Pallas Ateena jumalattaren vaatemuotioaKoska ihmiset ovat luopuneet yhden ja ainoan Jumalan palvomisesta ja langenneet palvomaan luotuja
Jumala on puolestaan luovuttanut ihmisen pahojen himojensa valtaan, niin että he jopa luopuvat luonnollisesta sukupuolisuudestaan ja naiset syttyvät naisiin ja miehet miehiin. Ja paljon muuta pahaa ja inhottavaa tekevät.
Paavali kuvaa ihmisen tietoisen luopumuksen Jumalasta näin:
Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.
Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.
Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin.
Room 1:19-23 KR 1992
Apostoli katsoo, että ihmisen tulee luonnostaan ymmärtää Jumalan luomistöistä Hänen kirkkautensa.
mutta ihminen on alkanut viisastella ja näin tullut aivan tyhmäksi ja alkanut palvella luotuja.
samalla tavoin tietoisena ratkaisuna apostoli kuvaa homoseksuaalisuutta, ihminen joka on luonnostaan hetero syttyy Jumalan hylkäämisen seurauksena omaan sukupuoleensa.
Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.
He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.
Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.
Room 1:24-27 KR 1992
Syy ja seuraus apostolin opetuksessa
Syy:
Luojan palvomisen ja kunniottamisen vaihtaminen luodun palvomiseen
Seuraus:
luonnollisen sukupuolisuuden vaihtaminen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen
Apostolille ihmisten monet jumalat ja herrat olivat varsin tuttuja.
Voimme mielestäni verrata nykyistä Intiaa hengellisessä mielessä apostolin ajan maailmaan, jossa oli rakennettu paljon temppeleitä ja pyhäkköjä kreikkalais-roomalaisten, egyptiläisten, syyrialaisten, persialaisten ja monien muiden jumaluuksien palvontaan.
olemme katselleet nettiruukun historioissa keisari Neron järjestämiä riettaita häitä toisen miehen kanssa, jotka häkellyttivät paljon nähneitä roomalaisiakin.
tämän taustan juutalaisen rabbin oppilas, fariseus ja Jeesuksen valitsema pakanoiden apostoli tulkitsee näin - heidän pitäisi toki tuntea Luoja, ja ovat joskus tunteneet, mutta nyt "viisastuneet" palvomaan luotuja ja tällaista elämää siitä sitten seuraa.
Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.
He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä.
Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
Room 1:28-32 KR 1992
Paavalin mielestä kaikkien ihmisten tulisi tunnistaa Jumala Hänen valtavista luomisteoistaan.
ja kaikkien ihmisten pitäisi olla tietoisia Jumalan säätämästä kuolemanrangaistuksesta.
tämän rangaistuksen Paavali tuntee Mooseksen laista - ajatteleeko apostoli, että pakanallisten roomalaisten tulisi tuntea Mooseksen laki?
Rooma ja Ateena - tuon ajan suuret kulttuurikeskukset!
Apostolien teot kertovat Paavalin todellakin joutuneen hengessään kuohuksiin nähdessään Ateenan täynnä kreikkalaisten jumalten ja jumalattarien temppeleitä ja veistoksia (joiden taiteellista tasoa aikamme maailma syvästi ihailee)
Odotellessaan Ateenassa matkakumppaneitaan Paavali näki joka puolella kaupunkia epäjumalankuvia, ja tämä sai hänet kuohuksiin.
Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien kanssa ja puhutteli joka päivä torilla kaikkia, joita sattui tapaamaan.
Muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät puheisiin hänen kanssaan, ja jotkut heistä sanoivat: "Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa?" "Taitaa olla vieraiden jumalien julistajia", sanoivat toiset, sillä Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
He veivät hänet mukanaan Areiopagille ja sanoivat: "Saisimmeko tietää, mikä on se uusi oppi, jota sinä julistat? Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää."
Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat näet tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista.
Apt 17:16-21 KR 1992
Ateenassa apostolimme ei ole yhtä jyrkkä kuin Roomassa, eikä vaadi kreikkalaisia pakanallisia filosofeja tuntemaan Jumalaa luonnossa löytyvän viisauden kautta.
ja nimenomaan kreikkalaiset tämän Jumalan viisauden niin valtavan kirkkaasti tajusivatkin - paremmin kuin kukaan muu tuon ajan kansa tai kulttuuri. Atomeitakin pohtivat...
Paavali huomaa, että joku on pystyttänyt vaatimattoman alttarin "tuntemattomalle jumalalle" ja ottaa siitä saarnansa aiheen.
"Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta.
Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan."
Apt 17:23
Tuossa on hyvin paljon sanottu - "mitä te tuntemattanne palvotte"
ainakin tämä pieni alttari on jollekin tuntemattomalle jumalalle...
tuskin hän tarkoittaa, että Areiopagin takana näkyvä upea Pallas Ateenan temppeli - Parthenon - olisi "tuntematon jumala" ja siten oikean Jumalan palvontaa.
Ei varmaankaan.
ja niin hän alkaa selittää, opettaa oikeaa Jumalaa
Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä.
Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin -- itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun.
Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet.
Apt 17:24-27 KR 1992
Huomaatko, kuinka toisella tavalla apostoli tässä Apostolien teon kohdassa suhtautuu pakanuuteen kuin kirjeessään Roomalaisille.
...jos ehkä hapuillen voisivat hänet löytää...
kreikkalaisten uskonnossa ei ole tässä kohtaa lainkaan kyse "oikeasta uskosta luopumisesta", lankeamisesta oikeasta uskosta, vaan tietämättömyyden ajasta, hapuilusta kohti Luojaa.
Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.'
Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus.
"Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut.
Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."
Apt 17:27-31 KR 1992
Apostoli jämäyttää sitten toisella tavalla - ei syyttäen luopumuksesta vaan puhuen tietämättömyydestä.
Tätä tietämättömyyttä (kr. agnosis) Jumala on "pitkään sietänyt"
Mutta nyt tilanne on muuttunut, ja Hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
Onko apostolilla sitten arvon kreikkalaisille antaa jotain todisteita, takeita, hurjista väitteistää tuntemattomasta jumalasta?
"Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."
Apt 17:31
Mahdottoman tehtävän edessä juutalaissyntyinen apostoli oli koko huikean Kreikan sivistyksen häntä ympäröidessä.
monia naurattikin puhe kuolleen herättämisestä ja ivailivat moista opettajaa.
vaan mikä ihme! "Muutamat kuitenkin hakeutuivat hänen seuraansa ja tulivat uskoon. Heidän joukossaan oli Dionysios, Areiopagin tuomioistuimen jäsen, Damaris-niminen nainen sekä muutamia muita."
Apt 17:34 KR 1992
tuskin kukaan tuolloin kuitenkaan arvasi, että pian koko Kreikka olisi oleva Herran Jeesuksen Kristuksen oma!
Areiopagin puhe sopii tuota Roomalaiskirjeen kohtaa paljon paremmin siihen, mitä kansojen uskontojen historiasta tänään tiedämme.
Aikamme uskontotieteen näkemys on, että usko yhteen Jumalaan on syntynyt myöhäisessä vaiheessa. Kreikkalais-roomalaine, mesopotamialainen, egyptiläinen, intialainen monijumalisuus on ihmiselle luonnollinen uskontojen maailma.
toisin kuin apostoli Roomalaiskirjeessä sanoo
1. tietojemme mukaan ihmiskunta ei ole luopunut uskosta yhteen Jumalaan ja langennut luotujen palvelemiseen. (jotkut ovat langenneet)
2. tietojemme mukaan kaikki homoseksuaalit eivät suinkaan ole vaihtaneet synnynnäistä heteroseksuaalisuuttaan vaan ovat luonnostaan homoja. (jotkut ovat langenneet)
onko tässä nyt sitten ihmisen viisaus ja tieto Jumalan apostolin ilmoituksen sanaa vastaan?
on.
ja kysymys on siitä, mikä on totuus.
Keisari Nero oli niin syvällä tämän maailman syntien kierteessä, ettei häntä enää mikään jaksanut kiinnostaa tai kiihottaa.
olihan hän antanut surmauttaa oman äitinsäkin... mitä kivaa vielä voisi tehdä?
irstas homoseksuaalinen avioliitto porttojen riettaillessa Rooman kaupungin tekojärven rannoilla kirkkaissa yöhön sytytetyissä valoissa ... ei taida moisia orgioita juuri historia tuntea.
Keisari Nero ei tietääksemme koskaan ole ollut kuitenkaan yhden Jumalan palvelija, ja siitä sitten luopunut.
Keisari Nero ei tuntenut omasta uskonnostaan Mooseksen lain käskyjä homoseksuaalisten kivittämisestä.
Apostolin syyn ja seurauksen sanat menevät tässä hänestä siis jotenkin ohi.
(keisari Neron vainoissa muuten apostoli Paavali mestattiin, samoin apostoli Pietari vuonna 63 tai 64)
Uskontotiede käsittää melkoisen joukon erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja ihmiskunnan keskuudessa olevien uskontojen ja uskovien tutkimiseen.
On uskontososiologiaa, uskontojen historiaa, on uskontopsykologiaa ja on myös vertailevaa uskontotiedettä, jossa uskonnollisia ihmisiä ja yhteisöjä verrataan toisiinsa.
Aiheemme koskee uskontojen historiaa.
Apostoli Paavali antaa Roomalaiskirjeessä Vanhasta testamentista nousevan kuvan, että alussa ihminen oli suhteessa yhteen Jumalaan, Luojaan.
Tästä tilasta Paavalin mukaan ihminen sitten lankesi palvomaan luotuja.
voisimme ilmaista tämän ajatuksen niin, että "monijumalisuus on syntiinlankeamuksen seurausta"
katsellessamme maailman uskontoja Polynesian ja Melanesian ja Mikronesian saarilla, Australian alkuasukkaiden keskuudessa, Afrikan bushmannien parissa, intiaanien uskomuksia
katsellessamme omaa kansanperinnettämme pakanuuden ajoilta ennen kristinuskon saapumista
löydämme usein samantyyppisen rakennelman - jossain kaukana taustalla ja aika passiivisena ja etäisenä on tällainen suuri jumala, Suuri Henki tai Ukko ylijumala, ei suinkaan kaikissa uskonnoissa.
etenkin Kauko-idän uskonnoissa on paljon sellaista menoa, jossa ei lainkaan tunneta persoonallista ylijumalaa. Buddhalaisuus on oikeastaan elämänfilosofia, pikemmin kuin uskonto.
mutta lähempänä on koko joukko jumaluuksia ja herroja, jotka aktiivisesti toimivat ihmisen elämässä.
hiukka niinkuin katolisuudessa ja ortodoksiassa Isä Poika ja Pyhä Henki saattavat jäädä kansanhurskaudessa taustalle pyhimysten varjoon.
itse asiassa varhaisimmat kivikauden ihmisten jumaluudet eivät välttämättä olleet lainkaan ihmisen kaltaisia
antropomorfinen - sana tulee kreikasta ja tarkoittaa siis ihmisen muotoista, kaltaista jumaluutta
animorfinen - sana taas tarkoittaa eläimen kaltaista jumaluutta
näitä asioita on hankala tutkia, mutta hyvinkin vahvasti varhaisissa ihmiskunnan uskonnoissa ja pakanuudessa on tätä eläinjumaluuden ainesta.
minusta ei olisi mitenkään outoa, että jo varhaisimmat ihmiset olisivat palvoneet myös ihmisen kaltaisia jumaluuksia - siinähän niitä malleja oli heimopäälliköissä, sotasankareissa ja vahvoissa taikuuden hallitsevissa noidissa.
myös eläinten ja ihmisten sekamuotoja on uskonnollisessa maailmassa paljon, jossa tavallaan yhdistyvät ihmisen ja jonkin palvotun eläimen ominaisuudet.
mielessämme on esimerkiksi karhun taljassa tanssiva shamaani tai härän kanssa taisteleva matadori. eläinten ja ihmisten ykseys on pakanuudessa korostettua
toki siinä on ihmisellä usein oma tavoite - saada tästä vahvasta otsosta mesikämmenestä turvallinen ote, ettei se metsässä lehmiä tapa
tai saada gasellien metsästykseen tsemppiä muutamin tanssiaskelin ja vahvoin sanoin, loitsuin.
tällä hetkellä esihistoriallisten kulttuurien tutkimuksessa on taipumusta ajatella niin, että vanhan kivikauden ja vielä ylemmän kivikauden ihmisten jumaluudet olivat voittopuolisesti eläinhahmoja.
animorfinen perustava "kerrostuma"
ensimmäiset ihmisen kaltaiset jumaltenkuvat alkavat näkyä vasta uuden kivikauden aikaan Lähi-idän vanhimmissa kylissä ja kaupungeissa, kun maanviljely ja karjanhoito alkaa.
antropomorfinen perustava "kerrostuma" olisi siis vain noin 10.000 vuotta vanhaa.
monissa tämän päivän pakanallisissa uskonnoissa nämä elementit ovat autuaasti sekaisin, eläinten ja ihmisten maailma.
usko yhteen Jumalaan on tähän nähden varsin tuore tapaus. Zarathustra ja faaroa Akhenaten IV siitä puhuvat pronssikauden lopulla
Raamatun maailmassa monoteismi taitaa puhjeta kukkaan varsinaisesti vasta persialaisajan tuntumassa 6. vuosisadalla ennen Kristusta.
kirjoitan tämän siis varsin varovaisesti
1. Monijumalisuus (polyteismi):
1.a. animorfiset jumalat, henget kivissä ja puissa, ehkä jotain ihmisenkaltaista (kivikaudesta alkaen)
1.b. antropomorfiset jumalat, naisjumalatarten patsaat, ihmiskehon osien korostus (neoliittisesta ajasta alkaen)
2. Yhden jumalan palvonta monien joukossa (monolatria)
Abrahamin usko, Ekhnaton, Mooses
(pronssikausi, rautakausi)
3. Kahden jumalan palvonta (dualismi)
Zarathustra, mani (persialaisaika)
4. Yksijumalisuus (monoteismi)
Juutalaisuus (persialaisajalta lähtien?)
Kristinusko (Kolminaisuusoppi)
Islam
Tämänsuuntaista taustaa ajatellen ja maailman kansojen moninaisia uskontoja pohtien
Paavalin puhe Areiopagilla (mahdollisesti Luukkaan kertoma)
Paavalin kirje Roomalaisille (varmasti Paavalin kirjoittama)
antavat erilaiset näkökulmat Jumalan ja ihmisen suhteeseen
lähetystilanteeseen
Kreikkalaisille apostoli opettaa yhden Jumalan toteuttamasta tuomiosta ja Jeesuksen ylösnousemuksen merkityksestä tästä takuuna.
Roomalaisille apostoli opettaa tavalla, joka sopisi hyvin oman aikamme tiedon ja Jumalan luomistekojen tuntemisen, Mooseksen lain tuntemisen ja kuitenkin epäjumalien palvomiseen ryhtymisen.
...
on meillä toki elävä jumalankuva
me, mies ja nainen, olemme Jumalan kuvaksi luodut.
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1 Ms 1:27 KR 1992
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti