sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Nuoren maan kreationismi - keskustelun selvennys

Tässä blogissa on käyty keskustelua luomisesta, johon ovat aktiivisesti minun lisäkseni osallistuneet nimimerkit Laodikea, Marja-Leena, ja Petri.

Koska aihe on laaja, se aaltoilee moniin teemoihin ja keskustelijat ovat nostaneet esille argumentoinnin kaiken keskustelun tärkeänä elementtinä, miten asioista puhutaan eikä vain mistä asioista puhutaan.

Selvennykseksi teen tässä rajauksen nähdäksemme keskustelun todellisen aiheen: mistä on ja mistä ei ole kysymys.

Mistä on kysymys?
Nuoren maan kreationismi (Young Earth Craationism YEC) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan Jumala loi maailman Raamatun sukutauluista laskettuna aikana noin 4000 vuotta ennen Kristuksen syntymää.

Tästä on keskustelussa kysymys: Raamatun auktoriteetilla ja miltei uskovan pelastuksen ehtona annetusta numerosta, vuosiluvusta.

Olen väittänyt, että nuoren maan kreationismin perustana on kirjaimellinen näkemys Raamatusta, jonka paras määritelmä on Chicagon 1978 julkilausuma Raamatun virheettömyydestä ja erehtymättömyydestä.

Olen väittänyt, että Chicago 1978 kaltainen uskontunnustuksen luonteinen näkemys Raamatusta ja siinä annetusta maailman iästä johtaa väistämättä teologiaan, jossa vääristetään sekä pyhä Raamattu että Jumalan luomisteot.

Nuoren maan kreationismia edustaa Creation Ministries International ja siitä erkaantunut kilpaileva yritys, Answers in Genesis  Molemmissa on nuoren maan kreationismi merkittävä elementti. Näitä ensin USAssa ja Australiassa ja nyt eri puolilla maailmaa toimivia järjestöjä edustavat Suomessa esimerkiksi www.luominen.fi ja www.kreationismi.fi sivujen ylläpitäjät.

Erityisesti keskustelussa ovat olleet esillä CMI aktiivisesti kirjoittavat tohtori Jonathan Sarfati ja professori John Hartnett.

Olen verrannut nuoren maan kreationismia Jehovan todistajien liikkeeseen kahdesta syystä
1. nuoren maan kreationismi pakottaa luomaan todellisuuden, jossa kaikki ajoitus nojaa vuoteen 4000 eKr.
2. nuoren maan kreationismin taustalla oleva amerikkalainen henkinen ja hengellinen perintö juontaa Jehovan todistajien tavoin 1800-luvun lopun Seitsemän päivän Adventismiin. (Olen dokumentoinut tämän väitteen)


Mistä ei ole kysymys?
Kysymys ei ole siitä, onko Jumala luonut maailman. Kaikki keskusteluun osallistujat tunnustavat kristillisen kirkon yhteisen ekumeenisen uskontunnustuksen mukaan "Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan"

Kysymys ei ole Älykkään suunnittelun teemasta (Intelligent Design). Monet ID kirjoittajat eivät itse edusta nuoren maan kreationismisa, jonka väärentämätön tunnusmerkki on numero, 6000.

Kysymys ei ole teistisen evoluution arvostelusta - tämä ja muut yleisen kreationismin, ID liikkeen ja Luojaan uskovien keskustelemat aiheet darwinismista ja evoluutiobiologiasta  ei välttämättä nojaa numeroon 6000.


Mistä on kysymys?
Kysymys on nuoren maan kreationismista (Young Earth Creationism), joka Raamattuun pitäytyy maailmankaikkeuden luomisen ajoittamiseen vuoteen 4000 ennen Kristuksen syntymää.

Huomattakoon keskustelun osallistujien kannalta merkittävä tosiasia, että 6000 vuoden maailman ikä lasketaan pyhästä Raamatusta. Se on perinteisesti ollut koko kristikunnan omaksuma näkemys, on merkitty Raamattujen reunoihin ajanlaskuna, on arkkipiispa James Ussherin hioma.

Tänään on sunnuntai, heinäkuun 7, 2013 AD.

Juutalaisen kalenterin mukaan tänään on Tammuz kuun 29, 5773 maailman luomisesta.

Tästä on kysymys.


13 kommenttia:

  1. Mikko (avaustekstissä):

    "Kysymys ei ole siitä, onko Jumala luonut maailman. Kaikki keskusteluun osallistujat tunnustavat kristillisen kirkon yhteisen ekumeenisen uskontunnustuksen mukaan 'Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan'"

    Tämän "yhteisen tunnustuksen" tosiasiallisen yhteisyyden olen kiistänyt jo aiemmin, kiistän nytkin taas ja julkaisen tämän kommenttini jatkoksi (koska ei mahtunut samaan kommenttiin) tähän asiaan jo aiemminkin (http://mikkol-miettii.blogspot.fi/2013/06/luojan-todistajat.html?showComment=1372596730249#c4788175533588962535, siis 30. kesäkuuta 2013 15.52 aikaleimattu kommenttini) esittämäni kiistoperustelun (ilman sitaattimerkkejä, kyse kun siis on omasta tekstistäni).

    Tiivistetysti kiistoni sisältö on seuraava: Ekumeenisia uskontunnustuksia ei ole tarkoitettu jonkinlaisiksi vapaasti tulkittaviksi yleisluontoisiksi lausahduksiksi vaan Raamattuun täsmällisesti sitoutuvan kristillisen opin keskeisen rakenteen tiivistelmäksi. Siksi yritys vedota oman tulkinnan kristillisyyteen sillä perusteella, että se omasta mielestä sopii itse venytetyn uskontunnustussanamuodon alle on epähistoriallinen ja sellaisena myös epä-älyllinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudelleenjulkaistavaa tekstiäni (alun perin http://mikkol-miettii.blogspot.fi/2013/06/luojan-todistajat.html?showComment=1372596730249#c4788175533588962535):

      Korrektiivia käsityksiin:

      Luterilaisten tunnustuskirjojenkin sisältämät kolme vanhan kirkon uskontunnustusta, Apostolinen uskontunnustus mukaanlukien, on alun perin laadittu kovin toisenlaisessa ympäristössä kuin missä nykyään elämme. Raamatun keskeisimmän sisällön luotettavina tiivistelminä ne eivät kuitenkaan ole vanhentuneet, niitä vain nykyään käytetään usein aivan holtittomasti.

      Esimerkkinä tästä "arkkipiispa" Mäkisen lausunto siitä, miten hän "ihmettelee" uskontunnustuksen sisältöä - siinähän taustana on sellainen ajatus, että nämä olisivat jotain viriketekstiä, jolle sitten itse kukin on itse mielessään vapaa tekemään, mitä tahtoo (tulkitsemaan niin tai näin, "ihmettelemään" tms.), olennaista vain lausuella näitä sanoja yhdessä muiden kanssa jonkinlaisena sosiaalista yhteenkuuluvuudentunnetta vahvistavana menettelytapana. (Tästä muuten Jehovan todistajat ovat samaa mieltä "arkkipiispan" kanssa: "Uskontunnustuksen ääneen lausuminen luterilaisessa jumalanpalveluksessa on pelkkä tyhjä muotomeno.")

      Alun perin asia kuitenkin oli aivan toisin. Kristillisiin seurakuntiin otettiin uusia aikuisjäseniä vain huolellisen kasteopetuksen jälkeen. Kastetilaisuudessaan kukin näistä tunnusti uskonsa yhteisen oppitunnustuksen sanoin, jotka ilmaisivat sen uskon "selkärangan", johon hän oli opetuksen myötä tarkoin tutustunut. Apostolisen uskontunnustuksen pohjana katsotaankin olevan Roomassa käytetty kastetunnustus.

      Silloin, kun tämä tunnustus otettiin käyttöön, se siis oli kristillisen uskon kokonaisuuden "jäävuoren huippu", kiinteästi yhdessä kaiken muun, kuten konkreettisen luomisen, lankeemuksen, lunastuksen jne. Raamatun ilmoittamien yksityiskohtien kanssa. Tätä tarkoitin puhuessani (anakronistisin termein, totta kai) kyseisen tunnustuksen "konkreettis-kreationistisesta lähtökohdasta": ei siinä ole tunnustauduttu mihinkään "yleiseen luomisuskoon" vaan Raamatun luomisilmoitukseen.

      Tämä ilmoitus on myös otettu aivan konkreettisesti, kuten nähdään jo Uuden testamentin tavasta vedota luomiskertomuksen yksityiskohtiin. Tuolloin siis on uskottu voitavan hyvinkin Raamatun pohjalta tietää, miten Jumala kaiken teki (siihen määrään asti kuin sanottu kertoo - ei siis sen yli muttei myöskään ali).

      Vrt.: Marja-Leena: "Raamattu ei avaa lainkaan sitä, miten Jumala loi maailman tai eläimet ja kasvit. Se käyttää käsitettä 'Jumala sanoi.' Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, siitä voi ihminen tieteen keinoin pikku hiljaa saada jotain käsitystä."

      Tässä siis on karattu konkreettisesta "Jumala sanoi ja tapahtui niin" -raamatullisuudesta jonkinlaiseen "tapahtui niin kuin nykykulttuurimme meille tieteen nimissä opettaa, ja tieteen opetuslapsina tulkitsemme juuri tämän olevan sitä, mitä Raamattu kuvaannollisesti tarkoittaa 'Jumalan sanomisella'" -uususkonnollisuuteen.

      Marja-Leena: "Jos ihminen on luotu siten, että siinä on matkan varrella ollut kalaa ja ties mitä tomua, mikä sinä olet Jumalan luomistyötä tai -tapaa arvostelemaan? Kuten sanottu, siitä Raamattu ei kerro meille juuri mitään."

      Niin, "tieteen opetuslapseus" nimenomaan vaatii tyhjentämään Raamatun sanat niiden kielenmukaisesta merkityksestä päästäkseen kuormittamaan niitä joko "tieteenmukaisilla" tai "tietämättömyydenmukaisilla" uusmerkityksillä.

      Luterilaisuudessa sen sijaan Raamattu on ohjaava normi, ja tämä edellyttää kielenmukaiseen merkitykseen pitäytymistä. Tämän paaluttaminen oli Lutherin suurimpia saavutuksia, joka tosin nyky"kirkollisuudessa" pääsee loistamaan lähinnä vain poissaolollaan.

      Poista
    2. "Raamatun luomisilmoitukseen"

      Hei Petri, kiistät tässä toistamassasi viestissä uskon Jumalaan kaikilta niiltä, jotka eivät sinun ja Uuden testamentin ja Lutherin tavoin lue Raamattua kirjaimellisesti.

      Olet pahassa loukussa henkisesti ja hengellisesti, kunpa Herra itse antaisi merituulen puhaltaa ja saada sinut bunkkeristasi tutustumaan terveeseen Jumalan luomaan luontoon.

      Poista
    3. Tämä oli Mikolta ilahduttavan avoin tunnustus: yhtäällä on Uusi testamentti, Luther ja (totta kai mitätön, mutta ylen ihanaan seuraan armosta, ilman omaa ansiota tai arvollisuutta päätynyt) Petri - toisaalla taas Mikko itse (erehtymättömyyksineen päivineen).

      Pikkaisen tuo Mikon kommentti kuitenkin meni metsään: Luther opettaa, ettei jumalattomia ihmisiä viime kädessä ole olemassakaan (ks. Iso katekismus, Ensimmäisen käskyn selitys) vaan että itse kullakin on kyllä jumala tai jumalia - se, mistä lähteestä ihminen etsii sitä hyvää, mitä ymmärtää tarvitsevansa, ja minkä turviin hän hädissään pyrkii pakenemaan, se juuri on hänen jumalansa; ja koska kaikilla ihmisillä on hätää ja tarpeita, kukaan ei voi olla ilman jumalaa. Kysymys on lopultakin ihan vain siitä, kenellä on jumalana Raamatun Jumala, kenellä ei.

      Poista
  2. Täällä odottaa kommentti vastausta: http://mikkol-miettii.blogspot.com/2013/07/hartnettin-tulkinta-luomisen.html?showComment=1372857752317#c6607482128805911054

    VastaaPoista
  3. Oma kommenttini vielä - voi se vuosiluku olla myös 2556 tai ihan mitä vaan - riippuu laskentatavasta ja siis meillä 2013.
    YEC-yltiöpäisyys on mielestäni käsittämätöntä
    C-yltiöpäisyys vielä menee agnostisella.
    C- (luominen), koska en voi sitä kieltääkään tai myöntää.
    YE- on totaalisesti valheeksi näytetty ja osoitettu ja todistettu, niin miksi ihmeessä sellaista vielä totena puhutaan.
    Havaittavan maailman tutkiminen ja seuraaminen rikastuttavat ihmisen luontaista uteliaisuutta ja selventävät ehkä aikanaan ihmiselle ominaista jumalkaipuuta tai "toisenlaisen" maailman merkitystä yksilölle ja identiteetille. Pinnalliset ihmiset valitettavasti sivuuttavat tämän herkän osa-alueen ihmismielessä.
    On jotenkin outoa tuputtaa tähän tutkimisemme ja havaintojemme joukkoon väkisin sellaista, mikä ei ole totta ja siis on valhetta (eli likipitäen kaikki YE-kannanotot nuoren maan kreationistien sivustoilla). Sanokoon oppikirja tai lähtökohdat mitä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaaha, johan sitten joku "Haadeksen Hallikin" haukahtaa...

      Suoraan sanottuna tuontyyppiset puheenvuorot kuitenkin lähinnä vain tuppaavat naurattamaan: voisivat sopia jonkinlaisiksi "synkiksi yksinpuheluiksi", mutta keskustelupuheenvuoroiksi ovat kovin onnettomia.

      Jos tuosta nyt yrittäisi hahmottaa jonkinlaisen kokonaisajatusmallin, niin se vaikuttaisi menevän suunnilleen seuraavaan tapaan: "Väitän, etten tiedä, miten asiat ovat, mutta samalla väitän tietäväni, miten ne ainakaan eivät ole, ja paheksun syvästi niitä, jotka uskaltavat olla tästä kanssani eri mieltä."

      Oliko se ajatus siis tosiaankin tuontyyppinen - ja ellei ollut, niin millainen sitten?

      Poista
    2. Ymmärrän hyvin suuhuni panemat sanasi. Maailma voi näyttää kovin mustavalkoiselta. Sitähän se YEC:n pitää ollakin. Oletko ottanut huomioon, että todellisuutta voi myös tutkia avoimin silmin ilman ennakko-oletuksia?

      Poista
    3. Parhaan tietoni mukaan todellisuutta periaatteessa kyllä voi, kuten sanoit, tutkia avoimin silmin ilman ennakko-oletuksia - mutta tämän onnistuminen edellyttää kaikkitietävää näkökulmaa asioihin.

      Koska en pidä itseäni kaikkitietävänä, en siis pidä tuollaista ennakko-oletuksettomuutta itselleni mahdollisena; koska en liioin pidä sinuakaan kaikkitietävänä, en siis pidä kyseisenlaista ennakko-oletuksettomuutta sinullekaan mahdollisena. Jos kuitenkin tahdot yrittää osoittaa olevani tässä asiassa väärässä (itseni, itsesi tai meidän molempienkin osalta), sopii ihan vapaasti yrittää.

      Sen kuin annat mennä vain!

      Poista
    4. Todellisuuden tutkimisen tuloksena lopulliseen absoluuttiseen totuuteen pääseminen on mahdotonta, tai ainakin ihmisen olevaisuudessa. Kaikkitietämisen asettaminen keskustelun kriteeriksi on myös mahdottomuus. Ennakko-olettamusten kriteerit on taas asiasta riippuen valittavissa ihan tilanteen mukaan.

      Poista
    5. Kiitos Petri ajastasi - jatketaanko juttua vaikka kalareissulla? - palaan silti tännekin kun ehdin.

      Poista
    6. Vaikuttaa siltä kuin tuossa 20.52 aikaleimatussa viestissä olisi, vastoin kirjoittajan aiemmin esittämää kantaa, myönnetty ennakko-olettamusten välttämättömyys (näin meidän ihmisten kesken ainakin). Jos näin oli, niin sittenhän oltiin asiasta jotakuinkin samaa mieltä, joten eipä minunkaan puoleltani tässä vaiheessa aihetta tämän kummempaan kommenttiin.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista