemys - ja hänen kirkkopoliittiset ja valtapoliiittiset pyrkimyksensä.


Galileon kohtalo
Galileon kotiarestin talo
kuva wikimedia
Villa Il Gioiello on talo, jossa hän vietti elämänsä loppuvuodet sijaitsee yhä Arcetrin alueella Firenzen lähellä. Galileo kuoli siellä vuonna 1642.

Syytökset Galileon julkaisuja kohtaan vahvistuivat, ja lopulta hänet kutsuttiin Roomaan inkvisition tutkttavaksi vuonna 1633. Hänen tutkimuksensa pyörivästä maapallosta julistettiin pannaan, häntä kiellettiin asiasta enempää kirjoittamasta ja tuomittiin koko loppuelämän kestäneeseen kotiarestiin.


Heresia vai mielipide?
Kristuksen kirkko pitäytyi Raamatun selkeään sanaan ja siinä olevaan maakeskeiseen maailmankuvaan. Hengellinen ja maallinen, armo ja luonto, sekoitettiin perusteellisesti, kun inkvisitio julisti heliosentrisen mallin hereettiseksi, harhaopiksi.

Ei siis vain asiallisesti virheelliseksi vaan myös hengellisesti vaaralliseksi erehdykseksi.

Mutta onko edes mahdollista erottaa luonnontutkimusta ja tulkintaa uskosta? Tästähän on ollut puhe.

Kun väitän, että nuoren maan kreationismi on Jehovan todistajiin verrattava uskonnollinen harha, enkö samalla tavoin sekoita 6000 vuoden iänmääritystä ja hengellisiä, opillisia asioita.

Kun Petri väittää, että mikko on Raamatusta luopunut tieteisuskova, ja minua neuvotaan hakeutumaan tieteisuskovien omaan kirkkoon, eikö tässä samalla tavoin sekoiteta tieteellinen maailmankuva ja hengelliset, opilliset asiat?

Ei.

Sillä Raamattu itse edustaa geosentristä maailmaa.

Kirjaimellisesti Raamatulle uskollinen tahtoo pitäytyä Raamatussa myös tässä suhteessa, eikö niin? Sillä onhan hänelle Raamattu erehtymätön ja virheetön tiedonlähde, kaiken yläpuolella oleva auktoriteetti.

No entä jos maapallo kuitenkin pyörisi?

Silloin on osoitettava, että Raamattu itse asiassa kertoo, että maapallo pyörii ja että Jumala loi galaksit neljäntenä päivänä ja että ...

Eli pitäytymällä erehtymättömään Raamattuun, kristitty joutuu vääristämään sekä Raamatun (joka ei ole erehtymätön) että luonnon (joka on mitä on).


8 kommenttia:

  1. No niin, otetaanpa asia kerrallaan, mikäs kiire tässä (ars longa, vita brevis -varaumin).

    Seuraavaksi katson tarpelliseksi tehdä selväksi tämän:

    (1) Mikko: "Eli pitäytymällä erehtymättömään Raamattuun, kristitty joutuu vääristämään sekä Raamatun (joka ei ole erehtymätön) että luonnon (joka on mitä on)."

    Tästä lausumasta on helposti pääteltävissä seuraava epistemologinen tunnustus:

    (2) Mikko: "Raamattu ei ole erehtymätön." [(1) & looginen analyysi]

    Vrt. voimassaolevan Kirkkojärjestyksen I Osa, 1 luku, 1 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055):

    (3) "Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan."

    (4) "Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti." (Ps 119:60)

    (5) Juridisesti sitovassa mielessä Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa, että Raamattua koskevaa oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava siltä pohjalta, että Raamattu on kokonansa totuus. [(3) & (4)]

    (6) Pappislupaus: Kirkkojärjestys III Osa, 5 luku, 6 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055#L1P2): "Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon."

    (7) Siis pappislupaus sisältää seuraavan sitoumuksen: "Tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa." [(6) & looginen analyysi]

    (8) Siis pappislupaus sisältää seuraavan sitoumuksen: "Tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja, että Raamattu on kokonansa totuus." [(5) & (7) & looginen analyysi]

    (9) Sikäli kuin joku on valaehtoisesti sitoutunut (8):aan mutta opettaa Mikon tavalla (2), tällainen henkilö on valapatto. (Mutta koska Mikko ei tällaista sitoumustaan myönnä eikä kiellä, ja kun asia sentään on luonteeltaan julkinen, niin kai tässä on näillä eväillä kallistuttava lähinnä sen vaihtoehdon puoleen, ettei tämä Mikkoa itseään koske vaan ainoastaan niitä hänen opetuslapsiaan, jotka ovat mainitunlaisen sitoumuksen menneet antamaan.) [(2) & (8) & looginen analyysi]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erehdyt teologisesti ja vakavasti.

      Kristuksen kirkko ei ole koskaan laatinut uskontunnustusta Raamatusta.

      Nikaian-Konstantinopolin tunnustuksessa kaikkein olennaisin asia, Kristuksen ylösnousemus, perustellaan Raamatulla

      "nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjotusten mukaan"

      Se tosiasia, että Raamattu on Suomen luterilaisen kirkon opin ja elämän korkein auktoriteetti EI MERKITSE sitä, että Raamattu olisi Chicagon 1978 Raamattu-uskontunnustuksen mukaisesti erehtymätön ja virheetön.

      Rationalistinen amerikkalainen raamattufundamentalismi on vierasta luterilaiselle hengelliselle perinnölle ja pietistiselle herätyskristillisyydelle.

      Poista
    2. Edellisviestini puhuu puolestaan, faktat ja päätelmät ovat siitä tarkastettavissa - eivätkä ole muutamalla verbaalihuitaisulla tyhjäksi tehtävissä.

      Sattumoisin minulla sitä paitsi on parikin asiaan liittyvää teosta. Tahtoisitko siis kenties jotenkin täsmentää, mikä siinä Chicago 1978:ssa nyt sitten tarkkaan ottaen olisi niin "vierasta luterilaiselle hengelliselle perinnölle"? Auttaisi tarkastamaan väitteitä lähteistä. Teologina olet varmaankin tällaisesta jatkokeskustelumahdollisuudesta hyvinkin ilahtunut, ehkä jopa innoissasi?

      Poista
    3. Mielelläni keskustelen Chicago 1978 julkilausumasta, Avaan aiheelle oman palstan ja kontribuutiosi lähteistäsi on tervetullutta. Teema on evankeliselle kristitylle hyvin tärkeä.

      Poista
  2. Helpompi on toki hyökätä mitätöntä mikkoa vastaan ja siirtää keskustelu non-person tasolle, kuin kohdata tuo huikea haaste, jonka Galileo Galilei tahtomattaan toi

    että Raamattu ei ole erehtymätön

    monissa asioissa on valittava totuus tai Raamattu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs mitätön se Mikko muka on -- erehtymätön ex cathedra (tai ehkä ihan yleisestikin).

      Poista
    2. Keskustelun kannalta kuitenkin olisi selkeyttävää, että ne, jotka edustavat tiettyä kantaa, ilmaisisivat avoimesti, mitä edustavat. Jos joku näet esim. yrittäisi edustaa edellä tiivistämääsi "Raamattu ei ole erehtymätön - monissa asioissa on valittava totuus tai Raamattu" -mallia sellaisesta virasta käsin, johon pääsemiseksi on annettava ylle siteeraamani lupaus (tai suorastaan vala), niin tällainen "kahdella tuolilla istuja" ei olisi kunniaksi kummallekaan ajattelutavalle eikä ylipäänsä kävisi vakavasti otettavasta keskusteluosapuolesta (vrt. "talo, joka riitautuu itsensä kanssa, ei voi pysyä pystyssä").

      Selvää tietysti on, että itsensä erehtymättömänä pitävä henkilö ei voi samanaikaisesti alistua erehtymättömänä Raamatun sanana meitä lähestyvän Jumalan auktoriteetin alle. Kaksi keskenään ristiriitaista eivät voi molemmat olla erehtymättömiä, joten "kahden herran palvelu" ei ole tässäkään muodossa mahdollista.

      "Virallinen kirkko" nyt "vanhasta muistista" edelleen lähtee siitä, että Raamattu on kaikkien kysymysten ylin tuomari (mikä seuraa sen erehtymättömyydestä), ja käytännössä toteutuessaan tämä rajoittaa omasta (ja toisten) langenneisuudesta aiheutuvia ajallisia ja iankaikkisia vahinkoja.

      Itsensä erehtymättöminä pitäviltä tällainen vahingonrajoitussuoja tietysti puuttuu: "Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi."

      Poista
    3. Avaan tähän aiheeseen liittyen uuden palstan otsikolla "Jumalan Sana on enemmän kuin Raamattu"

      Poista