Minun Lambani cwleuat minun äneni/ ia mine tunnen heijet/ Ja he seurauat minua/
Ja mine annan heille ijancaikisen elemen/ eike he hucku ijancaikisesta/
Eike mös yxiken heite repele minun kädhesteni.
Joh 10:27-28 Agricola 1548
Ei muuten repele, ei!
oletko koskaan ihmetellyt Hyvän Paimenen ääntä, kun on ikäänkuin joku puhuttelisi sinua suoraan?
saatat istua seuroissa, ja koet olosi hieman tukalaksi - mistä se saarnaaja tietää?
saatat olla ahdistunut jostain asiasta, avaat Raamatun ja sieltä juuri sinulle pomppaa joku jakeen puolikas, juuri siihen tilanteeseen.
tai sitten vaan on ilta ja olet soutelemassa tyynellä järvellä ja kesäyön aurinko on kauniin kirkas.
ja mieleesi vain nousee asiaa, joka koskee elämääsi tai toisten elämää.
Minun Lambani cwleuat minun äneni
ia mine tunnen heijet
Ja he seurauat minua
"ia mine tunnen heijet"
ensinnäkin koemme, että todellakin, Hän tuntee meidät sydänjuuria ja munaskuja myöten. Varsinainen ihmistuntija, eikä yleisesti ottaen vaan juuri minua koskien.
Hän tietää minusta kaiken - ja silti rakastaa minua.
"Ja he seurauat minua"
tällainen on meidän Paimenemme. olemme tottuneet kuulemaan hengellisten auktoriteettien ääntä, menkää, tulkaa, istukaa, seiskää, pukekaa, riisukaa, tuokaa taloonne, heittäkää ulos...
mutta Jeesus ei sano "menkää sinne..." vaan "tulkaa mun perässä..., seuratkaa minua"
virsi 495
Taivaan Isä, nostit minut
varhain hellään helmaasi.
Niin sain ystäväksi sinut,
annoit kalliin lahjasi,
kasteen armon autuaan
elämääni siunaamaan.
Hyvä Paimen, laumassasi
hoidat pientä karitsaa.
Jeesus, uhrikuolemasi
meidät kaikki pelastaa.
Tahdon olla omasi,
rakas Vapahtajani.
Isä, annoit matkalleni
Pyhän Hengen oppaaksi,
auttajaksi, turvakseni,
kunnes pääsen luoksesi.
Siellä laulan riemuiten
kanssa taivaan enkelten.
Jakob Thimoteus Jacobsson 1875.
Suom. Sionin Kannel 1892.
Uud. Kauko Veikko Tamminen 1923,
Jaakko Haavio 1962.
Virsikirjan lisävihkoon 1963.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti