Nikolai Ge
Nikolaj Alexandrowitsch Jaroschenko (1890)
Siunattu kotiopettajatar!
Rikkaaseen ranskalaiselta taustalta tulevaan sukuun Voronezhin kaupungissa vuonna 1831 syntyneen Nikolain vanhemmat kuolivat, kun hän oli vielä pieni lapsi. Myöhemmin hän itse kertoo, että kotihoitajatar kasvatti hänet ja tältä naiselta hän oppi ymmärtämään kyöhien ja vähäosaisten tilaa. Uskon, että kasvatusäidiltään hän sai oppia myös tuntemaan Kristuksen, joka on hänen taiteensa keskeinen ja hyvin henkilökohtainesti hänen omaan elämäänsä liittyvä aihe.
Joku onkin sanonut, että Nikolain viimeisten vuosien maalauksissa kuvattu Kristus on eräässä mielessä taiteilijan omakuva.
QUID EST VERITAS?
Quid est veritas? Joh 18:38
Nikolai Ge 1890 Öljyvärimaalaus
Николай Николаевич Ге
Venäläinen taiteilija Nikolai Nikolaevich Ge (27.2. 1831 – 13.6. 1894) maalasi hätkähdyttävän kuvan tilanteesta, jossa Pontius Pilatus skeptisesti tokaisee edessään seisovalle miehelle Mitä on totuus?
Taiteilijan näkemys on hyvin syvällinen ja aidosti hengellinen ja poikkeaa monella tavoin kaikista näkemistäni Pontius Pilatus ja ecce homo maalauksista. Huone on karu ja tyhjä, valo loistaa uljaaseen, tukevarakenteiseen Pilatukseen, joka opettavaisesti nostaa kättään ja voi kaikin tavoin hyvin. Tuomittavanaan oleva Jeesus, juutalaisten Messias kunignas, sen sijaan on varjossa ja suorastaan ruma, syyllinen ja häpeän alainen rikollinen.
Hyvin harvoin taiteilija uskaltaa näin Jeesuksen kuvata ja jotkut ovat arvelleet, että tässä on oikeastaan taiteilijan omakuva, hän asettuu häväistyn Kristuksen asemaan ja kuvaa omia tuntojaan elämänsä loppuvuosina 1890.
Itse asiassa tämä Nikolai Gen teos on niin voimakas, että Venäjän taideakatemia poisti professorinsa maalauksen näyttelystä ja häntä pidettiin suorastaan jumalanpilkkaajana. Ehkä viimeinen pisara Nikolaille oli, kun itse tsaari Aleksanteri III hylkäsi Quid est veritas? maalauksen 1894. Nikolai Ge näet kuoli äkillisesti samana vuonna.
Kuinka väärässä hänen aikalaisensa olivatkaan!
VIIMEINEN EHTOOLLINEN
Viimeinen ehtoollinen
Nikolai Ge (1861). Öljymaalaus
Kuten Quid est veritas? maalaus, myös Viimeinen ehtoollinen poikkeaa täysin tavanomaisesta aiheen käsittelystä. Leonardo da Vincistä alkaen Kiirastorstain ateria on tavallisesti kuvattu pitkän leveän pöydän takana. Tässä miljöönä hämyisä ja historiallisesti aidompi roomalaisaikainen ruokailuhuone. Jeesus on juuri sanonut, että "yksi teistä on minut kavaltava" ja hämminki on vallannut joukon ja rikkonut rauhan. Pois lähtevä Juudas Iskariot on varjossa ja todellakin paha henki on häneen mennyt. Jeesus on mietteissään, vaalean pöytäliinan heijastama lämmin valo ympäröi Häntä ja yllättyneenä seisomaan noussutta opetuslasta (varmaan Pietari).
Suomen kansankin kunnioittama ja rakastama tsaari Aleksanteri II (1813-1881), jonka patsas on yhä Senaatintorilla Helsingissä, ihastui niin tähän maalaukseen, että osti sen itselleen. Vuonna 1863 Nikolai Ge sai Venäjän Keisarillisen Taideakatemian professorin arvon.
LÄHDÖSSÄ GETSEMANEEN
Kristus ja hänen opetuslapsensa lähtevät viimeisen ehtoollisen
jälkeen Getsemanen puutarhaan
Nikolai Ge (1889) Öljymaalaus
Melkoisen pimeyden keskellä on Kristus, joka katseensa hiljaa nostaen tietää mitä on edessä. Nuorukainen odottaa ikään kuin sanoen "tule jo". Maalaus huokuu kärsimyksen ja kuoleman läheisyyttä. Se on tehty varmaan valokuvan perusteella, sillä asetelmaa hallitseva talo, sen ovi, ikkuna ja portaat sekä seinäkiveys ovat todella Pyhän maan rakennus. Tuohon aikaan Venäjältä virtasi tuhansia pyhiinvaeltajia Ottomaanien hallitsemaan Palestiinaan. Nikolai Ge on taidehistoriassa tunnettu myös valokuvan käyttämisen pioneerina.
GOLGATA
Golgata
Nikolai Ge 1893 (keskeneräinen)
Golgata jäi keskeneräiseksi, mutta tällaisenakin se on raastavan tuskallinen. Jeesus on keskellä ja kaksi tuomittua rikollista vierellään. Risti on maassa Jeesuksen jalkojen juuressa eikä tässä teoksessa ole yhtään mitään lohdullista. Nerokas, omaperäinen ja väkevä taideteos! Ehkä hän ei henkisesti jaksanut tämän enempää maalata.
Kutsua tämän taulun maalaajaa jumalanpilkkaajaksi on Jumalan pilkkaa.
RISTIINNAULITSEMINEN
Kristuksen ristiinnaulitsemista kuvaavan maalauksen valmistelua. Siitä olisi tullut varmaan aivan valtavan vaikuttava taideteos joka sopisi alttaritauluksi mihin tahansa protestanttiseen kirkkoon. Ortodoksisen kirkon maailmassa tällainen Jeesuksen kuvaaminen ei ole tapana.
Virsi 315
Valvoa mun, Jeesus, anna
aina ristis juurella
ja niin joka päivä kuolla
synneistäni kaikista.
Suo myös kuolla maailmasta,
kuolla itsestänikin,
että kaiken elämäni
sinulle vain eläisin.
Auta, että ristin tiellä
kuljen askeleissasi.
Eksymästä, horjumasta
estä, Jeesus, jalkani.
Uskoa ja rakkautta,
toivoani lisää myös.
Anna voimaa kilvoitukseen,
täytä alkamasi työs.
Rauhan virran anna vuotaa
sydämeeni kaipaavaan.
Kasvojesi pyhä kuva
paina sieluun loistamaan.
Ääretöntä rakkautta
mihin voisin verrata?
Syvä on se niin kuin meri,
väkevä kuin kuolema.
Ristissäsi, haavoissasi
armon löydän ikuisen.
Kaikki muu on turhaa aivan,
kun vain niitä katselen.
Rakas Jeesus, haavoihisi
minut kätke kokonaan,
kätke siksi, kunnes noudat
minut taivaan kunniaan.
Onnia Hellén 1894.
Virsikirjaan 1938.
Uud. Niilo Rauhala 1976.
(Virsi on kirjoitettu vuosi Nikolai Gen kuoleman jälkeen)
Requiem æternam dona eis, Domine: et lux perpetua luceat eis
Amen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti