"Matti Sipi Antero Leisola (s. 24. marraskuuta 1947 Lahti) on Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan professori. Leisola toimi myös kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaanina vuoteen 2011 asti ...
Hänen tieteellinen uransa on ollut mittava ja myös kansainvälisesti tunnustettu. Vuosina 1981–1988 hän toimi tutkimusryhmän johtajana Sveitsin teknillisessä korkeakoulussa (ETH Zürich) ja sai alle 40-vuotiaalle tutkijalle osoitetun Latsis-palkinnon 1987. Hänen tutkimuksiinsa on osoitettu runsaasti viittauksia tieteellisissä julkaisuissa. Tavanomaisilla tieteellisillä kriteereillä arvioituna hän on ollut merkittävällä paikalla kehittämässä tieteenalaa, joka etenee kiihtyvällä vauhdilla.
Hän aloitti opintonsa TKK:n kemian osastolla ja väitteli tohtoriksi 1979. Hän teki dosentinväitöskirjansa vuonna 1988 ligniinin hajoamisen biokemiasta. Leisola toimi Cultorin tutkimusjohtajana vuosina 1991–1997 ja vastasi yhtiön bioteknisestä tutkimuksesta. Vuonna 1997 hän palasi Teknilliseen korkeakouluun professoriksi."'
lue koko artikkeli wikipediasta
Matti Leisola tunnetaan kristillisissä piireissä sekä Suomessa että kansainvälisesti hänen rohkeasta ja omaperäisestä opetuksestaan Jumalasta kaiken Luojana. Huolimatta osakseen tulleesta suoranaisesta pilkasta ja vastustuksesta, hän on kärsivällisesti esittänyt näkemystään siitä, ettei elävässä elämässä näkyvä suunnitelmallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja syvällinen viisaus mitenkään voi olla sattuman tulosta.
Leisola on kansainvälisen Bio-Complexity julkaisun päätoimittaja, jossa pyritään kirjoittamaan tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää tekstiä ja osoittamaan, että elämän kehityksen monimutkaisissa systeemeissä ei yksinkertaisesti voi olla selityksenä mielivaltainen sattuma. Hän on itse kirjoittanut kahden kollegansa kanssa julkaisuun artikkelin vuonna 2012 palaten siinä dosentinväitöskirjansa teemaan - ligniinin hajoamiseen Lignin - Designed Randomness.
Jumalan olemus
Uskomme Israelin Jumalaan perustuu siihen, mitä Hän itse ilmoittaa itsestään. Hyvin keskeinen on apostoli Paavalin kirjoitus aivan Roomalaiskirjeen alussa - ja me uskomme, että hänelläkin on Pyhä Henki.
Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.Jumala on näkymätön. Häntä ei voi nähdä paljain silmin, ei teleskoopilla eikä elektronisella mikroskoopilla. Häntä ei voi "nähdä" verbaalisesti tai taiteellisesti ihmisen mielikuvituksen silmin käyttämällä niitä merkkejä, symboleita, joita ihmisen aivojen monimutkaisissa rakenteissa on tallennettuna. Näkymätön - voisimme sanoa salattu Jumala.
Room 1:19-20
Tiedämme, että auringon katsominen paljain silmin saattaa aiheuttaa pysyvän sokeuden. Raamatussa on kohtia, joissa kerrotaan, että ihminen, joka näkee Jumalan kasvoista kasvoihin yksinkertaisesti kuolee. (Mooses on tässä poikkeus.)
Mutta mitä Jumalasta voidaan tietää, koska Hän on itse ilmoittanut sen kaikille rotuun, kieleen, sukupuoleen, kulttuuriin, uskontoon katsomatta? (yleinen ilmoitus)
Apostoli Paavali, että kuka tahansa voi nähdä Jumalan teoissa (luomakunnassa, historiassa jne)
- Jumalan ikuisen voiman
- Jumalan jumalallisuuden
Tämän lisäksi apostoli Paavali puhuu "Jumalan näkymättömistä ominaisuuksista" jotka ovat ihmisen nähtävissä luomakunnan alusta asti.
Asia on niin itsestään selvä, että tämän kieltäjä ei voi lopulta millään itseään puolustaa, miksi ei kunnioittanut Luojaa.
Jumalan olemus ja Leisola
Tässä olemme professori Matti Leisolan lempiaiheessa, josta hän ei väsy kirjoittamasta ja puhumasta. Monet hänen antamansa esimerkit ovat häkellyttäviä ja haastavia, ja ovat saaneetkin tieteellisen yhteisön palautetta ja arvosteluakin.
Mutta perussävel - tämä ei voi tieteellisesti katsoen olla sattuman satoa - on kestänyt, koska se on totta. Olen itse oppinut tavattomasti hänen kirjoituksistaan oman alansa erityskysymyksistä ja esimerkiksi juuri tuo lingiinien asemaa elämän kehityksessä pohtiva artikkeli on siitä hieno esimerkki, samoin hänen usein mainitsemansa bakteeri-moottori.
Kompastuskivi
Raamattu todistaa monin tavoin, että Jumala on itse ilmoittanut olemustaan koko luomalleen ihmiskunnalle luonnossa vastaansanomattomalla tavalla. Mitä kaikkea tämä merkitsee, siitä voidaan kirjoittaa monta paksua kirjaa kognitiivisesta tieteestä uskontotieteen tutkielmiin ja Raamatun eksegetiikkaan.
Mikä tässä siis mättää?
Raamattu.
Henkilökohtaisesti arvostan ja iloitsen Leisolan hienoista luonnontutkimusta esittelevistä kirjoituksista, opin niistä paljon sellaista, mitä humanistina en ole tiennyt. Samalla olen syvästi pahoillani, että professori Leisola antaa horjumattoman tukensa kreationisteille ja ID linjan edustajille (älykäs suunnittelu). Tämä sekoittaa kuviot, emmekä kohta tiedä, mikä on tieteellisesti pätevää luonnontutkimuksen esittelyä ja Jumalan suurten tekojen ihailua, mikä täyttä huuhaata Kimmo Pälikön ja Pekka Reinikaisen tyyliin.
Näinä vaikeina aikoina informaatiotulvan keskellä hermeneuttinen selkeys pyhän Raamatun kirjoitusten suhteen on aivan välttämätöntä.
Samoin on välttämätöntä vetää selkeät rajat tieteellisen luonnontutkimuksen ja sen uskonnollisen tulkinnan välille.
EI SAA SEKOITTAA USKOA JA TIETOA
Mikä avuksi?
Kurssin korjaus ei ole sitä, että sanotaan "ateistitkin uskovat mihin uskovat - sattumanvaraiseen geenien mutaatioon ja luonnonvalintaan" - joten vaihdetaan sattuman, Fortunan, tilalle älykäs suunnittelu, Intelligent Design.
Tämä johtaa umpikujaan ja osoittaa vain, että ateismi ja kreationismi ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Se johtaa myös siihen, että tieteellinen yhteisö yksinkertaisesti sivuuttaa "kristittyjen tiedemiesten" omat erikoisideat, joita professori Tapio Puolimatka on kirjoissaan ja luennoissaan esitellyt.
Professori Leisolan kohdalla tilanne on mikä on, hän on niillä moninaisilla lahjoillaan joita Jumala on hänelle antanut kirjoittanut, mitä on kirjoittanut ja antaa tukensa, kenelle antaa tukensa. Hän on esimerkillisen rohkea tuoden esiin, mihin uskoo, seurauksista välittämättä akateemisen susilauman keskellä.
Kristitty tiedemies
Kristityille luonnontieteen ammattilaisille sanoisin - omat rajoitukseni asioiden ymmärtämisessä tiedostaen - että Jumalan luomistekoja tulee tutkia niillä edellytyksillä, jotka Jumalan yleinen ilmoitus antaa.
Usko siihen, että Israelin Jumala on luonut maailmankaikkeuden, sinut ja minut, tulee Jumalan Sanan kuulemisesta ja sakramentteihin osallistumisesta siinä järjestyksessä, jonka Jumalan erityinen ilmoitus kertoo.
Usko ei ole jokamiehen, eikä sitä saa sotkea luonnolliseen tietoon, jota saamme Jumalan olemuksesta Hänen teoistaan, luomakunnasta.
Pyhä Augustinus sanoi, että "uskolla on omat silmänsä" - tämä johtaa valtavaan keskusteluun kirkon historiassa ja nykyajan tieteellisen maailman kanssa, johon voit tutustua vaikkapa Katolisen tietosanakirjan artikkelissa Faith
Jumalan olemus - kielletty käytännössä
Apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä varsin yksinkertaisen, mutta fataalin totuuden
Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.On luonnontieteen edustajia, jotka kyllä näkevät luomisen ihmeellisyyden, mutta eivät siitä ylistä Jumalaa.
He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.
Room 1:21-23
Apostoli sanoo, että näin on ja sillä on seurauksensa, sillä Jumala ilmiselvästi kaipaa ihmisten kehuja.
Annetaan ne Hänelle.
Tutkitaan luontoa sen kuin kykenemme, ja ylistetään Jumalaa Hänen suuruudestaan ja mittaamattomasta viisaudestaan.
Niin, se sattuma... jumalatar Fortuna
Tämän epäjumalattaren kaataa karttuva tieto luonnosta ja on hyvä osoittaa tämä, kuten Leisola tahtoo tehdä.
Mutta ei tuoda jumalatar Intelligens Consilium sen sijaan, sillä ID on ihmisen yritys määritellä, miten Jumala toimii.
Eikä se määritelmä toimi eikä kestä tieteellistä kritiikkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti