perjantai 3. kesäkuuta 2011

Alma

Sillä näin sanoo Herra, Herra: ei sen pidä pysymän, eikä näin oleman.
Vaan niinkuin Damasku on Syrian pää, niin pitää Retsinin oleman Damaskun pään. Ja viiden ajastajan perästä seitsemättäkymmentä, pitää Ephraimin tuleman perikatoon, niin ettei heidän enään pidä kansana oleman. Ja niinkuin Samaria on Ephraimin pää, niin pitää Remalian poika oleman Samarian pään. Jollette usko, niin ette vahvistu.

Ja Herra puhui taas Ahakselle ja sanoi:
Pyydä sinulles merkkiä Herralta sinun Jumalaltas, taikka alhaalle syvyyteen, eli ylhäälle korkeuteen.

Niin Ahas sanoi: en ano ja en tahdo Herraa kiusata.

Niin hän sanoi: kuulkaat siis te Davidin huone: vähäkö se teille on, että te ihmisiä vastoin teette, mutta myös teette minun Jumalaani vastoin?

Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.

Voita ja hunajaa hän syö, tietääksensä hyljätä pahaa ja valita hyvää.

Sillä ennenkuin poikainen oppii hylkäämään pahaa ja valitsemaan hyvää, pitää se maa, jotas kauhistut, kahdelta kuninkaalta hyljättämän.

Mutta Herra antaa sinun, sinun kansas ja isäs huoneen päälle tulla, Assyrian kuninkaan kautta, ne päivät, jotka ei sitte tulleet ole, kuin Ephraim erkani Juudasta.

Jes 7:7-17 KR 1776



Nimimerkki Patu on haastanut minua ja Anttia keskusteluun tärkeästä aiheesta.

Uudelleentulkinnan palstalla kerroin jo AnttiL osallistumisesta näihin keskusteluihin ja tämän palstan esimerkki liittyy niihin.

Edellä oleva katkelma profeettain kuninkaan, Jesajan, kohtaamisesta Juudan kuningas Aahaan kanssa oli vuosia sitten Antin väitöskirjan teemana: "Kuka on Immanuel?"

Mitä sitä nyt väitöskirjaa kirjoittamaan selvästä asiasta, viittaahan Matteuksen evankeliumi juuri tähän kohtaan kertoessaan Mariasta ja Jeesuksen syntymästä?

Ajanhukkaa viettää paljon aikaa itsestään selvän asian tutkimiseen ja vielä väitellä siitä akateemisessa oppilaitoksessa.

Tietäähän tuon pyhäkoululapsikin, kuka on Immanuel.


Antti Laato. Who is Immanuel?
The Rise and the Foundering of Isaiah's Messianic Expectations.
Åbo Academy Press 1988. 200 s.



Nuorena tiedemiehenä ja aloittelevana Vanhan testamentin tutkijana Antti ei tarkastellut Jesajan ennustusta Uuden testamentin uudelleen tulkinnan valosta, vaan pyrkii ymmärtämään sitä Jesajan omassa maailmassa.

Kirjassa ei siis katsella asiaa Kristuksen kirkon näkökulmasta 700 vuotta myöhemmin vaan Jesajan kirjan omasta näkökulmasta kun Damaskon aramealainen Retsin ja Samariassa Israelia hallitseva Peka Remaljan poika uhkaavat Jerusalemissa hallitsevaa Aahasia ja hänen pientä Juudan valtakuntaansa.

Tämä tapahtui 730 luvulla ennen Messiaan syntymistä, kun kreikkalaiset elivät vielä "Pimeää aikakautta" (Dark Age) ja Romulus ja Remus olivat juuri perustaneet Rooman (753 eKr).

Ketä tuohon aikaan asui Suomessa ei ole varmuutta, saamelaisia ja suomensukuisia heimoja varmaan asusteli kalavesien äärillä.



Mites Antti nyt silleen Immanuelista kuningas Hiskiaa ehdottelee, onkos hän uskossa ollenkaan?

Ettäkö Jesaja olisi odottanut Jumalan lupaamaa hyvää kuningasta pikapuoliin ja pettynyt pahasti?

Pistihän Hiskia pystyyn todellisen uskonpuhdistuksen kuningas Aahaan ja muiden pahojen tekojen tähden ja pelastihan Israelin Jumala Jerusalemin Assyrian kimalaisista.

Mutta ei Antti tässä vääristele Jesajaa ollenkaan, profeettahan puhuu juuri näistä asioista tässä kohdassa:


Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.

Voita ja hunajaa hän syö, tietääksensä hyljätä pahaa ja valita hyvää. Sillä ennenkuin poikainen oppii hylkäämään pahaa ja valitsemaan hyvää, pitää se maa, jotas kauhistut, kahdelta kuninkaalta hyljättämän.

Mutta Herra antaa sinun, sinun kansas ja isäs huoneen päälle tulla, Assyrian kuninkaan kautta, ne päivät, jotka ei sitte tulleet ole, kuin Ephraim erkani Juudasta.

Ja tapahtuu, että Herra viheltää sinä päivänä kärpäsiä Egyptin virtain äärestä, ja kimalaisia Assurin maalta;


Jes 7:14-18 KR 1776



No hetkinen,

jos se poikanen syö voita ja hunajaa (on ruokaa),

ja jos vihollinen tulee ennenkuin poikanen oppii erottamaan hyvän ja pahan (juutalaisilla pojat tulevat lain alaisiksi 12 vuotiaina)

niin tämä Immanuel lienee kuningas Ahasin aikainen henkilö?

vai kuka heppuli hän oikein on?

Antti väitteli tästä asiasta tosi ankarasti 200 sivuisessa kirjassa ja sai sen keskustelun kunniaksi tohtorin hatun.

Akateeminen tiedemaailma tunnusti, että Antin työ täyttää hyvän, suorastaan erinomaisen, Vanhan testamentin eksegetiikan tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.



Jouluna tämä kohta luetaan kirkossa, ja silloin siitä putoaa kristikansan korvissa pois kaikki tuo aikahistoriallinen todellisuus.

Korvissa kuuluu ainoastaan
"Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel."

ja kaikki "tietävät" että tämä on tietenkin Marian poika, jolle annettiin enkeli Gabrielin kehotuksesta nimeksi Jeesus eikä Immanuel.

joku saattaa jopa sanoa, ettei meille tänään ole mtään merkitystä arabi aahaalla, joka oli joku Juudean kuningas 2700 vuotta sitten itäisen Välimeren rannalla kun Rooma vielä oli pikkunen kylä.

Heidän mukaansa meille merkitsee tässä vain tämä "Immanuel" nimi ja lupaus neitseestä syntyvästä pojasta, Jumalan Pojasta.



Mutta Jesaja ei luvun 7 ennustuksessa puhu mistään Jumalan pojasta joka syntyisi 700 vuotta myöhemmin, vaan pikkusesta, joka syntyy nyt kohta kun Aram ja Efraim ahdistavat.

Väärentääkö Uusi testamentti siis Jesajan profetiaa, onko tämä sisään lukemista, eisegeesiä, mitä Matteus kirjoittaa?



Jesuksen Kristuksen syntymys oli näin: koska Maria hänen äitinsä oli Josephiin kihlattu, ennen kuin he yhteen tulivat, löyttiin hän raskaaksi Pyhästä Hengestä.

Mutta että Joseph hänen miehensä oli hurskas ja ei tahtonut häntä huutoon saattaa, ajatteli hän salaisesti hyljätä hänen.

Kuin hän näitä ajatteli, katso, niin Herran enkeli ilmestyi hänelle unessa ja sanoi: Joseph, Davidin poika! älä pelkää ottaakses Mariaa puolisoas tykös; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.

Ja hänen pitää synnyttämän Pojan, jonka nimen sinun pitää kutsuman Jesus; sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.

Mutta tämä on kaikki tapahtunut, että täytettäisiin, mitä Herralta on sanottu prophetan kautta, joka sanoo:

Katso, neitseen pitää raskaaksi tuleman ja synnyttämän Pojan, ja hänen nimensä pitää kutsuttaman Emmanuel; se on niin paljo sanottu: Jumala meidän kanssamme.

Kuin Joseph unesta heräsi, niin hän teki kuin Herran enkeli hänen käski, ja otti puolisonsa tykönsä,

Ja ei tuntenut häntä, siihenasti kuin hän poikansa esikoisensa synnytti, ja kutsui hänen nimensä Jesus.


Mt 1:18-25 KR 1776



Tapahtumat olivat aivan yllättäviä.

Tietääksemme kukaan ihminen ei Rooman alaisessa Galileassa odottanut, että joku neitsyt tulisi raskaaksi.

Kukaan ei odottanut, että Jumala ryhtyisi ihmisen isäksi näin toden teolla.

Juutalainen kansa ei vieläkään odota neitsyen tulemista raskaaksi, ja lukee Jesajan kirjaa toisella tavoin.

Mites Matteus sitten?

Jeesuksen syntymän tapahtuman jälkeen Häneen uskovat löysivät pyhistä kirjoituksista tämän kohdan, ja sovelsivat sen - ai näin tämä meneekin.

Matteuksella on monia muitakin esimerkkejä tällaisesta Raamatun uudelleen tulkinnasta tapahtumien jälkeen.



Perustava kysymys meille kristityille on se, onko Uuden testamentin sisältämä uudelleen tulkinta Israelin kansalle tulleiden Jumalan sanojen vääristelyä vai sisältääkö tämä tulkinta totuuden.

Joitain poikkeuksia lukuunottamatta, juutalainen kansa on ehdottomasti vakuuttunut, että kristittyjen lahko väärentää Raamatun ja että juuri Paavali on tässä se pääpiru, joka teki juutalaisesta rabbista muka Jumalan Pojan.

Aikamme tieteellinen raamatuntutkimus, eksegetiikka, ei ole yhtenäinen yhden linjan ja tulkinnan ilmoitusta, vaan monien eri tutkijoiden yhteistä ponnistelua totuuden löytämiseksi.

Vanhan testamentin eksegeettien joukossa on monia, joiden käsityksen mukaan juutalaiset ovat oikeassa ja kristityt väärässä.

Alma, neitsyt, on heidän mielestään ihan pieleen luettu hellenistisen maailman ideoiden mukaan.

Kuten tiedämme, meillä on piispojakin, jotka näin ajattelevat.

"syntyi neitsyt Mariasta" ei ole heidän mielestään uskomme kannalta olennainen asia.



Patu kaipaili "uusi Israel" asiasta vastausta minulta, eikä huomannut että kirjoitin kaksi palstan avausta vastauksena hänelle.

tässä Alma - heprean nuori nainen, neitsyt - kreikan Parthenos kohdassa on hyvin selkeästi esillä Raamatun pyhien profetioiden uudelleen tulkinta Uudessa testamentissa.

olisi niin mukava saada tästä palautetta ja keskustelua.

toinen esimerkki on Israelin kansan aseman täydellinen uudelleentulkinta erityisesti apostoli Paavalin kirjeissä.

siellä ei kuitenkaan käytetä ilmausta "uusi Israel" vaan asiasta puhutaan toisella tavalla, etenkin Roomalaiskirjeessä.

Israelin kansan uudelleentulkinnan klassinen kirje se on ja tärkeä pohtimisen ja kuuntelemisen aihe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti