niin, me kaikki olemme homoja
Pilatus puhui pääsiäisenä Jerusalemissa kansalle latinaa, tuon ajan ranskaa. (kreikka taisi olla sen ajan englantia, jota kaikki osasivat)
Hän toi pahoinpidellyn ja ruoskitun, verisen Jeesuksen kansan eteen ja sanoi "ecce homo"
suomeksi se on "katso, ihminen"
latinankielessä näet sana homo tarkoittaa ihminen.
me olemme viralliselta nimeltämme homo sapiens sapiens, viisas viisas ihminen.
oman aikamme kulttuuriin ja keskusteluihin tottuneissa korvissamme "ecce homo" kuulostaa sen sijaan "katso homo"
kreikankielessä "homo" tarkoittaa sama, samanlainen, esimerkiksi homogeeninen, heterogeeninen
homoseksuaalinen, heteroseksuaalinen
ja siitä lyhenteinä homo ja hetero
siis kreikkaa
Pontius Pilatus puhui latinaa
Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen. Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin.
Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Minä tuon hänet tänne osoittaakseni, etten pidä häntä syyllisenä mihinkään rikokseen."
Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään, ja Pilatus sanoi: "Katso: ihminen!"
Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!"
Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa. Minä en ole havainnut hänen syyllistyneen mihinkään."
Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika."
Joh 19:1-7 KR 1992
ecce homo! sanat pysäyttävät
pahoinpidelty Jeesus tuotiin kansan ihmeteltäväksi eikä vertavuotava näky herättänyt väkijoukossa eikä kansan johtajien sydämissä sen suurempaa sääliä.
(roomalaiseen ruoskimiseen saattoi ihminen kuolla, se aiheuttaa erittäin voimakasta verenvuotoa repien ihoa flagellum ruoskaan sidottujen metallin tai luunpalojen tähden)
mutta meidät kristityt Johanneksen evankeliumin kuvaus pysäyttää hartain ja hurskain ajatuksin.
kyseessä on pääsiäisen kertomus, kristinuskon suuret ja pyhät asiat, ja tässä Jumalan Poika on kulkemassa kärsimystietään.
hyviä, kauniita asioita nousee mieleemme, Jumalan rakkaus ja armo ihmiskuntaa kohtaan.
ecce homo
sen sijaan herättää meissä kristityissä hyvissä ihmisissä paheksuntaa, inhoa, aikamme homoseksuaalisuuden puolustelun ja julkaistamisen riettautta ja pahennusta, joka on Jumalalle kauhistus ja ihmisille suuri häpeä.
toki me sanomme että olemme "syntisistä suurimpia" ja kyllä omatunto syyttää ja tuomitsee siitä, mitä teemme tai jätämme tekemättä.
mutta keskimäärin olemme kuitenkin hyviä ihmisiä, oikeassa pelastavassa uskossa, Jumalan rakastamia, ja vältämme julkisia syntejä ja kaikkea sellaista rivoutta ja saastaisuutta ja himojen hurjastelua, jota nuo maailman ihmiset tuhokseen tekevät.
kirkossakin synti ja paha saa valtaa homoparien siunaamisenkin kautta.
yleistä Jumalan Sanasta luopumista ja epäkristillistä menoa siellä valtionkirkossa.
kun katselemme uskon silmin pyhää Jumalan Karitsaa skeptisen valtiomiehen, Pontius Pilatuksen edessä, näemme siis hyviä asioita ja kauhistelemme Jerusalemin väkirjoukon raakuutta "ristiinnaulitse!"
mutta katselemme asiaa silloin tietynlaisin uskon silmin, näkemättä, mitä siellä Litosthrotonin luona oikeasti tapahtuu.
ehkä meitä auttaa ymmärtämään, mitä siellä oikeasti tapahtuu, kun kuulemme nuo sanat "ecce homo" aikamme korvin.
"#¤%&&%¤ homo siellä seisoo, Jumalan tahdon rikkoja, sellaisten asioiden tekijä, jotka ovat Jumalalle suorastaan kauhistus ja joista on pyhässä laissa määrätty ankara rangaistus.
hurskas sydämemme kauhistuu ja inhoaa moista näkyä, todellinen laitatien kulkija, joka ei millään tavoin voi kelvata Jumalalle vaan ansaitsee pahimman mahdollisen rangaistuksen, helvetin tulen.
Jerusalemin väelle homoseksuaalisuus ei ollut ongelma, siitä tapettiin Israelin mies Jumalan lain määräysten mukaan. Asia ei ollut mitenkään tapetilla.
Heidän edessään seisoi jotain vielä inhottavampaa, tavallinen rakennusmies, joka väitti olevansa Israelin Jumalan poika.
pois päiviltä tuollainen pilkkaaja ja isien pyhän uskon repijä.
ecce homo
kun hurskailta silmiltämme riisutaan kristillisyytemme vaaleanpunaiset aurinkolasit ja alamme nähdä, mitä Jerusalemissa oikeasti tapahtuu.
silloin korvissamme alkavat soida toisenlaiset sävelet kuin tuo ihmisen (homo sapiens) luonnollinen hurskauden ja oikeudentaju.
tämä kaveri on oikeasti, todellisesti, aidosti tehty synniksi.
Jumalan silmissä hän on syyllistynyt kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaankin syntiin, mitä ihminen vain voi eläessään tehdä.
on ylpeä kuninkuuden tavoittelija, viihtyy syntisten naisten ja juopottelevien miesten ja korttia pelaavien tanssaavien ja huoraavien nuorten parissa.
kaikkea sitä kamalaa, joka voi tiivistyä tuohon ecce homo
emme me ole sellaisia, Jumalan kiitos
emme oikeasti kulje rypemässä maailman synnissä huoraamassa ja juopottelemassa ja homoilemassa ja varastamassa ja ryöstämässä ja murhaamassa ja pahaa tekemässä.
saamme elää siivosti ja uskomme varjelee meitä monelta kolaukselta
ja näin siivoina kristittyinä emme myöskään tahdo katsella ihmistä
ecce homo
vaan suljemme silmämme joko tietoisesti tai tietämättämme ja katselemme Jumalan Poikaa
pidämme ajatuksemme puhtaina ja kohdistettuina hyviin asioihin, kuten kristitylle on sopivaa.
ettei maailma saastuta
eiköhän tästä taas saada neuvoja Lahdessa muualla Lapin lähetyksen aikana.
asia on niin vastoin luonnollista uskonnollisuuttamme ja hyveellisyyttämme ja siveellisyyttämme, tämä synniksi tehty Jeesus.
heti nousee vastalause "mutta Hän oli viaton, Hän ei ikinä tehnyt syntiä, ei koskaan rikkonut Jumalan tahtoa, puhdas ihminen, sellainen kuin uusi Aadam on"
sellaisten ajatusten parissa on paljon helpompi olla
ja näin ajattelevien ihmisten seurassa iloita hyvistä ja hurskaista asioista
tämä on sitten syvällinen mysteeri, salaisuus
ecce homo
seuraava (tosiasioihin pohjautuva) kertomus selittää, mistä tässä on kyse
Rukoushuone oli taas ääriään myöten täynnä ja hiljaisuus vallitsi saarnaajan julistaessa kokonaista Jumalan sanaa, lakia ja evankeliumia.
Siististi mutta hillitysti pukeutunut seuraväki istui tarkkaavaisesti kuunnellen sanaa, joka osui kohdalleen ja nosti sydämestä aamenen ja huokauksen, näin se on.
mitä nyt joskus pienempien lasten iloinen ääni hiljaisuutta rikkoi.
sisään seuratuvan ovesta astui hieman rähjäisen näköinen mies, joka käveli istumapaikkaa etsien. hiuksensa olivat rasvaiset ja kampaamattomat ja horjahtelunsa kertoi kuningas alkoholin tuttavuudesta.
örisikin siinä jotain sekavia. kuka lie ollut.
kaksi ronskimpaa esikoisten miestä lähestyi tarkoituksenaan ohjata tämä vieras selviämään ja pois seuroja häiritsemästä.
silloin eräs rouva nousi ja otti miestä kädestä ja istutti hänet paikalleen.
hän sanoi miehille että pitää huolen vieraasta ja nämä palasivat rauhottuneina paikoilleen.
siinä kun vähän järjesteltiin niin saatiinhan siihen tilaa ja näin humalainen sai suojan, kun örinää meinasi nousta, niin rouva sai hänet hiljenemään ja tuntui, että tämä kohtelu sulatti jotain kovia kokeneen ihmisen olemuksessa, hän rauhottui ja alkoi kuunnella, mitä höyryiltään kykeni.
seurat kestivät kauan, eikä mies jaksanut loppuun asti, vaan lähti matkaansa.
lähtiessään Jeesus oikein kädestä kiitti rouvaa, joka oli Häntä kunnioittaen ja rakkaudella kohdellutt.
syntistä ihmistä.
Virsi 315
Valvoa mun, Jeesus, anna
aina ristis juurella
ja niin joka päivä kuolla
synneistäni kaikista.
Suo myös kuolla maailmasta,
kuolla itsestänikin,
että kaiken elämäni
sinulle vain eläisin.
Auta, että ristin tiellä
kuljen askeleissasi.
Eksymästä, horjumasta
estä, Jeesus, jalkani.
Uskoa ja rakkautta,
toivoani lisää myös.
Anna voimaa kilvoitukseen,
täytä alkamasi työs.
Rauhan virran anna vuotaa
sydämeeni kaipaavaan.
Kasvojesi pyhä kuva
paina sieluun loistamaan.
Ääretöntä rakkautta
mihin voisin verrata?
Syvä on se niin kuin meri,
väkevä kuin kuolema.
Ristissäsi, haavoissasi
armon löydän ikuisen.
Kaikki muu on turhaa aivan,
kun vain niitä katselen.
Rakas Jeesus, haavoihisi
minut kätke kokonaan,
kätke siksi, kunnes noudat
minut taivaan kunniaan.
Onnia Hellén 1894.
Virsikirjaan 1938.
Uud. Niilo Rauhala 1976.
hyvä virsi, kerran vielä!
"Suo myös kuolla maailmasta,
VastaaPoistakuolla itsestänikin,
että kaiken elämäni
sinulle vain eläisin."
Hienot sanat.