Yksi ihminen Paratiisissa jo!

Merkillinen portti Paratiisiin!
maalaus "Jeesuksen hautaus" Vasili Vasilievich (1842-1904)
kuva GloBible

Jos emme kristittyinä rukoillen tutki Raamattua, meille muodostuu helposti harhakäsityksiä tai ontuvia näkemyksiä sen sisällöstä.

Yksi hyvin tyypillinen ontuva harhakäsitys on, että 1. Paratiisin puutarha oli silloin kerran, Adam ja Eeva ajettiin sieltä pois ja se siitä. Kainin jälkeläiset elävät Eedenin puutarhan ulkopuolella.

Toinen hyvin tyypillinen lukutapa on, että 2. kertomus Paratiisista on historiaa siinä, missä esimerkiksi kuvaus Laakiin kaupungin tuhosta Kuningasten kirjoissa. Väite, että Jumala puhuu siinä luomalleen ihmiselle myyttien kielellä herättää kysymyksen, eikö Paratiisia siis ole oikeasti olemassa.

Nämä ovat aivan asiallisia kysymyksiä - epäily on luvallista ja mukava on, jos siitä pudotetaan pilkkalaulut pois, mutta kyllä niistäkin selvitään..

Edellä on kaksi epäuskon ja epäilyn aihetta, jotka ovat hyvin tavallisia myös kristittyjen sydämissä, miten tämä oikein menee?


1. Paratiisi tämän maailman aikahistoriaa
Raamatun vastaus ensimmäiseen kohtaan - että Paratiisi on mennyttä historiaa - on, että PARATIISI ON NYT.

Ei se ole mihinkään kadonnut eikä vedenpaisumuksen alle hukkunut. Kirjoitan tästä kohta lisää.

Raamatun vastaus toiseen kohtaan - että Paratiisi on myyttistä kieltä eikä tavallista aikahistoriaa - on, että Paratiisi on hengellistä todellisuutta, oikeasti olemassa, mutta ihmisen kielellä kuvina ja myytteinä ilmaistu. Kun sanat eivät riitä kertomaan.

PARATIISI ON NYT

Katseemme on Jerusalemissa pääsiäisjuhlien suuren valmistuspäivän, perjantain, tapahtumissa.

Aamu yhdeksältä on Golgatalle naulattu ristiin kolme kuolemaantuomittua. Jeesus Nasaretilainen on keskellä ja molemmin puolin on kaksi "ryöväriä".

Nämä miehet eivät ole omenavarkaita Eedenin puutarhassa, vaan he ovat todennäköisesti syyllistyneet ryöstöön ja murhaan, ehkä vielä kapinaankin Rooman miehitystä vastaan. Todellisia roikaleita, jotka laki on tuominnut julmaan kuolemaan.

Osasivat hekin pilkata.

Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista.

Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle.

Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät."* Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.

Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: "Muita hän kyllä on auttanut -- auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu."

Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi."

Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas."

Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!"

Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."

Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

Luukas 23:32-43

Matteus kertoo toisin, sanoo että molemmat ryövärit pilkkasivat Jeesusta

Sanot hei, missä kirkon oppi?

Missä lopunajat ja kuolleiden ylösnousemus Jeesuksen tullessa, viimeinen tuomio?

Mites tämä näin, ihan kuin koira veräjästä?

En osaa muuta sanoa, kuin että kun Jumalan Poika sanoo "totisesti, jo tänään olet minun kanssani paratiisissa"

ei kuolema, ei ********, ei p*rkele, eivät taivaan enkelit, eivät mitkään mahdit ja voimat, kirkkojen opit, yhtään mikään seiso tämän sanan tiellä.

Yksi ihminen on mennyt Paratiisiin ja siellä Jeesus Nasaretilaisen kanssa valinnut hyviä hedelmiä syödäkseen rankan perjantain jälkeen.

Mitä tämä meille merkitsee?

No ensinnäkin näemme, että Paratiisi on nyt. Missä? Silmiltämme salattu, tie meille tuntematon - vain Jeesus on Tie.

Toiseksi.

Kun sinulle Jeesus sanoo Jumalan palvelijan suulla ripissä tai ehtoollisessa, "älä pelkää, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi"

ei kuolema, ei ********, ei p*rkele, eivät taivaan enkelit, eivät mitkään mahdit ja voimat, kirkkojen opit, yhtään mikään seiso tämän sanan tiellä.

Kun Jeesus, Jumalan Poika, antaa synnit anteeksi, asia on sillä käsitelty.

vaikka kuolinvuoteellasi olisit heikkona, syntisi tuntien, tuomiota peläten.


2. Toisenlaista todellisuutta
Entäs se toinen väite, ei tämän maailmanajan historiaa vaan hengellinen todellisuus?

Apostoli Paavali, joka kohtasi henkilökohtaisesti Ylösnousseen ja jutteli tämän kanssa monista asioista, opettaa kahta todellisuutta
on sielullinen ruumis
on hengellinen ruumis

hengellinen ruumis on kuoleman jälkeen.

ristin ryöväri astui Paratiisiin Jeesuksen seurassa kuoleman jälkeen, ehkä käsi kädessä.

ja kas kummaa, yksi ihminen on mennyt Paratiisiin

toinen on siellä käynyt, ja kertoo aivan omin sanoin siitä näin

Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.

Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua. Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani.
2 Kor 12:1-5

... juu, myönnän kyllä että tässä ei mainita sanaa paratiisi vaan puhutaan "kolmannesta taivaasta". Sekin jossain siellä, ehkä Paavali ei edes ollut ruumiissaan, kun siellä kävi.



__________
kirjoitin tämän suomi24 lestadiolaiset lestadiolaiset forumille ja kopioin tänne talteen

Ei Salomo kaikessa loistossaan ...

Kedon kukkia
Punavuokko, calanit, Anemone coronaria
kuva MikkoL 29.3. 2014 (vapaaseen käyttöön)

"Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.

Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

"Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

"Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?' Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Jeesus Nasaretilainen
Matteus 6:24-34

Torinon kääriliina -näyttely Jyväskylässä

Toivotan täältä paikanpäältä Jumalan runsasta siunausta ja menestystä Jyväskylässä järjestettävälle Torinon kääriliinasta kertovalle näyttelylle 6.4.- 10.5. 2014. Rohkaiskoon siellä kuullut luennot ja käydyt keskustelut uskomaan Kristuksen ruumiilliseen ylösnousemukseen apostolisen julistuksen nojalla tyhjän haudan äärellä ilman mitään tieteellisesti vastaansanomattomia vakuuttavia todisteita!

Israelissa on ollut käärinliinasta ja Herodeksen ajan juutalaisista hautaustavoista puhetta. Kaksi mielenkiintoista ja tärkeää teemaa on liittynyt empiirisiin havaintoihin, puolesta, kukat (1997) ja vastaan, Jerusalemista löydetty hautaliina (2000)

Painuma liinassa ja krysanteemin kuva
© 1997 Alan Whanger
kuva shroud.com

- Uri Baruch, Avinoam Danon käärinliinassa on miehen pään ympärille asetettu kehään kukkia, joista on jäänyt jälki kankaaseen. Uri Baruchin suorittama vuonna 1973 kääriliinasta nostettujen näytteiden siitepölyn analyysi osoitti, että kyseessä on keväällä Jerusalemissa ja Jerikossa kasvava kukka Gundelia tournefortii.

Piirros hautakammiosta
copyright Shimon Gibson
kuva TaborBlog

- Shimon Gibson kaivaukset Jerusalemin eteläpuolella olevalla Herodesten aikaisella juutalaisella hautausmaalla, jossa löytyi harvinainen 2000 vuotta suljettuna ollut hauta ja siellä hautaliina. Kankaan kudontatapa on erilainen kuin Torinon kääriliinassa. Professori Amos Kloner on Jerusalemin alueen hautojen erikoistuntija ja vahvistaa, että kankaan kudos on erilainen.
Daily Mail 2009


Kommentti
Pyhä Henki on valinnut uskon tien pelastukseen.

Tästä syystä Uuden testamentin todisteet Jeesuksen ylösnousemuksesta ovat niin hatarat ja ristiriitaiset. Niissä on kyllin ainesta sille, joka pyytää uskon lahjaa sydämeensä Ylösnousseelta itseltään. Niissä on riittävästi ainesta sille, joka järkisyistä kieltää ruumiin ylösnousemuksen.

Carl Sagan vaati aikanaan, että poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeukselliset todisteet.

Näitä Pyhä Henki antaa poikkeuksellisen heikolla ja epäsuoralla tavalla! Kenenkään ei ole pakko uskoa, mutta uskon mahdollisuus säilyy aina epäilijöiden painavista argumenteista huolimatta.

Myöskään "viides evankeliumi", Torinon kääriliina, ei pakota ketään uskomaan ruumiin ylösnousemukseen. On riittävästi järkisyitä torjua jo Ateenan Areiopagilla hilpeyttä herättänyt apostolinen todistus, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.

Jerusalemin tyhjä hauta vain ja joukko etupäässä kouluttamattomia muinaisen taikauskoisen ajan miehiä ja naisia, jotka todistavat "me näimme Hänet."

Kääriliinan tutkimus on antanut valtavasti uutta lääketieteellistä ja fysikaalista tietoa ristiinnaulitsemisesta ja inspiroinut monella tavalla pääsiäiskertomuksen tutkijoita eri aloilla.

Pistäytyminen näyttelyssä ei ehkä paljon sano - mutta tarttuminen härkää sarvista ja painiminen pääsiäiskertomuksen historiallisuuden parissa voi olla elämän ja ikuisen elämänkin kannalta tärkeä asia.

ora et labora!

Eskola - Puolimatka keskustelu Tampereella

Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
Valokuvasta tehty öljymaalaus.
The Granger Collection, New York
kuva Encyclopaedia Britannica

Hieman pitkien etäisyyksien takia en valitettavasti päässyt kuulemaan professorien Antti Eskolan ja Tapio Puolimatkan keskustelua Tampereen yliopistossa keskiviikkona 19.3. Kommenttini perustana olevat lainaukset ovat Leevi Launosen antamasta kompaktista raportista, joka julkaistiin Ristin Voitossa 24.3
[Olen sisentänyt lainaukset teksitstä selvemmin erottuviksi ja korostanut joitain kohtia kursiivilla.]

Viime viikolla alkanut Maailmankatsomukset puntarissa -keskustelusarja vie kevään aikana kristinuskon peruskysymykset yliopistojen luentosaleihin.

Ensimmäisen Tampereella järjestetyn tilaisuuden aihe oli luonteeltaan uskonnonfilosofinen: "Mistä tiedän, mitä uskoa?" Taustaltaan marxilainen sosiologi Antti Eskola ja tunnustavana kristittynä avoimesti esiintyvä kasvatusfilosofi Tapio Puolimatka keskustelivat siitä, mistä uskonnollinen tieto saa oikeutuksensa ja miten Jumala sopii tieteentekijän maailmankatsomukseen.

Tutkimustieto ja uskonnollinen käsitys
Tlaisuuden järjestivät yhdessä Veritas Forum Finland, OPKO ja Tampereen helluntaiseurakunta. Teemana ei ollut kolmio tiede-ateismi-uskonto (= kristinusko) vaan yleisemmin 1. uskonnollinen tieto ja 2. tutkijan maailmankatsomus.

Puolimatka esitti tietoon kohdistuvan uskonnollisen teesin, joka on nähdäkseni kristillistetty versio ns. antropisesta prinsiipistä. Launosen raportin mukaan hän muotoili ajatuksen näin

Maailmankaikkeuden rakenne avautuu ihmisjärjelle, koska maailma ja ihminen ovat Jumalan luomuksia. Juuri siksi todellisuutta on mahdollista ymmärtää ja selittää järkiperäisesti.

Eskola ei ilmeisesti lainkaan kommentoinut tätä tärkeää teemaa, vaan korosti tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnollisten näkemysten perustavaa eroa. Ymmärrän linjansa niin, että tutkimustieto on tieteellisesti testattavaa faktaa, uskonnolliset ajatukset oma maailmansa, aavistuksia, runoutta ja tunnetta tuonpuoleisesta kokeellisesti ei-testattavaa tietoa.

Minulle puolestaan tieteellinen tutkimustieto ja uskonnollinen usko puhetapoineen kuuluvat aivan eri maailmoihin. Vain tämänpuoleisesta maailmasta voimme saada tietoa, tuonpuoleisesta vain aavistuksia.

Empiirinen tutkimustyö / tieteenhistorian kristillinen perusta  
Launosen raportista ilmenee tietynlaista toistensa ohipuhumista.

Sosiologian ansioitunut tutkija Eskola totesi

Kun minä olen tehnyt empiiristä tutkimusta, en ole tarvinnut siihen mitään intuitiivista käsitystä Luojasta. Sellainen käsitys kuuluu uskonnolliseen maailmaan.

Kasvatustieteen ansioitunut tutkija Puolimatka ei ilmeisesti kommentoinut tätä empiirisen tutkimuksen ja uskonnollisen uskon suhteen haastetta. Raportin mukaan hän sen sijaan esitti yleisemmän väitteen kaiken tieteellisen tutkimuksen kristillisestä perustasta, joka näkyy länsimaisesta kulttuurihistoriasta. Keskustelijat siis puhuivat aivan eri asioista, jos raportin oikein ymmärrän.

Puolimatka taas näki kristinuskon olemassaolon välttämättömänä perusedellytyksenä havaintojen luotettavuudelle ja koko tieteellisen kulttuurin kehittymiselle. Hän muistutti luonnontieteellisen vallankumouksen isähahmon Galileo Galilein (1564-1642) sanoista: "Luonto on Jumalan käskyjen kuuliainen toteuttaja, niin että se ei koskaan riko sille asetettuja lakeja."

- Tieteellinen läpimurto edellytti uskoa Jumalaan ja järjellisyyteen. Ja tämä usko vaikutti suoraan siihen, millaisilla metodeilla me teemme tiedettä, Puolimatka sanoi.

- Koko yliopistolaitos on syntynyt kristilliseltä pohjalta ja kirkon tuella 1100-luvulla. Olisi epä-älyllistä kieltää tämä tosiasia.

Tämä väite olisi sinänsä ollut jo keskustelun aihe, johon varattu parin tunnin aika ei olisi alkuunkaan riittänyt. Galileo Galilei on todellakin avainhenkilö tieteenhistoriassa ja kirkon ja luonnontieteen suhteissa, mutta Puolimatkan antama positiivinen kuva tästä on minusta harhaanjohtava. Taustalla vilkkuu myös deismin demoni.

Juuri Galilein tapauksessa empiirinen tiede (havainnot) ja uskonnollinen usko (teologia, dogmatiikka) törmäsivät hengenvaarallisella tavalla (Galileota ei tosin poltettu roviolla) ja aukesi ammottava haava vastasyntyneen empiirisen havainnoivan tieteen ja dogmejaan puolustavan kristillisen kirkon välille. Vamma märkii yhä tänään (= Darwin).


Vanhuuden viisautta à la Ludwig Wittgenstein
Launonen kuvaa hienosti emeritus professori Eskolan henkilökohtaista pohdintaa

Vaikka Eskola halusi erottaa toisistaan tieteellisen tiedon ja uskonnollisen kokemuksen, hän jätti tilaa myös uskonnollisen todellisuuden olemassaololle.

- Aivan tiukasti en erota tämänpuoleista ja tuonpuoleista maailmaa toisistaan. Ihmettelen kuitenkin, miksi niin monet haluavat tuoda uskon alueelle väkisin tiedon ja tieteellisen varmuuden. Minulle riittävät uskonnolliset tuntemukset, ja ihmettelen, miksi ne eivät riitä muille. Minulla on samanlainen tunne Jumalasta kuin Paavalilla, joka sanoi, että "hänessä me liikumme, elämme ja olemme..."  Ja kyllä minusta uskonnollinen vakaumus sopii myös tieteentekijälle, Eskola tunnusti.

Eskolan mukaan uskoaan kuvaavan ihmisen tehtävä on paradoksaalinen: hänen pitää puhua sellaisista asioista, joista ei voi tietää.

- Paras tapa onkin puhua uskosta vertauksin niin kuin Jeesus teki, tiivisti Eskola.

Aivan erinomaisen tärkeitä pointteja Eskolalta, vaikka emme siirtäisikään saksalaisen Schleiermacherin tavoin uskontoa sosiologisesti ihmisen kokemuspiiriin pois objektiivisesta todennettavasta todellisuudesta.

• miksi niin monet haluavat tuoda uskon alueelle väkisin tiedon ja tieteellisen varmuuden?
• tunne Jumalasta kuin Paavalilla, joka sanoi, että "hänessä me liikumme, elämme ja olemme"
• uskonnollinen vakaumus sopii myös tieteentekijälle
• uskoaan kuvaavan ihmisen tehtävä on paradoksaalinen: hänen pitää puhua sellaisista asioista, joista ei voi tietää.

Viimeksimainitun Eskolan kommentin taustalla oleva Ludwig Wittgensteinin kuuluisa lause kielen metafyysisistä rajoista on tunnetusti vaikea suomentaa.

"Mistä ei voi puhua, siitä tulee vaieta" ei vaikuta kovin syvälliseltä ja "puhumattomista ei voi puhua" on kielellistä loogista sekasotkua, josta Wittgenstein niin määrätietoisesti pyrki eroon

Wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen
Wittgenstein Tractatus logicus

Englanniksi
Whereof one cannot speak, thereof one must be silent.

Professori Antti Eskola ei kuitenkaan suostu loogisen positivismin isän asettamiin metafyysiisiin kahleisiin, vaan sanoo sen sijaan Jeesukseen vedoten, että symbolinen, vertauskuvallinen kieli murtaa sanomattoman sanomisen metafyysisen rajan!

Tässä Eskola iskee naulankantaan.

Voi sitä tutkijaa, joka koettaa empiirisen työnsä tuloksia julkaista vertauksin! Hän tuskin löytää artikkelinsa hyväksyvää tieteellisistä julkaisuijaa. Tieteen kieli on eksaktia, tarkkaa ja verifioitavaa.


Lopuksi
Mielestäni on arvokasta, että professori Antti Eskolalle annettiin tällainen foorumi kertoa näkemyksistään tieteellisen tutkimuksen ja uskonnollisen kokemuksen suhteista.

Keskustelulta Eskolan ja Puolimatkan kohtaaminen Tampereella ei raportin perusteella juuri vaikuta, sorry, mutta rukoukseni on että Taivaan Isä avaisi mahdollisimman monien kristittyjen silmät ja korvat ymmärtämään, mitä kristilliseen kirkkoon palannut professori Antti Eskola tässä tilaisuudessa niin viisaasti sanoi.

Kuinka monelta tuhoisalta karikolta ja uskon haaksirikolta se suojaisikaan vilpittömiä ja totuutta etsiviä Jumalan lapsia!


Lisäys 28.3. ...
Yritän vielä arvata, mitä tässä tärkeässä tapaamisessa tapahtui. Professori Puolimatka saapui paikalle tuttu apologia-salkku mukanaan valmiina kohtaamaan naturalistisen ateistisen tiedemaailman seniorin ja osoittamaan kristinuskon ylivoimaisuuden tiedemaailman perustana.

Mutta saliin saapuikin kristikansalle huolellisesti tärkeän viestin valmistanut arvokas ja uskontoa kunnioittava professori Eskola, joka ohjasi ajatuksia aitoon uskonnollisuuteen, sen mysteereihin, paradokseihin, vertauskuvalliseen kieleen ja veti selkeästi rajaa empiirisen tieteen suuntaan.

Riippumatta siitä, arvaanko tilanteen rakenteen oikein, professori Eskolan hahmottama linja laajentaa ja syventää keskustelua tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnollisen näkemyksen monisäikeisistä suhteista.

Jumalan Poika syntyi ennen kaikkia aikoja

Uusi Jeesus elokuva 2014 on saanut paljon katsojia maailmalla

Evankelista kirjoitti

Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi 
Luukas 4:4

On paljon aikaa ennen Jumalan Pojan syntymää naisesta, ennen Kristusta (eKr).

Mutta erikoista on tässä, että syntyvä lapsi on jo Jumalan Poika! Milloin Jumala on synnyttänyt pojan?


Lisäys Nikean uskontunnustukseen
Konstantinopolin ekumeeninen kirkolliskokous, joka pidettiin vuonna 381, lisäsi tekstiä Nikean 325 uskontunnustukseen. Maailman luomisen kannalta mielenkiintoinen on kohta Jeesuksesta Kristuksesta

Nikea 325
Πιστεύομεν εἰς ἕνα κύριον Ἰησοῦν Χριστόν, τὸν υἱὸν τοῦ θεοῦ, γεννηθέντα ἐκ τοῦ Πατρὸς μονογενῆ, τοὐτέστιν ἐκ τῆς οὐσίας τοῦ Πατρός, θεὸν ἐκ θεοῦ ἀληθινοῦ, γεννηθέντα, οὐ ποιηθέντα, ὁμοούσιον τῷ Πατρί


Konstantinopoli 381
αὶ εἰς ἕνα κύριον Ἰησοῦν Χριστόν, τὸν υἱὸν τοῦ θεοῦ τὸν μονογενῆ, τὸν ἐκ τοῦ Πατρὸς γεννηθέντα πρὸ πάντων τῶν αἰώνων, φῶς ἐκ φωτός, θεὸν ἀληθινὸν ἐκ θεοῦ ἀληθινοῦ, γεννηθέντα οὐ ποιηθέντα, ὁμοούσιον τῷ Πατρί·

Lisäys πρὸ πάντων τῶν αἰώνων "ennen kaikkia aiooneja" on Suomen kirkon virallisessa käännöksessä muodossa "ennen aikojen alkua"

Ratkaisu areiolaisuuden nostamaan ongelmaan

Voimme olettaa, että kirkossa oli käyty paljon kiivaita keskusteluja Areios Aleksandrialaisen opetuksista, joissa keskeisenä kohtana on "Isä on suurempi kuin minä".

Jos kerran Jeesus on syntynyt Isästä, kuten kirkko tunnustaa, on ollut aika, jolloin oli vain Isä, ei Poikaa. Isän täytyy silläkin perusteella olla suurempi kuin Poika.

Ratkaisun tähän areiolaisuuden nostamaan ongelmaan teologit toivat musertamalla ajatuksen ikuisesta ajasta. Oli välttämätöntä, että Kristus on aina ollut, vaikka Hän onkin syntynyt eikä tehty. Tunnustaessamme Konstantinopolin "ennen kaikkia aiooneja", ennen kuin mitään aikakausia (aiooneja) oli, siirrämme Pojan syntymisen pois inhimillisestä aika-käsityksestä.

Kristinuskon leviäminen musersi myös kreikkalaisen sivilisaation syklisen aikakäsityksen ja toi raamatullisen lineaarisen ajan maailmankuvan - koska alussa Jumala loi.

Ajan alku tieteessä

Hauskalla tavalla moderni tiede nostaa esiin kristillisen kirkon perustavaa uskontunnustusta muistuttavan aikakäsityksen - ennen aikojen alkua.

Perusta ei ole vaikean teologisen haasteen ratkaiseva paradoksi, vaan tieteellinen toteamus, että koska aika-avaruus jatkumo alkaa suuresta alkuräjähdyksestä, on jotain ennen ajan alkua.

"Ennen ajan alkua" on sisäisesti ristiriitainen ilmaus - eihän ole mitään "ennen" tai "jälkeen" kun ei aikaa ole eikä avaruutta!

Mutta kirkko tunnustaa uskollisesti "ennen aikojen alkua" piittaamatta modernin tieteen terminologiasta.

Hyvän ja pahan tiedon puu - kuuliaisuus

kuva The Doré Gallery

Aivan Edenin puutarhan keskelle Herra Jumala kasvatti Hyvän ja pahan tiedon puun. Adamilla oli puutarhassa täysi vapaus syödä kaikkia muita hedelmiä. Vain yksi kielto oli voimassa, yksi ainoa Jumalan tahdon ilmaiseva kielto. Kielletyn hedelmän asian Adam oli kuullut suoraan Herralta Jumalalta selvin sanoin, ja hän oli kertonut sen tarkasti siipalleenkin. Kaikkia Paratiisin hedelmiä saa syödä paitsi yhden puun antia.

Herra Jumala teki puutarhaan eksistentiaalisen asetelman, joka on sekä hämmentävä että suorastaan kauhistava. Adamin kuuliaisuutta Jumalan tahdolle koetellaan kielletyn hedelmän ihanuudella ja Kiusaajan mahdollisuudelle koettaa horjauttaa mies tottelemattomuuteen. Käärme valitsi tiekseen heikon linkin, Adamille seuraksi ja avuksi annetun Eevan, ja sen kavala paha tarkoitus toteutuu Adamin puraistessa kielletystä hedelmästä.


Leikkihuone ja myrkkylasi

kuva Health Castle

Nähdäksemme paratiisikertomuksen rajuuden selvemmin kerron pienen vertauskuvallisen tarinan isästä ja tämän kahdesta lapsesta, ainokaisistaan.

Isä valitsee mikavan huoneen kodista ja varustaa sen kaikenlaisella lelulla ja tavaralla poikansa ja tyttärensä iloksi ja ajankuluksi. Kauniisti sisutetussa huoneessa on autoa ja nukkea, legoa ja onpa polkuautokin, nukkekoti ja leikkinurkkia mitä hauskimpia.

Isä asettaa sitten näkyvälle paikalle ikkunan luona olevalle pöydälle kaksi lasillista tuoksuvaa ja maistuvaa limsaa, joka poreilee auringonvalossa houkuttelevasti. Pienestä pussista hän ripottelee juomiin kellertävää jauhetta, joka on tappavaa myrkkyä.

Saatuaan kaiken valmiiksi isä tuo lapsosensa huoneeseen ja ihastuneina nämä rientävät unelmalelujen luo.
Hymyillen isä seuraa hyppimstä trampoliinilla ja pallomeressä uimista. Vakavasti hän varoittaa "Lapseni, leikkikää täällä, kunnes palaan. Näettehän nuo ikkunan luona olevat lasit, joissa on ihmejuomaa. Älkää niistä juoko, sillä niissä on tappavaa myrkkyä ja kuolette."

Isä jättää lapsensa huoneeseen, sulkee oven ja jää sen taakse seuraamaan, mtä tapahtuu..Tottelevatko?

Kertomukseni yrittää tuoda esiin pyhän Raamatun alussa olevan tarinan kärjen. Isää kiinnostaa lastensa suhteen kuuliaisuus hänen tahdolleen enemmän, kuin heidän terveytensä ja elämänsä.


Kiusaus nyt

Eeva ja käärme keskustelevat
kuva Healing Tao @Adam

Ymmärrämme, että myyttinen paratiisikertomus puhuvine käärmeineen ja ihmeellisine puineen ei ole vain mennyttä historiaa, mitä kaukainen esi-isämme ja - äitimme ovat joskus tehneet. Kertomus koskee jokaista Jumalan luomaa ihmistä tänään kaikkialla maailmassa. Kuuliaisuus Jumalan tahdolle vai tottelemattomuus.

Nyt herää tuhannen taalan kysymys: eikö se, että Adam ja Eeva lankesivat rikkomaan Herran Jumalan tahdon ole pohjimmiltaan Jumalan oma syy? Mitäs meni kasvattamaan Hyvän ja pahan tiedon puun Paratiisiin, mitäs meni antamaan Käärmeelle vapauden viekotella viattomia ihmislapsia?

Adam ei aivan näillä sanoilla Jumalaa syytä, vaan epäsuorasti... "nainen, jonka sinä minulle annoit, minut viekotteli."  Eikö ole tuttu ajatus tämän päivän arjesta! Liian lyhyt hame, avoin kaula-aukko, enhän minä mutta kun se siveettömästi syntiin houkutteleva nainen sai minut...

Herra Jumala antaa luomalleen ihmselle vapauden rikkoa tahtonsa. Muuten emme olisi jumalasuhteessa eläviä ihmisiä, vaan ohjelmoituja robotteja, roolinsa täyttäviä muurahaisia suuressa keossa.

Moni ei tätä kertomusta ymmärrä, vaan pilkkaa ja sanoo, että on Jumalan syytä, että toisiamme ryöstämme, kidutamme ja surmaamme. Luojan työssä on tekovika, olisi ollut huolellisempi.


Hyvä kylvömaa

Kypsyvää vehnää ja ohraa
Andrew Hill geography.org
kuva wikimedia

Suomi24 esikoislestadiolaisten forumilla on mukana ihmisiä, jotka ovat

1. Hengellisesti niin paisuneita, ettei heidän tarvitse Raamattua opiskella ja tutkia. He tietävät siitä jo kaiken tarpeellisen, nimittäin omat lempiajatuksensa.

2. "Nöyriä, vaatimattomia Jumalan lapsia", kunhan ei kukaan vain väitä olevansa parempi tai muuten ruveta saarnaajatautiin, nostamaan päätään, opettamaan toisille Jumalan Sanaa. Sellaisille osoitetaan nopeasti porukalla paikkansa oikeasti nöyrien joukossa!

3. Ajattelevia ihmisiä, jotka loukkaantuvat Raamatun myyttiseen kertomukseen, eivät saa sitä sopimaan ihmislajin ja uskonnon historiaan ja pilkkaavat sitä "oliko Aadamilla napa" tyyliin.

4. Ajattelevia ihmisiä, jotka loukkaantuvat kristittyjen esittämiin Raamatun tulkintoihin, pitävät niitä aivan hölmöinä, pilkkaavat, eivätkä itse vaivaudu Kirjoituksia tutkimaan, miten asia on.

5. Sydämen hyvää maata ja multaa, johon Jumalan Sanan siemen juurtuu ja jossa se kantaa hyvää satoa, mikä 100x mikä 1000x kuten Herra Jumala on tarkoittanut armossaan ja pyhyydessään. Oikealla tavalla murtuneita ja Marian tavoin hyvän osan valinneita Beran juutalaisten tapaisia jaloja sieluja.

Esikoislestadiolaisen herätyksen uudistuksen toivo on niissä tämän kristillsyyden ihmisissä, joiden sydämissä Jumalan Sana runsaasti asuu. Kristus meissä, kirkkauden toivo.

He eivät ole opilla toisia lyömässä, vaan tutkivat Kirjoituksista onko asia niin ja hutkivat vasta sitten!

Hyvän ja pahan tiedon puu - myyttisen kielen voimaa!

Hyvän ja pahan tiedon puu, syntiinlankeaminen
Lucas Cranach 1530
kuva wikimedia

Pysähdytään hetkeksi tutkimaan Hyvän ja pahan tiedon puuta jumalallisessa tarussa, myytissä, joka on Raamatun alussa.


Jumala Suuri Puutarhuri
Ilman sen kummempia selittelyjä kertomus menee suoraan asiaan

"Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun."

Kaikki puutarhojen ystävät huomio! Jumala istutti puutarhan.

Tähän puutarhaan Jumala asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. Ei johonkin karuun jäiseen susia ulvovaan Lapin kolkkaan tunturien väliin, vaan ihanaan puutarhaan, jonka lämmössä pärjää vaatteittakin.

Kaikki puutarhojen ystävät huomio! Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita.

Sinun pihallasi kasvavaan puutarhaan Jumala kasvattaa maasta ehkä omenapuita ja punaisen tupasi vierellä olevaan peltoon Jumala kasvattaa maasta perunoitakin.

Kaikki hedelmien ystävät huomio! Jumalan kasvattamat puut olivat sekä "kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä"

Jumalan luomakunta on KAUNIS ja se on täynnä IHMISTÄ VARTEN kasvatettuja hedelmäpuita. Teidämme että ainakin viikuna siellä kasvoi.


Merkillinen asetelma
Aivan Paratiisin keskelle Jumala kasvatti kaksi erikoista puuta, joita me voimme kutsua myyttisiksi.

Ne eivät ole meille tuttuja herkullisia hedelmäpuita, omenapuita, päärynöitä, mandariineja, viikunoita, taateleita, pomeloita, parsimoneja, mitä herkkuja Sokos ja Prisma myyvätkään meille tänään Jumalan kasvattamista puutarhoista.

Toisen puun nimi on Elämän puu ja saamme kertomuksessa myöhemmin kuulla, että joka syö sen hedelmää elää ikuisesti. Melkoinen kasvi siis.

Toinen puu siellä Paratiisin keskellä on nimeltään Hyvän ja pahan tiedon puu ja tämän erikoisen puun nimi antaa paljon ajattelemisen aihetta.

Huomatkaa kaikki, että toisin kuin usein luullaan, tämän puun nimi ei ole Tiedon puu.


Adamin työsopimus
Adam se siellä nyt yksinään asustaa - huomaa tarkoin, että Eevaa ei ole vielä hänen kylkiluustaan tehty - ja saa tehtävän.

"Ja Herra Jumala otti ihmisen, ja pani Edenissä Paradisiin, viljelemään ja varjelemaan sitä."

Semmonen on Adamin tehtävät tässä tarinassa - ihanan puutarhan viljeleminen ja varjeleminen.

Puutarhuri hänestä tehtiin ja luonnonsuojelija.

Voisimme ajatella, että kun Jumala ne puut kasvatti niin kyllä Jumala niistä itse huolen pitää. Vaan kertomus sanoo, että tämä tehtävä annettiin ihmiselle.

Viljellä ja varjella.


Tärkein ikuinen elämä?
No nyt me kaikki Jumalan tarinan kuuntelijat ja lukijat voisimme pysähtyä miettimään, että onpa siellä Paratiisin keskellä ihmeellinen ja ihana Elämän puu.

Se on varmaan nyt jatkossa kertomuksen ydin, jotain sen Elämän puun kanssa varmaan tapahtuu. Onhan se tässä tarinassa jo todettu, että ihminen on kuolevainen koska tarvitsee ikuisen elämän lääkettä, haukata Elämän puun hedelmästä.

Vaan ei.

Elämän puu jää kokonaan sivuaiheeksi tässä vaiheessa, ja huomio keskittyy toiseen myyttiseen puuhun Hyvän ja pahan tiedon puuhun.

Vielä hyvin oudolla tavalla - Herra Jumala on mitä ihanimmat viikunat ja aplarit ja greipit ja päärynät ja kirsikat kasvattanut ihan vain hemmotellakseen Aadamia,. jonka on tehnyt. Ja vielä niin kauniisti kukkivat ja viheriöivät nämä Jumalan kasvattamat puut.

Mutta tämä yksi puu on kuoleman ansa. Jumala asettaa sen Paratiisin keskelle sinne Elämän puun tuntumaan ihan tarkoituksella, että Adamilla olisi mahdollisuus tuhoutua.

outo jottu tosiaan.


Kuolema kahteen kertaan
Ja Herra Jumala käski ihmistä, ja sanoi: syö vapaasti kaikkinaisista puista Paradisissa; Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö: sillä jona päivänä sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.

Tällä tavalla Herra Jumala kieltää yhden ainokaisen asian koko ihanassa Paratiisissa. Sen kun syöt hedelmiä, että vatsasi pullistelee ja hoitele hommaasi. Mutta yhden puun juurella on kieltotaulu ja yksinkertainen viesti "Tämän puun hedelmistä syöminen on kielletty kuoleman uhalla"

Jumalallisen tarinan syvällinen käännekohta tapahtuu tässä.

Seuraavaksi luodaan Eeva.

Kaikki miehet muistakaa! Kielto syödä Hyvän ja pahantiedon puusta annettiin miehelle, Adamille, kun hän oli vielä yksin Paratiisin puutarhassa.

mitä te aina Eevaanne syytätte? Ei häntä vielä edes ollut.

huomaa tuo Biblian ja Mannisen komitean sanatarkka käännös

"pitää kuolemalla kuoleman"

uusi käännös on ehkä parempaa suomenkieltä, mutta ei anna tuota merkillistä siältöä, joka on hepreankielessä kaksinkertaisena
מות תמות׃ mut tamut

Melkoinen ukaasi.


Puu kertomuksen yllättävä ydin
Hyvän ja pahantiedon puu on jumalallisen tarinan keskeinen aihe, ratkaisevan tärkeä.

Jumala puhuttelee luomaansa ihmistä tässä mytologian kielellä - eihän tuommoista puuta luonnossa kasva, vaikka viikunoita kasvaa - ja sanoma on paljon syvällisempi kuin jos olisi puhe omenapuusta.

Puu herättää monenlaisia ajatuksia, ja on totisesti herättänyt koko kristillisen kirkon historian ajan. Juutalaisuudessa tämä kertomus on jostain syystä vähemmän tärkeä ja painopiste on Mooseksen laissa.

Emme pysty ammentamaan tyhjiin tämän puun sanomaa, ja siitä aukeaa uudenlaisia näkökulmia kun Sanaa tutkimme rukoillen Pyhän Hengen antamaa viisautta ja hengen silmien avautumista ja hengen korvien kuulemista.

tällainen ihmeellinen lupaus nimittäin on annettu, että Pyhä Henki - Jumalan Henki, Jeesuksen Henki - itse johtaa meitä kaikkeen totuuteen.


Tietää hyvä ja paha?
Mitä tarkoittaa "tietää hyvä ja paha".

Paratiisikertomus ei siitä paljon kerro - Eeva tuota käärmeen kanssa pohtii ja saa siinä kuulla, että kielletyn hedelmän syömisestä ei seuraa suinkaan kuolema vaan Jumalan kaltainen tieto hyvästä ja pahasta.

Kertomus kertoo puusta myös, että kun Adam ja Eeva sitten rikkoivat sen yhden ainoan Jumalan tahdon ilmaisun, kiellon, he huomasivat olevansa alasti.

Tästä uudesta tilasta, häpeästä ja nolosta alastomuudesta, puskiin piiloutumisesta, Herra Jumala sitten alkaa kysellä, että mitäs on tullut tehtyä, onko tullut syötyä siitä kielletystä hedelmästä.


Kavala ja viisas käärme
Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
Gen 3:5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan"

Jumalallisen myytin alustukseni lopuksi otan vielä esiin käärmeen sanat tarkasteltaviksemme

nyt näet mennään niin syvälle ihmisen sydämeen, että se on aivan käsittämätöntä koko ihmisyyden kuvausta ja koko kristillisyyden perustaa.

"Jumala tietää" - näin viisaasti (hepreassa kavala ja viisas ovat samaa juurta) käärme puhuttelee Eevaa.

Jotenkin näitä sivuajatuksia "katsos, kerron salaisuuden - Herra Jumala on silleen vähän kunninakipeä ja ehkä ylpeäkin tiedoistaan, ja tässä on nyt semmonen kohta jossa sinä ja ukkosi voitte nousta Hänen tasolleen. Ei Herra Jumala sellaista tahdo, vaan haluaa pitää ylemmyysasemansa teihin nähden."

ja mitäs käärmeen mukaan Jumala tietää
"tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan"

Hurja isku pahaa aavistamattomalle Eevalle - kappas, tuosta kun haukkaa niin tulemme niinkuin Jumala tietämään...

niinkuin Jumala


Kielletystä hedelmästä haukkaamaan!
Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

Hyvän ja pahan tiedon puu sekä Oidipus

Oedipus Rex
A. Greinerin ottama valokuva Sofokleen näytelmän päähenkilöstä (1905)
kuva wikimedia

Kielellisen ilmaisun ulottuvuuksia
Meillä ihmisillä on kyky puhua ja kirjoittaa eri tyylein ja eri tasoin. Päivän sanomalehdestä etsimme nykysuomeksi kirjoitettuja uutisia ja toimittajien ja lukijoiden mielipiteitä. Esikoislestadiolaisten Suomi24 forumilta odotamme puhekielellä kirjoitettuja mielipiteitä perusteluineen. Luemme pienille lapsille iltasatuja - jos luemme ja he selaavat mielellään Aku Ankkaa, jos saavat niin tehdä.

Tietokirjoista odotamme kuivalla asiatyylillä kirjoitettua tietoa, kun taas runoilijan kynänjälki kirjassaan käyttää kieltä vahvasti ja moniulotteisesti.

Raamattu on hyvin vanha 66 kirjaa käsittävä kokoelma juutalaisia kirjoituksia alunperin hepreaksi, arameaksi ja kreikaksi. Näiden kirjojen joukossa on hyvin monenlaista tyyliä ja sisältöä kuivasta historian annaalista kuningaslistoineen runouteen, viisauskirjallisuuteen sananlaskuineen ja henkilökohtaisine kirjeineen.


Paratiisikertomuksen myyttinen kieli
Jumala saa puhutella ja puhuttelee meitä Raamatussa aivan miten Hän hyväksi katsoo.

Eräs tapa, jolla Jumala luomaansa ihmistä puhuttelee hyvin väkevästi on myyttinen kieli.

Moni tähän loukkaantuu, miten nyt Raamatussa myyttejä ja taruja?

Toiset lukevat myyttiset tekstit asiatekstinä, historiana, ja törmäävät tämän kanssa aikamme historian tuomaan asiatietoon.

Jotkut sanovat, seiskööt profeetta vaikka päällään ja puhukoon mitä runoja tahtoo, minä tahdon yrittää kuunnella avoimin sydämin ja ymmärtää, mitä Jumala hullunsa kautta minulle sanoo.

Maailmankuulu on Raamatun alussa oleva myytti Paratiisista.

[Huomaatko, miten niskakarvat nousevat, ärinä alkaa, vihainen höyryäminen - eihän tämä mikään myytti ole vaan asiallista historiaa, he sanovat!]

Meidän tulee ottaa Raamattu sellaisena, kuin se on meille annettu. Kutsun tätä raamattupositivismiksi.

Mytologinen Hyvän ja pahan tiedon puu kuvataan siellä näin

Ja Herra Jumala otti ihmisen, ja pani Edenissä Paradisiin, viljelemään ja varjelemaan sitä.
Ja Herra Jumala käski ihmistä, ja sanoi: syö vapaasti kaikkinaisista puista Paradisissa; Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö: sillä jona päivänä sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.
1 MS 2:15-17 Biblia 1776

Ihanassa Paratiisissa on kaikkinaisia puita, jotka kantavat hyvän Jumalan ihmiselle ja eläimille tarkoittamaa herkullista terveellistä hedelmää. Viikuna siellä kasvaa, sen ainakin tiedämme, koska viikunanlehdistä Adam ja Eeva itselleen ensimmäiset vaatteet kietoivat. (Syödään siis viikunoita, tuoreita tai kuivattuja, ne ovat paratiisin hedelmiä!)

On vain yksi puu, jonka juurella on synkkä kiletotaulu "Syöminen tästä on kielletty kuoleman uhalla"

Merkillinen puu, outo kielto! Miksi Herra Jumala sellaisen ansan ihanaan Paratiisiin laittoi luomansa ihmisen turmioksi?

Myyttisen puun nimi on Hyvän ja Pahan Tiedon Puu, merkillinen ajatuksia herättävä nimi hedelmäpuulle, joka tosiaankaan ei ole omenapuu.

Monet muistavat väärin ja luulevat että se on Tiedon puu!


Oidipus taru
Antiikin kreikkalaiset ovat myyttisen kertomuksen ja kirjallisuuden ylivoimaisia mestareita, heidän mielikuvituksensa on aivan huikea. Lumoutuneina myös nykyajan ihmiset Kreikan mytologiaan tutustuvat ja kertomuksiaan kuulevat, elokuvia niistä Hollywood tuottaa monilla miljoonilla dollareilla. Joku muistaa Tuonelan koiran kerberoksenkin!

Katsokaamme siis antiikin Ateenaan ymmärtääksemme mytologista kieltä ja myyttien merkitystä.

[Tässä vaiheessa luokasta jo on noussut puolet opiskelijoista ja lähtenyt raikkaaseen ulkoilmaan, eikö niin! Mitä tällä on tekemistä Raamatun tai lestadiolaisuuden kanssa, pyh, jauhakaa te p*skaa, minä lähden antamaan hevoselle heiniä!]

Oidipus on Teeban kaupunkivaltion myyttinen kuningas. Hänen syntyessään lausutaan kauhea ennustus - tämä poika on surmaava oman isänsä ja ottava äitinsä vaimokseen. Näin hän on tuottava hävityksen tuhon kaupungilleen ja omalle perheelleen.

Lapsen isä on kuningas Laius ja äiti kuningatar Jocasta. Laius tahtoo estää hirveän ennustuksen toteutumisen ja pistää vastasyntyneen lapsen jalat kiinni toisiinsa suurella piikillä ja jättää hänet metsään kuolemaan.

Paimen löytää pienokaisen ja vie hänet Korinttin kaupunkiin, jossa kuningas Polybos ja kuningatar Merope ottavat lapsen kasvatikseen.

Defloin oraakkeli kertoo nuoreksi mieheksi kasvaneelle Oidipukselle tätä koskevasta karmeasta profetiasta. Oidipus luulee, että hän tulee surmaamaan adoptio-isänsä Polyboksen, ja lähtee Korinttin kaupungista.

Matkalla hän kohtaa tien kapeassa mutkassa vanhan miehen ajamassa vaunujaan. Syntyy kova kiista kuka väistäköön (antiikin Road rage!). Riita johtaa tappeluun jonka kuluessa Oidipus surmaa vanhuksen.

Saavuttuaan Teebaan, Oidipus kuulee, että kuningas Laius on saanut surmansa. Kaupunkia hallitsee kauhea Sfinksi, joka ei suostu väistymään, ellei joku vastaa oikein tämän esittämään arvoitukseen.

Oidipus vastaa Sfinksin kysymykseen oikein, ja saa kultaa ja kunniaa ja vaimokseen kuningas Laiuksen lesken, Jocastan.

Näin Oidipuksen syntyessä lausuttu profetia on toteutunut, Oidipus surmasi vaunuissa matkanneen vanhan miehen - isänsä Laiuksen - ja sai vaimokseen oman äitinsä Jocastan.

Oidipus saa vaimonsa - eli äitinsä - kanssa kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Hän alkaa nyt etsiä kuningas Laiuksen surmaajaa.

Lopulta hänelle selviää, että hän on itse surmannut isänsä ja että hänen armas vaimonsa on itse asiassa hänen äitinsä.

Murtunut Oidipus hirttää itsensä. (Sofokleen näytelmässä sokaisee itsensä)


Myyttisen tekstin tulkinta
Meillä ei ole vaikeuksia ymmärtää, että kertomus Oidipuksesta on myyttinen taru. Onhan siellä arvoituksellinen Sfinksi, osin leijona, osin ihminen. Kertomuksen syvästi traaginen juoni ei myöskään vaikuta todelliselta historialta.

Oidipus taru sisältää kuitenkin aidolta vaikuttavia henkilönimiä, siinä mainitaan kaksi Kreikan merkittävää kaupunkia ja mukana on muutakin historiallista ainesta. Oidipus taru ei ole tyhjästä nyhtäisty satu, kuten jotkut väärin olettavat.

Hyvän ja Pahan tiedon puu on pyhässä Raamatussa, ja meidän on paljon vaikeampi hyväksyä, että Jumala puhuttelisi meitä myös mytologian kielellä.

Mihin joudumme, jos Adam ja Eeva eivät olisikaan historian henkilöitä? Suoraan käärmeen suusta mokoma mytologian opetus!

(puhuva ja kävelevä käärme on eräs Paratiisikertomuksen mytologisista hahmoista, ja vaarsin väkevä sellainen!)


Sigmund Freud
Aikamme ihmiset voivat suhtautua kreikkalaiseen taruun Oidipuksesta monin eri tavoin. Jollekin se on vain sitä, vanha tarina monien muinaisten kansojen tarujen ja myyttien joukossa. Toisille se on kiehtova kertomus, joka herättää monenlaisia ajatuksia ja kolmannet järjestävät Sofokleen Oidipus näytelmän esityksen suomeksi.

Vaan erityisen syvälle tähän kertomukseen uppoutui nerokas Sigmund Freud, aikamme ihmisen mielen syvärakenteiden tutkimuksen pioneeri.

Freud havaitsi poikien kehityksessä vaiheen, jossa poika tahtoo surmata isänsä ja ottaa äitinsä vaimokseen.

Jos tämä vaihe menee jotenkin pieleen, jää jumiin pojan kasvaessa, hänelle voi kehittyä vaikea sielunelämän ongelma, jolle Freud antoi kreikkalaisen kertomuksen mukaan nimen Oidipus kompleksi.

nyt kertomus hyppää yllättäen muinaisesta Kreikasta aivan modernin ajan ihmiskuvan ytimeen - hyvin perustavaan persoonallisuuden kasvun teemaan.

tämä on laajentunut siten, että oidipus kompleksi tarkoittaa myös kasvavan tyttären halua surmata äitinsä ja ottaa isänsä puolisokseen.


Keskustelua Oidipus kompleksista
aiheesta on paljon suomenkieilistäkin keskustelua kasvatuksen ja pyskologian ja psykiatrian alalla, psykopatologiaa.

Erityisesti ihmisen seksuaalisuutta tutkinut Sigmund Freud ja sitten lempeämmin Carl Jung ovat siis löytäneet antiikin Kreikan tarusta parhaan ja osuvimman kuvauksen tärkeästä kasvavan ja aikuistuvan ihmisen persoonallisuutta koskevasta aiheesta. Esimerkiksi näin:

Kreikkalaisen Sofokleen (Sofokles 490 - 406) näytelmän Kuningas Oidipus mukaan (alun perin Oidipus tyrannos). Tarinassa Theban hallitsijoiden poika Oidipus (paksujalka; paisunut jalka = fallos) tappaa isänsä ja nai äitinsä. Vanhempien henkilöllisyyden paljastuttua hän sokaisee itsensä. Freud otti näytelmän teeman psykoanalyyttiseen teoriaan kuvaamaan lapsen (pojan) fallisen vaiheen ambivalenttia vanhempisuhdetta, jonka kompleksi-puolet ovat pääosin piilotajuisia.

Oidipus-kompleksin "positiivisessa" muodossa lapsi rakastaa vastakkaista sukupuolta olevaa vanhempaansa ja ”vihaa” omaa sukupuolta olevaa kilpailijaa ja on tälle mustasukkainen ja kateellinen (esimerkiksi poika isän peniksestä). Rangaistuksen pelot (mm. kastraatio-kompleksi) johtavat "negatiiviseen" Oidipus-kompleksiin, missä asetelma vanhempien suhteen on päinvastainen. Kehityksen kuluessa positiivinen ja negatiivinen ilmentymä vaihtelevat. Oidipus-kompleksin myönteisen ratkaisun ja identifikaatioiden kautta lapselle kehittyy yliminä ja minäihanne. Oidipus-kompleksiin liittyvän syyllisyyden ja häpeän sekä oidipus-tilanteen ilmentymien ja (enemmän tai vähemmän) onnistuneen) ratkaisun katsotaan vaikuttavan ihmisen objekti-suhteisiin ja persoonallisuuteen sekä psyko-neuroosien ym. kehittymiseen. Oidipus-kompleksin vaikutusten ajatellaan olevan tiedostamattomasti läsnä läpi koko elämän.

Oidipus-kompleksilla - fallisen vaiheen huipentumalla - on psykoanalyysissä keskeinen asema, ja 1940-luvulle psykoanalyysi oli pääosin "Oidipus-psykologiaa" siinä mielessä, että lapsen varhaisemmat vaiheet eivät olleet niin paljon huomioituina. - Psykososiaaliset aspektit alkoivat tulla enemmän mukaan psykoanalyyttisen ego-psykologian myötä (mm. Eriksonin egon epigeneesi).

Freud mainitsi ensi kerran Oidipus-kompleksin vuonna 1897 kirjeessään Fliess’ille ja edelleen Unien tulkinnassa (1900). Kleinin (1952) mukaan oidipaali-tilanteen ilmentymiä kehittyy jo oraalisessa vaiheessa. Jung (1913) nimitti analyyttisessä psykologiassa tyttöjen Oidipus-kompleksia Elektra-kompleksiksi.
psykopatologia

Oidipus ja esikoislestadiolaiset
Mitä tällä on esikoislestadiolaisuuden kanssa tekemistä?

Hyvinkin paljon.

Vahvasti uskonnollisessa yhteisössä isä-poika isä-tytär ja äiti-poika äiti-tytär suhteet saavat myös syvällistä hengellistä asua ja lienevät monen kasvavan esikoisnuoren tiedostomatonta ja hyvin vaikeasti käsiteltävää persoonallisuutta.

Toiseksi, Freudin ja Jungin ja muiden asiaa tutkineiden käsityksen mukaan oidipus-kompleksi on olennainen ihmisen minän kehitykselle ja kaikki ihmiset elävät sitä hyvässä tai pahassa koko elämänsä ajan. Esikoiset ovat myös ihmisiä.

Kolmanneksi, näemme tässä miten valtavan voimakasta mytologinen kielenkäyttö voi olla, tavoittaen ulottuvuuksia, joihin arkikieli ei pääse.

Suhtautumisemme Raamatun myyttiseen ainekseen voi olla naureskelevaa ja pilkkaavaa, kuten täällä eräillä kirjoittajilla on tapana Raamatun paratiisikertomukseen suhtautua.

Jumala tahtoo kertomuksella ilmoittaa luomalleen ihmiselle asioita, joita luonnontiede ja ihmisen kehityshistoria eivät tavoita. Ne kuuluvat ensimmäisen luomiskertomuksen asiatyyliin, jossa ihminen luodaan Jumalan kuvaksi osana elämän yleistä luomista.

Paratiisikertomus on helmi, jalokivi, tavattoman syvällinen analyysi ihmisen suhteesta Luojaansa, viettelijästä, lankeamisesta, synnistä, miehen ja naisen suhteesta ja paljosta muusta - jotain, jota vain myyttinen kieli pystyy tällä voimalla esittämään.

Otetaan Raamattu sellaisena kuin se on, vaikka tämä onkin jyrkästi vastoin esikoislestadiolaisuuden perinteistä opetusta Raamatusta.

Ei Lars Levin aikana kukaan ymmärtänyt Oidipus-kertomuksen psykologista merkitystä ja vertauskuvallisuutta Freudin tavoin, yksi taru muiden joukossa.

ajat ovat muuttuneet.

Timo Junkkaala: totuus ja rakkaus

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala totesi Kirkkokansan raamattupäivän puheessaan Kallion kirkossa, että "kirkkomme puhuu paljon rakkaudesta ja vähän totuudesta, mutta se on vaarassa menettää molemmat"

jokin jäi tässä kaivertamaan, mikä tässä lauseessa mättää? 

Timo Junkkaala asettaa vastakkain totuuden ja rakkauden. Uskon ymmärtäväni, mitä hän tahtoo sanoa.

Mutta pyhässä Raamatussa ei tällaista vastakkainasettelua ole - sanapari johtaa ontuviin ja omituisiin ajatuskulkuihin. 

Sen sijaan Johanneksen evankeliumi antaa toisen sanaparin, jossa käsitteet eivät ole vastakkain 

"Hän oli täynnä armoa ja totuutta"

Huomaa sanajärjestys myös - emme kestä totuutta ilman armoa.

Junkkaalan lauseen muuttaminen muotoon "kirkkomme puhuu paljon armosta ja vähän totuudesta, mutta se on vaarassa menettää molemmat" johtaisi ehkä terveempään analyysiin?

Kristus Vanhassa Testamentissa SLEY (2013)

Kristus Vanhassa testamentissa
Vanhan Testamentin kristologia
toim. Matti Väisänen, Vesa Ollilainen
SLEY-MEDIA 2013 560 s.

"Kristus Vanhassa testamentissa on ainutlaatuinen teos. Sen kirjoittajakunta edustaa laajasti kirkkoamme. Se on kauan kaivattu perusteellinen opas Vanhan testamentin kristologian rikkauksiin. Lukija voi tehdä yhä uusia löytöjä Raamatusta"

adLibris

KRISTUS VANHASSA TESTAMENTISSA -KIRJAN ARTIKKELIT JA KIRJOITTAJAT:

A. KRISTOLOGISET LÄHTÖKOHDAT

1. Raamatun sisäinen yhteys ja tulkinta, Matti Väisänen TT
2. Jumalan kolmiykseys, Matti Väisänen TT
3. Jeesuksen Kristuksen kaksi luontoa, Vesa Pöyhtäri TM
4. Jumalan kuninkuudesta Kristuksen kuninkuuteen, Timo Eskola dos., TT, FT

B. MESSIAS VANHAN TESTAMENTIN KIRJOISSA

HISTORIALLISET KIRJAT
5. Messias Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Pekka Eskelinen TM
6. Messias Toisessa – Viidennessä Mooseksen kirjassa, Risto Soramies TM
7. Messias Joosuan kirjasta Aikakirjoihin, Eero Junkkaala TT

PROFEETALLISET KIRJAT
8. Messias Jesajan kirjassa, Erkki Ranta TT
9. Messias Jeremian kirjassa, Erkki Ranta TT
10. Messias Hesekielin kirjassa, Stig-Olof Fernström TM
11. Messias Danielin kirjassa, Pekka Eskelinen TM
12. Messias pienissä profeettakirjoissa, Pekka Eskelinen TM
13. Messia Sakarjan kirjassa, Sakari Kähkönen TM, psykoanalyytikko

RUNOLLISET KIRJAT
14. Messias Psalmien kirjassa I, Erkki Koskenniemi dos., TT, FL
15. Messias Psalmien kirjassa II, Paavo Suihkonen FT
16. Messias Laulujen laulussa, Anssi Simojoki TT
17. Messias Jobilla, Sananlaskuissa, Saarnaajalla ja Valitusvirsissä, Antti Leinonen TM

C. VANHAN TESTAMENTIN KESKEISIÄ MESSIAANISIA TEEMOJA

18. Alussa oli Sana, Henrik Perret TM
19. Vaimon siemen, joka polkee rikki käärmeen pään, Timo Laato TT
20. Messiaan nimet Vanhassa testamentissa, Matti Väisänen TT
21. Iisain kannosta nouseva verso ja Hengen seitsemän lahjaa, Raimo Mäkelä TT, VTM
22. Kristus-typologia Vanhan ja Uuden testamentin yhdistäjänä, Mailis Janatuinen TM
23. Daavid Jeesuksen ennakkokuvana, Mailis Janatuinen TM
24. Pyhäkkö ja Kristus, Pekka Lindqvist TT
25. Pappeus vanhassa liitossa, Reijo Huuskonen TM
26. Uhrit vanhassa liitossa, Juha Muukkonen TM
27. Messias ihmeiden tekijänä, Vesa Ollilainen TT
28. Messiaan ylösnousemus, taivaaseenastuminen ja paluu Vanhassa testamentissa, Mikko Tiira TM
29. Kasteen ja ehtoollisen esikuvat Vanhassa testamentissa, Petri Hiltunen TT, FM
30. Israel, seurakunta ja lähetys Vanhassa testamentissa, Juhani Koivisto TM
31. Vanhan testamentin ennustusten todistusvoima, Tapio Puolimatka prof.

Liite 1: Vanhan testamentin kristologiaa käsittelevää kirjallisuutta, Leif Nummela TM
Liite 2: Raamattuviitehakemisto, koonnut Liisa Rossi TM

Jumala vaatettaa turkiksiin

Alkuperäinen Nikita karvahattu
kuva kaleva.fi

Esimerkkimme Esko Esikoinen on ammatiltaan turkistarhaaja. Eduskunnan keskustelujen ja äänestyksen, kettutyttöjen toimien ja monen kampanjan seurauksena hänen omatuntonsa on alkanut kysellä elinkeinonsa moraalisuutta.

Tämän kristillisyyden neuvoja etsiessään hän ei oikein löydä selkeitä ohjeita. Saarnaajallkin on nikitansa kovien pakkasten varalta eikä kristillisyydessä ole ollut tapana nahoista tehdä autuuden asiaa. Ja toki Lapin kansa porontaljoja käyttää myös lämpimikseen siinä missä lampaannahkoja ja turkisrukkasia.

Esko on nöyrä mies eikä omiaan pyri kristillisessä elämässä uutuuksia keksimään. Mutta sittenkin, koska asia on näin painava, hän uskaltautuu lopulta kysymään neuvoa myös Jumalan Sanalta.

Tähän ei seurakunta yleensä rohkaise vaan pikemmin kysymään neuvoa niiltä, jotka on uskollisiksi paimeniksi ja Herran viestin saarnaajiksi asetettu. Kaikenlaista lahkoa ja riitaa onkin siitä seurannut, kun ruvetaan itse Raamattua selaamaan tositarkoituksella.

Hiljaiseen rukoukseen Esko painaakin päänsä ja alkaa sitten ihmetelllä, miten näin suuresta kirjasta mitään turkistarhaukseen liittyvää löytäisi? Hiljainen vaikutus on vaan, että aloita alusta.

No, mies aloittaa sananmukaisesti alusta ja avaa Ensimmäisen Mooseksenkirjan ensimmäisen luvun ja alkaa tavata kaappikellon raksuttaessa rauhallisesti.

Esko Esikoisen hämmästys on suuri, kun aivan kuin silmistä suomut putoavat ja kuin ensi kertaa hän lukisi kovin tutut sanat Raamatun alusta

"Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän muotomme jälkeen: ja he vallitkaan kalat meressä, ja taivaan linnut, ja karjan ja koko maan, ja kaikki, jotka maalla matelevat."
1 Ms 1:26

Lihakaupassa
kuva wikimedia

"No johan" Esko huokaisee "tuohan vaikuttaisi siltä, että kalat ja linnut ja elikot ja matelijat on annettu ihmisen valtaan". Mieleensä tulevat raskasta työtään tekevät kalastajat, jotka vesistä koukuin ja verkoin ja nuotin nostavat meren viljaa. Ja Teurastaja-Villen iloiset kasvot vilahtavat ajatuksissaan, joka härkiä ja nautoja ja sikoja ammatikseen lihoiksi lyö ihmisten syötäväksi. Entäs se Marjaana, jonka broilerit kaupan kautta moneen pöytään tiensä löytävät? Ihminen eläimiä vallitsee tosiaan.

Vaan sitten ilonsa häiriintyy, kun Jumalan Sana jatkuukin näin

"Ja Jumala sanoi: katso, minä annoin teille kaikkinaiset ruohot, joissa siemen on koko maan päällä, ja kaikkinaiset hedelmälliset puut, ja puut, joissa siemen on, teille ruaksi"
1 Ms 1:29

"Mitäs tämä meinaa? Eihän tässä kristillisyydessä pidetä vegetaristeja lihansyöjiä parempina, eikä rovastikaan semmosista mitään tainnut tietää."

"Onpas kumma, kun tätä en ole ennen huomannut, että kasvisruoat ihmiselle ja eläimille alussa annettiin. Onko tämä minun ammattini sitten kuitenkin vastoin Jumalan tahtoa, kun eläimiä surmaan ja niiden nahoista turkiksia teen?"

Esko Esikoinen on sisukas mies eikä helpolla hellitä. Hän selailee hiljakseen Biblian sivuja olisiko siellä alussa tästä ravintopuolesta vielä jotakin sanottu.

Ja onhan siellä!

Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antaa ihmisille syötäväksi kaikkea lihaa, vain verta tulee välttää.

"Kaikki, jotka liikkuvat ja elävät, olkoon teille ruaksi: niinkuin viheriäisen ruohon, olen minä kaikki teille antanut. Ainoastansa älkäät syökö lihaa, jossa vielä on veri itsessänsä:"
1 Ms 9:3-4

Esko aivan huokaisee helpotuksesta, kyllä se HK:n sininen sentään on sallittua, vaikka nautaa ja sikaa taitaa sisältää. Ja mikä sen maukkaampaa kuin karjalanpaisti! Kalasoppa ei silleen omaatuntoa ole häirinnytkään, onhan Jeesuskin laittanut oppilailleen hiilillä kala-aterian heti aamiaseksi.

Näin on Raamatun tutkistelu heti alusta antanut Esko Esikoiselle ajattelemisen aihetta, iloa ja kiitollista mieltäkin kaiken keskellä.

Saa syödä lihaa, josta verta on laskettu, mutta ne turkikset? Pitäiskö ne minkit ja siniketut laskea vapauteen?

Kaappikello siinä aikansa raksuttaa, kun Esko Raamattua alusta selaa, hypäten seuraavaan kohtaan, kun tuo on todettu.

Vaan sitten taas kuin suomut silmiltä putoavat, aivan kuin Pyhä Henki itse puhuisi avoimen Raamatun sivuilta

Syntiin on langettu, kielletytstä hedelmästä mies ja vaimo syöneet ja alastomuus nyt hävettää. Viikunalehdistä itselleen vaatetta tekivät noloina. Ja silloin rikkoneet kohdannut Isä heitä armahtaa tässäkin

"Herra Jumala teki Adamille ja hänen emännällensä nahoista hameet, ja puetti heidän yllensä." 1 Ms 3:21

"Jumala surmaa paratiisissa eläimiä ja ottaa niiden nahan ja tekee siitä vaatteet Aadamille ja Eevalle" Esko toteaa vakavana.

"Eiköhän nahkavaatteiden tekeminen ole tällä pyhitetty" hän tuumaa ajatellen monenmoista nahkatakkia, hansikasta, saapasta ja kenkää, monoista puhumattakaan, joissa aito nahka on niin tärkeä laadun tae.

Valkoinen tarhaminkki Puolasta
kuva wikimedia

Esko päättelee sitten "Tähän samaan kuuluu myös hienojen turkisten teko, tavallista arvokkaampaa, kauniimpaa ja lämpimämpää nahka-asua."

Näin Esko Esikoinen on omassa hiljaisuudessa Raamattua lukien löytänyt asioita, jotka rohkaisevat häntä turkistarhaajana reilusti työtä tekemään. Kyllä hän sen ymmärtää, että tarhan eläimistä tulee pitää hyvä huoli, ravita niitä ja terveyttään hoitaa, vaikka se maksaakin. Ei tämä ole ongelma, ja nyt ei myöskään turkisten tekeminen häntä silleen enää vaivaa omantunnon kannalta.

Hiljaisena miehenä hän ei asiasta hälyä nosta, kenenkään kanssa sen kummemmin riitaa haasta, on vain itsellä sellainen parempi omatunto että kun se Jumalakin paratiisissa eläimiä tappoi ja otti niiden nahan ihmisille vaatteeksi.

Seurapenkissä sitten lauantai-iltana Esko Esikoinen mielellään kuulee saarnaa, kun siinä julistetaan evankeliumia Jumalasta, joka pukee häävaatteisiin Karitsan häihin tulevat.

Jumala pukee monella tavoin!

....
(tämä mielikuvituksena kehitetty kertomus ei viittaa henkilönä yhteenkään todelliseen turkistarhaajaan, esikoiseen tai muuhun. suom. huom.)

Dietrich Bonhoeffer Ethik sitaatti

Dietrich Bonhoeffer vuonne 1939
kuva wikimedia

Tomi Karttunen kirjoitti Kotimaa24 verkkojulkaisussa 6.3.2014 mm.

Vielä lainaus Dietrich Bonhoefferin Ethik-teoksesta, jonka Bambergin tutkimuskeskus näyttää ottaneen tietyllä tapaa motokseen:

"Pakomatkalla julkisesta vastakkainasettelusta saavuttaa moni yksityisen hyveellisyyden turvapaikan. Hän ei varasta, ei murhaa, ei riko avioliittoa, hän tekee voimiensa mukaan hyvää. Mutta vapaaehtoisessa kieltäytymisessään julkisuudesta hän tietää tarkasti noudattaa sallittuja rajoja, jotka varjelevat häntä konfliktilta. Niin hänen tulee sulkea silmänsä ja korvansa vääryydeltä ympärillään. Hän pystyy säilyttämään yksityisen koskemattomuutensa vastuullisen toiminnan tahroilta vain itsepetoksen hinnalla. Kaikessa, mitä hän tekee, ei se mitä hän laiminlyö, jätä häntä rauhaan."



Eturivin julkisen teologian kehittäjiin kuuluu myös Baijerin luterilaisen kirkon piispa, professori Heinrich Bedford-Strohm, jota myös seuraavaksi Saksan evankelisn kirkon neuvoston pj:ksi veikataan. Hän perusti v. 2008 Bambergin yliopiston yhteyteen Dietrich Bonhoeffer -tutkimuspaikan julkista teologiaa varten. Paikan johtaja on muuten nykyään suomalaistaustainen mutta saksalaissyntyinen uskonnonpedagogiikan professori Henrik Simojoki.

Lainaukset
Tomi Karttunen Kotimaa24

Lehdet puhkeavat viikunapuuhun

Lehdet puhkeavat viikunapuuhun maaliskuussa varhaisviikunoiden kanssa
kuva mikkol (vapaaseen käyttöön)

Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
Markus 13:28

Suomalaiselle Raamatun lukijalle ei ole itsestään selvä, että kesä ja talvi ovat Pyhässä Maassa päinvastoin kuin täällä Pohjan tähden alla.

Odotamme kevättä ja varhaisen kesän ihanaa valoisuutta ja vihreyttä vuoden kauneimpana aikana.

Raamatun maassa sen sijaan kesä tuo tullessaan kuumat autiomaan tuulet, pitkän kuivan kauden ja luonnon kuoleman. Viljankorjuu on toukokuussa, helluntai on sadonkorjuun juhlaa.

Paljon Raamatun selittäjät ovatkin pohtineet, mitä Herramme mahtaa tarkoittaa sanoessaan noin lyhyesti "kesä on lähellä" -  kuten toisessa kohtaa iltaruskosta ja huomisen päivän säästä.

Tuskin pelkkää kansantietoa luonnon kiertokulusta!

Jumala pukee!

Pyhän maan kedon kukkia
kuva mikkol

Herramme Jeesus sisällyttää niin paljon sanoihinsa, että niiden syvä sisältö ei kerralla parilla kuulemisella tyhjene ja auringonsäteen valaistessa toisesta kulmasta, taas löytyy uusi merkityssävy!

Hän kulki keväisen Galilean ihanissa maisemissa Gennesaretin järven seudulla ja katseli luontoa. Lapsesta asti pyhät Kirjoitukset olivat Hänelle tuttuja. Bar mitzva ikäisenä 12 vuotiaana Hän kerrassaan herätti kirjanoppineiden huomion Jerusalemin temppelissä - pikkupoika vain.

Jeesus osasi varmaan monta Psalmia ulkoa, kuten juutalaisilla on tapana. Jumalan luomaa luontoa katsellessaan Hän saattoi miettiä tätä hieman surumielistä sanaa

Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.
Psalmi 103:15-16

Todellakin, niin kauniina lainehtivat kevään kukat kaikissa sateenkaaren väreissä kedolla kenenkään ihmisen niitä kastelematta ja hoitamatta, Jumalan luomistyöt. Vain hetken, huomenna tulee shirokko-tuuli autiomaasta ja kulottaa viheriöivät maisemat kuivan ruskeiksi.

Näin ovat myös ihmisen elinpäivät, psalmin kirjoittaja sanoo.

Ehkä nämä sanat mielessään Herramme katselee kauneutta pursuavaa kevään kukkien peittämää ketoa. Vain hetken nämä kukoistavat. Isä ei silti halveksi pientäkään, lyhytikäistä, katoavaa, vaan pukee nämä ruohot komeammin kuin Salomon konsanaan!

Ja näin Vuorisaarnan vuorella kaikuvat Herramme opetuksen sanat kedolla istuvalle kansanjoukolle

Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Matteus 6:30  

Kun katsoin mikroskooppiini...

Jeesus ja samarialainen nainen
Miniatyyri Jruchi evankeliumista Georgiasta 12. vs
kuva wikimedia

Ystäväni tiesi orastavasta mikrobiologian harrastuksestani. Käydessään Nabluksessa hän nosti syvästä Sykarin kaivosta minulle vesinäytteen.  Nykyisin kirkon sisällä on ikivanha Jaakobin lähde, jonka luona Herramme aikoinaan keskusteli samarialaisen naisen kanssa elämän vedestä.

"Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?" Johannes 4:11

Sain samalla myös toisen vesinäytteen Jeesuksen kastepaikkana pidetystä kohteesta Jordanin rannalta lähellä Jerikoa. Hän oli päässyt aivan joen rantaan asti ja sieltä koukkasi vettä astiaansa.

"Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa." Markus 1:9

Näytteet

Petrimalja
kuva wikimedia

Valmistin näytteissä mahdollisesti olevia bakteereita varten petrimaljaan agar viljelyaineesta ravintoalustan, jonka pintaan sivelin Jordanin veteen kastettua pumpulitikkua. Toisen maljan viljelmään sivelin Sykarin kaivosta tuotua vettä.

Laboratorioiden käyttämää inkubaattoria kun minulla ei ole laitoin petrimaljat yksinkertaisesti lämpimään paikkaan rauhassa lojumaan odottaen, mitä tapahtuman pitää.

Viikon kuluttua näytteet olivat kasvaneet hyvin maittavilla alustoillaan. Jordanin vettä sisältävä petrimalja oli kuin sademetsän viidakko. Jaakobin kaivon vedestä sen sijaan oli bakteerimaailmaa kasvanut ravintohyytelöön vain niukasti, koten odotinkin.


Mikroskoopin alla

Micros MC50 Pink
kuva Micros

Minulla on itävaltalainen Micros MC50 Pink LED valaistu mikroskooppi. Sen kaksi laajakulma-okulaaria tekee katsomisen todella helpoksi ja miellyttäväksi. Näkyvä kenttä on hyvin tasaisesti valaistu, yksityiskohdat teräväpiirteisiä, tarkentaminen on herkkää ja työalusta on tukeva ja jouheasti säätimillä liikuteltava.

Erinäisistä syistä aikaa minulta meni vielä viikko petrimaljojen valmistelujen jälkeen ennenkuin vihdoin otin Jordanin vedestä valmistetun petrimaljan esiin. Laboratoriosta saamallani sinisellä muovisella piikillä otin pikkuruisen kappaleen agra hyytelöä ja asetin sen mikroskoopin lasille. Peitin hyytelönpalan hyvin ohuella neliömäisellä näytelasilla ja puristin lasit varovasti toisiaan vasten saadakseni niiden väliin mahdollisimman ohuen kerroksen hyytelöä. Ei tarvitse olla kovin paksu palanen, kun mikroskoopin tasainen valo ei sitä enää läpäise.

10x suurennoksella näytteen harmahtava massa alkoi jo saada mielenkiintoista hahmoa ja muotoa vaihdellessani valon voimakkuutta ja linssin himmentimen vahvuutta. Silmieni eteen alkoi näkyä mikromaailma, rihmoja, solukkomaisia rakenteita, sauvaa ja rengasta lähes kolmiulotteisessa näytössä.

Vahvin suurennos johon pääsen on mikroskooppien maailmassa varsin vaatimaton 100x - laite on tarkoitettu laboratorioiden yleiskäyttöön, ja 10x usein on riittävä. Ehkä joskus saan 400x tai jopa 1000x suurentavan mikroskoopin, ehkä en. Tässä riittää nyt minulle kyllin oppimista.

Mikromaailma

Meininkiä mikroskoopin alla
kuva microscopy-uk.org

Vaan nyt kohtasi aloittelevaa mikrobiologia 100x suurennuksella suorastaan vavahduttava näky! 

Mikroskoopin alla alkoi liikkua ja tapahtua. Harmaana massana pitämäni olikin vavahtelevaa, liikkuvaa solukkoa, ja ravinnossa ui hurjalla vauhdilla erilaisia ötököitä. Lankamaiset mustat veijarit menivät todella nopeasti näytön laidasta laitaan, sukeltelivat kuin lapset uima-altaassa, nousivat taas näkyviin, näyttivät vauhdilla siinä kiemurrellessaan nauttivan elämästään täysin siemauksin. 

Oli siellä kuolleen näköinen ameebakin (?) ja liikkumattomia isompia nuijapäitä, joille pari viikkoa petrimaljassa oli olut jo liikaa. Joidenkin solujen sisällä kuvittelin näkeväni tumankin.

Näet mikro-organismien kuvauksesta jo tieteellisen tasoni! Joku asiaa harrastava 12 vuotias koululainen kertoisi jo latinalaisia nimiä käyttäen, miten tuossa on jokin prokryotes, tuo on tietenkin eukryotes protists ja tuossa flagellate, kas, eikös tuossa vipellä nematodes eläin? Minä vaan nyökkäisin vierellä viisaan näköisenä...

Edessä ovat siis kärsivälliset opinnot oppia tuntemaan mikromaailmaa, kasveja, bakteereita, sieniä, ja kaikenlaisia hyönteisiä ja eläimiä, joiden parissa ihmisenä elän mutta joista en ole ikinä kuullutkaan. 

Kommentti

Häkellyttävä oli tuo kokemus, hirmuisena jättiläisenä katsella aivan itsenäisesti ja minusta riippumatta ja minusta mitään tietämättä elävää maailmaa. Siellä on omat saalistajansa ja saaliinsa, omat ajatukset ja suunnitelmat, oma elämänkaari. Hyvinkin voisin tuota verrata taivaan avaruuksissa olevien eksoplaneettojen maailmaan, jos sellaista näkisimme. Autonomista, itsenäistä, meistä täysin riippumatonta.

Jos olet nähnyt Men in Black elokuvan, siinä on mainiosti kuvattu eri maaimojen sisäkkyyttä, Orionia. 

Osasin kyllä kuvitella, mitä Jordanin joen veden juominen toisi sisään omaan suolistooni - ei välttämättä kaikki isännälle terveellistä mikro-organismia. Ei yhtään tee mieli Jordanin vettä keittämättä hörppiä, vaikka tiedänkin, miten Isä Jumala on meille antanut vatsaamme ja suolistoomme melkoiset suojasysteemit vihamielisiä tunkeutujia kohtaan. Jotkut mikro-organismit ovat puolestaan meille terveellisiäkin, sanovat asiaa tuntevat.

Eli?

Eikö olekin hieno tieteellinen raportti! Kuvaan koemateriaalia, laitteistoa, tutkimusmetodia, havaintojani ja kerron, mitä ymmärrän (eli en juuri mitään...) Sellaisenaan mikrobiologian raporttini kelpaisi mihin tahansa kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun (tietenkin!).

Sen lisäksi teologina ja filosofina pähkäilen näkemääni, lisäämättä tosin mitään teknologian paljastamaan todellisuuteen mikroskoopin alla, mutta integroiden siinä oppimaani maailmankatsomukseeni.

Tiedon suhtauttaminen maailmankatsomukseen, uskonnollisiin ja filosofisiin näkemyksiin, on legitiimiä, luvallista ja välttämätöntäkin, kaikki ihmiset niin tekevät tiedostivatpa he sen vai eivät.

Lieskat alkavat leiskua, kun minun ja sinun maailmankatomuksemme törmäävät.