sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Q-kysymys

Nettiruukun mukaan lähtevät porukat olivat heränneet jo varhain ja istuivat lämpimässä ja mukavassa pikkubussissa jotkut vielä unisina. Jotkut torkkuivat, jotkut juttelivat hiljakseen keskenään, joku katseli ikkunasta aamuhämärää maisemaa ja joku lauloi hiljaa sydämessään kiitosvirttä Herralle.

Kuten oli sovittu, kaikki sotavarustukset oli tämän matkan ajaksi laitettu bussin tavaratilassa oleviin laatikoihin. siellä oli uskon kypärää, Sanan miekkaa, evankeliumin alttiuden sandaalia, silmälasia ja peruukkia ja jotkut tekohampaatkin.

Pikkusen turvattomalta joukko näytti, mutta porukan olemuksessa oli jotain suomalaista sisukkuutta ja uhma tyyliin "Vaasan veri ei vapise ja Kauhavan rauta ei ruostu eivätkä kaikki lahtelaiset ole lahkolaisia".

Kahvit siinä kerittiin juoda huoltoasemalla voileivän tai pullan kera ja vessakierros tehdä kun kerran matkalla pysähdyttiin ja ajoissa pikkubussi sitten kääntyi tieteen temppelin edessä olevalle pihalle.

Temppelin oli kirkko alunperin pystyttänyt, mutta teologit olivat sitten joutuneet sivuhuoneeseen tieteen ja tekniikan vallatessa sen komeat hallit. Uskontotiedekin oli saanut paremmat tilat kuin nämä kristinuskon eri ilmiöiden tutkijat.

Nettiruukklaiset olivat valinneet puhemiehekseen Nuutisen ja herra eksegeetti Kuuttinen toivotti hänet ja koko porukan tervetulleeksi roomalaiseen tieteen puhtaan valkoiseen toogaan pukeutuneena.


Puolustuskyvytön nettiruukun porukka jätti koko aseistuksensa bussikuskin turviin, joka ajeli jonnekin virkistäytymään ja lepämään.

Herra Kuuttisen perässä he astuivat tieteen temppeliin kuuluvaan huoneeseen, jossa Raamatun tutkijat ahersivat kirjoitusten ääressä. Tämän huoneen ovessa luki hienosti "Research of Synoptic Gospels group" vaikka Suomessa oltiinkin.

Herra Kuuttinen asettui oppituolilleen ja nettiruukun porukat penkeilleen. Hän huokui tieteen temppelin vapaata, raikasta ja railakasta ilmaa pilke silmäkulmassaan - nämä olivat monet sieltä Suomen ankarimmasta uskonnollisesta ryhmästä tulevia ja ei ollut hän odottanut, että tulisivat ilman sarvia ja hampaita.

Mikähän heidät oli tänne länsimaisen huipputieteen akateemiseen temppeliin tuonut? Bussinsa päällä kun oli lukenut keltaisin kirjaimin vain Q-kysymys.



Kun korkeastioppinut kansainvälisesti tunnettu herra Kuuttinen sitten oli toivottanut hieman vieraaksi itsensä tuntevan joukon tervetulleeksi heidän puhemiehensä herra Nuutinen nousi ylös ja puolestaan kiitteli vastaanotosta ja aloitti keskustelun muiden kuunnellessa tarkkaavasisina.

Herra Nuutinen (N.): "Olemme tulleet tänne tieteen temppeliin kysymään mielestämme hyvin tärkeää asiaa Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan ilmeisesti tuntemasta Q-lähteestä, jota olette tarkoin tutkinut"

Herra Kuuttinen (K.): "Tervetuloa, vielä kerran, mielelläni minä tästä lempiaiheestani ja ekesegetiikan kuumasta perunasta kanssanne keskustelen."

N.: "Synoptisten evankeliumien vertailussa on eräässä mielessä tehty kaivauksia teksteihin ja koetetty löytää kerrostumia, kielellisesti ja sisällöllisesti yhteneviä kohtia niiden taustalla, lähteitä."

K.: "Heh, no kyllähän tuollaista kielikuvaa voi käyttää, vaikka eivät nämä lähteet aina välttämättä ole evanhkeliumeissa aikajärjestyksessä. Ei Q-lähde välttämättä ole vanhempi kuin evankeliumit."



N.: "Evankeliumien lähdetutkimus joka tapauksessa on koettanut löytää sisältöä, joka antaisi indikaattoreita ajoituksesta. Onhan kaiketi tutkijoita, joiden mielestä Matteus kuvaa Jerusalemin hävitystä sen verran tarkoin vihollisineen ja vallituksineen, että heidän mielestään evankeliumi lienee Jerusalemin tuhoa myöhäisempi - siis kirjoitettu vuoden 70 jKr. jälkeen"

K.: "No, tuo on kyllä totta että sellaista ajoitusta on tutkimuksessa näkynyt, vaan eihän tuo Matteuksenkaan kuvaus ole mitenkään niin tarkka etteikö minkä tahansa kaupungin piiritys roomalaisaikana olisi vallituksiakin nähnyt"



N.: "Toisaalta Paavalin kirjeiden ajoittamisessa on pantu merkille, että niiden kirjoittamisen aikaan Jerusalemin temppeli - tuo tärkeä ajoituksen virstanpylväs - on ollut vielä pystyssä. Sen hävittämisestä ei myöskään Apostolien teoissa ei ole mitään mainintaa."

K.: "Minun täytyy myöntää, että Jerusalemin temppelin hävitys on eräs sellainen virstanpylväs, jota Uuden testamentin sisällön ajoittamisessa on koetettu hyödyntää. Toistan että mikään kovin varma tai selkeä kello se ei kuitenkaan ole ollut."

N.: "Toimme tämän esimerkin esiin sen tähden, että kävisi ilmi miten näitä kolmen evankeliumin sisällä olevia lähteitä yritetään ajoittaa absoluuttisesti eli vuosina. Suhteellinen ajoitus on luonnollisesti helpompaa, sillä jos Matteus on käyttänyt Markusta, niin Markus kaiketi on vanhempi kuin Matteus."

K.: "Tässäkin synoptikkojen tutkimus on osoittautunut varsin vaikeaksi ja evankeliumien keskinäinen ajoittaminen on hankalaa juuri Q-lähteen takia. Ovatko Matteus ja Markus käyttäneet tätä lähdettä, vai onko Matteus käyttänyt Markusta?"



N.: "Q-lähteen tutkimus on sellainen aikamme Uuden testamentin eksegetiikan kuuma peruna. Paljon te tiedemiehet olette käyttäneet sen selvittämiseen aikaa ja energiaa, mikä tähän lähteeseen voisi kuulua ja mitkä ovat sen kielelliset ja sisällölliset ominaispiirteet."

K.: "Totta sanotte, herra Nuutinen, täällä meidänkin tieteen temppelissämme on nuoria tutkijoita, jotka ovat Q-lähteen teemoihin erikoistuneet, minäkin siitä olen jotain koettanut kirjoittaa" (nöyrästi)

N.: "Eräs tutkijoiden esittämä ajatus on, että kyseessä olisi Galileassa vaikuttaneiden Jeesus-liikkeen seuraajien ryhmä."

K.: "Kyllä, näin on ajateltu, joskin tutkimuksessa on monenlaista näkemystä tästäkin asiasta"



N.: "Edelleen olemme nähneet nettiruukun lukijoina, että tutkijat katsovat Q-lähteen rekonstruointia tehdessään, ettei siinä kerrota lainkaan Jeesuksen kärsimyksestä ja kuolemasta. Q-lähteen lopussa on ajatus siitä, että Jeesus-liikkeeseen kuuluvat pääsevät osallisiksi Israelin kahdentoista heimon hallitsemisesta"

K.: "Tällainen on kansainvälinen tutkimuksen konsensus, että synoptikkojen yhteisesti käyttämässä Q-lähteessä ei ole lainkaan tekstejä Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Tämä on kyllä oikein ymmärretty ja asiasta on kirjoitettu kansainvälisissä tieteen temppeleissä laajoja tutkielmia."



N.: "Edelleen olemme ymmärtäneet, että evankeliumien tutkijat ajattelevat, että varhaisen Jeesus-liikkeen aikana olisi Galileassa siis vaikuttanut ryhmä, joiden käsitys Jeesus Nasaretilaisesta poikkesi radikaalisti meille tutusta alkukristillisestä kirkosta. Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella ei ollut heille mitään merkitystä."

K.: "Kyllä, evankeliumien sisällön monikerroksisuus ja siellä esiintyvät erilaisten ryhmien tallentamat perinteet ovat keskeinen aikamme tieteellisen Raamatun tutkimuksen aihe, jota erilaisin kirjallisuuskriittisin ja muin menetelmin koetetaan setviä."



Tässä keskustelun vaiheessa tieteen temppelin huoneessa oli melkoisen vilu ja nettiruukkulaiset hieman katsoivat toisiaan - oliko se sittenkään viisasta jättää ne uskon varustukset ja kypärät ja kilvet sinne bussiin? täällähän voi uskovalle kristitylle käydä kalpaten ilman uskoa!

toiset sen sijaan ottivat rauhallisemmin ja sanoivat "eiköhän se Jumalan Sana kestä totuudellista tutkimusta. lyökööt lekat, kyllä alasin kestää, senkun rauta vaan kipinöi!"



N.: "Olemme tulleet tänne tieteen temppeliin kysymään asiaa, josta emme ole itse saaneet selvyyttä."

"Jos Q-lähde ei lainkaan mainitse Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa ja ylösnousemusta, eikö tämä ole sellainen Jerusalemin hävityksen tapainen tunnusmerkki tekstin ajoittamiseen?"

"Eikö tieteen tuloksena olisi vaihtoehtoinen tulkinta mahdollinen - kyseessä ei ole toinen paikka, toinen ryhmä samalta ajalta, vaan kyseessä on toinen aika"

"Entä jos joku on koonnut Jeesus Nasaretilaisen sanoja ja opetusta talteen Galileassa ennen Jerusalemin tapahtumia, ennen kuin Jeesus alkoi Filippuksen Kesareassa kertoa läheisimmille opetuslapsilleen, että hänet surmataan?"



Herra Kuuttinen kuunteli kärsivällisesti ja oli hieman mietteliään näköinen.

N.: "Oletetaan - ja tieteessä saamme olettaa mitä haluamme ja tehdä teorioita - että Q-lähde olisi kirjoitettu jossain muodossa Galileassa ennenkuin Jeesus oli surmattu Jerusalemissa"

"Tämä antaisi meille silloin kellon Q-lähteen ajoittamiseen. Jeesus on ilmeisesti syntynyt Herodes Suuren aikana, joka kuoli vuonna 4 ennen ajanlaskumme alkua (munkki Erasmus Pieni laski varsin hyvin bysantin aikaan Jeesuksen syntymän)"

"Jeesus on teloitettu ilmeisesti Pontius Pilatuksen aikana ja mahdollisesti vuonna 33 tai 34 jälkeen ajanlaskumme alun, siis mies parhaassa iässään alle nelikymppinen."

"Ymmärrämme, että nykyisen näkemyksen mukaan Jeesuksen julkinen toiminta kasteesta kuolemaan kesti vain noin kolme vuotta"



N.: "Jos Q-lähde on ajoitettava Jeesuksen julkiseen toimintaan ennen Jerusalemin tapahtumia, liikumme siis Galileassa jossain 30-33 jälkeen ajanlaskumme alun."

"Käytännössä tämä merkitsisi, että Q-lähde on kirjoitettu samaan aikaan kun Jeesus on puhunut ja ennen Jerusalemin tapahtumia."

"Se merkitsisi, että evankeliumien sisältämä aines on historiallisesti erittäin luotettavaa ja lähes nauhurilla talteenotettua Jeesuksen sanaa."


Herra Kuuttinen oli silminnähden vaivautunut näiden fundamentalistien kyselystä ja nettiruukkulaiset alkoivat yllättäen tuntea olonsa paljon lämpöisemmäksi.

tässä oltiin tieteen temppelissä tieteen asein väittelemässä, eikä tuo näyttänyt ihan hassusti etenevään.

jos näin on, Q-lähteen ajoittaminen olisi valtava aarre koko kristkunannalle ja vahvistaisi sen, minkä evankeliumien lukijat kokevat - tässä on Jeesuksen oma ääni vaikka tässä ei olisikaan Jeesuksen omimmat sanat (ipsissima verba)


N.: "Emme kuitenkaan ole tulleet tänne kysymään tästä teoriasta, että Jerusalemin ja Puutarhhaudan tapahtumien puutos olisi kello, joka ajoittaa Q-lähteen täsmälleen Jeesuksen Galilean toiminnan ajalle lähes vuoden tarkkuudella"

"kysymyksemme on, onko täällä tieteen temppelissä tutkijoita, jotka ovat tällaisen teorian esittäneet."

Herra Kuuttisen katse alkoi hieman harhailla, kun hänen harmaat aivosolunsa skannasivat kaikkea lukemaansa - ja sitä oli paljon!

Lopulta hän sanoi:
"eipä tule nyt mieleeni suomalaista tai kansainvälistä tutkijaa, joka olisi näin radikaalin väitteen esittänyt. Mutta tässä on sellainen mukava pieni juju, että taidanpa itse kirjoittaa kansainväliseen aikakauslehteen tästä asiasta - tämähän voisi olla ihan tutkimusta mullistava havainto ja nostaa meidän laitoksemme profiilia."



Siihen asia jäi, ja nettiruukun raamattupiiriläiset jäivät tämän vastauksen varaan.

Herra Nuutinen kiitteli kohteliaasti tapaamisesta tieteen temppelissä ja jostain syystä Herra Kuuttinen oli varsin iloinen hyvästellessään ryhmää.

Porukat nousivat autoon ja lähtivät kotimatkalle saman huoltoaseman kautta, jossa lounasta nautittiin.

Kotipysäkeillä kukin otti tavaratilasta oman arsenaalinsa, uskon kypärän, Jumalan Sanan miekan - joka näytti taas hieman entistä kirkkaammalta - rauhan evankeliumin Nike tossut, silmälasinsa ja peruukkinsa ja joku tekarinsa.

Ja näin elämä taas jatkui - jotkut odottaen ihan mielenkiinnolla vastausta Q-kysymykseen.

2 kommenttia:

  1. Q-evankeliumin kanssa ei pidä kokea kauheaa ihottumaa, vaikka sellaista on yritetty levittää. Lienee selvää, että Matteus, Markus ja Luukas (ja Johannes) eivät ole tekstiään tyhjästä nyhjässyt. Sitten täytyy pohtia, miksi nämä kirjoittavat kreikankielisesti paikoitellen niin käsittämättömän identtisesti. Varmasti joku on toisesta tietänyt jotakin. Niin muodostuu "lähde". Sen täyttä koostumusta emme tiedä, mutta se ei ole puhdas fiktio: tekstit ovat siis oikeita ainakin sikäli kuin ne ovat evankeliumeissamme. Toiset kiittävät Jumalaa, että meillä on meidän Raamattumme; mutta toiset murehtivat historian sattumaa, että meillä on ylipäätänsä Raamattumme - ja nämä jälkimmäiset luultavasti osaisivat rakentaa toisenlaisen Kokoelman. Itse luotan Jumalan johtaneen juuri oikean Raamatun. En nosta uskon viisauden lähteenä myöskään Q-lähdettä yli meidän Raamattumme - olipa se lähteenä myöhemmmille evankeliumeille. Aina ei ole suinkaan niin, että alkuaikojen intoilu olisi lähempänä Pyhän Hengen suunnitelmia kuin myöhempi syventynyt ymmärrys.

    VastaaPoista
  2. itse suhtaudun Q-lähde tutkimukseen avoimin silmin ja korvin ja koetan oppia ja ymmärtää, se ei ole niitä helpoimpia Uuden testamentin tutkimuksen kulmia.

    olisi ollut mielenkiintoista kuulla ajatuksesi Q-lähteen ajoittamisesta - kun siinä ilmeisesti ei ole Jerusalemin pääsiäisestä ainakaan meille säilynyttä aineistoa.

    Lauri Thuren toi vertauskohtana esiin Tuomaan evankeliumin.

    VastaaPoista