lauantai 4. kesäkuuta 2011

Olenko minä uskossa?

Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
2 Kor 13:5-6

Tämän saman kysymyksen voimme kukin esittää itsellemme.

Toisillemme sen esittäminen on paljon helpomaa!

Seppä Högman hiukan Nilsiän Paavoa tutki ja esitti tämän kysymyksen, osittain Jeesuksen sanoja rikkaalle miehelle, osittain apostolin kirjettä sanoen

"yksi sinulta puuttuu, Kristuksen sisäinen tunteminen"

Apostoli Paavali tähän meitä jokaista kehottaa.

Kun se ei ole meistä kiinni. Me emme voi Jeesusta Kristusta mistään ottaa elämäämme, vaan Hän tulee ja menee miten lystää.



Jos Herra haluaa siunata lukemisesi, olet seuraavassa tutkielmassa, rakas lukija, havaitseva ikään kuin hiljaisen äänen takanasi sanovan: "Tämä on tie, vaella sitä niin, ettet poikkea oikealle etkä vasemmalle".

Tie sille suloiselle polulle, jossa sielu vanhurskautetaan Jumalan edessä, on Jeesuksen Kristuksen vanhurskaus, sillä kaikki meidän oma vanhurskautemme on kuin saastainen vaate; sillä totisesti sanottakoon: "Herrassa tulee vanhurskaaksi kaikki Israelin siemen, ja hän on heidän kerskauksensa", Jes 45: 24, 25.

Vain tuon yhden vanhurskaan kuolema meidän väärien edestä voi saattaa meidät Jumalan luo.

Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi, 2 Kor. 5: 21.



"Tuon yhden vanhruskaan kuolema" voi olla meille suloinen tieto, saamme käsittää sydämessämme mitä on armo ja anteeksiantamus ja katsoa että olemme uskossa.

Mutta vain tuon yhden vanhurskaan kuolema meidän väärien edestä voi saattaa meidät Jumalan luo.

saattaa meidät Jumalan luo

saattaa meidät Jumalan luo

saattaa meidät Jumalan luo

olemmeko Jumalan luona

tunnemmeko, että Jeesus Kristus on meissä?

jos emme, emme ole uskossa, luulemme vain.



Kristitty lukija!

Salli kaiken, mikä sinussa on vanhaa Aatamia, painua maahan Kristuksen jalkain juureen.

Hän yksin olkoon kaikessa ensimmäinen.

Ripustettakoon Kristukseen kaikki tämän uuden liiton hengellisen temppelin astiat maljoista ruukkuihin saakka.

Hänen on kunnia.

Hän yksin on arvollinen, sillä hän on rakentava Herran temppelin ja saava kunnian.

Hän on Isän määräyksen mukaan peruskivi, kulmakivi ja päätöskivi.

Hän on Isän armon ja kunnian täyteys.

Mitä tahansa tarvinnetkin, voit tulla hänen luokseen, hänellä on parantava lääke.


Rakas sielu, Jumalan luoma ihminen, joka tätä luet.

Tule Jeesuksen luo.



Jos tunnustaessasi säilytät syyllisyytesi ja itsevanhurskautesi, tulevat nuo kyykäärmeet imemään kaiken elämän sinun tunnustuksestasi.

Kokeile ja tutki joka päivä tarkasti, mille perustalle sinun tunnustuksesi ja sinun autuudentoivosi ovat rakennetut, onko Kristus laskenut niille perustuksen.

Ellei niin ole, ei se perustus tule kestämään myrskyssä, joka on nouseva sitä vastaan. Saatana on sortava sen maahan, ja sen sortuminen on oleva suuri, Matt. 7: 27.


Wilcox aloittaa kirjansa Kallis Hunajanpisara samalla kysymyksellä, ja joitain lainauksia siitä laitoin tekstiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti