Kuolema ristillä

Emme toki pysty kuvittelemaan sen murheen syvyyttä, minkä Jeesus koki ristillä syytettynä koko maailman synnistä, tuomittuna kiduttavaan kuolemaan ja tulemaan täydellisesti Jumalan hylkäämäksi.

Emme kykene käsittämään Jeesuksen kokemaa oman kansansa ja sen uskonnollisten johtajien pohjattoman syvää hylkäämistä ja pilkkaa, joka Häneen kohdistui.

Tiedämme, että kuoleva Jeesus ei jaksanut ymmärtää, miksi Isä Hänet hylkäsi ja yksinkertaisesti vain huusi

Eeli, Eeli, lama sabaktani? se tarkoittaa Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

Voimme sen sijaan ymmärtää ristiinnaulitun kokemaa ruumiillista tuskaa, koska nyt tiedämme kuinka naulat lyötiin ja miten ristiinnaulittu kuolee.

Koska meilläkin on ruumis, on kädet ja jalat ja pää, johon piikikkäistä kuivista ohdakkeista tehty "kruunu" voidaan painaa syvälle, niin että veri vuotaa valtoimenaan.

Evankelistat kertovat pitkänperjantain tunneista eli hetkistä, jotka lasketaan aamu kello kuudesta meidän kellojemme mukaan.

09:00 "Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet." Markus 15:25

12:00 - 15:00 "Keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka." Markus 15:33

15:00 "Yhdeksännellä tunnilla ... Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä" Markus 15:34, 37


Millaista on kuolla ristillä?
Muistamme, että Jeesus oli ruoskittu julmasti aikaisemmin. Monet meistä eivät ole todellista ruoskimista kokeneet, kiitos Jumalan, emmekä tiedä omasta kokemuksesta, miltä se tuntuu (jotkut ovat kokeneet). Roomalaisen ruoskan alle saattoi kuolla.

Muistamme, että Jeesuksen päänahkaan oli upotettu monia hyvin teräviä pitkiä piikkejä, joita Lähi-idän ohdakkeissa kasvaa ja joista juutalaisten kuninkaalle oli tehty kruunu. Päänahka vuotaa voimakkaasti verta.

Muistamme, että matkalla tuomiopaikalta Golgatalle ristiään kantava Jeesus oli kaatunut useamman kerran uupumuksesta Jerusalemin kaduille.

Näin haavoitettuna Hänet lyötiin ristille - ei parhaassa fyysisessä kunnossa, niin sanoaksemme.

Muistamme, että Jeesus kieltäytyi ottamasta armollista huumaavaa juomaa, joka olisi lieventänyt ruumiillisia kärsimyksiä

"He tarjosivat hänelle viiniä, johon oli sekoitettu mirhaa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan." Markus 15:23

Pääkallopaikalla oli teloitettavia varten lujasti maahan istutettuna kolme tukevaa pystypuuta, joiden kärkeä oli kirvesmies ohentanut.

Ristiinnaulittu kantoi omaa ristiään, raskasta poikkipuuta, jossa oli kesekllä kirvesmiehen tekemä pystypuun huipussa olevaan ohennukseen sopiva reikä.

Poikkipuu asetettiin maahan, sotilaat tarttuivat Jeesusta käsistä ja painoivat Hänet makaamaan maahan.

Raskaan vasaran muutamalla iskulla lyötiin paksu terävä rautainen naula molemmista ranteista kiinni poikkipuuhun. Naulassa on leveä kanta, niin ettei käsi pääse siitä luistamaan irti.

Naulat lyötiin ranteessa olevaan pehmeään kolmiomaiseen alueeseen, jossa ei ole laisinkaan luuta. Se sujahtaa helposti läpi ranteen, mutta katkaisee mennessään käden päähermon.

Tuntuu samalta, kuin naula lyötäisiin suoraan selkärankaan.

Käsien naulaamisen jälkeen miehet nostavat poikkipuun ja siinä nyt avuttomana roikkuvan uhrin yksinkertaisesti pystypuun ylle ja sovittavat sen valmiiksi hakattuun aukkoon.

Tällainen rakennelma on erittäin kestävä T muotoinen risti, helppo tehdä ja uhri on siihen nopea kiinnittää.

Ristin kauhut unohtuivat sen jälkeen, kun keisari Konstantinus Suuri kielsi tämän teloitustavan Rooman valtakunnassa 300-luvun alussa.

Taiteessa näkee usein ristin, joka on jotenkin lyöty pystypuuhun sivulta päin. Kyllä sellaisenkin + ristin voi veistää, mutta työ on paljon vaativampi kuin T ristin nopea teko ja tulos huomattavasti heikompi.

National Geography teki ristiinnaulitsemisesta dokumentaarin, jossa näitä puusepän työn vaihtoehtoja kokeiltiin käytännössä ja T risti osoittautui erittäin helpoksi tehdä ja kestäväksi.

(ohjelma on siitä ikävä, että se on kuin ristiinnaulitsemisen käsikirja)

Uhrin jalat lyötiin nyt sivulta kiinni pystypuuhun.

Toisen teloittajan pitäessä jalasta kiinni toinen löi raskaalla vasaralla naulan kantapään luun läpi lujasti kiinni puuhun.

Muuta ei tarvittu.

Josefus kertoo Jerusalemin hävityksen ajalta, että jotkut omaiset pyysivät armahdusta ja että vielä elossa oleva omainen otettaisiin ristiltä alas.

Nämä kaikki kuitenkin kuolivat - kukaan ei selvinnyt tästä kokemuksesta.


Ristiinnaulittu on kiinnitetty siten, että hän voi tukea itseään lävistettyihin jalkoihinsa.

Tästä sitten alkaa niin hirveä kiduttava kuolema, etteivät roomalaiset pahempaa keksineet. Ja he olivat aika kekseliäitä.

Jotkut ovat ajatelleet, että risti olisi ollut korkea. Eräs syy tähän on, että kun sotilas tarjosi janoiselle Jeesukselle hapanviiniä (etikkaa) kostutetulla sienellä hän pani tämän isoppikorren päähän.

Kokenut sotilas ei tehnyt sitä siksi, että risti olisi ollut korkea, vaan siksi, että jos hän pistäisi kätensä uhrin suun lähelle, sinne voisi jäädä muutama sormi matkalle.

Roomalaisista näytelmistä jossain mainitaan, että koirat litkivät verta ristiinnaulittujen jaloista.


Evankeliumit kertovat, että risteille naulatut teloitettavat keskustelivat keskenään.

Tämä johtui siitä, että niinkauan kuin uhri jaksoi seistä lävistettyjen jalkojensa varassa naulat kantapäissään, hän pystyi myös hengittämään ja puhumaankin.

Mutta väsymys ja lihaskouristukset siinä alkavat tulla ajan kuluessa, ja on pakko lysähtää käsien varassa lepäämään.

Mutta näin käsien varassa roikkuessa ei pallea toimi kunnolla, ja ihminen alkaa tukehtua. On pakko nousta taas jalkojen varaan.

Nämä liikkeet tietenkin kiersivät nauloja ranteissa ja painoivat kantapäissä olevia nauloja - joten uhri kidutti itse itseään kauheilla kivuilla ja tiesi sen. Kohta taas on kestettävä tuo kipu tai tuo tukehduttava kuoleman läheisyys.

Torinon käärinliinan ristiinnaulitun käsivarsissa on siksak kulkuiset verijuovat, jotka kertovat tästä kuoleman taistelusta, käsien varassa ja jalkojen varassa vuoroin.


Arvelisin, että ristiinnaulitulle tulee eräänlainen ahtaan paikan kammo.

Se johtuu siitä, että ei pysty liikuttamaan lainkaan käsiään eikä jalkojaan ja on jatkuva todellinen tukehtumisen pelko.

Lääkärit osaavat tarkemmin kuvata, miten ihmisen keho tuossa tilanteessa reagoi tuntien kuluessa, en maallikkona esimerkiksi tiedä, tulisiko siinä tuskallisia lihaskramppeja jalkoihin ja käsiin.

Turtuuko käsien ja jalkojen naulojen aiheuttama kipu ollenkaan, etenkin kun käsien naulat kiertyvät rikotussa isossa hermossa?

Saatamme hyvin ajatella, että ristillä roikkuvat orjat ja kapinalliset ovat käyttäneet myös ääntään käheäksi asti, huutaen välillä tuskasta, kiroten välillä teloittajiaan, manaten ja rääkyen.

Paljon muuta he eivät ristiin naulattuina kyenneet tekemään.

Tämä saattaa selittää roomalaisen sadanpäämiehen sanat, kun hän katseli Jeesuksen tekevän kuolemaa. Jotain oli tässä nyt aivan erilaista kuin normaalisti Golgatalla oli nähty.

Kun vastapäätä seisova sadanpäällikkö näki Jeesuksen tällä tavoin kuolevan, hän sanoi: "Tämä mies oli todella Jumalan Poika!"
Markus 15:39

--- tämä ennakoi jo sitä, että kristinusko levisi marttyyrien ihmeellisen rohkeuden kautta nopeasti roomalaisten sotilaiden pariin, missä se kilpaili mithra uskonnon kanssa. Alkukirkon historia muistaa monia roomalaisten sotilaiden nimiä, jotka eripuolilla valtakuntaa kuolivat Kristuksen veritodistajina.

Me miehet pidämme itseämme sankareina, naisten puolustajina.

Mutta näyttäisi siltä, että Golgatalle ei kovin monta Jeesuksen ystävää tullut. Ehkä siitä syystä, että pelkäsivät joutuvansa viranomaisten käsiin ja teloitettaviksi itsekin?

Naiset ovat sitkeää väkeä, kestävät kipua ja tuskaa eikä mikään voinut estää edes Jeesuksen äitiä tulemasta paikalle

"Paikalla oli myös naisia jonkin matkan päässä tätä katselemassa. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, toinen Maria, joka oli nuoremman Jaakobin ja Joosefin äiti, sekä Salome. Jo Galileassa he olivat kulkeneet Jeesuksen mukana ja palvelleet häntä. Siellä oli monia muitakin naisia, jotka olivat tulleet Jerusalemiin Jeesuksen mukana."
Markus 15:40-41

En edes yritä kuvitella, miltä Maria äidistä tuntui.

Luukas kertoo, että pojan syntyessä temppelissä oli Simeon, joka ennusti Marialle "sinun sydämesi on miekka lävistävä"

näin tapahtui.
 

Virsi 56
1.
Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

2.
Saata minut, Jeesukseni,
turhuudesta maailman
turviin veren kalleimman.
Anna rauha tunnolleni,
poista tuskat painavat,
epäilykset vaikeat.

3.
Avaa silmät, että saisin
rakkauttas katsella,
Jeesus, uhrikaritsa.
Kannat synnit ristinpuussa
puolestani kärsien
vihan liekin hirmuisen.

4.
Nöyränä ja hiljaisena
kannat piikkikruunua,
riisuttuna, heikkona.
Häpeissäni, Jeesus, tunnen,
että olen syyllinen,
kova, kevytmielinen.

5.
Maailma ei siedä niitä,
jotka Herraa pelkäävät,
hänen tietään etsivät.
Raskain tie on Jeesuksella:
kansa pilkkaa, vainoaa
auttajaansa ainoaa.
VASTAA
 Ilmoita asiaton viesti Poista
sumeri29.3.2013 12:480 SULJE
6.
Juudaan suu ja viekas kieli,
kieltämiset Pietarin,
julma päätös Kaifaankin,
Pilatuksen pelkomieli,
Herodeksen kopeus
maailman on kuvaus.

7.
Ystäväsi sinut antoi
käsiin vihollisien
palkan siitä vaatien.
Yöllä joukko miekoin, keihäin
sinuun kävi käsiksi,
sinut köysin vangitsi.

8.
Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.

9.
Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!

10.
Ristisi on kunniani,
veresi on aarteeni,
autuuteni, iloni.
Siinä turva syntiselle
sielun ahdistuksissa,
siinä toivo ainoa.

11.
Sydämeeni syvään auta
kärsimykses kätkemään,
siinä rauha perimään.
Suo, kun vihdoin aukee hauta,
haavoihisi nukkua
katoovasta menosta.

Haqvin Spegel 1694. 
Suom. Abraham Frosterus 1765, 
Elias Lönnrot 1865. 
Virsikirjaan 1886.