Hyi helvetti (2)

Hinnomin laakso. Kuva montybird747

TEESI
Tutkijateologi Kari Kuula kirjoitti uraauurtavan uskontohistoriallisen, kulttuurihistoriallisen ja teologisen tutkielman helvetistä. Teos on ansiokas ja saanut suomalaisen tietokirja palkinnonkin.
Helvetin historia
Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan
Kirjapaja 2006, 320 sivua.

"Länsimaisen helvetin historia noudattaa samaa kaavaa kuin muidenkin valtakuntien historia. Ensin kadotettujen kaupunki perustetaan, sitten se elää kukoistuskautensa, kunnes rappeutuu pelkiksi raunioiksi. Tosin helvetti ei ole täysin hävinnyt modernistakaan kristinuskosta."
Kari Kuula

Tässä kirjassa on paljon mielenkiintoista opittavaa ja keskustelunaihetta synkästä aiheesta huolimatta.

Nostan tällä palstalla esiin vain yhden asian keskusteluun tarkoituksena tutkia Kuulan kirjan teesiä Uuden testamentin sisällöstä.

Klassisen helvettiopin perustan valoi kirkon johtava infernologi Augustinus (k. 430). Hän torjui kaikki hellämielisten yritykset lieventää helvetin kauhuja. Helvetti on ikuinen samalla tavalla kuin taivaskin. Kun kuolematon sielu tekee synnillään majesteettirikoksen ääretöntä Jumalaa vastaan, on kohtuullista rangaista siitä ikuisella helvetillä.

Platonistinen oppi sielun kuolemattomuudesta vahvisti uskoa helvetin ikuisuuteen. Sen ansiosta pääpaino annettiin niille Raamatun kohdille, jotka tukevat ajatusta kadotettujen loputtomasta piinasta. Erityisesti Matteuksen evankeliumista ja Ilmestyskirjasta saatiin tukea tälle linjalle. Tärkein helvetinprofeetta oli synoptisten evankeliumien (Matt. Mark. Luuk.) Jeesus, joka puhui ikuisesta helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatun henkilö.

Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut. Vanha kirkko äänesti kuitenkin synoptiseen traditioon tallennetun Jeesuksen tulilinjan puolesta, josta tuli kristikunnan strandardinäkemys yli tuhanneksi vuodeksi.
Kari Kuula
Lainaus päättyy

Raamatun äärellä tulee olla tarkkana kuin porkkana.

Jumalan Sanalla on vain yksi mahdollisuus ilmaista asioita, ja se on tämä mitä on kirjoitettu.

Sen kanssa ei saa huolimattomasti huitoa.

Dosentti Kuula on kirjoittanut ansiokkaan ja hyvin tarkan tieteellisen tutkimuksen apostoli Paavalista, joka on julkaistu kansainvälisissä yhteyksissä.

Hän tietää siis hyvin, mitä on eksegeettinen tarkkuus ja tekstien huolellinen lukeminen.

Haastamme hänet tässä nimenomaan Raamatun tekstien ääreen, koska hänen tulkintansa ovat vahvasti uskontohistoriallisten - ja mielestäni virheellisten - teemojen hallitsemia.

Dosentti Kari Kuula

Kuula väittää löytävänsä Uudesta testamentista kaksi täysin erilaista linjaa

Toinen linja tukee augustinolaista helvettioppia:

"Erityisesti Matteuksen evankeliumista ja Ilmestyskirjasta saatiin tukea tälle linjalle. Tärkein helvetinprofeetta oli synoptisten evankeliumien (Matt. Mark. Luuk.) Jeesus, joka puhui ikuisesta helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatun henkilö."
Kuula


Toinen linja on Jehovan todistajien liikkeen perustajalle, Charles Taze Russell (1852–1916), aikanaan niin olennaisen tärkeä ajatus, ettei mitään helvettiä ole.

Ei hyvä Jumala voi sellaista tehdä!

Helvetin sijasta ne ihmiset, jotka eivät pelastu tulevaan maailmanaikaan yksinkertaisesti lakkaavat olemasta, katoavat.

"Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut."
Kuula

Kari Kuula löytää siis kaksi linjaa Raamatusta ja toteaa, että kirkko sitten ratkaisi, että Jeesuksen opetuksen linja "itku ja hammasten kiristys" valitaan.

"Vanha kirkko äänesti kuitenkin synoptiseen traditioon tallennetun Jeesuksen tulilinjan puolesta, josta tuli kristikunnan strandardinäkemys yli tuhanneksi vuodeksi."
Kuula


ANTI-TEESI

Jeesus
Emme riitele synoptikoista - Kari Kuula aivan oikein toteaa, että niissä Jeesus puhuu helvetistä enemmän kuin kukaan muu Uuden testamentin henkilöistä.

Jeesuksen sanoissa on tavallisesti ilmaus gehenna, joka tulee heprean sanasta Gee Bne Hinnom, Hinnomin poikien laakso. Tämä on syvä rotkolaakso aivan Jerusalemin Vanhan kaupungin eteläpuolella.

Eniten tätä löytyy Matteuksen evankeliumissa.

Tästä olemme yhtä mieltä.


Paavali
Mutta entäs apostoli Paavali, Kuulan perusteellisen tohtorinväitöksen aihe?

"Toisenlaista raamatullista linjaa edustivat apostoli Paavali ja evankelista Johannes, joiden mukaan kadotetut tuhoutuvat lopulta olemattomiin ja ikuiseen elämään pääsevät vain pelastetut."
Kuula

Mistä tämä merkillinen tulkinta?

Tuomio
Nettiruukussa olen alusta asti tapellut kynsin ja hampain sen totuuden edestä, että apostoli Paavalin mukaan kaikki ihmiset joutuvat kuoleman jälkeen kerran Kristuksen tuomioistuimen eteen tekemään tiliä elämästään.

Toiset ovat kynsin ja hampain vastustaneet väitettäni, ja sanoneet ettei uskovia kohtaa mikään tuomio.

Klassinen kohta on 2 Kor 5

"Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen.

Mutta mielemme on turvallinen, vaikka haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo.

Siksi myös pyrimme noudattamaan hänen mieltään, olimmepa jo perillä hänen luonaan tai vielä sieltä poissa.

Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa."
 2 Kor 5:1-10 KR 1992

Jos siis kaikkien meidän on noustava Kristuksen tuomioistuimen eteen, mikä se sellainen tuomioistuin on, jossa vain palkitaan eikä rangaista laisinkaan?


Ketkä tuomiolla?
Jos kyseessä olisivat vain pelastetut "me" niin Kristuksen tuomioistuin ei jakaisi muuta kuin kevyitä rangaistuksia laiminlyönneistä ja pahanteoista siihen nähden, että kaikki saisivat iankaikkisen elämän.

Evankelista Paavali kiiruhtaisi kutsumassa ihmisiä tähän pelastukseen ilman mitään uutta uhkaa niille, joka eivät usko - he vain lakkaavat olemasta.

Tämähän on niin monen ihmisen unelma tänäänkin, saada vain lakata olemasta ilman mitään vastuuta kaasukammioista tai murhista tai muusta.

Jumalan tuomiot ovat poissa, on vain armollinen Kristus joka piskuisen laumansa vie perille ikuiseen kotiin.

 Näemme, miten perustavan vakavasta asiasta tässä on kyse.

Jos olen väärässä apostoli Paavalin kanssa tässä tai muussa, niin mielelläni otan vastaan oikaisua ja ojennusta.

Samaa toivon Karilta ja muilta jotka tätä lukevat, jos ovat väärässä...


Jumala pienenee tässä sellaiseksi hyväntahtoiseksi ukkeliksi, josta pastori Russell amerikoissa unelmoi.

Hän ei mitenkään voinut hyväksyä Jumalaa, joka tuomitsee kansakunnat ja Kristusta, joka heittää ikuiseen Ilmestyskirjan tulimereen ihmisiä.

Joten hän poisti tämän kuvion kokonaan uskostaan ja perusti uuden uskonnon, Jehovan todistajat ei enää ole kristillinen uskonto tai lahko vaan oma uskontonsa.


Paavalin ajan juutalaisuus
Entäs rabbi Paavali, roomalaisajan juutalaisuuden lapsi?

Miten hänen juutalaiset uskonveljensä asiaan suhtautuivat?


Karilla on vahva ajatus, että kreikkalaisten Haades löysi tiensä kristilliseen kirkkoon.

Ehkä se löysi tiensä jo hellenistiseen juutalaisuuteenkin?

Minusta tämä on tärkeä tutkimisen ja oppimisen aihe.

Itse olen jyrkästi eri mieltä.

Mielestäni helvetti tulee juutalaisuuten Persiasta, zarahustralaisuudesta, eikä Kreikan Haadeksesta.

Juutalaiset inhosivat ja rakastivat hellenistisät kreikkalaista kulttuuria.

Iranilainen vaikutus sen sijaan tulee syvemmältä, idästä, tutusta miljööstä, jossa Ahura Mazda tulella asioita hoitelee.


Uusi testamentti ei salaile asiaa vaan kertoo, että tuohon aikaan oli juutalaisuudessa kovin kiistaa koko ylösnousemuksen asiasta.

Karin mielestä uus-juutalainen Jeesuksen ajan usko sielun kuolemattomuuteen tulee Platonilta.

En ole tästä lainkaan niin varma.

Myöhemmin Platon on vaikuttanut kirkkoon valtavasti, kun kreikkalaiset kääntyivät Kristuksen puoleen. Uus-platonilainen Plotinus oli tosiaan Augustinuksen iso opettaja.


Jeesus ja saddukeusten kysymys
Jeesuksenkin kantaa asiaan kysyttiin, kun saddukeukset - jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen - heittivät hankalan kysymyksen rabbille.

(fariseukset uskoivat ylösnousemukseen)


Sitten Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:

"Opettaja, Mooses on säätänyt näin: 'Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.'
(5. Moos. 25:5,6)

Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen.

Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo."


Jeesus vastasi heille:
"Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.

Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä -- ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: 'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.' Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä."
Mk 12:18-27 KR 1992


Paavali ja kiistely ylösnousemuksesta
Näemme Apostolien tekojen luotettavasta Paavalin elämänvaiheiden kuvauksesta, kuinka hän oli aito juutalainen ja liittyi aikansa uskonkiistoihin.

Apostoli Paavali edustaa mielenkiintoisella tavalla roomalaisajan juutalaisuutta, josta olemme saaneet oppia, kuinka paljon monimuotoisempaa se oli kuin joskus on ajateltu ja luultu.


Agrippa sanoi Paavalille: "Saat puhua puolestasi."

Silloin Paavali kohotti kätensä ja piti puolustuspuheen:

"Kuningas Agrippa! Olen todella onnellinen, kun saan tänään juuri sinun edessäsi puolustautua kaikkia niitä syytöksiä vastaan, joita juutalaiset ovat esittäneet.

Sinähän tunnet perin pohjin kaikki juutalaisten säädökset ja kiistakysymykset. Siksi pyydän, että kärsivällisesti kuuntelet minua.

"Minun elämäni on alusta alkaen kaikkien juutalaisten tiedossa. He tietävät, miten minä nuoruusvuosinani olen elänyt kansani parissa Jerusalemissa. He tuntevat minut jo entuudestaan ja voivat todistaa -- jos vain haluavat -- että olin fariseus ja elin siis uskontomme ankarimman suunnan mukaan.

Niinpä minä nytkin olen tutkittavana sen tähden, että panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme.

Yötä päivää meidän kansamme kaksitoista heimoa hartaasti palvelevat Jumalaa ja toivovat tämän lupauksen toteutuvan. Tämän toivon takia, kuningas, juutalaiset syyttävät minua.

Miksi teistä on niin uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?

"Minäkin elin ennen siinä luulossa, että minun tulee kaikin voimin taistella Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan. Niin minä myös tein Jerusalemissa. Hankin ylipapeilta valtuudet ja toimitin vankilaan monia pyhiä, ja kun tuli kyse heidän surmaamisestaan, äänestin sen puolesta. Kerran toisensa jälkeen minä synagogissa rankaisin heitä ja yritin pakottaa heidät herjaamaan Jeesusta, ja ankarassa kiihkossani minä ulotin vainoretkeni oman maamme ulkopuolelle asti."
Apt 26:1-11 KR 1992


Paavalin todistus kuningas Agrippalle ja Festukselle
Apostoli Paavalilla oli syynsä uskoa ylösnousemukseen

Hän oli kohdannut kuolleena pitämänsä miehen.

melko uskomaton tarina yhä tänään...

ei ollut silloinkaan helppo uskoa... katso mitä Festus ja kaverit sanovat


"Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet.

Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille.

Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä vastaan.'

Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?'

Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn.

Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.'

"Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy.

Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä.

Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mistään muusta, puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille."

Paavalin näin puolustautuessa Festus sanoi kovalla äänellä: "Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi."

Mutta Paavali vastasi: "En ole järjiltäni, arvoisa Festus. Minkä puhun, puhun totuuden ja terveen järjen mukaisesti. Kuninkaalle nämä asiat kyllä ovat tuttuja, ja siksi voinkin avoimesti puhua niistä hänelle. Yksikään niistä ei ole hänelle tuntematon, siitä olen varma -- eihän tämä ole tapahtunut missään syrjäisessä kolkassa.

Uskotko profeettoja, kuningas Agrippa? Tiedän, että uskot."

"Vähälläpä luulet tekeväsi minusta kristityn", Agrippa sanoi.

"Vähällä tai paljolla", vastasi Paavali. "Suokoon Jumala, että niin sinusta kuin teistä kaikista muistakin, jotka minua tänään kuulette, tulisi sellaisia kuin minä olen -- näitä kahleita lukuun ottamatta."
Apt 26:12-29 KR 1992


Ei kaverin päätä paleltanut.

Nyt oli aika puhua, aika avata suu, ja Paavali antoi tulla melkoista sanomaa kunkulle ja seurueelleen.

Tavallaan hän tässä mokasi

"Silloin kuningas nousi, samoin maaherra ja Berenike sekä koko heidän seurueensa. Salista poistuessaan he puhuivat keskenään: "Tuo mies ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman tai kahleet." Agrippa sanoi Festukselle: "Hänet olisi voitu vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin."
Apt 26:30-32 KR 1992


Mutta tavallaan ei mokannut, sillä Roomaan miehen mieli teki!


Ylösnoussut Kristus ja apostoli Paavali
Paavali siis uskoi ylösnousemukseen fariseusten puolueen tavoin, mutta hänellä oli vielä siinä plussana pieni lisäjuttu

hän oli saanut kohdata henkilökohtaisesti Ylösnousseen.


Henki ja ruumis
Voimme siis perustellusti pohtia helvettiä apostolin kirjeissä myös siitä näkökulmasta, miten tuon ajan juutalaisuudessa asia käsitettiin.

Toisin kuin Platon ja kreikkalaisten utuinen Haades, apostoli Paavali ei tee eroa sielun ja ruumiin välillä.

Tämän herra teologi Kari Kuula varmasti tietää, vaikka se ei laisinkaan käy ilmi hänen kirjoituksistaan.

Hän puhuu kreikkalaisittain sielun kuolemattomuudesta, eikö niin?

Apostoli Paavali uskoi juutalaisten tavoin, että ihminen on sielu-ruumis-henki kokonaisuus, ainetta, johon Jumala on puhaltanut elämän hengen, nefesh.

Hän uskoi ruumiin ylösnousemukseen, kuten hänen omista kirjeistään täysin selvästi käy ilmi.


Uuden testamentin ajan juutalaisuus
Uuden testamentin ajan juutalaisuus on erittäin laaja aihe, josta on melkoinen kirjallisuus intertestamentaarisen ajana pseudepigrafeista, apokalypseistä ja muista, Filoniin ja Josefukseen jne.

Tieteellinen tutkimus on edennyt hurjasti tuon kiehtovan ajan selvittelyssä eikä suinkaan vähiten Kuolleen meren kääröjen löytymisen jälkeen.

Ei meidän ole helppoa sitä kaikkea käsittää, oppimista ja opintoja tuo aika vaatii ja niihin Kari on väitöskirjassaan jo joutunut perin pohjin tutustumaan.


Jeesus ja Danielin kirja
Evankeliumien Jeesus itse viittaa Danielin kirjaan ja käyttää ilmausta Ihmisen Poika.

Ratkaisevalla hetkellä Suuren neuvoston hurskaiden edessä Hän suorastaan heittäytyy kuolemantuomioon Danieliin viitaten.


Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, minne lainopettajat ja kansan vanhimmat olivat kokoontuneet. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin pihaan saakka. Siellä hän istuutui palvelusväen joukkoon nähdäkseen, kuinka kaikki päättyisi.

Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi.

Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi.

Viimein astui esiin kaksi miestä, jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: "Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä."

Silloin ylipappi nousi paikaltaan ja kysyi: "Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?"

Mutta Jeesus pysyi vaiti.

Silloin ylipappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Messias, Jumalan Poika."

"Itsepä sen sanoit", vastasi Jeesus. "Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä."

Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?"

He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."

He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä. Muutamat läimäyttivät häntä poskelle ja ilkkuivat: "Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi!"
Mt 26:57-68 KR 1992


Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.

Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.

Minä katselin, ja silloin, niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, minun katsellessani peto tapettiin, ja sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan.

Ja muiltakin pedoilta otettiin valta pois; niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten.

Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.

Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä.
Dan 7:9-14 KR 1933


Viimeinen tuomio
Tässä Danielin kirjan vahvassa kohdassa on juutalaisuuteen syvälle syvälle uponnut asia.

Kirjat avattiin, oikeus istuu tuomiolle.

Tämän elämän jälkeen tulee tuomio.

Kristityt puhuvat Viimeisestä tuomiosta.

Juutalaisilla on Suuri Sovintopäivä, Jom Kippur, joka on vuoden pelottavin päivä, koska silloin kirjat avataan, tilitykset tehdään ja lyödään leima.

Hatima tova! he toivottavat toisilleen (hyvä leima, sinetti)

Danielin ajoitus
Danielin kirja kertoo persialaisajasta, ja sen tähden se hyväksyttiin juutalaisten pyhien kirjojen kaanoniin.

Juutalaiset näet katsovat, että profetian aika päättyi persialaisajan lopulla.

Raamatun tutkijat ajoittavat Danielin kirjan tavallisesti hellenistisen ajan makkabealaissotien tuntumaan 160-luvulle eKr.

Näin se on lähellä Uuden testamentin ajan juutalaisuutta ja arvostettu pyhä kirja, jonka myös ylimmäinen pappi tunsi ja suuttui silmittömästi Jeesuksen sanoista.

Voimme näin melkoisella varmuudella sanoa, että Jeesuksen ja Paavalin ajan juutalaisuudessa oli voimakas käsitys taivaallisesta oikeusistuimesta.

Ylösnousemus ja Daniel
Entäs se kiistelty ylösnousemus?

 Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo
sinun kansasi lasten suojana.

Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti.

Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.

Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
Dan 12:1-4 KR 1933

 

Yhteenvetomielestäni Kari Kuulan kirjassa Helvetin hirmuinen historia (2006) annetaan perustavasti virheellinen kuva apostoli Paavalin näkemyksestä tuonpuoleisesta.

Aikansa juutalaisuuden lapsina sekä Jeesus Nasaretilainen että Saulus Tarsolainen alias Paavali uskoivat ruumiin ylösnousemukseen, kuoleman jälkeiseen oikeusistuntoon ja iankaikkiseen rangaistukseen tai pelastukseen.

Näin juutalaiset uskovat yhä tänään, ja joidenkin heidän mielestään (Bar Ilan) valhe-Messias Jeesus kiehuu helvetissä iankaikkisesti saastaisissa ulosteissa.

Jos olen väärässä, mielelläni opin totuuden Paavalin teologiasta!