Isien ja äitien usko

USKON YHTEISÖ

Isien ja äitien uskoon kasvaminen aivan pikkulapsesta asti on mielestäni ihmisen perustava oikeus, jota vain petomaiseksi käynyt hirviöyhteiskunta rikkoo.

Kristityt vanhemmat saavat tuoda lapsensa kirkkoon kasteelle, juutalaiset kutsua mohelin ympärileikaamaan poikansa ja muslimi vanhemmat kasvattaa poikansa ja tyttärensä Allahin uskoon.

Esikoislestadiolaisella perheellä on oikeus kasvattaa lapsensa herätysliikkeen perintöön.

Kullekin yksilölle tulee sitten oma aikansa ratkaista, mitä tahtoo elämältä ja mitä Jumalaa tai jumalaa palvelee.

Tutkin tässä herätysliikkeen lapsen hengellistä tilaa.


Tässä kristillisyydessä kasvanut lapsi ja nuori uskoo luonnostaan, joitain poikkeuksia lukuunottamatta, mutta tämä usko saattaa olla ulkokohtaisesti opittua ja henkilökohtaisesti koettelematonta.

Jos olen oikein ymmärtänyt, esikoisten saarnaajien suurena huolena on tällaisen uskon varjeleminen, ettei maailma lasta vie mennessään ja houkuttele pois kaidalta tieltä.

Toisena huolenaiheena on joutuminen pois Hyvän Paimenen lammashuoneesta johonkin toiseen katraaseen, joka ei ole juuri sitä parempi kuin maailmaan eksyminen, sillä pelastus on tässä lammashuoneessa, johon verisen oven kautta käydään.

Opetus onkin mennyt perille eikä vieraissa juuri käydä.


Yhteisöllinen usko, niin sanoakseni, on ilman muuta tärkeä ja keskeinen osa kristillisyyttä.

Näin Jumala on tarkoittanut, että valtakunnan lapset kulkevat yhdessä, toisiaan rohkaisten ja toistensa taakkoja kantaen, matkalla kohti iankaikkista kotia.

Yhdessä uskominen merkitsee sen omaksumista, mitä esikoisuudessa omaksutaan ja uskotaan.

Saarnaajat varjelevat joukon sisäistä yhtenäisyyttä ja rauhaa eikä asioita tahdota kyseenalaistaa, ettei tulisi eripuraisuutta, riitoja opinasioista kuten kasteesta ja parannuksesta, ja Rauhan Side pitää osaltaan yhteistä uskoa palamassa Jumalan armosta.

 Uskonto on yhteisöllinen funktio ja myös kristillinen usko on yhteisöllinen.

sanotaan että "älkää jättäkö seurakunnan kokoustanne"

ja Jeesus sanoo "missä kaksi tai kolme..."

ja sananlasku sanoo, yksinäinen puu ei pala.

Kristuksen ruumis on yhteisö

Esikoisten herätysliike on yhteisö

sosiaalinen asia

kommunistit julistavat "uskonto on ihmisen yksityisasia"

ja agitoivat ja propagoivat suuria massoja yhdessä liikkeelle työväen oikeuksien ajamiseksi.

näin heikentääkseen uskovien rintamaa (yksityisten uskoa) ja vahvistaakseen omaansa (joukossa tyhmyys tiivistyy)


Missä mättää?

silloin kun yksilö on saanut kasvaa rauhallisessa ja yhtenäisessä uskonnollisessa ryhmässä, esimerkiksi monien lestadiolaisuuden riitojen keskellä kiteytyneessä länsi-lestadiolaisuudessa, esikoisuudessa, yksilön usko on vahvasti yhteisön uskoa.

pieni ryhmä ja uhattu ryhmä korostavat tätä yhteisöllisyyttä, kun taas suuressa kansankirkossa on väljyyden tuomaa vapautta uskoa tai olla uskomatta ja tiettyä kylmyyttä yksinäisessä kirkonpenkissä.


Esikoisten hengellinen yhteisö, tämä kristillisyys, asettaa tietynlaiset tavat ja tottumukset ja käytännöt ja uskon pilarit ja ryhmän tunnuspiirteet, jotka sen erottavat muusta kristillisyydestä ja maailmasta.

Jeesus meni tapansa mukaan synagoogaan - oli "tapajuutalainen" - ja antoi tässä esimerkin meille.

essut menevät tapansa mukaan seuroihin, nyt suuriin Juhannusseuroihin ja sitten taas muihin seuroihin, käyttäytyen ja uskoen kuten tapana on.

ei tässä mitään, näin se on ja näin on tarkoitus.

uskonyhteisö on ihmisten yhteisö, ja esikoiset uskovat että tämän yhteisön keskellä on Pyhä Henki ja tämän yhteisön olemus on Kristuksen ruumis.


on helppoa uskoa niinkuin on tapana uskoa, isien ja äitien tavalla, ja ovathan he päässeet, niin toivomme, perille synnit anteeksi todistettuina.

Israelin lapsilla oli Isien Jumala, Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, jota he seurasivat.

Perinne kantaa, antaa rikasta henkistä pääomaa, yhteisön kokemusta uskonelämästä, erilaisista elämäntilanteista ja ongelmista ja iloista kehdosta hautaan.

Se ulottuu kauemmas kuin yksilön oma elämä ja antaa juuria ja näköalaa.


JEESUS NASARETISSA

Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja.
Lk 4:16-17 KR 1992


mutta saarnan aikana jotain särkyi perusteellisesti ja kohtalokkaasti kuulijoidien isiltä ja äideiltä perityssä uskossa.

kaikki oli hyvin tapojen mukaista. Sapattina oli tultu synagoogaan kuten Juhannuksena tullaan Lahteen seuroihin.

saarnamieheksi valittiin kaupungin kuuluisa poika, joka astui synagoogan saarnatuoliin lukemaan Jumalan pyhää sanaa.

Pyhä Henki antoi saarnatekstin
"Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan"

aivan niinkuin saarnaaja seuroissa saa Pyhältä Hengeltä tekstin ja sitten siitä Hengen voimassa saarnaa.

tavan mukaan.


Nasaretin Jeesukselle, nuorelle ehkä kolmikymppiselle miehelle, avautui tämä kohta Jesajan kääröstä

Herran henki on minun ylläni,
sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut
ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
julistamaan vangituille vapautusta
ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen
ja julistamaan Herran riemuvuotta.

Saarnatekstin perustana on Jesaja 61:1-2 ja mukana on myös Jesaja 42:7.

Tavan mukaan, kaikille juutalaisille Nasaretin asukkaille lapsesta asti tuttua ihanaa profetiaa muinaisilta ajoilta.


Tähän asti kaikki hyvin.

Isien ja äitien perinteisen uskon ja kuningas Herodeksen ajan juutalaisen synagoogan jumalanpalveluksen mukaan.

"synagoga" tulee kreikan sanasta "tulla yhteen"

yhdessä, porukalla, ollaan Sanan ääressä ja Psalmien rukousten ja henegllisen veisuun äärellä.

kuten Juhannusseuroissa 2011

tavan mukaan

so far so good


Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui.
Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen.
Hän alkoi puhua heille
Lk 4:20-21 KR 1992


Saarnamies istuutui ja alkoi puhua synagoogassa olijoille.

Olihan tämä kuuluisa mies, joten kaikkien silmät olivat kääntyneet häntä kohti.

Joosefin ja Marian lapsi, jonka veljet ja sisaret kaupungissa asuivat.

"Meidän poika" nasaretilainen!


kuten seuroissa saarnamies istuu.

Israelin arkeologisissa kaivauksissa on löydetty joitain synagoogia Herodeksen ajoilta. Ne eivät ole järin suuria kooltaan, joten ei tässä tuhansia ollut paikalla kuten Lahdessa.


Saarna onnistui ja Sana osui!

Lyhyesti kerrottuna, Jeesuksen saarnan sisältö oli "Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen."

Kaikki kiittelivät häntä ja ihmettelivät niitä armon sanoja, joita hänen huuliltaan lähti.
Lk 4:21-22 KR 1992

Essuilla ei ole tapana saarnaajaa noin kiitellä - siitähän voi ylpistyä - mutta armon sanoja ihmetellään ja Jumalaa kiitetään siitä, että Pyhä Henki antoi näissä seuroissa julistaa kokonaisen sanan.

So far so good.

Kaikki hyvien tapojen mukaan, lauantaina saunassa, sapattina synagoogassa, kukin kulttuurinsa ja uskontonsa perinteiden mukaan.

Saarnateksti oli Raamatusta ja nuori saarnaaja puhui armon sanoja, joita ihmeteltiin ja kiiteltiin.

mikä siis mättää?


Kuitenkin he sanoivat: "Eikö tuo ole Joosefin poika?"
Lk 4:22

... Rukoilkaamme:
Kiitämme sinua, pyhä Kolmiyhteinen Jumala, että olet meille pyhän Sanasi antanut ja rukoilemme, että armossasi avaisit sitä ja jakaisit meille siitä tänäänkin elämän leipää, sillä ei ihminen elä yksin leivästä.
Aamen

 Kateuden kuolemansynti

Kuitenkin... kaikki oli mennyt hyvien tapojen mukaan säädyllisesti, niinkuin isät ja äidit ovat uskoneet.

saarna oli hyvä ja Sana tuli kokonaisesti saarnattua, mitä tämä profetia meille tänään merkitsee.

mikä mättää oli toisella tasolla.

kuka tämä tyyppi oikein on?

eikös tämä ole se Joosefin poika, rakennusmiehen poika?

(kaupungilla oli kyllä kulkenut hiukka huhuja Marian raskaudesta jne mutta kun mies oli kerran kihlattunsa ottanut vaimokseen niin asia oli tapojen mukaan kunnossa)

 no mikä siinä mättää, että tämä saarnaaja on Joosefin poika?

Kuitenkin he sanoivat: "Eikö tuo ole Joosefin poika?"

olisko tämä Kapernaumissa melkoista kuuluisuutta saanut saarnaaja sittenkin jonkinlaisen ylpeyden hengen vallassa?

"kuka tuokin kuvittelee olevansa" julkkis juttu.

kaupunkilaisten ja kyläläisten kateutta menestynyttä rakennusmiehen poikaa kohtaan?

ei ilmeisesti.

Jeesus tiesi, mikä mättää, ja iski mätäpaiseeseen.

eräänlainen kylähullu kun oli (kuten sanottiin, tulivat sitten hakemaan poikaa kotiin, ettei sukua enempää häpäisisi uskonnollisilla hulluuksillaan)

olisihan Jeesus voinut olla hiljaakin, jatkaa matkaansa.

miksi piti ärsyttää?

Valo paljastaa.

 JYTKY
Ja sitten Nasaretin kuulu poika, tavallisen rakennusmiehen poika (niin luultiin), antoi semmoisen paukauksen että synagoogan kivistä rappaus rapisi.

mites siitä Perussuomalaisten voitosta sanottiin, jytky


Jeesus sanoi heille:


"Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua 'Lääkäri, paranna itsesi!' ja sanotte: 'Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.'"


Ja hän jatkoi: "Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.


Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä.


Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo.


Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen."
Lk 4:23-27 KR 1992


Olihan Jeesus siellä hiljaisuudessa lapsuutensa viettänyt, Joosefin verstaassa puuta sahannut ja veistänyt rakennuksiin ja huonekaluihin, elänyt työmiehen arkea ja sapattina käynyt synagoogassa tapansa mukaan.

Kotitaustansa perusteella jo Jeesus tunsi kaupunkilaisensa perin pohjin ja oli varmaan saanut joskus kuulla vähän "roomalaisen sotilaan pojan" huhuistakin.

Ja mitä Hän oli pannut merkille?

että nämä isien ja äitien perinteistä uskoa kantavat ihmiset ovat sydämeltään ylpeitä.

 esikoiset ovat monella tavoin nöyriä, mutta he ovat myös monella tavoin ihmisinä ja kristittyinä ylpistyneitä.

"vain meillä on Pyhä Henki"

voiko tuota ylpeämmäksi ihminen tämän maapallon päällä tulla?

saati sitten Lahdessa

 Saarna oli mainio, Jumalan armoa täynnä.

Mutta laki ei ollut mieleen.

Jeesus iski hirmuisella voimalla mätäpaiseeseen, hengelliseen ja yhteisölliseen ylpeyteen.

Nasaretin mies pisti oman kaupunkinsa ylpeyden maan rakoon ja oikein tuhahti, että "luuletteko te..."


Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua 'Lääkäri, paranna itsesi!' ja sanotte: 'Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.'

olishan toi vielä mennyt jotenkin yleisellä tasolla.

mutta voi helkkari, naapuri Kapernaum, kalamiehet ja tullimiehet siellä järven rannalla

kun me maanviljelijät ja kauppiaat täällä lähellä Sipporia, suurta kaupunkia, tuulisilla kukkuloilla.

Samaa olisi jos joku Vaasassa menisi kehumaan porilaisia.

siksi ei UKK saanut niin paljon kutsuja Vaasaan, kun eivät halunneet että Porilaisten marssia siellä soitetaan.

Kapernaum, pyh!

ja tämä mies sanoo, että ovat muka parempia uskovia siellä?

Herra varjele, joku essujen seuroissa kehuisi vanhoillisia?

 PROFEETTA OMALLA MAALLA
Jeesuksen mottauksessa on sekä oikea koukku että vasen suora

oikea koukku on naapurikaupungin kehuminen, jossa monta voimallista ja ihmeellistä tekoa on tehty, mutta ei tehdä Nasaretissa, joka on sydämeltään ylpeä.

vasen suora on "te ette pidä minua minkään arvoisena"

Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan

Tämä on jäänyt moniin kieliin aivan sananlaskuna soimaan "ei profeetta omalla maallaan"

Jeesus perustelee tämän Raamatulla, viitaten kahteen profeettaan, Eliaan ja Elisaan.


Isien ja äitien usko meni nyt ihan päin persusta.

Ajatelkaamme tuota ihmeellistä tapahtumaa.

Jumalan ainoa Poika on astunut seuratupaan, synagoogaan, ja läsnäolijat saavat kuulla suoraan Hänen suustaan Jesajan selitystä.

Merkillisen viestin, että juuri nyt tämä Sana käy toteen teidän eläessänne, tässä ja nyt.

Eikös tässä heränneen väen pitäisi riemastua, että Jeesus itse on Sanansa kautta paikalla?

No - ei vaan murhanhimo heräsi.

Tappakoon Jumala moisen syöpään, jääköön lapsensa auton alle, pudotkoon taivas niskaansa,

ja jos ei Jumala ennätä niin me autamme

Täydellinen isien ja äitien uskon haaksirikko!


Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan.

He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle syöstäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle.

Lk 4:28-29 KR 1992

 LYNKKAUS MIELESSÄ
Valo paljastaa!

Jeesus iski siihen, missä mätäpaise oli isien ja äitien uskossa.

Nasaretilaisten hengelliseen ylpeyteen.

Valo paljastaa!

Matkaa on synagoogasta vuoren jyrkänteelle (joka on siellä yhä) ja siinä oli aikaa vielä miettiä.

Jeesus ei vastustellut vaan antoi raivostuneen kansanjoukon tyrkkiä itseään murha mielessään.

Tämän Joosefin pojan lynkkaus tapahtuu nyt ja meidän hurskaiden nasaretilaisten loukkaaja saa mitä ansaitsee, mokoma saarnamies ja Sanan selittäjä


porukalla oli aikaa miettiä, matkaa lienee ollut yli kilometri. Sapatin sallittu matka on kilometri, joten se tuli siinä vihassa rikottua, Jumalan käsky.

jotta ihan nähtäisiin, mitä sydämissä on, Jeesus kulkee sen matkan heidän kanssaan aina sinne jyrkänteelle asti.

Siitä kun ihminen syöstään alas niin puttoilee kovalla vauhdilla ja kolisten kiviin ja kallioihin ja murskaantuu kuoliaaksi.

ehkä hetken siellä vielä kituu


Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.
Lk 4:30


Isien ja äitien uskon porukasta synagoogassa oli tullut lynkkausta yrittävä väkijoukko.

Sana oli sattunut.

Nyt oli nähty totuus, valo oli sen paljastanut, ja Jeesus lähti.

Kenenkään Häneen koskematta Jeesus kulki väkijoukon halki, ja "jatkoi matkaansa"

Tietojemma mukaan Jeesus ei koskaan palannut takaisin Nasaretiin.

 ... Rukoilkaamme:
Suo Herra meille vapaus sellaisesta isien ja äitien uskosta, joka luo sydämeemme ylpeyden ja toisten halveksimisen, omien uskonveljiemme ja sisartemmekin halkeksimisen.

Anna Jumalan Sanan sattua mätäpaiseisiin ja anna meille oikean parannuksen tahto, ettemme liittyisi niihin jotka raivoissaan ajavat Jeesuksen pois keskuduestamme.

Kiitos että rakkaudessasi lähetät meille niitä, jotka Hyvän Paimenen äänellä ohjaavat meitä oikealle tielle.

Herra armahda
Kristus armahda
Herra armahda

Aamen


Valvoa mun, Jeesus, anna
aina ristis juurella
ja niin joka päivä kuolla
synneistäni kaikista.
Suo myös kuolla maailmasta,
kuolla itsestänikin,
että kaiken elämäni
sinulle vain eläisin.

virsi 315
Auta, että ristin tiellä
kuljen askeleissasi.
Eksymästä, horjumasta
estä, Jeesus, jalkani.
Uskoa ja rakkautta,
toivoani lisää myös.
Anna voimaa kilvoitukseen,
täytä alkamasi työs.

Rauhan virran anna vuotaa
sydämeeni kaipaavaan.
Kasvojesi pyhä kuva
paina sieluun loistamaan.
Ääretöntä rakkautta
mihin voisin verrata?
Syvä on se niin kuin meri,
väkevä kuin kuolema.

Ristissäsi, haavoissasi
armon löydän ikuisen.
Kaikki muu on turhaa aivan,
kun vain niitä katselen.
Rakas Jeesus, haavoihisi
minut kätke kokonaan,
kätke siksi, kunnes noudat
minut taivaan kunniaan.

Onnia Hellén 1894.
Virsikirjaan 1938.
Uud. Niilo Rauhala 1976.

hyvä virsi, kerran vielä!

 ESIKOISTEN YHTEISÖ

ettäkö ei muka ole totta?

miksi saarnaaja ja Jumalan Sanan uskollinen tutkija ja opettaja Risto Blom hyllytettiin niin että Kajaanissa asti kuuluu?

kateudesta, hengellisen ylpeyden tähden

miksi EH sai turpaansa, Inkerin pappi

kateudesta, hengellisen ylpeyden tähden

miksi Vanhimmat pitävät sellaista hirmuvaltaa ja tyranniaa esikoisten kristittyjen parissa

kateudesta, hengellisen ylpeyden tähden

vasikoita piisaa

susia lampaiden vaatteissa piisaa

kateudesta, hengellisen ylpeyden tähden


Oi Herra auta, oi Herra anna pelastus!